Miten puu mukaan hankintoihin - uusi hankintalaki ja puun käytön edistäminen hankinnoissa. 1. Yleistä uudesta hankintalaista

Transkriptio

1 Miten puu mukaan hankintihin - uusi hankintalaki ja puun käytön edistäminen hankinnissa 1. Yleistä uudesta hankintalaista 1

2 Uusi hankintalaki Uusi hankintalaki astui vimaan Laki perustuu vunna 2014 annettuihin uusiin EU:n hankintadirektiiveihin. Vanhan hankintalain perusperiaatteet eivät muutu uuden lain vimaantuln myötä. Kuitenkin myös eräitä keskeisiä uudistuksia: - Krkeammat kansalliset kynnysarvt - Tiukempi sääntely ns. sidsyksikköhankintja kskien. - Neuvttelumenettelyn käyttöalan laajentuminen. - Innvaatikumppanuus uutena hankintamenettelynä. - Tarjuspyyntö julkaistava samanaikaisesti hankintailmituksen kanssa. - Muissa kuin tavarahankinnissa perusteluvelvllisuus, js hankintjen vertailuperusteena käytetään vain hintaa. - Kansallisia, EU-kynnysarvn alle jääviä hankintja kskevat menettelysäännöt kevenevät. - Kilpailu- ja kuluttajavirastn valvntavaltuudet. 2 Hankintamenettelyn valinta Hankintamenettelyn kannalta keskeinen kysymys n se, ylittääkö hankinnan arv kansalliset ja/tai EUkynnysarvt. Js hankinnan arv ylittää kansallisen kynnysarvn, mutta ei EUkynnysarva, n hankintayksiköllä laajempi harkintavalta päättää svellettavasta hankintamenettelystä. Olennaiset periaatteet: syrjimättömyys, avimuus ja suhteellisuus. Riippumatta käytettävästä hankintamenettelystä, hankintayksikön n aina kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmituksessa tai tarjuspyynnössä. Hankintalaissa säädetyt kansalliset kynnysarvt alittavat hankinnat eivät kuuluu hankintalain sveltamisalaan, jten hankintayksiköllä n laaja timintavapaus hankinnan tteuttamisessa. Kansallisen kynnysarvn alle jäävissä hankinnissa tulee kuitenkin aina humiida hallintlain ja kuntalain mukaiset tasapulisuus- ja avimuusvelvitteet sekä menettelytapavelvitteet. 3

3 Hankintalain kynnysarvt Kansalliset kynnysarvt 1) eura tavarahankinnissa, palveluhankinnissa ja suunnittelukilpailuissa (pl. khdissa 3-4 tarkitetut tilanteet) 2) eura rakennusurakissa 3) eura ssiaali- ja terveyspalveluja kskevissa hankinnissa 4) eura eräissä muissa erityisiä palveluja kskevissa hankinnissa 5) eura käyttöikeusspimuksissa Kansallisiin hankintamenettelyihin svellettavat säännöt vat humattavasti justavampia kuin EU-kynnysarvt ylittäviin hankintihin sveltuvat säännöt ja ne mahdllistavat hankintayksikölle suuremman timintavapauden sen suhteen, miten yksittäinen hankinta käytännössä tteutetaan. EU-kynnysarvt 1) eura valtin keskushallintviranmaisten tavarahankinnissa, palveluhankinnissa ja suunnittelukilpailuissa 2) eura muiden kuin 1 khdassa tarkitettujen hankintayksiköiden tavarahankinnissa, palveluhankinnissa ja suunnittelukilpailuissa 3) eura rakennusurakissa Mikäli hankinnan arv ylittää EUkynnysarvt, hankintamenettelynä n käytettävä jtain uuden hankintalain 5 luvussa tarkitetuista menettelyistä. 4 Vaihtehtiset hankintamenettelyt (I/III) 1) Avin menettely (32 ) Kaikki halukkaat timittajat vivat tehdä tarjuksen hankintayksikön julkaiseman hankintailmituksen ja tarjuspyynnön perusteella. 2) Rajitettu menettely (33 ) Kaikki halukkaat timittajat vivat pyytää saada sallistua hankintayksikön julkaiseman hankintailmituksen perusteella. Ainastaan hankintayksikön valitsemat ehdkkaat vivat tehdä tarjuksen. 3) Neuvttelumenettely (34 ) Hankintayksikkö julkaisee ilmituksen hankinnasta, jhn kaikki halukkaat timittajat vivat pyytää saada sallistua. Hankintayksikkö neuvttelee hankintaspimuksen ehdista valitsemiensa timittajien kanssa. Neuvttelumenettelyn käyttö edellyttää, että laissa menettelyn käytölle asetetut edellytykset täyttyvät (tarve uusille tai mukautetuille ratkaisuille, tarve kuvata hankinnan khde, innvatiiviset ratkaisut, erityiset syyt). 5

