Alueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely

Transkriptio

1 Alueellisten aikuiskulutuksen tiet-, neuvnta- ja hjauspalvelujen tilanne kysely Helmikuu 2009 (versi ) Aikuishjauksen krdinaatiprjekti 1. Lmakkeen täyttämiseen sallistuneen ryhmän tiedt Lmakkeelle tallennetun tiedn kkamiseen sallistuneiden henkilöiden nimet tehtävineen. 2. Ohjausta kskeva julkinen päätöksentek Tämä hjauksen systeemitas sisältää hjauksen timintapliittisen ja kntekstuaalisen ulttuvuuden näkökulmat. Ohjausta kskevia timintapliittisia päätöksiä tehdään kansallisesti, alueellisesti ja rganisaatiissa. OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä taht, jita tarvitaan alueellisten hjauksen palvelujärjestelyjen tuttamisessa. Alueellisia timijita vat esim. maakuntaliitt, läänit, kunnat, kunnan alueet, kuntayhtymät, eri alueelliset palvelun tuttajat tai muut määritellyt hjauksen palvelujärjestelyjen yhteistiminta-alueet. Alueelliseen timintaplitiikkaan sisältyy alueellinen päätöksentek timintalinjausten määrittäminen ja laatiminen resurssien hankkiminen ja suuntaaminen alueellisten hjausjärjestelyiden palaute- ja arviintitiedn kkaminen arviintitiedn hyödyntäminen alueellisessa päätöksentessa. Alueellinen asiantuntijaryhmä, sen timinta ja tavitteet Tästä tsiksta pääset vastaamaan kysymyksiin, jtka kskevat alueellista asiantuntijaryhmää. Kysymyksiä vi käyttää alueellisen asiantuntijaryhmän nimeämisen tukena. Ohjausta kskevien timintalinjausten määrittämistä helpttaa alueellisen pikkihallinnllisen pysyvän asiantuntijaryhmän nimeäminen. Asiantuntijaryhmä timii keskustelufrumina ja alitteentekijänä rganisaatiiden ja hjauksen verkstjen kehittämisessä. Ryhmän jäsenet tiedttavat valmisteltavista ja päätettävistä asiista sidsryhmilleen. Ryhmä vi timia alueellisen hjauksen palvelujärjestelyjen arviinnin krdinijana.

2 Mitkä vat alueellisessa hjauksen asiantuntijaryhmässä timivien henkilöiden taustarganisaatit ja työtehtävät? Mitkä vat alueellisen hjauksen asiantuntijaryhmän timinnan tavitteet? Mitkä vat alueellisen hjauksen asiantuntijaryhmän tehtävät? Miten määritellään alueellisen asiantuntijaryhmän timintavaltuudet? Miten alueella timivat kehittämishankkeet ja niissä tutetut innvaatit integridaan alueen rganisaatiiden hjauspalveluihin ja niiden kehittämiseen? Alueellisen hjauksen timintaplitiikan arviinti Seuraavat kysymykset vat phjana alueelliselle hjauksen timintaplitiikalle. Ennen kysymyksiin vastaamista tulee määritellä - hjausjärjestelyjen alue - hjauksen järjestämisestä vastuussa levat päättäjätaht - alueelliset timijat. Miten arviintitieta käytetään alueellisessa hjausjärjestelyjen kehittämisessä? Mitkä vat alueellisten hjausjärjestelyjen laadunvarmistuksen lähtökhdat ja periaatteet? Millaisille indikaattreille alueellisten hjausjärjestelyjen arviinti perustuu? Ketkä vat mukana hjausjärjestelyjen arviintitiedn tuttamisessa? Miten hjausta arviidaan sana alueellista hyvinvinti-, kulutus- sekä työ- ja elinkeinplitiikkaa? Miten hjausta arviidaan sana alueellista kulutuksen kknaisarviintia? Miten ennakintitieta käytetään alueellisen kulutustarjnnan ja hjauspalvelujen suunnitteluun? (kpi) Alueellisen hjauksen timintaplitiikan visit, strategiat ja kehittämistavitteet Alueellisten hjauksen palvelujärjestelyjen tahttila n tässä suunnattu esim. meneillään levan ESRhjelmakauden lppuun. Millä tavalla eri asiakasryhmien tarpeet hjaavat ja määrittävät alueellisten hjauksen palvelujärjestelyjen periaatteita? Miten kansalliset hyvinvinnin, kulutuksen sekä työ- ja elinkeinplitiikan linjaukset vaikuttavat alueellisen hjauksen timintaplitiikan suuntaamiseen? Mitä tahja tarvitaan hjausjärjestelyjen alueelliseen strategiatyöhön? Millaiseen tutkimustietn alueellinen hjausjärjestelyjen timintapliittinen päätöksentek perustuu? Mille asiakirjille ja taustadkumenteille alueellinen julkinen päätöksentek perustuu? Millainen merkitys hjausjärjestelyillä n sana alueellista hyvinvinti-, kulutus- sekä työ- ja

