PIMA-ohjeen uudistaminen

Transkriptio

1 PIMA-hjeen uudistaminen Mutku-päivät Jussi Reinikainen, SYKE

2 Lähtökhdat Uudistamistarve säädösmuutsten ja käyttökkemusten vuksi Jätelaki (vimassa ) YSL-uudistus Nimenmuuts Pilaantuneen alueen riskinarviinti ja - hallinta Alitusseminaari Kmmenttipyynnöt eri timijilta Kirjallisia kmmentteja 11 tahlta Työn tteutus pääsin SYKE-YM yhteistyönä Lunns valmiina 5/2012 Seminaari Lpullinen versi tunnempana Tässä käyty läpi keskeisimpiä asiita Käsitteet ja hjauskeint Yleiset periaatteet Riskinarviinti Riskinhallinta + susitukset Kaivetut maa-ainekset -> Ammun esitys 2

3 Keskeiset käsitteet ja hjauskeint Pilaantunut alue Alue, jnka ympäristössä esiintyy ihmisen timinnan seurauksena haitallisia aineita siinä määrin, että niistä aiheutuu tai vi aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle. Haitta, vaara ja riski Kestävä riskinhallinta Riskinhallintaa, jnka kknaishyödyt vat mahdllisimman suuret. Khteessa aikaansaatavan riskin vähenemän lisäksi päätöksentessa tetaan humin timinnan muut ympäristövaikutukset, kuten lunnnvarjen ja energian käyttö, tekniset ja taludelliset edellytykset sekä ssiaaliset näkökhdat. YSL, PIMA-asetus, muut säädökset, hjeet, strategiat Maaperä, phjavesi, vesistöt, ilma, terveys, jätehult, maankäyttö, kemikaalit Laadukas riskinarviinti ja kestävä riskinhallinta 3

4 Yleiset periaatteet Ennalta ehkäisy ja kestävä riskinhallinta Päästöjen ja altistumisen rajittaminen mahdllisimman pieneksi Timenpiteiden suhteuttaminen kknaishyötyyn Riskinarviinnin khteet ja vertailuarvt 1) Ympäristön laatu, 2) ihmisen terveys ja 3) eliöstö Vertailuarv kuvaa suurinta hyväksyttävää riskiä/haittaa Riskinarviinnin kautta riittävään riskinhallintaan Riskiperusteet; kunnstustavitteet, menetelmät, seuranta jne. Muut riskinhallinnan lähtökhdat (esim. rakentaminen ja alueen käyttö) RISKIEN HYVÄKSYTTÄVYYS Säädökset, hjeet, strategiat jne. EPÄVARMUUDET ARVIOINTI JA SUUNNITTELU MUUT LÄHTÖKOHDAT RISKINHALLINTA 4

5 Riskinarviinnin khteet ja vertailuarvt Arviidaan tdennäköisyys vertailuarvn ylittymiseen tietyssä tarkastelupisteessä tai altistujassa pitkän ajan kuluessa 1. Tarkastelupisteen tai altistujan valinta Rajataan khteet, jiden suhteen riskit arviidaan 2. Vertailuarvn valinta Enimmäispitisuus, -altistus tai vaikutus (khteesta riippuen) 3. Tarkkailtavan aikajaksn valinta Riskin ja arviinnin ajallinen ulttuvuus -> sa riskin tdennäköisyyskmpnenttia Terveysriskit -> elinikä; kulkeutuminen phjaveteen -> v Ei aina lennaista; riippuu arviinnin khteesta, aineista ja menetelmistä Riskinhallinta, js vertailuarvn ylittyminen tdennäköistä Myös arviinnin tarkentaminen aina mahdllista Susitukset vertailuarvista taulukissa 5

6 Vertailuarvt - phjavesi ja pintavedet Phjavesialueilla (I, II (ja III?) -lukka), kun aineita ei vielä phjavedessä Talusveden laatuvaatimus, enimmäissaantiarvt, haju- ja makukynnys, muut laatutekijät Sekittumisvyöhyke (1 m) Phjavesialueilla, kun aineita j phjavedessä Pitisuudet pienevät/eivät kasva päästölähteen virtaussuunnan alapulella Aineita ei leviä alueen ulkpulelle vertailuarvn ylittävinä pitisuuksina Ei muuta merkittävä riskiä ympäristölle tai terveydelle Phjavesialueiden ulkpulella Tapauskhtaisesti Ei merkittävää riskiä ympäristölle tai terveydelle (altistuminen) Ei haittaa vedenkäytölle alueen ulkpulella Pintavesissä Ympäristönlaatunrmi (Vna 1022/2006) Sekittumisvyöhyke (rajattu vesistön sa) 6