4 Vaihtehtiset hankintamenettelyt (II/III) 4) Kilpailullinen neuvttelumenettely (36 ) Hankintayksikkö julkaisee ilmituksen hankinnasta, jhn kaikki halukkaat timittajat vivat pyytää saada sallistua. Hankintayksikkö neuvttelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdkkaiden kanssa kartittaakseen ja määritelläkseen keint, jilla sen tarpeet vidaan parhaiten täyttää. Neuvttelun khteena vivat lla kaikki hankintaan liittyvät näkökhdat. Tarjuksen valinnassa käytettävän kknaistaludellisen edullisuuden tulee perustua hinta-laatusuhteeseen. Kilpailullisen neuvttelumenettelyn käyttö edellyttää samjen edellytysten täyttymistä kuin neuvttelumenettelyn käyttö. 6 Vaihtehtiset hankintamenettelyt (III/III) 5) Innvaatikumppanuus (38 ) Tavitteena innvatiivisen tavaran, palvelun tai rakennusurakan kehittäminen ja tämän tulksena tutettavien tavariden, palvelujen tai rakennusurakiden hankkiminen. Innvaatikumppanuus vidaan valita, js hankintayksikön tarvetta ei vida täyttää hankkimalla markkinilla j saatavilla levia tavanmaisia tavarita, palveluja tai rakennusurakita. Innvaatikumppanuudessa hankintayksikkö julkaisee hankintailmituksen, jnka perusteella kaikki halukkaat timittajat vivat pyytää saada sallistua. Hankintayksikkö valitsee halukkaiden juksta ne, jtka sallistuvat neuvtteluihin. Hankintayksikkö vi päättää perustaa innvaatikumppanuuden yhden tai useamman sellaisen tarjajan kanssa, jtka tteuttavat erillisiä tutkimus- ja kehittämistimintja. 6) Surahankinta (40 ) Hankintayksikkö neuvttelee valitsemiensa timittajien kanssa hankintaspimuksen ehdista julkaisematta pikkeuksellisesti etukäteen hankintailmitusta. Laissa n tyhjentävästi lueteltu edellytykset, jiden täyttyessä surahankintaa vidaan käyttää hankintamenettelynä. 7

5 Hankinnan khteen kuvaus (I/II) Hankinnan khteen kuvausta kskeva hankintalain 71 sveltuu suraan ainastaan EU-kynnysarvt ylittäviin hankintihin, mutta se n aiheellista humiida myös tteutettaessa sellaisia hankintja, jiden arv ylittää ainastaan sveltuvan kansallisen kynnysarvn. Hankinnan khdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdllisesti sisältyvät tekniset eritelmät n esitettävä hankintailmituksessa, tarjuspyynnössä, neuvttelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä n vahvistettava rakennusurakilta, palveluilta tai tavarilta vaadittavat minaisuudet. Määritelmien n mahdllistettava tarjajille yhtäläiset mahdllisuudet sallistua tarjuskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettmasti rajittaa kilpailua julkisissa hankinnissa. Hankinnan khteen kuvauksessa vidaan humiida ssiaalisia ja ympäristönäkökhtia muillakin tavin kuin lakitekstissä nimenmaisesti mainittujen esteettömyysnäkökhtien salta. Näin llen rakennusurakkaa tai rakennusmateriaaleja kskevassa hankinnan khteen kuvauksessa vidaan kiinnittää humita puunkäytön ympäristönäkökhtiin. 8 Hankinnan khteen kuvaus (II/II) Hankinnan khdetta kuvaavat määritelmät n laadittava: surituskykyä kskevien tai timinnallisten vaatimusten perusteella, jtka vat riittävän täsmällisiä, jtta tarjajat pystyvät määrittämään hankinnan khteen ja hankintayksiköt pystyvät tekemään hankintaspimuksen; tai viittaamalla hankinnan khdetta kuvaaviin määritelmiin ja kansallisiin standardeihin, jilla saatetaan vimaan eurppalaisia standardeja, eurppalaisiin teknisiin arviinteihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurppalaisten standardintielinten laatimiin teknisiin viitejärjestelmiin, tai js näitä ei le, kansallisiin standardeihin, kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin rakennusurakiden suunnitteluun, laskentaan ja tteuttamiseen sekä tavariden käyttöön liittyviin teknisiin määritelmiin. Määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää levia tavarita, eikä siinä saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tutetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään, jka n minainen tietyn tarjajan tavarille, palveluille tai tutannlle siten, että viittaus susii tai syrjii tiettyjä tarjajia tai tavarita. Tällainen viittaus n pikkeuksellisesti sallittu vain, js hankintaspimuksen khdetta ei le mahdllista kuvata riittävän täsmällisesti. Viittaukseen n tällöin liitettävä ilmaisu tai vastaava. 9

