Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 16

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 16 Kokoustiedot Aika torstai klo 16:30-17:15 Paikka Kamreerintie 3 B, 12 krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Jaana Jalonen, puheenjohtaja Abdi Abdifitah Hannu Suntio Leena Hoppania, saapui klo Minna Laakso Kimmo Metsä Monika Marschan Aki Saariaho, saapui klo Antti Saarinen Jani Tiainen Henri Kuro Seija Töyrylä Teresia Volotinen Muut saapuvilla olleet Sampo Suihko Susanna Tommila Sini Sormunen Pia Louko Hannele Junnila sivistystoimen johtaja kulttuurijohtaja kultuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava henkilökunnan edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 16 Allekirjoitukset Jaana Jalonen puheenjohtaja Hannele Junnila sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Minna Laakso Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 16 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 30 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 31 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 32 Kulttuurilautakunnan lausunto talouden tasapainotus- ja 6 tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä 33 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 15

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kulttuurilautakunta on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä lautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle toimitetulla sähköisellä kokouskutsulla. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Leena Hoppania. Käsittely Päätös Hoppanian estyneenä ollessa puheenjohtaja ehdotti Laaksoa. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Minna Laakso.

6 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / / / Kulttuurilautakunnan lausunto talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä Valmistelijat / lisätiedot: Susanna Tommila, puh Pirjo Mutanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta 1. merkitsee tiedoksi oheisen esityslistan mukaisen selvityksen kaupungin talouden tilasta ja talouden tasapainotustarpeesta, 2. esittää lausuntonaan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta ja sen hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä seuraavaa: Valtuuston hyväksymät talouden tasapainotusta ja tuottavuutta koskevat linjaukset ja hyötytavoitteet muodostavat hyvän pohjan yksityiskohtaisemmalle toiminnan ja talouden suunnittelulle tavoitteena rahoitustasapainon saavuttaminen ja kestävä kehitys. Linjaukset ja hyötytavoitteet pohjautuvat hyvällä tavalla sekä koko kaupungin että toimialan Espoo tarinaan ja valtuusto- ja vuositason tulostavoitteisiin. Rahoitusvaje kasvaa ilman riittäviä tasapainottavia toimenpiteitä erittäin nopeasti vaikeasti hallittavaksi. Mitä aikaisemmin tasapainottavat toimet saadaan toteutettua, sitä vähemmän joudutaan karsimaan kuntalaisille tärkeitä palveluja ja tukea vaikeisiin elämäntilanteisiin. Nopeasti käynnistetty tasapainotus ja kehitystyö ovat henkilökunnan kannalta edullisempaa kuin myöhään ja suuriin menoleikkauksiin päätyvä. Epätietoisuus vähenee, työpaikoille saadaan rakentava ilmapiiri, ollaan osallisia muutoksessa ja huolet palvelussuhteen jatkumisesta poistuvat. Tuottavuuden kehittämisessä painotetaan tehtäväalueita, joihin jo nyt mutta kasvavassa määrin lähivuosina kohdistuvat suuret menopaineet. Palveluprosessien toimivuutta ja palvelun tehokkuutta on tarpeen lisätä kaikilla tehtäväalueilla. Toimialan esittämillä toimenpidealueilla tulee edetä nopeasti toteutusvaiheeseen mm. kuluvalle vuodelle asetettujen taloudellisten tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Kulttuurin tulosyksikön valitut toimenpidealueet ovat:

7 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 16 Palvelujen järjestäminen - Sähköisen avustusjärjestelmän edelleen kehittäminen - Kirjaston verkkomaksaminen (Kaupunkitasoinen hanke) Palveluverkon kehittäminen - Kirjaston palveluverkon kehittäminen - Aluetyöhön panostaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Selvitetään kuntalaisten omatoimikäytön lisäämistä ja tarkistetaan aukioloaikoja ja palvelun laajuutta - Tarkistetaan tilojen optimaalinen käyttö - Tarkistetaan kulttuurin tilojen käyttöperusteet ja hinnoittelu - Selvitetään tilojen yhteiskäyttöä muiden hallintokuntien kanssa Toiminnan tuottavuuden parantaminen - Uuden organisaation toiminnan yhtenäistäminen ja yhteisten tavoitteiden selkiyttäminen - Kulttuurin tiedotuksen ja viestinnän terävöittäminen ja yhtenäistäminen - Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota Palvelutuotannon kehittäminen - Kulttuurin avustusperiaatteiden uusiminen ja päivitys - Selkiytetään tukipalveluiden roolia sekä päällekkäisyyksiä - Toimitaan aktiivisesti hankintaprosessien kehittämiseksi toimivammaksi. Päätös Kulttuurilautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - TATU-linjaukset ja toimenpiteet Selostus Lähtökohtatilanne ja toimintaympäristön kehitys Valtuusto teki tavoite- ja linjauspäätökset, joita lauta- ja johtokunnat toteuttavat. Vireillä olevat uudistushankkeet (kunta-, metropoli-, sote- ja valtionosuusuudistus sekä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntajakoselvitysvalmistelu) luovat epävarmuutta. Taloudellinen tilanne on hyvin haastava. Kansallinen kestävyysvaje on hyvin suuri. Vielä ei ole tiedossa, miten se ratkaistaan. Taloudellinen tasapainotus ja tuottavuuden lisäystarve koskee koko kuntakenttää. Palvelutarjontaa ja järjestämistapaa on tarkasteltava kriittisesti. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutus ja sen vaikutukset kuntien toimintaan ovat vielä hämärän peitossa.

8 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / 16 Kaupungin rahoitusmahdollisuudet ovat kiristyneet olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Espoon väestö kasvaa. Vanhemmat ikäluokat kasvavat nopeutuvalla vauhdilla samanaikaisesti kun lasten määrä kasvaa. Väestönkasvusta yhä suurempi osa on ulkomaalaistaustaisia. Tarkempi kuva talouden tasapainotustarpeesta sisältyy mm. valtuuston maaliskuun päätökseen. Seuraavassa kuvassa on esitetty tulevien vuosien kumulatiivinen talouden tasapainotustarve. Vuonna 2017 tasapainotustarvetta on yli 130 milj. euron edestä. Bruttokansantuote väheni vuosina 2012 ja 2013 ja kasvaa varsin vähän kuluvana ja ensi vuonna. Valtiovarainministeriö on joutunut tarkistamaan talouden kasvuennusteita aikaisempaa alhaisemmiksi. Valtuusto päättäessään vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja

9 Kulttuurilautakunta Sivu 9 / 16 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. Valtuusto on käsitellyt ja hyväksynyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset. Toimintaympäristössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset Tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden valintaan ja taloudellisten voimavarojen kohdistamiseen vaikuttavat toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Toimintaympäristön analyysiä käytetään hyväksi mm. tulevia palvelutarpeita arvioitaessa. Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan yhteinen toimintaympäristön tietopohja kehyksen ja taloussuunnitelman laadinnalle. Tammikuussa 2014 on valmistunut Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitystyön pohjaksi kattava Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti ja siihen liittyvä laaja kuva-aineisto. Näissä on kattavasti kuvattu neljän kunnan toimintaympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden kehitystä vuoteen TATU-ohjelman hyötytavoitteet TATU-ohjelmalla parannetaan kaupungin talouden tasapainoa ja tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan Espoota koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärään ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun sekä talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Tuottavuuden parantaminen tuodaan osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että Espoon peruspalvelut ja henkilöstön työhyvinvointi säilyvät hyvällä tasolla. Näitä arvioidaan asukasja asiakastyytyväisyysmittauksella ja tyhy-matriisilla. Ohjelman vaikutuksia pyritään arvioimaan ennakoivasti. Hyötytavoitteiden tarkemmat sisällöt tuodaan ohjelmasuunnitelman yhteydessä valtuuston päätettäväksi. Ohjelman hyötytavoite on kestävä rahoitustasapaino, joka kuvataan seuraavasti:

10 Kulttuurilautakunta Sivu 10 / 16 - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä. - Investointikyky säilyy riittävänä pitkällä aikavälillä. - Rahastojen käyttö on optimaalista. - Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista. - Verotuksen taso on kohtuullinen. Kestävän rahoitustasapainon saavuttamiseksi asetetaan seuraavat tavoitteet: Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa. - Ohjelman tavoitelaskelmien mukaan 150 milj. euroa vuonna 2016 ja 180 milj. euroa vuonna Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu (poistot 150 milj. euroa v. 2020) - Kaupungin investointikatto (nettoinvestoinnit pl. Länsimetro) vuodesta 2016 vuoteen 2020 on 180 milj. euroa / vuosi - Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua - Pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä. Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään euroa / asukas. Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään euroa / asukas. Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee keskimäärin 2,4 % (n. 33 milj. euroa) vuosittain kaudella TATU-ohjelman pääelementit Ohjelman lähtökohtana ovat ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden johtaminen Espoo-tarinasta ja ohjelman toteuttaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osa ohjelmasta tullaan toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja kehitystoimenpiteinä. Kaupunki suhtautuu kriittisesti hankkeisiin ja projekteihin, jotka eivät edistä Espoo-tarinan toteutusta eivätkä lisää tuottavuutta. TATU-ohjelman pääelementit ovat: Kestävä rahoitustasapaino Tasapainotustoimenpiteet 2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset 2.2. Tulopohja ja verotaso 2.3. Palvelutaso ja -tarjonta 2.4. Johtaminen ja henkilöstöohjaus

11 Kulttuurilautakunta Sivu 11 / 16 Tuottavuuden parantaminen 3.1. Palvelujen järjestäminen 3.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit 3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen 3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus 3.5. Maankäytön tehostaminen TATU-ohjelman linjaukset Edellä kuvattujen talouden tasapainon ja tuottavuuden parantamisen pääelementtien osalta kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan TATU-ohjelman linjaukset (oheismateriaalina TATUlinjaukset ja toimenpiteet ). Taksojen ja maksujen tarkistukset - Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. - Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna. - Määritetään ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon. - Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus. - Selvitetään mitkä maksuttomat palvelut voisi muuttaa maksullisiksi ottaen huomioon palvelujen käyttäjien maksukyky. Tulopohja ja verotaso - Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään aktiivisesti. - Työllisyysasteen parantamiseen asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet ja niitä seurataan. - Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana. - Asukkaiden määrä kasvaa 4000 asukkaalla vuosittain. - Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen rahoitustasapaino. Palvelutaso ja -tarjonta - Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti. - Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien yhteistyönä. - Kun uudistuksia tehdään, haetaan kansallisia ratkaisuja kuutoskaupunkien yhteistyöllä. Johtaminen ja henkilöstöohjaus - Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan. - Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus. - Hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta.

12 Kulttuurilautakunta Sivu 12 / 16 Palvelujen järjestäminen - Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. - Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään alueellinen tasapuolisuus huomioiden. - Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin hyvien liikenneja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla. - Toimitilojen rakennushankkeet ja rakentamiskustannukset eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. - Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. - Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja tilojen käytön parantamisen avulla. - Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan. - Materiaalitehokkuus paranee, jätehuoltokustannuksia vähennetään lajittelua ja kierrätystä kehittämällä. - Tarpeettomista tiloista luovutaan. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen - Arjen sujuminen. - ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut. - Oman toiminnan jatkuva parantaminen. - Samoilla resursseilla enemmän ja laadukkaampia palveluja mm. prosesseja parantamalla. - Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan. - Omistaja-tilaaja-tuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan, sisäisten palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan. Konserniyhteisöjen ohjaus - Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. - Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Maankäytön tehostaminen - Tiivistetään kaupunkirakennetta. - Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. - Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. - Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa. Tatu ohjelman toteutus