7 Vertailuarvt terveys ja sisäilma Ihminen Terveysperusteiset enimmäissaantiarvt (mg/kg) Sisäilma Pitkäaikainen ja tarvittaessa lyhytaikainen altistus Muutksia muutamille aineille (esim. bentseeni) Syöpäriski: 10-5 Lasten ja aikuisten altistuminen erikseen Terveysperusteiset enimmäissaantiarvt (µg/m 3 ) Muut sisäilman laatutavitteet Sisäilmastlukitus (esim. TVOC), hajukynnykset Yhteistyössä THL:n kanssa Esim. TVOC (µg/m 3 ): S1=200, S2=300, S3=600 TCA (µg/m 3 ): AL >EC8-EC16 = 1000 AR >EC8-EC16 = 200 Bentseeni = 1,7 (10-5, WHO 2011) Bentseeni = 20 (10-5, nyk. hje) C V 7

8 Riskinarviintimenettely Lähtökhdat miksi? Puhdistustarve, -tavitteet, jäännösriski Vaaran tunnistaminen Khteen kuvaus Sis. alustava hje-/viitearvvertailu Käsitteellinen malli Päästölähde -> reitti -> khde/altistuja Arviinnin tteutus mitä ja miten? Tavitteet ja rajaukset Menetelmien valinta ja sveltaminen Laadullinen ja tarvittaessa määrällinen Vaiheittainen tarkentaminen Avuksi Excel-phjainen laskentatyökalu (myöhemmin ) Riskin määrittäminen 1) Kulkeutumisriskit, 2) terveysriskit ja 3) eklgiset riskit Riskien kuvailu Epävarmuustarkastelu Jhtpäätökset Riskien hyväksyttävyys / arviinnin tarkentaminen 8

9 Kulkeutumisriskin arviinti Yleisten periaatteiden ja tavitteiden tarkennus Susitukset vertailuarvista ympäristönsittain (Yleiset periaatteet) Päästöjen ja pitisuuksien arviinti Enimmäispitisuudet, kknaismäärät (päästöt), pitisuuksien ajallinen kehittyminen (massataseet) jne. Khdetutkimukset ja arviintimenetelmät vs. riskiptentiaali Aineiden minaisuudet, tarkennetut ympäristötutkimukset, laskennat Ohjearvt eivät svellu suraan kulkeutumisen arviintiin Phjavesitutkimuksiin panstusta Päästölähteen ja pluumin rajaus, pitisuuksien ajalliset vaihtelut Enemmän näytepisteitä (putkia) Siiviläsin pituudet ja sijitus Useampia näytekierrksia (esim. vudenaikaisvaihtelut) Haitta-aineiden esiintyminen pv-pinnan alla ja NAPL-faaseissa? Vaikutukset tutkimustulksiin, riskinarviintiin ja kunnstustimien riittävyyteen Tulsten phdintaa Mistä pitisuusvaihtelut jhtuvat? Mittausdata vs. laskenta? -> syyt pikkeamiin? MNA-hje liitteeksi 9

10 Kulkeutumisriski; esimerkki 1 - phjavesi Haitta-aineita kyllästymättömässä kerrksessa phjavesialueella Maaperässä (tarkastelupiste, TP0) pitisuus C0 Vertailuarv (C T_PV ) TP1:ssä talusveden laatuvaatimus Arviidaan pitisuusmuutkset phjavedessä (TP1, sekittumiskerrs) Laadullinen ja tarvittaessa määrällinen; arvin vaiheittainen tarkentaminen Päästölähteen rajaus, haitta-aineiden minaisuudet ja määrät, muut khdetutkimukset, laskennalliset tarkastelut Pitisuusmuutkset vs. aika; kulkeutumisnpeus, ajalliset vaihtelut Riskinhallinta, js vertailuarvn ylittyminen tdennäköistä Päästölähteen kunnstus; tavitepitisuus takaperin laskentana Muu riskihallinta (esim. eristäminen) TP0; C0 C T_SOIL -> Maaperän (huksveden/liukisuuden) tavitepitisuus TP1; C1, C T_PV C1 -> Pitisuus sekittumiskerrksessa CT_PV -> Talusveden laatuvaatimus Phjaveden virtaussuunta 10