3 elinkeinplitiikan pikkihallinnllista kehittämistä? Mitkä vat alueellisten hjausjärjestelyjen suunnittelun ja krdininnin tavitteet seuraavalla kymmenvutiskaudella? Mitä uusia hjauspalveluja ja niiden tuttamisen mutja tarvitaan seuraavalla kymmenvutiskaudella? 3. Aikuispiskelun hjauksen palvelujärjestelyt Tässä sissa jäsennetään aikuisten tiet-, hjaus- ja neuvntapalvelujen alueellista pikkihallinnllista ja mniammatillista yhteistyötä. Kysymyksissä käytetään vain yhtä termiä "hjaus" kuvaamaan Opin vi - hankkeeseen sisältyviä aikuiskulutuksen tiet-, neuvnta- ja hjauspalveluja ellei asiayhteys tisin edellytä. Alueelliseen tasn sisällytetään aikuisten hjauksen palvelujärjestelyjen verkst eri rganisaatiiden välisenä pikkihallinnllisena yhteistyönä. Ohjauksen aluekntekstin mudstavaan verkstn kuuluvat mm.: aikuiskulutusta järjestävät rganisaatit (esim. ammatillinen kulutus, aikuislukit, ammatillinen aikuiskulutus, krkeakulutus, vapaa sivistystyö), ssiaali- ja terveyspalvelut, työ- ja elinkeinpalvelut aluekehitysyksiköineen, yritysten aluekehitysyksiköt, työelämä ja yritykset, klmas sektri ja alueella timivat erilaiset hjauksen hankkeet. Kska hjauksen alueellinen verkst vaihtelee alueittain, alueellisen hankkeen/hjauksen verkstn n ensin itse määriteltävä maantieteellinen timinta-alueensa ja palvelujen tuttajat. Tässä hjauksen järjestelyjen sissa mallinnetaan alueellinen kehittämistyö strategisen kehän periaatteiden mukaan (arviinti - visiinti - viestintä - timinta ja jatkuva ppiminen). Ohjauksen alueellisen kehittämistyön käynnistyessä Opin vi -hankkeeseen kuuluvan verkstn jäsenten n keskusteltava, millä tavalla kansallinen (esim. plitiikkahjelmat, Manner-Sumen ESR-hjelma), alueellinen (esim. aluestrategiat, innvaatistrategiat, elinkeinstrategiat, maakuntastrategiat) ja muu julkinen päätöksentek haastavat alueellista hjauksen palvelujärjestelyjen suunnittelua, kehittämistä ja siihen liittyvää vastuukysymysten määrittelyä, ts. ketkä vat vastuussa alueellisten hjauspalvelujen järjestelyistä. OHJAUSPALVELUJA TARJOAVIEN ORGANISAATIOIDEN VÄLINEN ALUEELLINEN POIKKIHALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ Seuraavien kysymysten avulla mallinnetaan hjauksen palvelujärjestelyjen alueellisen timinnan suunnittelua, tteuttamista ja kehittämistä sekä työn- ja vastuunjaka eri rganisaatiiden rajapinnilla. Seuraavassa n esimerkkejä kysymyksistä mniammatillisten ja pikkihallinnllisten hjauspalvelujen verkstn ja kntekstin määrittelemiseksi.