13 Kulttuurilautakunta Sivu 13 / 16 TATU-ohjelma toteutetaan Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen (EsPro) mallin mukaisesti. Valtuuston päätös TATU-ohjelman hyötytavoitteista ja linjauksista korvaa EsPro-malliin sisältyvän ohjelmakuvauksen. Ohjelmasuunnitelma tuodaan valtuuston päätettäväksi Ohjelma huomioidaan vuosien taloussuunnitelmavalmistelussa. Ohjelmasta pyydetään lautakuntien lausunto valmistelun aikana ja se menee lautakunnille toimeenpantavaksi. Sivistystoimen vuoden 2014 talouden tasapainotus Sivistystoimen v talouden tasapainotus on yhteensä 7,38 miljoonaa euroa, josta varsinainen tasapainotus on 5 milj. euroa, lisäksi palkankorotusvarauksen korjaus 2 milj. euroa ja siihen liittyvät eläke- ym. maksut 0,38 milj. euroa. Sivistystoimen tuottavuutta tavoitellaan sekä toimialatasoisilla että tulosyksiköiden omilla toimenpiteillä. Toimialatasoisia kohteita ovat palveluverkon kehittäminen sekä tilatehokkuuden lisääminen, tieto- ja viestintätekniikan parempi ja kustannustehokkaampi hyödyntäminen sivistystoimen palveluissa sekä henkilöstösuunnittelun ja osaamisen kautta kasvavan kaupungin palvelutarpeeseen vastaaminen. Yhteisesti pyritään vähentämään sairauspoissaoloja sekä tapaturmia, työn jatkuva parantaminen, arjen sujuvuus sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä henkilöstön hintatietoisuuden lisääminen. Sivistystoimen henkilöstömäärä ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin asukasmäärän ja oppilasmäärän kasvu edellyttäisi, mikä on myös toiminnan tehostamista. Vuoden 2014 talousarvion tarkistus kulttuurilautakunnassa Henkilöstömenoja Hallinto- ja kehittämisyksikkö - asiantuntijapalvelut ja palveluiden ostot Kirjasto - aineistohankinnat Yhteensä Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman vaikutuksia toimintaan Palvelujen järjestäminen - Sähköisen avustusjärjestelmän edelleen kehittäminen - Kirjaston verkkomaksaminen (Kaupunkitasoinen hanke) Palveluverkon kehittäminen - Kirjaston palveluverkon kehittäminen - Aluetyöhön panostaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Selvitetään kuntalaisten omatoimikäytön lisäämistä ja tarkistetaan aukioloaikoja ja palvelun laajuutta

14 Kulttuurilautakunta Sivu 14 / 16 - Tarkistetaan tilojen optimaalinen käyttö - Tarkistetaan kulttuurin tilojen käyttöperusteet ja hinnoittelu - Selvitetään tilojen yhteiskäyttöä muiden hallintokuntien kanssa Toiminnan tuottavuuden parantaminen - Uuden organisaation toiminnan yhtenäistäminen ja yhteisten tavoitteiden selkiyttäminen - Kulttuurin tiedotuksen ja viestinnän terävöittäminen ja yhtenäistäminen - Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota Palvelutuotannon kehittäminen - Kulttuurin avustusperiaatteiden uusiminen ja päivitys - Selkiytetään tukipalveluiden roolia sekä päällekkäisyyksiä - Toimitaan aktiivisesti hankintaprosessien kehittämiseksi toimivammaksi. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kulttuurilautakunta Sivu 15 / Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Päätös Kulttuurilautakunta ei ottanut käsiteltäväkseen seuraavia viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja: Kulttuurijohtaja: Harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisien maksaminen kulttuurin tulosyksikössä lukien/uudelleen kohdennus 2 henkilöstöasiat, Tapahtumapäällikkö: Kulttuuripalveluiden palvelualueen toimipisteiden aukioloajat kesällä 2014, 1, yleiset asiat,

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 16 / 16 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 30-33) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.