Talousarvio ja suunnitelma Taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuo #espoobudjetti

Transkriptio

1 Talousarvio ja suunnitelma Taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuo 1 #espoobudjetti

2 Yleinen talouskehitys hiipuu 2 Suomi korkeasuhdanteessa, kasvuodotus 3 % 2018 Työllisyys suhdanteen ennätyslukemissa Investoinnit tukevat kasvua 2019 kasvuodotus 1,7 Rakennusinvestoinnit supistuvat Ansiotulot kasvavat, mutta inflaatio pienentää käytössä olevia tuloja 2020 kasvuodotus 1,6 % Reaalitulojen kasvu hidastuu, investoinnit supistuvat edelleen vuosina talouskasvun arvioidaan palaavan potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtiin eli noin prosenttiin talouden rakenteellisista tekijöistä johtuen Ikärakenne Rakenteellinen työttömyys Bkt:n kasvu-% 5 2,8 3,0 2,1 1,7 1,6 0,8 1,1 0,3 0, , ,7 Bkt:n kasvu-% VM syksyn taloudellinen katsaus

3 Talousarvion perusteet Espoo-tarina sekä valtuustokauden tavoitteet Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 2) tavoitteet ja linjaukset Valtuuston kehyspäätös Tulovero 18 % koko taloussuunnitelmakauden Kiinteistöverot lain sallimissa alarajoissa Investointiohjelma 12 vuodelle , toimitilainvestoinnit neuvottelutuloksen mukaisesti Lakivalmistelun keskeneräisyydestä johtuen taloussuunnitelmassa ei ole huomioitu soteja maakuntauudistuksen vaikutuksia vuonna

4 Talousarvion sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi pilotít Toteutettu 4 pilotin osalta talousarviossa 2019 Palvelujen käytöstä kerättiin tilastotietoa, tarkasteltiin sukupuolittain, analysoitiin kerätty tieto ja tehtiin johtopäätökset, joiden perusteella asetettiin tavoitteet vuodelle Miten toimintaa ja määrärahankäyttöä muutetaan tai suunnataan uudella tavalla. 1. Liikuntatoimen avustuksien ja käyttövuorojen jakautuminen 2. Vieraskielisten eri sukupuolisten lukioon pääsy 3. MONIKU-palvelu monikielisille vauvaperheille 4. Julkinen liikenne Espoossa Talousarviokirjassa koonti ja espoo.fi sivulla esittelyt arvioinneista. Vuosittain 4 pilottia sekä jo tehtyjen arviointien datan päivitys 4

5 Milj. euroa Toimialojen nettotoimintamenot kasvavat ,8 % Nettotoimintamenot 4,2 % 5,0 % ,7 % Yleishallinto SOTET SITO TYT ICT kulut, maahanmuuttajien osaamiskeskus, omarahoitusosuudet kehittämishankkeisiin HUS, sopimuskorotukset, palvelutarve Sopimuskorotukset, oppilas-/lapsimäärien kasvu, tilakustannusten kasvu Sopimuskorotukset, joukkoliikenteen nettomenot 5

6 Milj. Kaupungin nettotoimintamenot kasvavat, kasvu saatava hidastumaan ,0 % Nettomenoja 2019 kasvattaa mm. sopimuskorotukset, joukkoliikenne, ITkustannukset ,0 % 4,0 % 3,0 % Nettomenojen kasvu saatava tasaantumaan 2 % kasvuun vuodesta 2020 eteenpäin, jotta TATUvuosikatetavoite on mahdollista saavuttaa TP 2017 MTA 2018 TA ,0 % 1,0 % 0,0 % Nettotoimintamenot kasvu-% 6

7 Verotulot kasvavat työllisyyden parantuessa Kunnallisveron tuotto kasvaa 2019 talouskasvun, työllisyyden ja sopimuskorotusten vaikutuksesta 73,5M /vero-% Parantuva työllisyys ja ansiotason nousu kasvattaa kunnallisverontuottoa Yhteisöveron kasvu perustuu valtiovarainministeriön arvioon koko maan kehityksestä, sisältää riskiä! Valtionosuudet 47,9 M (42 M 2018). Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 172 M Verorahoitus yhteensä M, kasvu 4,7 % M, kasvu 3,3 % M, kasvu 3,2 % Kunnallisvero 3,3 % 3,4 % 4,8 % 2,2% 0,9 % ** 2019** 2020** 2021** Yhteisövero 3,0% 2,9% 2,9% 13,% -3,8% ** 2019** 2020** 2021** 7

