Uusi PIMA-ohje. Jussi Reinikainen, SYKE

Transkriptio

1 Uusi PIMA-hje Jussi Reinikainen, SYKE

2 Uusi PIMA-hje eli PIMAPO-hje Tarkennuksia Sveltamisala Käsitteet ja säädösperusta Riskinarviintimenettely Uutta Kestävä kunnstus Yleiset susitukset Pistettua Kaivettujen maa-ainesten jätelukittelu 2

3 Sveltamisala Nykyinen hje Uusi hje Tarkentaa PIMA-asetusta Keskittyy maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviintiin Ei hjeista kaikkia riskinarviinnin tärkeitä vaiheita Sisältää kaivettujen maa-ainesten jätelunnetta ja käsittelyä kskevan sin Kskee pilaantuneen alueen riskinarviintia myös muissa tarkituksissa Sisältää mm. phjaveden pilaantumisriskin ja puhdistustarpeen arviinnin Timii nykyistä tarkempana riskinarviintippaana Käsittelee myös khdetutkimuksia Esittää vertailuarvja riskien suuruuden määrittämiseksi Kestävä kunnstus ja sitä kskevat susitukset uusina timintaa hjaavina periaatteina Kaivettujen maa-ainesten jätelunnetta kskevat tulkinnat pistettu -> esitetään erillisessä YM:n hjeistuksessa 3

4 Käsitteet ja säädösperusta Käsitteet Termien käyttö nykyisessä hjeessa ja lainsäädännössä sin epäselvää Epäselvyys aiheuttanut tulkintangelmia (esim. vaara vs. haitta vs. riski) Avattu keskeisten termien merkitystä Säädösperusta Tavite Nykyinen sveltamiskäytäntö vaihtelee paljn Ohjeessa avataan eri säännösten merkitystä riskinarviinnissa ja hallinnassa (pääpain YSL:n säännöksillä) Pilaantumista kskevien säännösten sveltaminen edellyttää aina tapauskhtaista riskinarviintia Ohjeessa esitetty yleinen säännöstulkinta lisää timijiden yhdenmukaista khtelua sekä helpttaa timinnan suunnittelua ja viranmaisen työtä Edellyttää eri timijiden situtumista yhteiseen näkemykseen HUOM! Yhteinen näkemys säännösten yleisestä tulkinnasta ei vähennä yksittäisten päätösten ja ratkaisujen tapauskhtaisuutta 4

5 Riskinarviintimenettely Tutu esiin arviinnin tyypilliset lähtökhdat Pilaantuneisuus ja puhdistustarve, kunnstustavitteet, jäännösriskit Pistettu jak perusarviintiin ja tarkennettuun arviintiin Helpttanut töiden tilaamista, mutta käytetty usein liian suraviivaisesti Perusarviinti rajittunut usein hjearvvertailuun ilman perusteltua tavitteenasettelua ja arvita riskien merkittävyydestä -> ylivarvaisuus Tisaalta sa tärkeistä aina tarkasteltavista riskitekijöistä (esim. kulkeutumisriskit) jätetty usein tarkastelun ulkpulelle perusarviinnissa Säilytetty vaiheittainen lähestymistapa arviintiprsessissa... 1) Riskien tunnistaminen, 2) riskien määrittäminen ja 3) riskien kuvailu...ja arviinnin dkumentintisusituksessa 1. Kulkeutumisriskien arviinti 2. Terveysriskien arviinti 3. Eklgisten riskien arviinti Riskit vidaan myös määrittää edelleen vaiheittain tarkentaen Määritys vidaan tehdä myös suraan mahdllisimman tdenmukaisesti (vrt. näytteentn edustavuus) tai sekä varvaisesti että tdenmukaisesti 5

6 Riskien tunnistaminen - käsitteellinen malli Riskinarviinnin keskeiset lähtötiedt kuvattu nykyistä tarkemmin Osa tiedista tarvitaan riskien tunnistamisessa, sa vasta määrittämisessä Krstettu käsitteellisen mallin merkitystä Tapa tarkastella ja dkumentida riskinarviinnin lähtötietja Käsitteellinen malli Lu phjan khdetutkimusten sekä riskiarviinnin ja -hallinnan suunnittelulle On havainnllinen kuvaus päästölähteistä, kulkeutumisreiteistä ja altistujista Alustava malli tulisi laatia j ennen ensimmäisiä tutkimuksia Tarkkuus (esim. pilaantuneisuuden rajaus) RA:n ja RH:n tavitteiden sekä tiedssa levan timintahistrian mukaan Tarkennetaan vaiheittain Esitetään myös graafisesti 6

