TATU2-ohjelman hyötytavoite ja linjaukset. Valtuusto Pekka Heikkinen

Transkriptio

1 TATU2-ohjelman hyötytavoite ja linjaukset Valtuusto Pekka Heikkinen

2 TATU2:n valmistelu- ja neuvotteluprosessi Linjausten käsittely, valtuusto Jatkovalmistelun aikataulu ja tavoitteet Investointiohjelmakehikon valmistelu Valmisteluaikaa toukokuun alkupuolelle saakka Kehikko ja ohjelma jatkossa 10-vuodeksi Käyttötalouden TATU2-toimenpiteet hyötytavoitteen saavuttamiseksi Valmisteluaikaa toukokuun alkupuolelle saakka Tavoitteena on saada TATU2:n tavoitteet ja linjaukset näkymään vuosien kehysohjeessa, joka viedään kaupunginhallitukseen Kajo ja 7.6 Valtuuston neuvottelutoimikunta klo 8-12 ja klo 8-12 Kaupunginhallitus Valtuuston kehyspäätös ja TATU2-ohjelmasuunnitelmapäätös

3 Arvio TATU:n toteutumisesta 1 Ohjelmasuunnitelman perusoletukset ja ennusteet Vuoden 2013 syksyllä arvio kansantalouden kehityksestä opitimistisempi kuin toteutuma BKT:n kasvuksi arvioitiin 1,2 % vuodelle 2014 ja 1,9 % vuodelle kehitys ko. ajanjaksolla miinusmerkkistä Vaikutuksia työllisyyteen/veropohjaan sekä ainakin sosiaali- ja terveystoimen kuluihin Espoon väkiluku kasvaa vuosina aikana vuoden 2013 lopun ennusteita nopeammin vuoden 2016 lopussa asukkaita noin 2000 yli vuonna 2013 tehdyn ennusteen Mitä saatiin aikaan Toimintakatteen alijäämän kehitys vuosina TATU-tavoitteiden mukaista Alkuperäisen talousarvion toimintakate ylitettiin 13 Me vuonna 2014 ja 11 Me vuonna 2015 Verorahoitus toteutumassa vuoteen 2016 saakka TATU-arvion mukaisena Johtuu pääosin siitä että kiinteistöveron korotus parantaa vuosien 2015 ja 16 kertymää Vuosikatetta kertyi kolmivuotisjaksolla noin 8 % enemmän kun suunnitelmassa arvioitiin Parannuksen suuri selittäjä on rahoitustuotot ilman niitä katetavoitetta ei olisi saavutettu; sekä kiinteistöveroprosentin nostosta

4 Arvio TATU:n toteutumisesta 2 Emokaupungin lainakanta on vuoden 2016 lopussa lähes 240 Me suurempi kuin vuoden 2013 syksyllä arvioitiin Miksi lisävelkaa on otettava näin kovaa vauhtia Vuosien toteutuvat investointien bruttomenot 230 Me suuremmat kuin ko. vuosien taloussuunnitelma Investointimenot toteutuvat aiemmin kuin maanmyynti- ja maankäyttösopimustuloja kertyy Vuosikatetta ei voida käyttää kokonaisuutena investointien rahoitukseen, rahastojen tuotto rahastoihin -> Käyttötalouden sopeuttamisen osalta onnistuttiin kohtuullisesti olisiko ollut kykyä parempaan? -> TATU-kehittämistoimenpiteiden ja -projektien kautta katsottuna onnistuminen ei näy Vuosikatetavoite määriteltiin TATU:ssa liian alhaiseksi/helpoksi rahoitustarpeeseen verrattuna rahastojen tuotot Oliko investointikatto epärealistisen matala?

5 Kuuden suurimman kaupungin lainamäärä/as v Kuvassa emokaupunkien lainakehitys Espoo ollut vuoteen 2014 saakka vähävelkaisin sitten suunta kääntyy tytäryhtiöille otettu jo usean vuoden ajan ja otetaan edelleen lisävelkaa, joka on hoidettava verorahoituksella