8 Yleinen taloustilanne ja valtion päätökset vaikuttavat verotulojen kehitykseen Milj. Vuoden kehitykseen tulevat vaikuttamaan uuden hallitusohjelman verolinjaukset. Kiinteistöveron tuotossa ei ole huomioitu maapohjan ja rakennusten arvostamisjärjestelmiin ja KiVeprosentteihin valmisteltavia lakimuutoksia , , , , ,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 5,9 % -1,9 % 5,1 % 4,0 % 1,5 % 4,7 % 2,0 % 4,6 % 3,7 % 3,0 % TP ,7 % ENN ,5 % TA ,3 % 3,2 % ,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Kasvu-% 8

9 Yhdistetty tulos- ja rahoituslaskelma TATU vuosikatetavoitetta 270 M ei saavuteta taloussuunnitelmakaudella Tuloslaskelma TP 2017 ENN 8/2018* TA Varsinainen toiminta Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos = Investoinnit, netto (ml. luovutustulot) Varsinainen toiminta ja investoinnit netto = Antolainojen nettomuutos +/ TA-lainojen nettomuutos +/ Muut maksuvalmiuden muutokset +/ Vaikutus maksuvalmiuteen +/

10 Toimitilat Uudisrakentaminen 682 M Perusparantaminen 108 M Yhtiöhankkeet 123M Vuokra, leasing 374 M Yhteensä M Mittava panostus Koulut kuntoon ohjelmaan Koulut 926 M Päiväkodit 220 M Yhteensä 1146 M Kaupungin infrastruktuurin kehittäminen 1,1 mrd 10 Investointiohjelma (sis. vuokra,- leasing ja projektiyhtiöhankkeet) Omaisuuslaji - MEUR M / 12 v 276 M /vuosi TA Infra 149,7 157,9 158,0 147,8 125,0 121,2 118,3 131,6 102,6 85,1 58,2 57,5 65,7 40,2 39,8 1092,6 Kiinteät rakenteet ja laitteet yht. 86,0 89,9 93,1 107,4 113,4 102,5 79,7 86,1 71,1 71,1 57,2 57,5 65,7 40,2 39,8 891,3 - perusrakentaminen ( ), ratahankkeet, projektit 68,5 58,8 61,6 80,9 86,9 76,0 53,2 59,6 49,6 49,6 35,7 36,0 44,2 23,7 23,3 618,3 - sopimusrakentaminen 16,0 29,6 30,0 25,0 25,0 25,0 25,0 25,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 15,0 15,0 255,0 - liikuntapaikkojen perusparantaminen (949) 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 18,0 Tapiolan taseyksikkö 61,4 64,7 61,4 35,9 6,1 14,2 35,1 43,5 29,5 12,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 176,3 Suurpellon taseyksikkö 2,3 3,3 3,5 4,5 5,5 4,5 3,5 2,0 2,0 2,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 25,0 Rakennukset 56,3 49,0 62,6 87,9 99,7 89,3 84,6 72,2 68,7 74,9 56,0 45,1 50,2 35,4 26,2 790,2 Tilapalvelut, toimitilarakentaminen 48,5 39,5 53,6 78,9 90,7 80,3 75,6 63,2 59,7 65,9 47,0 36,1 41,2 26,4 17,2 682,2 Tilapalvelut, perusparantaminen 7,8 9,5 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 108,0 Yhtiöhankkeet tarkastellaan rahoitusvastikkeiden kautta 0,0 Aineettomat hyödykkeet 29,3 37,3 68,8 90,0 37,0 14,0 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 172,5 Metron valtionosuus 26,0 35,6 63,2 80,0 28,3 9,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 117,3 ICT 3,3 1,7 5,6 10,0 8,7 5,0 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 55,2 Maa ja vesialueet 12,3 14,6 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 5,0 5,0 90,0 Koneet ja kalusto 18,3 14,1 13,7 13,4 15,5 15,2 8,2 5,4 7,0 7,0 7,0 7,0 6,0 6,0 6,0 103,6 Osakkeet ja osuudet 19,0 30,7 35,9 43,5 46,9 54,2 70,2 77,2 85,6 90,8 94,7 97,3 97,3 97,3 97,3 952,4 Peruskaupunki, rahoitusvastikeet - metro 2,9 9,3 15,1 18,5 21,9 29,5 40,6 48,4 54,4 60,4 66,4 69,4 69,4 69,4 69,4 617,7 Tilapalvelut, rahoitusvastikkeet - yhtiöt 13,0 20,9 20,0 24,2 24,2 23,9 28,8 28,0 30,4 29,6 27,5 27,1 27,1 27,1 27,1 325,0 Muut osakkeet 3,1 0,5 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 9,6 Taseyksiköiden muut investoinnit 3,0 4,8 7,2 8,8 8,6 8,8 8,8 7,8 6,9 6,2 5,8 3,2 3,2 3,1 3,0 74,2 Tapiola 3,0 4,8 7,2 8,8 8,6 8,8 8,8 7,8 6,9 6,2 5,8 3,2 3,2 3,1 3,0 74,2 Kaupunki yhteensä, brutto 287,9 308,4 354,2 399,3 340,7 310,7 301,5 305,7 282,2 275,5 233,2 221,5 233,9 190,5 180,8 3275,5 rahoitusosuudet (metro, jokeri + muut) 30,1 42,2 66,7 88,5 37,6 15,8 6,8 6,8 4,4 2,3 2,3 2,3 2,3 2,0 2,0 173,1 Kaupunki yhteensä, netto 257,8 266,2 287,5 310,8 303,1 294,9 294,7 298,9 277,8 273,2 230,9 219,2 231,6 188,5 178,8 3102,4 Toimitilat - vuokra- ja leasingkohteet Projektiyhtiö, 4 koulua 0,0 0,0 0,0 4,2 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 112,0 muut vuokra- ja leasingkohteet 12,8 13,3 13,3 15,6 15,7 15,7 15,5 15,5 15,3 11,8 9,4 8,8 178,7 Investoinnit + vuokra/leasingkohteet yhteensä, netto 323,6 316,4 308,2 314,5 320,2 299,1 294,3 252,0 240,1 249,0 203,5 193,2 3314,1 YHT