6 2. Puurakentamisen edistäminen hankinnissa 10 Puurakentamisen edistäminen edellyttämällä rakennusmateriaaliksi puuta Kunta vi edistää puunkäyttöä rakennusmateriaalina edellyttämällä hankintailmituksen tai tarjuspyynnön sisältämässä hankinnan khteen kuvauksessa, että rakennushanke tteutetaan käyttäen rakennusmateriaalina puuta. Puun käyttöä rakennusmateriaalina ei tarvitse erikseen perustella julkisina hankintina tteutettavissa rakennushankkeissa. Oikeudellisesti tarkasteltuna keskeistä n, että puu mainitaan khteen kuvauksessa eikä hankkeen hankintakriteereissä. Tällöin valinta tehdään vain khdekuvauksen mukaisista tarjuksista. Js tarjus ei täytä khdekuvauksen määrittelyä, se suljetaan valinnasta pis. Menettelyn valinnassa tulee kuitenkin humiida se, että valittu menettely n syrjimättömyyden, avimuuden ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen. 11

7 Tilaaja päättää! 12 Esimerkki: Havupuulaaksn puupaviljnki - Tampere, Vures Puistpaviljngista haluttiin puurakenteinen. Hankinnan khde kuvattiin HILMAssa seuraavasti: Puupaviljnki, jalankulkuun tarkitettu puupintainen reitti, jlla ei le talvikunnssapita, puinen silta ja kaksi puupata, näiden rakennesuunnittelu, rakentaminen, takuuajan ylläpit ja takuuaikana tehtyjen timenpiteiden kirjaaminen. 13

8 14 15

9 Muut hjauskeint (tilanteessa, jssa puuta ei puuta määritellä suraan halutuksi materiaaliksi) 16 Muita vaihtehtja puun käytön edistämiseksi rakennusmateriaalina Puun käyttöä vidaan myös pyrkiä edistämään käyttämällä tarjusten vertailussa kknaistaludellisen edullisuuden arviintiin a) parasta hinta-laatusuhdetta Tällöin vertailussa yhtenä satekijänä vi lla esim. uusiutuvien rakennusmateriaalien suus kaikista rakennusmateriaaleista. b) edullisimpia kustannuksia Kustannusten määrittelyssä vidaan tässä tapauksessa käyttää hankinnan khteen elinkaarikustannuksia. On kuitenkin humiitava, että mikäli khteen tteuttamismateriaalia ei khteen kuvauksessa le ilmitettu, vi seurauksena lla lputn kyseenalaistaminen ja valituskierre. Valintakriteerien läpinäkyvyys ja ikeudenmukaisuus vidaan aina kyseenalaistaa, mutta tilaajan tahta ei. Hankkeen tilaajalle susiteltavin vaihteht nkin määritellä hanke puurakenteiseksi ja kilpailuttaa se sellaisenaan. Vaihtehtisia tarjuksia ei tällöin tarvitse käsitellä tai hyväksyä. 17

10 Tarjusten vertailuperusteet Vertailuperusteiden n liityttävä hankinnan khteeseen hankintalain 94 :ssä määritellyllä tavalla, tisin sanen miltä tahansa sin ja missä tahansa elinkaaren vaiheessa. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajittamatnta valinnanvapautta ja niiden n ltava syrjimättömiä sekä varmistettava tdellisen kilpailun mahdllisuus. Uuden hankintalain njalla hankintayksikkö vi siis rakennusurakan kilpailuttamisessa asettaa ympäristöön liittyviä vaatimuksia mm. kskien rakennusmateriaalien tutantprsessia. Humita n kuitenkin tällöin kiinnitettävä siihen, ettei vertailuperusteiden sveltaminen jhda tsiasiallisesti tarjajien syrjivään khteluun. Tällöin vaarana vat hankinnista tehtävät valitukset ja hankinnan viivästyminen. 18 Elinkaarikustannukset Hankintalain 95 :ssä säädetään mahdllisuudesta käyttää elinkaarikustannuksia hankinnan kustannusten arviinnin perusteena. Elinkaarikustannuksen käsite sisältää kaikki rakennusurakiden, tavariden tai palvelujen elinkaaren aikaiset kustannukset. Tämä merkitsee hankintayksikön sisäisiä tai käyttäjille aiheutuvia kustannuksia, kuten tutkimus-, kehitys-, tutant-, kuljetus-, käyttö-, ylläpit- ja käytöstä pistkustannuksia. Elinkaarikustannuksia vat myös ulkisista ympäristövaikutuksista aiheutuvat ja hankinnan khteeseen sen elinkaaren aikana liittyvät kustannukset, js niiden rahallinen arv vidaan määrittää ja tarkistaa. Hankintalaki mahdllistaa hankintayksiköille rakennusurakissa käytettävien rakennusmateriaalien aiheuttaman ympäristökurmituksen huminttamisen arviitaessa hankinnan khteena levan rakennusurakan aiheuttamia kustannuksia. Käytettäessä elinkaarikustannuksia sana kustannusten arviintia n kiinnitettävä humita siihen, ettei arviintimenetelmä tsiasiallisesti jhda tarjajia syrjivään khteluun. - Krstaa tarvetta bjektiivisiin ja tarkasti määriteltyihin arviintiperusteisiin. 19

11 Rutsin KKV:n sivust 20