Ohjelmakokonaisuuden tavoitteet johdetaan Espoo-tarinasta.

Transkriptio

1 1 (9) TALOUDEN TASAPAINOTUS- JA TUOTTAVUUSOHJELMAN (TATU2) TAVOITTEET JA LINJAUKSET Ohjelmakokonaisuuden tavoitteet johdetaan Espoo-tarinasta. Ohjelma toteutetaan osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä, osa ohjelmasta toteutetaan projekteina. Ohjelman pääelementit 1. Kestävä rahoitustasapaino 1.1. Tasapainotustoimenpiteet 1.2. Palvelutaso ja -tarjonta 1.3. Tulopohja ja verotaso 1.4. Maksupolitiikka sekä taksojen ja maksujen tarkistukset 1.5. Johtaminen ja henkilöstöohjaus 2. Tuottavuuden parantaminen 2.1. Palvelujen järjestäminen 2.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit 2.3. Konserniyhteisöjen ohjaus 2.4. Maankäytön tehostaminen PÄÄELEMENTTEJÄ KOSKEVAT LINJAUKSET 1. Kestävä rahoitustasapaino - Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 270 M tavoitelaskelmien mukaan 217 M vuonna 2018, 241 M vuonna 2019 ja 270 M vuonna 2020 Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu (poistot 170 M v ja 215 M v. 2025)

2 2 (9) - Kaupungin investoinnit ovat keskimäärin enintään 280 M vuodessa seuraavan 10 vuoden aikana Nettoinvestoinnit sisältävät kaikki emokaupungin investoinnit Taloussuunnitelmaan sisältyvät palvelutilojen yhtiöhankkeet ovat kattolaskelmassa mukana rahoitusvastikkeina Investointikatto ei mahdollista uusia palvelutilojen yhtiöhankkeita, vuokrahankkeita tms. Jos jokin hanke päätetään tehdä yhtiöhankkeena tai muuna taseen ulkopuolisena hankkeena, vähentää se vastaavasti kaupungin investointien enimmäismäärää. Investointien suunnittelussa on mukana yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua Uudet pysäköintiyhtiöt ovat kattotarkastelun ulkopuolella (kaupunki rakennuttaa ja rahoittaa alkuvaiheen, mutta luopuu omistuksesta alueen rakentuessa) - Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään 3100 /asukas - Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään 8900 /asukas Sopimusrakentaminen ja siitä kertyvät tulot nostavat kaupungin vuosikatetta olennaisesti. Katetaso nousee mutta vastaavasti investointeihin on budjetoitava suuremmat summat kuin aiemmin on tehty, kuitenkin tavoitteeksi asetetun investointikaton sisällä. Sopimusrakentamiseen on laskelmissa arvioitu sisältyvän mm. Vermon, Leppävaaran, Lommilan ja Niittykummun kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksia ennen vuotta Sopimusrakentamisen vuosittainen vaihtelu heiluttaa kaupungin vuosikatteen tasoa. Espoon velkakehitys ja taloustavoitteet Espoo velkaantuu kovaa vauhtia ja on nousemassa Suomen suurten kaupunkien velkaisimmaksi kaupunkikonserniksi. Suuri peruskorjaus- ja uusinvestointitarve sekä samanaikaisesti heikentynyt tulopohja on johtanut siihen, että kaupunki rahoittaa investoinneistaan yhä suuremman osan velalla. Vuonna 2014 kaupungin lainamäärä kasvoi 74 milj. euroa ja vuonna 2015 kaikkiaan 217 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviossa on varauduttu lisäämään lainaa vuosina yhteensä 451 milj. euroa. Konsernin lainamäärä kasvoi 309 milj. eurolla vuonna 2014 ja 500 milj. eurolla vuonna Konsernivelan kasvussa suurin vaikutus on meneillään olevilla metro- ja sairaalainvestoinneilla, mutta myös emokaupungin kiihtyvä velkaantuminen lisää kokonaislainamääriä. Konsernin lainamäärä kasvaa vuosina kaikkiaan noin 1 mrd. eurolla. Tatu-ohjelmassa sitovaksi tavoitteeksi asetetaan kaupungin ja kaupunkikonsernin velkaantumisen taittaminen viimeistään vuonna 2020 siten, että kaupungilla on enimmillään lainaa 900 milj. euroa ja konsernilla (pl. Espoon Asunnot ja HSY) 2,6 mrd. euroa. Ohjelmassa esitetään taloustavoitteet, joiden toteutumista velkaantumisen taittaminen laskuun edellyttää sekä keinoja sen toteuttamiseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tarvittavien toimien aloittamista välittömästi sekä tarvittavia päätöksiä osana Tatuohjelmaa ja vuosien kehys- ja taloussuunnitelmapäätöksiä. Kaupungin ja konsernin investointien tulorahoitus-% on laskenut selvästi alle 50%, joka kestävän talouden tasapainon kannalta on liian vähän. Velkaantumisen taittaminen edellyttää investointien tulorahoitusosuuden selvää parantamista. Tämän toteutumiseksi