4 Alueen verkstn ja kntekstin määritteleminen Millaista eri rganisaatiiden ja timijiden välistä yhteistyötä tehdään alueella? Millaisia kehittämishaasteita n eri rganisaatiiden ja timijiden välisessä yhteistyössä? Miten kulutuksen alueellista tarjntaa kehitetään työelämän ja kulutusrganisaatiiden yhteistyönä? Miten asiakkaat vivat sallistua alueellisten hjauksen palvelujärjestelyjen suunnitteluun, päätöksentekn, timintaan ja arviintiin? Millainen jatkum hjauksen palvelujärjestelyistä alueella a) mudstuu ja b) miten edistetään jatkumn mudstumista? Organisaatiiden välisen alueellisen pikkihallinnllisen yhteistyön arviinti Miten alueellisten hjauksen palveluiden tehkkuutta arviidaan? Miten alueellisten hjauksen palveluiden taludellisuutta arviidaan? Miten alueellisten hjauksen palveluiden vaikuttavuutta arviidaan? Miten alueellisten hjauksen palveluiden yhteiset laadun indikaattrit n määritelty? Mitä tieta alueellisen hjauksen palvelujärjestelyjen verkstn timijiden pitää tuttaa ja dkumentida? Organisaatiiden välinen alueellinen hjauksen timintasuunnitelma Mitkä vat alueellisen hjauksen timintasuunnitelman tavitteet suunnittelukaudelle? Mitkä vat alueellisen hjauksen timintasuunnitelman periaatteet ja sisällöt? Mitä uusia hjauksen palveluja alueella tarvitaan? (kpi) 4. Asiakkaalle näkyvät hjauspalvelut Ohjauksen palvelujärjestelmän asiakkaalle näkyviä palveluita analysidaan työnjak-, sisältö-, menetelmä- ja aikaulttuvuuksien avulla. Ohjauksen palvelut kstuvat seuraavista sa-alueista: psykssiaalinen tuki piskelun ja ppimisen hjaus ura- ja elämänsuunnittelu. Tämän sin kysymyksillä arviidaan näiden palveluiden timivuutta. Asiakkaalle näkyvät palvelut jaetaan: a) alueen pikkihallinnllisiin ja mniammatillisiin palveluihin

5 b) rganisaatin pikkihallinnllisiin ja mniammatillisiin palveluihin. Asiakkaille näkyvien hjauspalveluiden tuttaminen perustuu kansallisille, alueellisille ja rganisaatiiden visiille, strategiille ja tavitteille. Asiakkaalle näkyvät palvelut kuvataan mallissa a) rganisaatitaslla b) rganisaatiiden välisinä palveluina. Asiakas n yleensä ensin yhden rganisaatin asiakas. Asiakkaan hjaustarpeista riippuen tarvitaan mniammatillista rganisaatiiden välistä hjausyhteistyötä. ORGANISAATIOIDEN VÄLISET OHJAUSPALVELUT Tässä sissa kuvataan eri rganisaatiiden välisiä mniammatillisia ja pikkihallinnllisia hjauksen palveluita. Organisaatiiden välisten hjauspalvelujen arviinti Miten alueellisesti arviidaan asiakkaalle tarjttujen hjauspalvelujen riittävyyttä? Miten alueellisesti arviidaan asiakkaalle tarjttujen hjauspalvelujen saatavuutta? Miten alueellisesti arviidaan asiakkaalle tarjttujen hjauspalvelujen laatua? Miten alueellisesti arviidaan asiakkaalle tarjttujen hjauspalvelujen timivuutta? Millaista hjauspalvelujen palautetta asiakkailta kerätään? Miten asiakaspalaute vaikuttaa alueellisten hjauspalvelujen työnjan kehittämiseen? Miten asiakaspalaute vaikuttaa alueellisten hjauspalvelujen sisältöjen kehittämiseen? Miten asiakaspalaute vaikuttaa alueellisten hjauspalvelujen menetelmien kehittämiseen? Alueen hjausverkstn täydennyskulutus Millaista täydennyskulutusta alueen hjauspalvelujärjestelyjen asiantuntijat saavat mniammatillisen hjausasiantuntemuksensa kehittämiseksi? Millaista hjauksen palvelujärjestelyjen työnjan edellyttämää mniammatillista ja pikkihallinnllista täydennyskulutusta järjestetään alueella? Millaista täydennyskulutusta tarvittaisiin ja kuinka tämä täydennyskulutustarve kartitetaan?