6 TATU2-ohjelman hyötytavoite Ohjelman hyötytavoite on kestävä rahoitustasapaino, joka kuvataan seuraavasti: Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että kaupungin rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä tasapainossa Investointikyky säilyy riittävänä pitkällä aikavälillä Rahastojen käyttö on optimaalista Velan ja pitkäaikaisten vastuiden kokonaismäärän kehitys on hallinnassa Verotuksen taso on kohtuullinen Palvelutaso säilyy hyvänä, priorisoidaan peruspalveluja sekä ennaltaehkäiseviä varhaisen puuttumisen palveluja Työllisyysaste paranee

7 Kestävän rahoitustasapainon mittarit ja tavoitearvot Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 270 M tavoitelaskelmien mukaan 217 M vuonna 2018, 241 M vuonna 2019 ja 270 M vuonna 2020 Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu (poistot 170 M v ja 215 M v. 2025) Kaupungin investoinnit ovat keskimäärin enintään 280 M vuodessa seuraavan 10 vuoden aikana Nettoinvestoinnit sisältävät kaikki emokaupungin investoinnit Taloussuunnitelmaan sisältyvät palvelutilojen yhtiöhankkeet ovat kattolaskelmassa mukana rahoitusvastikkeina Investointikatto ei mahdollista uusia palvelutilojen yhtiöhankkeita, vuokrahankkeita tms. Jos jokin hanke päätetään tehdä yhtiöhankkeena tai muuna taseen ulkopuolisena hankkeena, vähentää se vastaavasti kaupungin investointien enimmäismäärää. Investointien suunnittelussa on mukana yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua Uudet pysäköintiyhtiöt ovat kattotarkastelun ulkopuolella (kaupunki rakennuttaa ja rahoittaa alkuvaiheen, mutta luopuu omistuksesta tontinluovutusten yhteydessä alueen rakentuessa) Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään 3100 /asukas Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään 8900 /asukas

8 Sken1: tiukennettu käyttötalous investoinnit toimialojen esitysten mukaan Käyttötalouden menokehitys verorahoitusta hitaampi: tuottavuutta parannetaan jatkuvasti, tilankäyttöä tehostetaan, palvelutasoa ja tarjontaa kevennetään Investoinnit toimialojen esitysten mukaan, keskimäärin 360 milj. euroa vuodessa Velkamäärä kasvaa vuoteen 2030 saakka, jolloin kaupungin lainamäärä 3 mrd. euroa (9200 euroa/as.) ja konsernilainat 4 mrd euroa (pl. HSY ja Espoon asvunnot)

9 Investointikattoehdotus Omaisuuslaji, MEUR Infra Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä (Teke) perusrakentaminen ( ), ratahankkeet, projektit sopimusrakentaminen Tapiolan taseyksikkö Suurpellon taseyksikkö Rakennukset (Tilapalvelut) Tilapalvelut, toimitilat Tilapalvelut, perusparantaminen Aineettomat hyödykkeet Metron valtionosuus ICT Maa ja vesialueet Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Peruskaupunki, rahoitusvastikeet - metro Tilapalvelut, rahoitusvastikkeet - yhtiöt Taseyksiköiden muut investoinnit Tapiola 7,7 1,8 2,7 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Suurpelto 0 0 0,2 1,7 1,7 Kaupunki yhteensä, brutto rahoitusosuudet Kaupunki yhteensä, netto

10 Sken2 (tavoiteskenaario): käyttötalous kuten edellä investoinnit sopeutettu Käyttötalous kuten Sken1 Investoinnit karsittu taloudellisesti kestävälle tasolle, keskimäärin 280 milj. euroon vuodessa Tuottavuustavoitetta ja tulopohjaa on lisättävä sekä palvelutasoa ja -tarjontaa kevennettävä: Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi on peruslaskelmaan verrattuna käyttötalouden menoja karsittava ja/tai tuloja ja verorahoitusta lisättävä 40 milj. euroa alkaen vuodesta 2017 ja sen jälkeen 15 milj.euroa/vuosi vuoteen 2020 saakka Kaupungin lainamäärän kasvu taittuu 2020, jolloin sitä on noin 900 milj.euroa (3100 euroa/asukas)

11 Talouden tunnuslukujen tavoitteen mukainen kehitys Vuosi Toimintakate Vuosikate* Investoinnit, netto lainamäärä, euroa/asukas MEUR MEUR MEUR kaupunki konserni** TP ENN