11 Milj. Kaupungin investointiohjelma etupainotteinen, tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen Investointien tulorahoitus-% 2019: 67 % 2020: 77 % 2021: 87% Antolainat tytäryhtiöille Taseyksiköiden muut investoinnit Osakkeet ja osuudet Koneet ja kalusto Maa ja vesialueet ICT Rakennukset 50 Infra TA Vuosikate 11 Kaupungin investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella n. vuodesta 2026 alkaen, mikäli nettomenojen kasvu saadaan hillittyä ja investointiohjelmaa ei kasvateta

12 Yhdistetty tulos- ja rahoituslaskelma TATU vuosikatetavoitetta ei saavuteta taloussuunnitelmak audella Toiminnan ja investointien rahavirta negatiivinen koko kauden ajan Lainanotto jatkuu! Tuloslaskelma TP 2017 ENN 8/2018* TA Varsinainen toiminta Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos = Investoinnit, netto (ml. luovutustulot) Varsinainen toiminta ja investoinnit netto = Antolainojen nettomuutos +/ TA-lainojen nettomuutos +/ Muut maksuvalmiuden muutokset +/ Vaikutus maksuvalmiuteen +/

13 Kaupungin lainakanta Milj. /asukas Kaupungin lainakanta jatkaa kasvua 289 M taloussuunnitelmakaudella Kaupungin lainakanta / as TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 ENN 2018 TA Kaupungin lainakanta /asukas 13 Emokaupungin talouden tarkastelu ei riitä, Espoon taloutta tarkasteltava konsernitasolla.