7 Esimerkki alustava käsitteellinen malli 7

8 Riskien määrittäminen - edustava näytteentt ja pitisuus 1/2 Krstettu näytteentn merkitystä ja hjeistettu sitä Nykyisessä ppaassa näytteentta ei juuri selsteta Lähtökhtana näytteentn suunnittelu ja edustavuus riskinarviintia varten (ei esim. näyttentn tekninen tteutus) Edustavuus mnen tekijän summa (ks. seuraavat khdat) Yksiselitteiset tavitteet Mihin kysymyksiin haetaan vastausta? Eri kysymys -> eri tavitteenasettelu -> eri näytteenttsuunnitelma Riskinarviinnissa näytteentta usein tarkennettava Olemassa levan tiedn sveltuvuus riskinarviintiin arviitava aina kriittisesti Khteen rajaus Määriteltävä tavitteen kannalta lennainen arviinti-/näytteenttalue = pienin päätöksenten kannalta lennainen yksikkö (pinta-ala, tilavuus ) Yleensä khdistetaan tunnistetuille kulkeutumis- ja altistusreiteille ja khteisiin Vidaan tehdä myös muilla perusteilla (esim. kunnstus hjearvn) Päästölähteen tarkka rajaus ei le aina tarpeen (eikä edes mahdllista...) Ht sptteja ei tarvitse tai edes kannata välttämättä jahdata 8

9 Riskien määrittäminen - edustava näytteentt ja pitisuus 2/2 Lutettavuus Edellyttää laadunvarmistusta ja edustavuuden sittamista (sis. laadunvarmistusnäytteet, näytteiden esikäsittely, labratritiminta jne.) Olennaista hetergeenisuuden tunnistaminen ja näytteenttvirheen miniminti Esim. pitisuuksien alueelliset ja ajalliset vaihtelut Yksittäisnäyte vs. kkmanäyte vs. mnisanäyte Riskinarviinnissa käytettävä, arviintialuetta edustava pitisuus Keskiarv tai KA:n 95%:n luttamusväli sillin, kun näytteentt n edustavaa ja sen virhe n minimitu (ja sitettu) Muuten mitattu maksimi tai 95 %:n fraktiili Myös näissä tapauksissa näytteiden määrän ja laadun riittävyys varmistettava! Samat susitukset sekä hjearvvertailulle että laskennallisille tarkasteluille Edustava näytteentt järkevän (=kestävän) päätöksenten keskeinen lähtökhta Kskee sekä riskinarviintia että muita päätöksenten vaiheita Panstus tutkimuksiin maksaa yleensä itsensä takaisin Edellyttää kaikilta sapulilta ymmärrystä ja situmista yhteisiin tavitteisiin 9

10 Esimerkki arviintialueet ja edustavat pitisuudet riskinarviinnissa C2 C1 C13 C8 C3 C7 C4 Hiekkaa Savi C9 C10 C11 C5 C6 C12 Surassa hjearvvertailussa kenties jtain muuta... 10

11 Riskien määrittäminen ja kuvailu yleiset vertailuarvt 1/2 Riskien määrittäminen Kvantitatiivinen arvi haitan ja riskin suuruudesta Arvin perustana suurinta yleisesti hyväksyttävää pitisuutta, altistumista tai vaikutusta ilmentävät vertailuarvt Ohjeessa esitetty yleisiä vertailuarvja maaperän pilaantuneisuudelle, terveydensujelulle sekä phjaveden, pintaveden ja sisäilman laadulle Edellyttää khteen rajausta = arviintialue (sis. altistuja) Mitataan tai lasketaan vertailuarvn ylittyminen arviintialueella 11