12 Toteuttamisen linjaukset 1 Palvelutaso ja -tarjonta Palvelutaso ja -tarjonta määritellään väestönkasvun tuoma palvelutarve ja lainsäädäntö huomioiden. Pyritään kustannusvaikuttaviin palveluratkaisuihin Tulopohja ja verotaso Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa suunnitelmallisesti Työllisyysasteen parantamiseen asetetaan tavoitteet sekä toimenpiteet ja niitä seurataan. Arvioidaan työllisyystoimien vaikutus toimeentulotukimenoihin Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana Asukkaiden määrä kasvaa vuosittain Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen, että rahoitustasapaino paranee tavoitteen mukaisesti

13 Toteuttamisen linjaukset 2 Maksupolitiikka sekä taksojen ja maksujen tarkistukset Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna. Arvioidaan ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen maksujen taso suhteessa tuotantokustannuksiin Valtuuston talousarvion yhteydessä tekemät keskeiset maksuperustepäätökset sitovat lautakuntia Johtaminen ja henkilöstöohjaus Henkilöstön käyttöä ja käytön ohjausta tehostetaan Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään TATU-ohjelman tavoitteiden toteutumista tukeva henkilöstösopimus Hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta

14 Toteuttamisen linjaukset 3 Palvelujen järjestäminen Palveluverkon uudistamista jatketaan ensisijaisesti Länsimetron kehityskäytävään ja raideliikenteeseen sekä muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. Palvelujen järjestämiskustannukset/asukas eivät kasva vuosien aikana Kustannustehokkuutta parannetaan digitalisoinnin avulla Omaa toimintaa parannetaan jatkuvasti mm. LEAN-menetelmää hyödyntäen ja palvelutarpeen lisäys hoidetaan ensisijaisesti prosesseja parantamalla Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit Toimitilojen investointiohjelmaprosessi uudistetaan niin, että rahoitustasapainoa voidaan parantaa suunnitelmallisesti Tilavuokrat/asukas laskee vuoden 2015 (vai 17?) tilanteesta vuosittain vähintään yhdellä prosentilla. (Huom: tämä on erittäin haasteellinen lähivuosina kun mm. Espoon sairaala valmistuu) Toimitilojen rakennushankkeiden laajuus ja rakentamiskustannukset eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan. Tarpeettomista tiloista luovutaan

15 Toteuttamisen linjaukset 4 Konserniyhteisöjen ohjaus Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Maankäytön tehostaminen Tiivistetään kaupunkirakennetta. Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa

16 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet olennaisesti tiukemmat kuin Tatu1:ssä Millä edellytyksillä toteutuvat Saadaan poliittinen päätös lupa tehdä Koko organisaation sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin Ohjausprosessit, mittaaminen ja seuranta kuntoon Investointien ohjelmointi ja vahva priorisointi, 10 vuoden investointiohjelma Käyttötalouden budjetointi viritetään niin, että voidaan paremmin ohjata asioita

17 Elinvoimaa ikääntyville - kehitysohjelma Kristiina Mustakallio

18 Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma on edennyt ohjausryhmän linjaaman suunnitelman mukaan kokonaisuudessaan hyvin Ohjelmassa on toteutettu kumppaneiden kanssa kaikkiaan 15 konkreettista toimenpidettä, joista: 9 toimenpidettä on päättynyt, näistä 7:ssä kehitetyt toimintamallit ovat siirtyneet pysyväksi toiminnaksi (kauppakeskuskävelyt, seniorisynttärit, omaishoitajien virkistysiltapäivät, virikekäsikirja yhdessäoloon, asumisen esteettömyyden itsearvio, Intoa elämään kurssi omaishoitajille ja yhden luukun neuvonta) 6 toimenpidettä jatkuu vuonna 2016 (asumisen neuvonta, koulujen tilat senioriliikuntaan, 68+ -kortin vaikuttavuus, muistisairaiden kotona asumisen tuki, yhteistyö vanhusjärjestöjen kanssa ja seniorit huomioiva viestintä) Vuonna 2016 käynnistyy lisäksi 3-4 valmistelussa olevaa uutta toimenpidettä/projektia (mm. aivoterveyden kampanja, Seniori-Vamos ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen) Haasteita: Miten saadaan vähemmän aktiivisesti osallistuvat ikääntyvät mukaan Miten löydetään ja tavoitetaan yksinäiset henkilöt

