SORVANKAAREN PÄIVÄKOTI....ettei kellään ois orpo olo, tarvis enemmän duoo ku sooloo... Kuningasidea 2012

Transkriptio

1 SORVANKAAREN PÄIVÄKOTI...ettei kellään ois orpo olo, tarvis enemmän duoo ku sooloo... Kuningasidea 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma

2 1. Päiväkodin oppimisympäristö Sorvankaaren päiväkoti sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä, osoitteessa Toreenintie 30. Esiopetusta annetaan Karvatassujen ryhmässä, jossa opetuksesta vastaa ryhmän lastentarhanopettaja. Lisäksi opetuksen toteuttamiseen osallistuvat ryhmässä toimivat lastenhoitajat. Sorvankaaren päiväkoti tarjoaa esiopetukselle hyvät, toimivat ja ajanmukaiset tilat. Esiopetus tapahtuu pääosin ryhmätiloissa, jotka on jaettu toiminta- ja lepohuoneisiin. Oppimisympäristön rakentamisessa käytetään lisäksi päiväkodin yhteisiä tiloja. Aula ja akvaario soveltuvat hyvin pienryhmätyöskentelyyn. Päiväkodin tilava sali ja monipuolinen liikuntavälineistö antavat liikunnalle ja päiväkodin yhteisille tapahtumille toimivat puitteet. Yhteiset tilat ovat kunkin lapsiryhmän käytössä yhtenä päivänä viikossa. Päiväkodin laaja leikkipiha innostaa liikuntaleikkeihin. Aidan takana alkavaan majametsään, muihin lähimetsiin ja leikkipuistoihin suuntautuvilla retkillä tutustumme lähiympäristöön ja luontoon. Ulkoleikeistä ja retkiltä palataan päiväkodille syömään oman keittiön valmistamaa maistuvaa ruokaa. Turvallinen, kiireetön kasvuympäristö, aikuisen aito läsnäolo, herkkyys lapsen tarpeisiin näkyvät lapsen leikeissä ja suhteessa kavereihin. Ryhmätiloja jakamalla saa leikki ja muu pienryhmätoiminta oman tilansa. Askartelu - ja leikkimateriaalit sekä pelit ja oppimispelit ovat järjestetty niin, että lapsi oppii omatoimisesti hakemaan itselleen tekemistä vapaan tekemisen aikana. 2. Toiminta-aika Esiopetusta toteutetaan välisenä aikana. Esiopetuksen toimintaaika on kello 8-12 ja opetusta ei ole koulujen loma-aikoina, jotka ovat seuraavat: Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Toiminnan arvot, tavoitteet ja painopistealueet Arvot Nurmijärven kunnan arvot: vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky ja yhteistyö- ja palveluhenkisyys ovat myös päiväkodin ja esiopetuksen arvopohjana.

3 Vastuullisuus näkyy lapsen hyvinvoinnista huolehtimisena, Avoimuus on hyvää kasvatuskumppanuutta, keskustelukulttuuria sekä selkeää tiedottamista. Esiopetuksen jatkuva arviointi ja kehittäminen osoittavat Uudistumiskykyä ja valmius vastata perheiden erilaisiin tarpeisiin on Yhteistyö- ja Palveluhenkisyyttä. Tavoitteet Tavoitteenamme on, että lapsilla on keväällä kyky itsenäiseen ajatteluun ja taidot ryhmässä toimimiseen. He ovat oppimishaluisia ja innostuneita uusia asioita kohtaan ja luottavat oman oppimisen taitoihinsa. Lapsi saa tunteen omasta ainutkertaisuudestaan ja luottamuksen siihen, että aikuinen ohjaa, turvaa ja tukee lasta hänen kasvussaan. Lapsen kiinnostusta erilaisten asioiden oppimiseen (oppimaan oppimisen taitoja) herätellään useilla osa-alueilla. Harjoitellaan päivärytmin mukaisia arkitaitoja, saadaan kokemuksia ryhmä- ja kaveritaidoista, opetellaan itsenäisen työskentelyn taitoja, tuetaan motoristen taitojen kehittymistä sekä annetaan valmiuksia kielen ja matematiikan oppimiseen. Painopistealueet Ajattelemaan saattaminen : Harjoittelemme ongelmaratkaisutaitoja, itsenäistä ajattelua. Kuuntelemisen oppiminen : Opimme kuuntelemaan, keskustelemaan ja ottamaan toiset huomioon. Työskentelytaitojen opettelu : Harjoittelemme itsenäistä työskentelyä, tehtäviin keskittymistä, ohjeiden muistamista ja tehtävien loppuun tekemistä. Tuettu leikki : Leikin tukeminen ja rikastaminen esiopetuksen oppimistavoitteiden näkökulmasta. Liikennekasvatus : Päiväkodissa opettelemme ryhmässä liikkumista lähiympäristössä ja julkisissa tiloissa. Kodin tehtävänä on opettaa lapselle liikenteessä liikkumista kodin lähipiirissä ja tulevilla koulumatkoilla. 4. Toiminnan menetelmät ja sisällöt Lapsi käyttää oppiessaan kaikkia aistikanaviaan. Hänen oppimisensa tapahtuu leikin, toiminnallisuuden ja konkreettisten asioiden käsittelyn kautta. Lapsen oppimisessa tunteet ovat aktiivinen tekijä kokemusten syntymiseksi ja jäsentämiseksi. Ainutlaatuiset tilanteet lasten kanssa vaativat aikuisilta sellaista toimintaa ja reaktiota, joita ei voi valmistella täysin etukäteen. Tämän vuoksi suunnitelma rakentuu ja muotoutuu toiminnan myötä, kuitenkin kunnan esiopetussuunnitelmaa noudattaen. Esiopetuksessa oppimaan oppimisen taitoja harjoitellaan päivittäin ja toistaen lapsen elämänpiiriin kuuluvien aihekokonaisuuksien, kiinnostuksen kohteiden ja leikkien kautta. Toiminta ei ole oppiainejakoista, vaan aineksia teemoihin ja toimintaan otetaan eri sisältöalueilta (esim. etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, fyysinen ja psyykkinen terveys sekä taide ja kulttuuri). Myös kielen ja matematiikan valmiuksiin