3 3 (9) kaupungin vuosikatteen (ilman rahoitustuottoja) on noustava 270 milj. euron tasolle vuoteen 2020 mennessä ja kaupungin nettoinvestoinnit voivat olla enimmillään keskimäärin 280 milj. euroa seuraavien 10 vuoden ajan. Vuosikatteen parantaminen edellyttää jatkuvaa tuottavuuden parantamista läpi koko organisaation, mutta lisäksi on tarkasteltava kaupungin palvelutarjonnan ja -tason laajuutta sekä vahvistettava tulopohjaa. Myös veroperusteita on tarkistettava. Kaupungin kasvu vaatii investointeja kaupunkirakenteen kehitykseen sekä palvelutiloihin. Samanaikainen nopea kasvu useammalla alueella ja aluekeskuksessa nostaa investointitarvetta talouden kantokyvyn kannalta kuitenkin liikaa ja liian nopeasti lyhyessä ajassa. Tämän vuoksi alueiden kehittymistä ja investointeja on jaksotettava pidemmälle ajanjaksolle, priorisoitava kohteita niiden tärkeyden mukaan sekä alennettava hankkeiden rakennuskustannuksia. Skenaariotarkastelu Kaupungin talouden pitkän aikavälin kehityksestä vuoteen 2030 asti on tehty skenaariotarkastelua. Tarkastelun lähtökohtatavoitteena kaikissa skenaariovaihtoehdoissa on käyttötalouden pitkän aikavälin menokehitys, joka on tulojen kasvua hitaampi mutta jossa on lisäävinä tekijänä huomioitu suurten hankkeiden valmistumisen kynnyskustannuksia (mm. metro ja Espoon sairaala). Maltillinen menokasvu toteutuu, mikäli kaupungin tuottavuuden parantaminen jatkuu, palvelutasoa ja -tarjontaa kevennetään sekä kasvavaa palvelutarvetta pystytään hoitamaan osittain nykyisillä resursseilla toimintaa sekä tilankäyttöä tehostamalla. Toimintatuloissa on erityisesti arvioitu maankäyttötulojen kehittyminen huomioiden kaupungin merkittävät investointipanostukset kehittyviin alueisiin (mm. Tapiola, Finnoo- Kaitaa, Vermo ja Niittykumpu) ja tätä kautta alueiden kasvavat maankäytön sopimus-, myynti- ja vuokratulot. Tulo-odotukset on sisällytetty skenaariolaskelmiin. Kaikkiaan maankäytön tuloja arvioidaan kertyvän noin 1,5 mrd. euroa seuraavan 10 vuoden aikana. Tulovirta ei ole tasaista vaan vaihtelee vuosittain tehtyjen sopimusten ja kauppojen mukaan. Tulojen toteutumiseen sisältyy merkittävää riskiä, mikäli yleinen talouskehitys ja tonttimaan kysyntä jatkuu pitkään heikkona. Investoinneista on valmisteltu 10 vuoden tarkastelu vuosille Tällä ajanjaksolla toimialojen esittämät investointitarpeet ja -toiveet ovat huomattavasti suuremmat kuin kaupungin kestävä taloustasapaino mahdollistaa. Tämän vuoksi investoinneista on skenaariolaskelmaan 2 laadittu tavoiteversio, jossa määritellään investointitasoa, jolla kaupungin ja konsernin velkaantuminen saadaan kääntymään laskuun viimeistään vuonna Skenaario 1 - Käyttötalouden menokehitys edellä kuvatuilla perusteilla - Tulopohja nykyisillä veroprosenteilla - Investoinnit toimialojen esitysten mukaan, keskimäärin 360 milj. euroa vuodessa