12 Riskien määrittäminen ja kuvailu yleiset vertailuarvt 1/2 Riskien kuvailu Vertailuarvn ylittyminen (tai alittuminen) ei suraan määrittele haittjen ja riskien hyväksyttävyyttä yksittäisessä khteessa Arviinnin kknaisepävarmuus (mm. lähtötietjen lutettavuus/edustavuus, vertailuarvjen perusteet, arviintialueen rajaus, käytetyt arviintimenetelmät) Mahdlliset ja tiedssa levat timet riskien hallitsemiseksi (mm. kunnstusmenetelmät, maankäytön suunnitelmat, seuranta) 12

13 Riskien määrittäminen ja kuvailu yleiset vertailuarvt 2/2 Maaperän hjearvja vidaan käyttää: 1. Khdekhtaisten haittjen ja riskien määrittämisessä määritysperusteiden kautta Eklgiset riskit ja terveysriskit pilaantuneella alueella Edellyttää määritysperusteiden tuntemista ja sveltamista (SHP-arvt) Arviinti-/näytteenttalue määritellään altistumisreittien perusteella 2. Yleisinä vertailuarvina pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviinnissa sellaisenaan Vastaa tyypillistä nykykäytäntöä, jka kuitenkin usein stketaan tapaan 1... Edellyttää yleistä sveltuvuutta khteeseen; tällöin arvi riittävän varvainen (Arviinti-)/näytteenttalue ja edustava pitisuus tulee silti määritellä Khdistetaan rajattuun päästölähteeseen tai tehdään spiva sa-aluejak Päätettävä ajissa, kumpi lähestymistapa valitaan Päätös vastuullisella, ei viranmaisella; hjearvt eivät le sitvia! Lähestymistavan tulisi määrätä näytteentttapa (vrt. arviintialue) Lähestymistapjen ert tunnistettava; niitä ei tule sekittaa keskenään! Ohjearvja ei vida suraan käyttää arviitaessa aineiden kulkeutumista veden mukana! 13

14 Kulkeutumisriskit, terveysriskit ja eklgiset riskit Teksteihin tarkennuksia, mutta sisältö vastaa pääsin vanhaa Kulkeutumisriskien arviintia tarkennettu tsin melk paljn Periaatteellisia muutksia lähinnä terveysriskien arviintiin Susitellaan aina altistumisen khdekhtaista arviintia Aikuisten ja lasten altistus ja terveysriskit arviitava aina erikseen Kaavat siirretty erilliseen liitteeseen Kaavja lisätty Esitetty susitukset (vaatimukset...) tietyistä laskentaparametrien letusarvista Liitteissä selstettu tarkemmin myös Näytteentn edustavuutta Öljyhiilivetyjen riskinarviintia Mnitridun luntaisen puhdistamisen hyödyntämistä phjavesiriskien arviinnissa ja hallinnassa 14

15 Dkumentinti Oma luku riskinarviintisin lpussa Pistettu aiemmat dkumentintilistat eri luvuista Kattava tarkistuslista arviinnin sisältövaatimuksista Svelletaan tapauskhtaisesti 15

16 Kestävä riskinhallinta ja kunnstus Kestävä kehitys sisältyy lainsäädännön periaatteisiin Ympäristöä, yhteiskuntaa (ja ihmistä) ja talutta kskevien vaikutusten tarkastelu ja näkökhtien yhteensvittaminen Vidaan arviida ja tteuttaa eri tasilla (prjekti-/khdetas vs. alueellinen tas vs. kansallinen tas vs. glbaali tas) Otettava humin myös pilaantuneen alueen päätöksentessa Kestävä kunnstus (= järkevä kunnstus) Kunnstuksen kknaishyötyjen maksiminti (eri satekijöiden ikea balanssi) Arviidaan ja tteutetaan (pääsin) khdetaslla, kun kunnstustarve j tdettu Keskeisinä timina kunnstusmenetelmien valinta ja ptiminti Ohje keskittyy tähän Kestävä riskinhallinta Kestävä kunnstus + muut riskinhallintatimet Tulee tteuttaa j alueellisella taslla (maankäytön suunnittelu) 16