4 liittyviä asioita opitaan osana muuta toimintaa. Taitoja harjoitellaan monipuolisesti tarinoiden, laulujen, leikkien, liikunnan ja erilaisten harjoitusten kautta. Lapsilta kartoitetaan kielellisen kehityksen tilannetta Kummit-3 lukemisvalmiutta arvioivalla lomakkeella. Opetuksessa käytetään Äänneleikki-menetelmää. Matematiikassa käytetään mukaellen Varga - Neményi -opetusmenetelmää. Kielellisen tietoisuuden ja matemaattisten taitojen harjoittelu sisältävät: Äidinkieli: - riimin tunnistaminen, riimin tuottaminen, sanojen pituuksien vertailu, sana alkuäänteen tunnistaminen ja nimeäminen, sanan tarkka tavuttaminen, sanan loppuäänteen tunnistaminen, sanan alkutavun nimeäminen, äänteiden yhdistäminen sanaksi (lyhyet sanat). Matematiikka: - arjen matematiikkaa - lukujonotaidot, luokittelu, vertailu ja järjestäminen, geometriset kappaleet ja kuviot, numero-lukumäärävastaavuus, suuntien ilmaiseminen ja ymmärtäminen, järjestykseen asettaminen ja sarjoittaminen sekä päättelytaidot. Aikaan liittyvät käsitteet ovat mittaamista ja ne tulevat esiopetusikäisen arjessa päivittäin. 5. Esiopetuksen oppilashuolto Sorvankaaren päiväkodissa esiopetuksessa olevien lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtii oppilashuoltoryhmä. Se kokoontuu kaksi kertaa syksyisin ja keväisin. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat päiväkodin johtaja, esiopetuksesta vastaavat opettajat, erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa muita yhteistyötahoja. Ryhmän toiminta perustuu kasvatuskumppanuuteen ja varhaiseen avoimeen yhteistyöhön. Moniammatillisia yhteistyötahoja ovat mm. perheneuvola, puheterapeutti, toimintaterapeutti, neuvola ja sosiaalityö. Oppilashuoltoryhmässä käsitellään mm. kiusaamista. Päiväkodissamme kiusaamiseen puuttumisen menetelmiä ovat: - Kerrotaan tarinoita ja pohditaan tunteita, sanoitetaan ajatuksia hyvästä kaverista ja kaveruudesta ( ajatuksella huomaa hyvä toisessa ) - Päiväkodin arjessa tuetaan lapsen itsetuntoa ja rakennetaan ryhmän me-henkeä. - Kasvatuskumppanuuden hengessä huolta herättävät kiusaamiset otetaan esille oppilashuoltotyönä - käytössämme on kirja: Turvataitoja lapselle

5 6. Retket ja tapahtumat Talon yhteiset retket, juhlat tai muut tapahtumat Ryhmien omat retket, juhlat tai muut tapahtumat 7. Yhteistyö vanhempien kanssa Kasvatuskumppanuudessa tuetaan perheitä heidän kasvatustyössään ja tuodaan esille päivähoidon näkemys lapsesta. Vanhempien tutustumiskäynnit ennen hoitosuhteen alkua Vanhempien kanssa käytävä alkukeskustelu hoitosuhteen alkaessa Päivittäiset kuulumisen vaihtamiset lapsen tuonti- ja hakutilanteissa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen yhdessä vanhempien kanssa Päiväkodin juhlat, tapahtumat, talkoot ja retket Vanhempainillat Tiedotteet koteihin Toiminnan pääpiirteitä ilmoitustaululla. 8. Nivelvaihe koulun kanssa Prosessikuvaus Esioppilaasta koululaiseksi kertoo vaiheittain koululaiseksi siirtymisestä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma toimitetaan koululle vanhempien luvalla. Vanhempien kieltäessä tietojen antamisen, on esiopettajalla velvollisuus siirtää lapsen opetuksen järjestämiseen liittyvät tiedot koululle. Erityisen- ja tehostetun tuen piiriin kuuluvien lasten nivelpalavereihin osallistuvat huoltajat, esiopettaja, erityislastentarhanopettaja, alkuopettaja ja mahdolliset muut erityistyöntekijät. 9. Arviointi Arvioimme toimintaamme ja menetelmiämme viikoittaisissa palavereissa. Jokaisesta lapsesta tehdään oppimissuunnitelma, jossa lapsen oppimisen taitoja arvioidaan kolme kertaa toimintavuoden aikana. Pohdimme lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien ja myös lapsen itsensä kanssa. Lapselta itseltään tuleva välitön palaute toiminnasta pitää myös yllä arvioinnin jatkuvaa prosessia. Arviointi on meille tärkeä työmme kehittämisen väline. Keväällä lapsi saa todistuksen osallistumisestaan esiopetukseen.