19 Espoon Seniori-Vamos projekti Yhteistyöprojekti Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) kanssa, yhteistyökumppaneina on myös oppilaitoksia (Metropolia ja Omnia), seurakunta, järjestöjä ja vapaaehtoisia Tavoitteet: löydetään ja autetaan syrjäytymisriskissä olevia tai jo syrjäytyneitä ikääntyneitä eri verkostojen avulla. Ikääntyneet saavat sisältöä arkeensa ja löytävät omat voimavaransa. Numeeriset tavoitteet vuodelle 2016: 100 uutta löydettyä vanhusta 10 uutta opiskelijaa (esim. lähihoitaja- ja geronomiopiskelijoita) aloittaa harjoittelun hankkeessa 30 uutta vapaaehtoista aloittaa hankkeessa Opiskelijat ja vapaaehtoiset muodostavat vanhusten kanssa 40 uutta vanhus-vapaaehtoisparia Toimintatapa: projektin kaksi työntekijää tekee kotikäyntejä ja tutustuu ikääntyneeseen ja hänen tarpeisiinsa ja toiveisiinsa. Ikääntyneelle valitaan hänen tarpeisiinsa nähden mahdollisimman sopiva vapaaehtoinen, joka jatkaa Seniori-Vamoksen työntekijöiden tukemana ikääntyneen rinnallakulkijana. Tieto potentiaalisista asiakkaista saadaan mm. kotihoidolta, omaisilta, vanhusjärjestöiltä, sairaalasta tai naapureilta. Ajankohtaista projektista: Käynnistyi Kaksi työntekijää, joista toinen on Espoon, toinen HDL:n Kohderyhminä ovat Espoon keskuksen alueella asuvat tai Espoon sairaalasta kotiutuvat ikääntyneet Tällä hetkellä on noin 10 asiakasta, muutamia vapaaehtoisia sekä opiskelijoita Projekti liittyy läheisesti vanhusten palvelujen seniorineuvonnan ( NOPSA ) toimintaan ja kehittämiseen

20 Kestävä kehitys -ohjelma Puheenjohtaja Sirpa Hertell Kaupunginvaltuusto,

21 Ohjelman tavoitteet 1. Kestävä elämäntapa 2. Kestävä verkostomainen kaupunki 3. Espoon luonto ja ympäristö 4. Ilmastotyön koordinointi 5. Energiaratkaisut 6. Kestävät liikkumisratkaisut Sirpa Hertell 21

22 Espoon uusi ilmasto-ohjelma tuodaan päätettäväksi kevään aikana Suurin potentiaali Espoon ilmastopäästöjen vähentämiseen: - joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistäminen - lähiöiden korjausrakentaminen - uusiutuvan energian käyttöönotto Ilmastotyön koordinointi Ilmasto-ohjelmalla Espoo sitoutuu pääkaupunkiseudun tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Sirpa Hertell 22

23 Espoon kasvihuonekaasupäästöjen nykykehitys Sirpa Hertell

24 Smart & Clean pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudun kaupungit, yritykset ja valtio perustavat yhteistyössä Sitran kanssa Smart & Clean pääkaupunkiseutu säätiön (7,5 milj. / 5 vuotta) edistämään älykkäitä ja vähähiilisiä ratkaisuja. Tavoitteet: - pääkaupunkiseudusta älykkään ja puhtaan teknologian edelläkävijä - uusia investointeja, tutkimus- ja kehitystoimintaa ja työpaikkoja Viisi teema-aluetta: Liikenne ja liikkuminen, energia, rakentaminen, jäteja vesisektori ja kuluttaja-cleantech Sirpa Hertell

25 Kestävä kehitys -ohjelmatyöllä vahvistetaan kaupungin energiatavoitteita. - Tavoitteena päästötön kaukolämmön tuotanto vuonna Kaukolämmön tuotannossa otetaan nopeassa aikataulussa käyttöön päästöttömiä energialähteitä, esim. geoterminen lämpö - Keskitettyjen ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös hajautettuja, eri teknologioihin perustuvia ratkaisuja. Energiaratkaisut Sirpa Hertell 25

26 Vähäpäästöisen joukkoliikenteen edistäminen: - Espoo on sitoutunut sähköbussien vaatimien latausasemien rakentamiseen. - Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Espoolle 1,2 miljoonaa euroa investointitukea latauslaitteiden hankintaan. Espoo investoi 2,8 miljoonaa. Joukkoliikenteestä päästötöntä ja sujuvaa Kevyen liikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen: - Pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpano Sirpa Hertell 26

