Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Transkriptio

1 Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson

2 VAMPO toimenpiteet ammatillisessa koulutuksessa kohdat Kohta 64: Edistetään opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä ammatillisessa koulutuksessa; valmistellaan esteetöntä opiskelijavalintamenettelyä koskeva suositus ja opas. Kohta 65: Tuetaan vammaisten nuorten koulutukseen ja työelämään hakeutumista opinto- ja ammatinvalinnanohjauksella. Vahvistetaan ammatillisen erityisopetuksen yhteyksiä työelämään. Parannetaan ammatillisen opetuksen tuottaman osaamisen tunnettavuutta vammaisten nuorten työllistymisen tukemiseksi. Kohta 66: Varmistetaan, että vammaiset ammattikoulutuksessa olevat nuoret pääsevät mukaan kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin yhdenvertaisesti muiden kanssa.

3 Nuorisotakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Nuorten yhteiskuntatakuu on kuulunut hallituksen kärkihankkeena erityisen panostuksen ja seurannan piiriin Nuorisotakuu on koostunut eri osista, joita ovat työllisyystakuu, koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa koulutustakuusta, nuorten aikuisten osaamisohjelmasta sekä nuorten työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä.

4 Koulutustakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (Kesussa) tätä nimitetään koulutustakuuksi ja koulutustakuu on osa nuorisotakuuta. Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja.

5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Tavoitteena turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä tarjota matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi tukea opettajan työtä edistä opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntyä edistää oppilaitosyhteisön ja opiskelu-ympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä turvata varhainen tuki sitä tarvitseville siirtää painopistettä nykyistä enemmän yhteisölliseen työhön nykyisestä yksilökeskeisestä työstä ja ennaltaehkäisevään työhön nykyisen korjaavan työn sijaan.

6 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta voimaan ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2- hanke) osaamisperusteisuus mitoitusperusteena jatkossa osaamispisteet opintoviikkojen sijaan yksilölliset ja joustavat opintopolut osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisen tutkinnon muodostuminen terminologinen uudistus

7 Uusi valmentavan koulutuksen koulutuskokonaisuus Valmentavia koulutuksia koskevat HE 211/2014 vp hyväksytty eduskunnassa ja laki vahvistettu , laki voimaan Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tarkoitetut ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava I) sekä kotitalousopetus yhdistettäisiin yhdeksi yhtenäiseksi koulutuskokonaisuudeksi. Uuden koulutuskokonaisuuden nimitys olisi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava II) muodostaisi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta erillisen koulutuskokonaisuuden, jonka nimitys olisi työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. esityksen yhteydessä tehty tarkennukset ammatillista erityisopetusta koskeviin säännöksiin uudet luvat koulutuksen järjestämiseen

8 L ammatillisesta koulutuksesta 27 Opiskelijaksi ottamisen perusteet OKM:n asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa 4/2013 Opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle annetaan pisteitä seuraavin perustein: 1) hakijalla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa; 2) perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna; 3) vähintään 1100 tunnin laajuisen lisäopetuksen tai vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen, tai kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan suorittamisesta ammatilliseen peruskoulutukseen; 4) yleisestä koulumenestyksestä; 5) painotettavista arvosanoista; 6) työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta työpajatoimintaan tai työmarkkinatuella tapahtuvaan harjoitteluun osallistumisesta; 7) ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta; 8) sukupuolen perusteella;

9 Ammatillisen koulutuksen hakujärjestelmän muutokset Ammatilliseen koulutukseen haut ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutuksen yhteishaku haku erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen haku perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen (kymppiluokka, vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (yhdistää aiemmat ammattistartit, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat koulutukset, kotitalousopetuksen sekä valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen 1).

10 Harkintaa perustuva valinta (OKM:n asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista 4/2013) 4 LUKU Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuva valinta 22 Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan valinnan käyttöala Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvaa valintaa voidaan käyttää siitä riippumatta, onko koulutus mukana ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmässä vai ei. 23 Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan valinnan perusteet Koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt sekä koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan.

11 esteettömyys yhdenvertaisuus osallisuus erilaiset vaihtoehdot yksilöllisyys joustavuus

12 KIITOS!