11 Kulkeutumisriski; esimerkki 2 - phjavesi Haitta-aineita j phjavedessä, alavirran pulella jkin reseptri Lähtökhta: 1) pluumi ei saa kasvaa (TP1), 2) levitä alueen ulkpulelle (TP2) tai 3) aiheuttaa haittaa reseptrissa (TP3) Arviidaan pitisuuksien kehittyminen phjavedessä (TP1, TP2, TP3) Laadullinen ja tarvittaessa määrällinen; arvin vaiheittainen tarkentaminen Päästölähteen ja pluumin rajaus, haitta-aineiden minaisuudet ja määrät, muut khdetutkimukset, laskennalliset tarkastelut Pitisuusmuutkset vs. aika; pluumin kutistuminen, kulkeutumisnpeus, ajalliset vaihtelut Riskinhallinta, js vertailuarvn ylittyminen tdennäköistä Päästölähteen kunnstus; tavitepitisuus takaperin laskentana Phjaveden kunnstus Muu riskinhallinta (esim. sujapumppaus, MNA, seuranta) 11

12 Terveysriskin arviinti Tuleva teksti vastaa suurelta sin nykyistä hjetta Yhteistyössä THL:n kanssa Kansalliset enimmäissaantiarvt ja altistusparametrit taulukkn Lapset ja aikuiset erikseen Ei keskimääräistämistä ADD 6 Ohjearvjen sveltaminen mahdllista, mutta Otettava humin määritysperusteet Altistuksen tas pyrittävä aina arviimaan (myös lapset) Uuden/rakennettavan alueen haasteet humiitava Riskin määrittäminen 64 HQ tai MOS (Margin f Safety); vertailuarv/altistusanns Akuutit vaikutukset ainekhtaisesti (esim. syanidi) Yhteisvaikutusten mahdllisuus arviita Hajuvaikutukset (viihtyisyys) sa terveysriskinarviintia tt n i 1 ADD i lapsi 70 n i 1 ADD i aikuinen 12

13 Eklgisen riskin arviinti Tuleva teksti vastaa suurelta sin nykyistä hjetta Tarkennuksia/paintuksia Maaperäeklgian merkitys eri maankäyttömudissa -> ei aina tarvetta (vrt. nykyinen täsmälause ) Olemassa leva vs. uusi rakennettava alue Kertyvyys ja vaikutukset ravintketjussa -> tietyillä aineilla tarpeen Vaikutukset alueen ulkpulella (vrt. kulkeutumisriskin arviinti) Ohjearvjen (e) käyttö -> syynä riskiperusta vai yleinen käytäntö ja varvaisuus? Kunnstuksen vaikutus vs. kunnstamatta jättäminen 13

14 Dkumentinti Erillinen si hjeen lpussa Sisältövaatimukset Tarkistuslistat (mukaillen nykyisen hjeen listauksia) Khdetiedt kuten Kunnstuksen yleissuunnitelma -ppaassa Ei asiiden listausta, vaan laadullista arviintia Khdetiedt -> käsitteellinen malli -> riskien arviinti Keskittyminen lennaiseen Epälennaisuudet ja päällekkäisyydet pis Laadullisen arviinnin ja laskennan yhteys Näytteiden ja tutkimustulsten edustavuus; tavitteet Tulsten kirjittaminen auki, myös välitulkset Arviinnin sitminen kunnstustavitteisiin Ristiriitaisuudet pis Riskitekijät, jita ei vi laskea Selvästi esitetty lpputuls Riskien hyväksyttävyys ja jatktimenpide-ehdtukset 14

15 Riskinhallinta tavitteet ja lähtökhdat Tavite: kestävä riskinhallinta (sustainable risk management) Riskin vähenemä khteessa vs. muut näkökhdat Esim. kunnstuksen ympäristövaikutukset, tekniset ja taludelliset edellytykset Kknaishyötyjen maksiminti Ratkaisut kestäviä pitkällä aikavälillä (riskit vs. vastuut ja velvitteet) Vi lla ristiriidassa kunnstustimien ympäristövaikutusten kanssa Riskiperustainen kestävä Miten varmistetaan yksittäisen hankkeen tai yleisemmin PIMAtiminnan kestävyys? Hanketas vs. alueellinen tas vs. kansallinen tas Timijilla erilaiset lähtökhdat ja tavitteet Lainsäädäntö vs. kestävyys Riskinarviinti ei vi vastata kaikkiin lähtökhtiin Vastuut, imagsyyt (vrt. käyttörajitteet), pliittiset ja säädöstasn tavitteet (maankäyttö, jätehult, lunnnvarat, CO2, kemikaalit ) Yleisten pelisääntöjen tarkentaminen Lähtökhdat selviksi ennen kunnstussuunnittelua 15

16 Kestävän riskinhallinnan lähtökhdat Omistaja, myyjä, staja, kiinteistön jalstaja Riskinhallinnan hyödyt Ympäristö- ja terveysriskit RISKINARVIO Säädökset, määräykset hjeet Knsultti, ELY, AVI, urakitsija KESTÄVÄ RISKINHALLINTA Riskinhallinta ja Resurssit Tekninen kunnstustavitteet tteuttamiskelpisuus ja saatavuus Ssiaaliset yms. tekijät Maankäyttö ja kaavitus Plitiikka Kaavittaja, kunta, ympäristöhallint 16