27 Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeen tavoitteissa hyväksytty, että vyöhyke muodostuu taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäväksi alueeksi. Vuonna 2016 käynnistyy Tekesin ja Espoon kaupungin projekti metron kasvu- ja kehityskäytävälle: - Kehitys- ja testialusta, mm. Smart & Clean -hankkeille - Pilotit: päästötön joukkoliikenne, päästötön energiatuotanto ja puurakentaminen - Toimintatapojen kehittäminen Kestävä verkostomainen kaupunki Sirpa Hertell

28 - Espoo ensimmäisenä kaupunkina mukana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa - Yhteistyötä yhteisöjen, järjestöjen, yritysten ja kaupungin eri toimijoiden välillä - Kädentaitojen ja kiertotalouden Keran kehittäminen aloitettu Kestävä elämäntapa

29 Meidän roskis 1700 lasta ja nuorta 170 taideroskista [Esityksen nimi, Esittäjä] 29

30 Luonto ja ympäristö Lähiluontovuosi 2015 Talkoolaisten määrä kolminkertaistui v verrattuna Talkoisiin ja tapahtumiin osallistui yli asukasta Vihervuosi Istutuksia ja kaupunkiviljelyä - Koulumetsät ja luonnonhoidon mallit - Luonnonalueiden viestintä, talkoot, retket ja kurssit Sirpa Hertell

31 Yhteistyö kaupunkikonsernissa Yritysvastuun kehittäminen on käynnistynyt Espoon Asunnot Oy:ssä Näkökulmina mm. rakentaminen, energiaratkaisut, jätehuolto ja yhdyskuntasuunnittelu Tavoite: koko kaupunkikonserni toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita Sirpa Hertell

32 Kiitos! Sirpa Hertell 32

33 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Saija Äikäs Ohjelman puheenjohtaja

34 Hyötytavoitteet 1. Kilpailukyvyn edistäminen 2. Innovaatioiden hyödyntäminen 3. Yrittäjyyden tukeminen

35 Kilpailukyvyn edistäminen Espoon kaupunki toista kertaa mukana Euroopan Innovaatiopääkaupunki-kilpailussa Kaupungin vetovoiman kansainvälisen kehittymisen tueksi avattiin verkkosivusto espooinnovationgarden.fi Otaniemen Kehitys Oy:n toiminnot sulautettiin Espoon Matkailu Oy:n toimintoihin: kaupungin 100 % omistama Espoo Marketing Oy

36 Innovaatioiden hyödyntäminen Hankintaneuvoja jatkoi yritysten neuvontaa syksyn 2015 Hankintojen digitaalisen innovaatioalustan osalta selvitettiin eri vaihtoehtoja tavoitteena löytää toimiva ja helppokäyttöinen digitaalinen kohtaamispaikka Pienhankintajärjestelmän pilotointia jatkettiin Sosiaali- ja terveyspalveluissa pilotoitiin allianssimallia

37 Yrittäjyyden tukeminen Yrittäjyysmyönteisyyden kehittymistä edistettiin jatkamalla peruskoulun kuudesluokkalaisille suunnattua Yrityskylä-toimintaa Suomenojalle ja Karaporttiin avatut matalan kynnyksen tilat aloittaville yrityksille jatkoivat toimintaansa Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus toteutettiin syksyllä 2015 Tutkimuksen pohjalta aloitettiin useita toimenpiteitä

38 KAUPUNKIMARKKINOINTI Kilpailukyky, innovatiivisuus, yrittäjyys -kehitysohjelma

39

40

41

42

43

44 Espoo Marketing Oy 100% kaupungin omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö Muodostettiin vuonna 2015 yhdistämällä Espoon Matkailu Oy:n ja Otaniemen Kehitys Oy:n toiminnot Yhtiön toimintaa ja tavoitteita ohjaa Espoo-tarina Toimiala: kaupunkimarkkinointi ja alueen elinvoima- ja kilpailukyky - edellytysten kehittäminen yhdessä kumppaneiden kanssa matkailun ja kongressitoiminnan edistäminen ja kehittäminen Espoossa ja lähikunnissa 44