4 4 (9) Taulukko 1: kaupungin lainakannan kehitys Taulukko 2: kaupungin ja konsernin lainakannan kehitys Esitetty investointimäärä on liian suuri ja johtaa velkamäärän jatkuvaan kasvuun vuoteen 2030 asti, jolloin kaupungin lainakanta olisi 3 mrd. euroa, 9200 e/asukas ja konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY) 4 mrd. euroa, e/asukas. Skenaario 2, tavoitevaihtoehto - Investoinnit karsittu taloudellisesti kestävälle tasolle, keskimäärin 280 milj. euroon vuodessa - Tuottavuustavoitetta ja tulopohjaa on lisättävä sekä palvelutasoa ja -tarjontaa kevennettävä: o Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi on peruslaskelmaan verrattuna käyttötalouden menoja karsittava ja/tai tuloja ja verorahoitusta lisättävä 40 milj. euroa alkaen vuodesta 2017 ja sen jälkeen vuosittain 15 Me vuoteen 2020 saakka.

5 5 (9) Taulukko 3: kaupungin lainakannan kehitys Taulukko 4: kaupungin ja konsernin lainakannan kehitys Kaupungin ja konsernin lainamäärän kasvu taittuu vuonna 2020 ja lainakanta alkaa laskea. Kaupungilla on enimmillään lainaa 900 milj. euroa (3100 e/asukas) ja konsernilla (pl. Espoon Asunnot ja HSY) 2,6 mrd. euroa ( 8900 e/asukas). Skenaarion mukainen kehitys edellyttää kokonaisratkaisua, jossa investointimäärä sopeutetaan taloudellisesti kestävälle tasolle (karsintatarve esityksiin nähden milj. euroa vuosittain, riippuen muista tasapainotustoimenpiteistä) sekä tulopuolta vahvistetaan ja menoja sopeutetaan vähintään 40 milj. euroa vuodesta 2017 lähtien. Keskimäärin 280 milj. euron vuosittainen nettoinvestointikatto mahdollistaa investointeja esimerkiksi seuraavan taulukon mukaisesti:

6 6 (9) Taulukko 5: kaupungin investoinnit omaisuuslajeittain Omaisuuslaji, MEUR Infra Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä (Teke) perusrakentaminen ( ), ratahankkeet, projektit sopimusrakentaminen Tapiolan taseyksikkö Suurpellon taseyksikkö Rakennukset (Tilapalvelut) Tilapalvelut, toimitilat Tilapalvelut, perusparantaminen Aineettomat hyödykkeet Metron valtionosuus ICT Maa ja vesialueet Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Peruskaupunki, rahoitusvastikeet - metro Tilapalvelut, rahoitusvastikkeet - yhtiöt Taseyksiköiden muut investoinnit Tapiola 7,7 1,8 2,7 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Suurpelto 0 0 0,2 1,7 1,7 Kaupunki yhteensä, brutto rahoitusosuudet Kaupunki yhteensä, netto Kaupungin infrainvestoinnit kaudella saavat olla enintään keskimäärin 130 milj. euroa vuodessa sisältäen taseyksiköt ja sopimusrakentamisen. Tilapalvelujen investoinnit toimitiloihin keskimäärin 68 milj. euroa vuodessa ja lisäksi yhtiöhankkeina toteutettavat kohteet keskimäärin 47 milj. euroa vuodessa vuosina Sopimusrakentaminen ja siitä kertyvät tulot nostavat kaupungin vuosikatetta olennaisesti. Katetaso nousee mutta vastaavasti investointeihin on budjetoitava suuremmat summat kuin aiemmin on tehty, kuitenkin tavoitteeksi asetetun investointikaton sisällä. Sopimusrakentamiseen on laskelmissa arvioitu sisältyvän mm. Vermon, Leppävaaran, Lommilan ja Niittykummun kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksia ennen vuotta Sopimusrakentamisen vuosittainen vaihtelu heiluttaa kaupungin vuosikatteen tasoa. Alla olevassa taulukossa on tavoitteen mukaisten keskeisten tunnuslukujen kehitys