17 Kestävä riskinhallinta hyvä käytäntö Riskinhallintaratkaisujen kestävyyden arviinti ja valinta Kestävän riskinhallinnan tteutumisen arviinti BAT/BEP-tarkastelut; esim. in situ vs. massanvaiht Pitkäaikaistimivuus (esim. eristys tai stabilinti) Pitkäaikaiset vastuut/velvitteet Siirtyminen mistajan vaihdissa (suhde spimuksiin) Maanmistajan sustumus Kunnstustarve kunnstuksen kiireellisyys Rakennettu vs. rakentamatn/uusi alue Riskinarvin (riskiperusteiset kunnstustavitteet) sveltuvuus khteeseen, jnka suunnittelu kesken tai tteutusaikataulu epävarma Edellytyksenä esim. hyväksytty asemakaava Pikkeuksiakin vi lla (esim. kulkeutuminen phja- ja pintaveteen) Myös skenaaritarkastelut mahdllisia Rakennetussa ympäristössä RA timii paremmin Vaiheittainen tarkentaminen (esim. lisätutkimukset) mahdllista Rakentamisen yhteydessä kunnstaminen yleensä kustannustehkasta Kustannustehkkuus sa kestävyyttä 17

18 Käytännön susituksia eri tilanteisiin 1/2 Susitukset kskien sekä riskinarviintia että -hallintaa Pintamaan puhtaus Erityinen rli: riskiptentiaali / maan käyttö ja mukkaus / imag jne. Rakennetut alueet: lähtökhtana khdearviinti Rakennettavat/uudet alueet: lähtökhtana kynnys-/hjearvt (0-1 m), pis lukien epäherkkä maankäyttö ja haitattmat metallit (kulkeutuminen silti aina humin) Ongelmalliset aineet PBT-aineet pis ympäristön kierrsta = Phase-ut Rakennetut alueet: khdearviinti erityisin varauksin (pistetaan, kun rakennetaan ) Rakennettavat/uudet alueet: pistaminen (ja hävittäminen) Helpsti haihtuvat Rakennetut alueet: khdearviinti; hukskaasu-/sisäilmamittaukset Rakennettavat/uudet alueet: haihtuvat pis rakennusten alta (kaasujen hallinta) Öljyhiilivedyt: yhdisteiden paljus, hjearvjen perusteet, haju, muuntuminen Fraktiinti riskinarviintia varten Lisähjeistusta (tarkennettu öljyhiilivetyliite) MNA-hje (liite) 18

19 Käytännön susituksia eri tilanteisiin 2/2 Haitta-aineiden kknaismäärä Massan vähentäminen pienentää riskiptentiaalia ja tulevia ngelmia Rakennettavilla alueilla yleensä kustannustehkasta Kknaismäärän vähentäminen hyvä käytäntö erityisesti rgaanisille (+ Hg, Cd, Pb) Maaperän suurimmat hyväksyttävät pitisuudet -> RA:n yläraja Vaarallisen jätteen raja-arvn ylittävät Pyrittävä pistamaan (pis lukien tietyt metallit) Vapaa faasi Pyritään pistamaan Kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen Erityisesti metallit, mutta myös ei-ngelmalliset rgaaniset Selvitettävä mahdllisuus hyödyntämiseen khteessa tai khteen ulkpulella sana riskinhallinnan suunnittelua Tarve ltava ja hyödyntämisen edellytykset määritettävä Susitusten suhteuttaminen aina kestävyyden arviintiin Susiteltava kustannustehkas 19

20 Yhteenvet Laadukas riskinarviinti edellytys nnistuneeseen riskinhallintaan Lähtökhdat ja tavitteet selviksi Yleiset periaatteet ja vertailuarvt Tiukat tavitteet, realistinen arviinti Arviinnin tteutus suhteessa riskiptentiaaliin Menetelmien valinta Tdistusaineistn riittävyys Laskentamalli ei tee arviintia! Selkeä dkumentinti Tavitteena kestävä riskinhallinta Riskinarviinnin perusteltu hyödyntäminen Riskin vähenemä vs. muut lähtökhdat; kknaishyötyjen maksiminti Riskinhallintaratkaisujen arviinti ja valinta Eri timijiden mat lähtökhdat ja tavitteet Rakennetut vs. uudet/rakennettavat alueet; millin riskinarviinti timii, millin ei? Käytännön susituksia eri tilanteisiin Pintamaa, ngelmalliset aineet, kk. määrät, hyödyntäminen Susitusten suhteuttaminen kestävyyden arviintiin 20

21 Kiits! 21