17 Kestävyyden arviinti kunnstushankkeessa Osa kunnstuksen yleissuunnittelua Vastuullinen arvii/arviittaa ennen lpullisten menetelmien valintaa Viranmainen hyväksyy viimeistään kunnstuspäätöksessä Kestävyyden satekijöiden ptiminti Mnet satekijät vaikuttavat eri suuntiin Edellyttää läpinäkyvää ja mniultteista tarkastelua ja eri tekijöiden arvttamista Hankkeen kk elinkaari tulisi humiida Edellyttää sidsryhmien kuulemista/sallistamista (ssiaaliset tekijät) Lpullinen päätös aina kmprmissi eri näkemysten välillä Arvi kestävyyden satekijöitä kuvaaviin indikaattreihin perustuen Kvalitatiivista tai kvantitatiivista Prsessi menetelmiä tärkeämpää Laadulliset arvit usein riittäviä Laaja arvi perusteltu lähinnä suurissa, vaikutuksiltaan mittavissa hankkeissa Ympäristötekijät Ssiaaliset tekijät Taludelliset tekijät vaikutukset ilmaan vaikutukset ihmisten surat kustannukset ja vaikutukset maaperään hyvinvintiin hyödyt vaikutukset veteen turvallisuuteen epäsurat kustannukset vaikutukset eklgiaan eettisyys ja ja hyödyt vaikutukset maisemaan ikeudenmukaisuus työllistäminen ja ja muu häiritsevyys vaikutukset pääman kasvu lunnnvarjen käyttö naapurustlle ja mavaraisuus ja jätteiden synty alueellisesti elinikä ja yhteisön sallistaminen riskit prjektin ja tyytyväisyys prjektin justavuus yhdenmukaisuus pliittisten tavitteiden kanssa lutettavuus ja epävarmuus 17

18 Kestävää riskinhallintaa ja kunnstusta kskevat susitukset Tavitteet Parantaa kunnstustiminnan kestävyyttä Lisätä päätösten yhdenmukaisuutta Kestävyys vidaan humiida myös ilman varsinaista arviintia Kestävyys esiarviitu tietyissä päätöksentektilanteissa 9 erillistä tilannetta ja niitä kskevat susitukset Eri tekijöiden merkitystä paintettu eri tavalla Otettu humin nykyiset käytännöt ja sidsryhmäpalaute Susitukset kskevat sekä riskinarviintia että -hallintaa Kaavitustilanne ja alueen rakentamista kskevat suunnitelmat keskeinen lähtökhta Jattelu rakennettuihin alueisiin ja suunniteltaviin/rakennettaviin uudiskhteisiin Susitukset tettava humin päätöksentessa, mutta sveltaminen tapauskhtaista Osa susituksista sin päällekkäisiä 18

19 2. Jussi Reinikainen, SYKE Kestävä kunnstus susituksia eri tilanteisiin 1. Kestävyys maankäytön suunnittelussa (riskinhallinta) 2. Riskinarviinnin sveltuvuus alueen maankäytön kannalta 3. Kunnstustimien ajitus suhteessa alueen rakentamiseen 4. Pintamaan riittävä puhtaus uudisrakennuskhteissa 5. Ympäristö- ja terveysriskien kannalta erityistä hulta aiheuttavat aineet 6. In situ ja n site -kunnstusmenetelmien mahdllinen sveltuvuus khteessa 7. Kaivettujen maa-ainesten hyödyntämismahdllisuudet 8. Kaivettujen maa-ainesten käsittelytekniikat sekä 9. Paikallisen yhteisön ja sidsryhmien näkemykset 19

20 Susituksia 1/3 Kestävyys maankäytön suunnittelussa Pilaantuneisuus humiidaan riittävän aikaisessa vaiheessa Timintjen sijittaminen, turhien kunnstusten välttäminen, massjen hyödyntäminen jne. Kestävyystarkastelut saksi alueellista suunnittelua ja riskinhallintavaihtehtjen valintaa Riskinarviinnin sveltuvuus; rakennettu vs. rakentamatn alue Riskinarvin (riskiperusteiset kunnstustavitteet) sveltuvuus khteeseen, jnka suunnittelu kesken tai tteutusaikataulu epävarma Edellytyksenä hyväksytty asemakaava tai kaavaehdtus Myös skenaaritarkastelut (wrst case) mahdllisia Rakennetussa ympäristössä RA timii paremmin Tarkentaminen ja validinti (khdistetut mittaukset) mahdllista Kunnstustimien ajitus Rakentamisen yhteydessä kunnstaminen yleensä kustannustehkasta Kunnstustarve kunnstuksen kiireellisyys Js mahdllista, kunnstetaan vasta, kun rakennetaan/kaivetaan 20