14 Konsernin nettoinvestoinnit 3,4 Mrd Espoo konserni investoi vuonna 2019 noin 776 M kauden aikana yhteensä noin 3,4 Mrd. Länsimetron jatko - II-vaiheen kustannusarvio 1159 milj., josta valtion osuus enintään 240 milj. - Vuoden 2019 investoinnit 238 milj. Elinkaarimallilla peruskorjattavat koulut, 31 M Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotanto, 75 M HSY 53 M, HUS 35 M Useita uusia pysäköintilaitoksia TP 2016 TP 2017 ENN 2018 TA Espoon kaupunki Tytäryhtiöt Kuntayhtymät (Espoon osuus) Laadittu käytettävissä olevin tiedoin. 14

15 Suurten kuntien konsernilainakanta / as 2017 Espoo Lahti Vantaa Kuopio Helsinki Jyväskylä Turku Tampere Oulu Konsernilainat /as, 2017 Konsernilainat /as,

16 Milj. Konsernin lainakanta 4,8 MRD v /as TP 2016 TP 2017 ENN 2018 TA 2019 TA 2020 TA 2021 TA 2022 TA Espoon kaupunki Konsernin lainakanta -euroa / asukas Konsernin lainakanta kasvaa 1,3 MRD euroa vuoteen Espoo on Suomen velkaisin kunta konsernilainat eur/ asukas mitattuna. 16

17 Milj. Konsernin oikaistu, verorahoitteinen lainakanta (pl. EA oy ja HSY) 3,5 MRD v /as TP 2016 TP 2017 ENN 2018 TA 2019 TA 2020 TA 2021 TA 2022 TA Espoon kaupunki Oikaistu lainakanta -euroa / asukas Oikaistu lainakanta kasvaa 1,1 MRD vuoteen

18 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoite 2030 TATU tavoitetta konsernin lainakannan /pl. Espoon Asunnot ja HSY) ei saavuteta taloussuunnitelmakaudella Koulut kuntoon -ohjelman toteuttamisesta ja länsimetron kustannusarvion noususta johtuen. Tavoite toteutuu arvioilta vuonna

19 Espoon talouden tasapainottaminen vaatii toimenpiteitä Espoon konsernivelat ovat hälyttävällä tiellä, lainakannan kasvaminen 5 MRD tasolle lisää korkoriskiä jälleenrahoitusriskiä Lisäksi konsernin talouden tunnusluvut heikkenevät edelleen mm. omavaraisuusaste ja lainanhoitokate Talouden tasapainottaminen edellyttää käyttötalousmenojen kasvun taittamista mm. palvelujen järjestämistä optimoimalla ja priorisoimalla investointien priorisointia ja investointikustannusten alentamista. 19

20 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen visualisointi Kaupunginjohtajan esitystä voi tutkia myös sähköisesti, visualisointia voi katsoa sellaisenaan tai tutkia tarkemmin hiirellä klikkaamalla Visualisointi esittelee talousarvioesityksen keskeiset osa-alueet ja porautuu talousarviovaiheen mukaisille suunnittelutasoille Talousarvion visualisointi Visualisointisivujen oikeassa ylälaidassa olevasta kysymysmerkistä saa tietoa, miten sivulla poraudutaan ja nuolta painamalla alkuperäiset asetukset palautuvat 20

21 Talousarvion käsittelyaikataulu Kaupunginhallituksen ensimmäinen käsittely Ryhmät voivat lähettää lisäselvityspyyntöjä talousarvioehdotukseen liittyen ke klo 10 mennessä Toimialojen vastaukset toimitetaan ryhmille pe klo 16 mennessä Ryhmät toimittavat muutosesityksensä talousarvioon ti klo 10 mennessä Kaikkien ryhmien muutosehdotukset toimitetaan neuvottelijoille tiedoksi ti

22 Talousarvion käsittelyaikataulu Talousarvioneuvottelu 1 ke klo 8-12 Talousarvioneuvottelu 2 pe klo 8-12 Talousarvioneuvottelu 3 ma klo Neuvottelutulos kaupunginhallituksen listalle Kaupunginhallituksen 2. käsittely Valtuuston talousarviokäsittely ja päätös Valtuuston taloussuunnitelmaan liittyvien toivomusten käsittely