7 7 (9) Taulukko 6, Keskeisten tunnuslukujen kehitys Vuosi Toimintakate Vuosikate* Investoinnit, netto lainamäärä, euroa/asukas MEUR MEUR MEUR kaupunki konserni** TP ENN Tasapainotustoimenpiteet

8 8 (9) TATU2 -ohjelman linjaukset Ohjelman lähtökohtina ovat ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden johtaminen Espoo-tarinasta ja ohjelman toteuttaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osa ohjelmasta tullaan toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja kehittämistoimenpiteinä. Kaupungin ja kaupunkikonsernin kestävää rahoitustasapainoa ja tuottavuuden parantamista haetaan alla kuvatuilla kohdealuilla, joille valtuusto päättää seuraavat linjaukset: Palvelutaso ja -tarjonta - Palvelutaso ja -tarjonta määritellään voimassa olevan ja tulevan lainsäädännön pohjalta niin että kaupungin rahoitustasapaino paranee - Nykyistä palvelutasoa tarkistetaan ja kevennetään niiltä osin kun lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuksia Tulopohja ja verotaso - Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa suunnitelmallisesti - Työllisyysasteen parantamiseen asetetaan tavoitteet sekä toimenpiteet ja niitä seurataan - Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana - Asukkaiden määrä kasvaa vuosittain - Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen, että rahoitustasapaino paranee tavoitteen mukaisesti. Maksupolitiikka sekä taksojen ja maksujen tarkistukset - Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. - Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna. - Määritetään ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen taso suhteessa tuotantokustannuksiin - Valtuuston talousarvion yhteydessä tekemät keskeiset maksuperustepäätökset sitovat lautakuntia Johtaminen ja henkilöstöohjaus - Henkilöstön käyttöä ja käytön ohjausta tehostetaan - Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään TATU-ohjelman tavoitteiden toteutumista tukeva henkilöstösopimus - Hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta. Palvelujen järjestäminen

9 9 (9) - Palveluverkon uudistamista jatketaan ensisijaisesti Länsimetron kehityskäytävään ja raideliikenteeseen sekä muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. - Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. - Palvelujen järjestämiskustannukset/asukas alenevat vuosien aikana - Kustannustehokkuutta parannetaan digitalisoinnin avulla - Talousohjausta vahvistetaan asettamalla suurille palvelukokonaisuuksille kehysvaiheessa tulosyksikkötasolla taloudelliset tavoitteet. - Omaa toimintaa parannetaan jatkuvasti mm. LEAN-menetelmää hyödyntäen ja palvelutarpeen lisäys hoidetaan prosesseja parantamalla Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Toimitilojen investointiohjelmaprosessi uudistetaan niin, että rahoitustasapainoa voidaan parantaa suunnitelmallisesti. - Palveluverkkosuunnitelmat päivitetään ja niitä pidetään yllä investointiohjelman perustietona - Vuosittain valmistellaan ja hyväksytään investointiohjelma 10-vuotisjaksolle - Tilavuokrat/asukas laskee vuoden 2015 tilanteesta vuosittain vähintään yhdellä prosentilla. - Toimitilojen rakennushankkeiden laajuus ja rakentamiskustannukset eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. - Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. - Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan. - Tarpeettomista tiloista luovutaan. - Konserniyhteisöjen ohjaus - Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. - Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Maankäytön tehostaminen - Tiivistetään kaupunkirakennetta. - Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. - Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. - Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa. - Vuosittain valmistellaan ja hyväksytään investointiohjelma 10-vuotisjaksolle