21 Susituksia 2/3 Pintamaan puhtaus Erityinen rli: riskiptentiaali / maan käyttö ja mukkaus / imag jne. Rakennettavat/uudet alueet: asuintnteilla ja leikkipaikilla pintamaan (0,5-1 m) C ed < KA; muualla C ed < AOA. Pis lukien asfaltidut alueet ja metallit, jiden AOA << SHP ter. Epäherkän maankäytön khteissa susituksen kestävyys arviidaan erikseen. Rakennetut alueet: khdekhtainen RA Ongelmalliset aineet PBT-aineet pis ympäristön kierrsta = Phase-ut Rakennettavat/uudet alueet: pistaminen ja hävittäminen, kun C ed > YOA Rakennetut alueet: khdekht. RA varauksin (pistetaan, kun rakennetaan) Helpsti haihtuvat Rakennettavat alueet: pis rakennusten alta + kaasujen hallinta Rakennetut alueet: khdekhtainen RA (+ kaasujen hallinta tarvittaessa) NAPL Pistetaan vapaa faasi Näiden susitusten sveltamisessa aineiden kknaismäärä, pitisuudet, syvyysrajaus ja maankäyttö tettava aina humin 21

22 Susituksia 3/3 Kunnstusmenetelmien valinta Arviidaan in situ ja n site -menetelmien käyttömahdllisuus Kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen Esitetty yleisiä hyödyntämistä kskevia periaatteita Pelisääntöjä tarkennetaan jatkssa valtineuvstn asetuksella Arviidaan mahdllisuus hyödyntämiseen 1) khteessa tai 2) khteen ulkpulella (myös yhdistelmämenetelmät) Käsittelyä kskevat vaatimukset HUOM! Tämä susitus puuttuu hjelunnksesta, lisätään! Edellyttää muutksia käsittelijöiden lupiin Tähän ei vida nykykäytännössä vaikuttaa kunnstuskhteessa Orgaanisille aineille susitellaan ensisijaisesti aineet hävittäviä tekniikita (käsittelyn tekniset edellytykset tettava humin) Käsittelyn kknaisympäristövaikutukset pyrittävä arviimaan Osallistaminen ja viestintä Kskee erityisesti kunnstusratkaisujen valintaa, mutta sisältää myös avimen tiedtuksen j valittujen timenpiteiden jälkeen Susitellaan keskeisten sidsryhmien sallistamista päätöksentekn 22

23 Yhteenvet Laadukas riskinarviinti edellytys nnistuneeseen riskinhallintaan Lähtökhdat ja tavitteet selviksi Tiukat ja yhdenmukaiset tavitteet, realistinen arvi (myös varvainen vidaan esittää) Hittjen ja riskien määrittäminen vai kunnstus hjearvn? Arviinnin perusteltu tteutus ja selkeä dkumentinti Lähtötietjen riittävyys ja kattavuus Käsitteellinen malli; päästölähde -> reitti -> khde Edustava näytteentt ja pitisuudet (tavitteet, arviintialue ja lutettavuus) -> tdenmukainen ja lutettava arvi riskeistä (vrt. varvaisuus/knservatiivisuus) Tdenmukainen, lutettava ja ymmärrettävä arvi helpttaa järkevää päätöksenteka Tavitteena kestävä riskinhallinta Riskinarviinnin perusteltu hyödyntäminen Turhien kunnstusten välttäminen j PIMA-asetuksen tavite (vrt. realistinen arvi) Riittävä riskin vähenemä khteessa vidaan tteuttaa mnilla menetelmillä Riskinarviinnin puutteiden tunnistaminen Kknaishyötyjen maksiminti Ympäristötekijät (kaikki), taludelliset ja ssiaaliset tekijät Edellyttää eri sidsryhmien näkemysten yhteensvittamista Resurssit kknaisympäristövaikutusten vähentämiseen Jskus jpa liiallinen kunnstus vi tsin lla kestävää (vrt. pintamaa uudisrakennuskhteissa) Lievästi nuhrujen metallimaiden kaatpaikkasijitus sen sijaan ei le kestävää Käytännön susitusten humiinti Situtuminen yhteisiin tavitteisiin, tapauskhtaista harkintaa sveltaen 23

24 Kiits! 24