45

46 NOW 2015 Martti Hellström

47

48

49 1643 Pakolaisvyöry koskettaa myös Espoota 2323

50 hyötytavoite 1

51

52 Toiselle asteelle 99,7 %

53 Siirtyy perustoiminnaksi

54 käynnistyy jatkaa

55 WARNING! Opintojaan keskeyttävät Ylioppilaat, jotka eivät hakeutuneet/päässeet jatkoopintoihin

56 hyötytavoite 2

57 303

58 tukea

59 WARNING! 17 % ( %): heillä ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimus

60 hyötytavoite 3

61 136 (45) -1,6 %

62 Asumiskoordinaattori ohjausta.

63 WARNING! Nuorten asunnottomuus on usein este nuoren itsenäistymiselle vanhempiensa kodista. Muuttoliike maan sisällä ja maahanmuutto kasvattavat asuntojen tarvetta.

64 hyötytavoite 4

65 2614 OLEN TYÖTÖN -1,6 %

66 ESPOO ohjausta % TYÖ %

67 WARNING! Nuoret, joilla koulutustaustana on vain peruskoulu tai lukio. Maahanmuuttajataustaisten nuorten määrän kasvu

68 ,8 %

69 6??

70 Monik ry:n Urax-hanke 6 O O P S E

71

72 Osallistuva Espoo Varapuheenjohtaja Mari Anthoni Valtuuston kokous

73 Hyötytavoitteet Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista 73

74 Keskeiset toimenpiteet 2015: toimiva päätöksenteko Espoon kaupunki mukaan Kuntalaisaloite.fi-verkkopalveluun. Budjetoi puisto: asukkaat valitsivat Suvelan asukaspuistoon mieleisensä laitteet, toiminnot ja istutukset (eli jakoivat varatun budjetin) karttapohjaisen pelin avulla. Miten voin vaikuttaa? Avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet kuvattu, seuraavaksi esite ja sometietopaketti valmistelijoille. Osallisuudella tarkoitetaan kunnan edustuksellista demokratiaa sekä kuntalaisten suoraa osallistumista

75 Keskeiset toimenpiteet 2015: aktiivinen osallistuminen Vapaaehtoistoiminnasta tehtiin ohjeet, tietopaketti ja juliste esimiehille mukaanottokynnyksen madaltamiseen. Asukasfoorumeja arvioitiin ja kehitettiin gradukyselytutkimuksella ja osallistujakyselyillä. Uudet sähköiset kanavat käyttöön. 75

76 Keskeiset toimenpiteet 2015: palkitseva lähitekeminen Meidän puisto -hanke aktivoi asukkaita kunnostamaan ympäristönsä viheralueita. Toimintamalli sopimiseen, jo noin 20 kohdetta. Suurpellossa mallinnetaan ja kokeillaan uudenlaisia lähitekemisen tapoja viranhaltijoiden, aktiivien ja kuntalaisten välille. Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen kaupunki, jossa... espoolainen voi aidosti vaikuttaa. 76

77 Keskeiset toimenpiteet 2015: erilaisten ryhmien osallisuus Muotoile!Maa: sekä ikäihmisiä että henkilökuntaa osallistettiin kolmessa vanhustentalossa lähiympäristönsä kehittämiseen. Somalinaisten Intoa elämään hyvinvointikurssilla pilotoitiin ryhmämuotoista kotouttamista: pieniä elämäntapamuutoksia ja vertaiskokemuksia. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. 77

78 Keskeiset toimenpiteet 2015: espoolainen identiteetti Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Espoossa elokuuta 2015 teemalla Rakkaudesta kotiseutuun. Yhdistykset olivat aktiivisia kaikille avoimien tapahtumien järjestämisessä. Espoon kaupungin palveluista yhteystietoineen tehtiin yleisesite. Opas on jaossa muun muassa yhteispalvelupisteissä, kirjastoissa ja seniorikeskuksissa. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. 78

79 Uusia toimenpiteitä 2016 Omaehtoisen kotoutumisen tuki Järjestöt ja yritykset mukaan valtion ja kunnan rinnalle. Uudenlaisen osallisuuden mahdollisuudet -selvitys Etsinnässä uudet ja kiinnostavat tavat osallistua. Vaikuttajatoimielimet ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto hyvät käytännöt valmisteluun osallistumisesta esiin ja leviämään. Rantaraitti nuorten silmin Nuoret mukaan suunnitteluun uudella tavalla Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa tukimateriaalia Espoo-tarinan työstämiseen 79

80 Kiitos! 80