S VT XXIX : 11. finswefre

Transkriptio

1 S VT XXIX : 0 kel 00 tekjä nmeke rnnakkasn. swe rnnakkasn. fre 0 julkasja 0 sarja fn 0 sarja swe huom. 0 muu nmeketet. 0 svt ahealue 0 asasanat 0 tetov. alue fnswefre Eduskuntavaalt vuonna Rksdagsvalen år Electons au paement en Helsnk : Tlastollnen päätomsto, Suomen vrallnen tlasto : Fnlands offcella statstk : svt Vaaltlasto = Valstatstk Vaalt - Val - Electons Suom - Fnland

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXIX EDUSKUNTAVAALIT VUONNA XXIX VALSTATISTIK RIKSDAGSVALEN AR ÉLECTIONS AU PARLEMENT EN HELSINKI

3

4 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXIX VAALITILASTO EDUSKUNTAVAALIT VUONNA XXIX VALSTATISTIK RIKSDAGSVALEN ÅR ÉLECTIONS AU PARLEMENT EN HELSINKI VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

5 Ssällysluettelo. Tekst (av. ). Sv. l l Johdanto. Vaalokeutettujen luku. Vaalokeutettujen mesten ja nasten luku. Vaalprt. Äänestysalueet. Äänestäneden luku H. Äänestäneet maaseudulla ja kaupungessa K). Äänestäneet mehet ja naset. Äänestäjen ryhmtys äänestyspakan mukaan. Hylätyt vaallput 0. Hyväksytyt vaallput. Ehdokkaat, ehdokaslstat ja vaalltot. Äänten jakaantumnen er puoluelle. Valtut edustajat. Edustajat ryhmtettynä asunpakkansa mukaan. Edustajan ryhmtys än, ammatn ja elnkenon mukaan 0 Innehållsförtecknng. Text (sd. ). Inlednng. Antal valherättgade. Antalet valberättgade män och kvnnor Sd. l l. Valkretsarna (. Röstnngsområdena. Antalet röstande. Antalet röstande städerna och på landsbygden 0. Röstande män och kvnnor. De röstandes fördelnng efter röstngsort. Kasserade valsedlar 0. («odkända valsedlar. Kanddater, kanddatlstor och valförbund. Rösternas fördelnng efter parter... De valda representanterna. Representanternas fördelnng efter bonngsort. Representanternas fördelnng efter ålder samt yrke och närng 0 Taululttetä (sv. l).. Äänestysalueet, äänokeutetut ja äänestäneet läänttän Jl. Äänestysalueet, äänokeutetut ja äänestäneet kunnttan. Annetut vaallput ryhmtettynä puolueden mukaan sekä hylätyt vaallput läänttän 0 IV. Annetut vaallput ryhmtettynä puolueden mukaan sekä hylätyt vaallput kunnttan V. Ehdokkaden j a ehdokaslstoj en luku vaalprttän ja puoluettan.. VI. Vaallttojen luku vaalprttän ja puoluettan VII. Annetut hyväksytyt j a hylätyt vaallput Vl. Er vaalpren yhteset ehdokkaat Tabellblagor (sd. ).. Röstnngsområden, röstberättgade och röstande länsvs II. Röstnngsområden, röstberättgade och röstande kommunvs. De avgvna valsedlarnas fördelnng på olka parter samt de kasserade valsedlarna länsvs 0 IV. De avgvna valsedlarnas fördelnng pä olka parter samt de kasserade valsedlarna kommunvs V. Antalet kanddater och kanddatlstor fördelat på valkretsar och parter VI. Valförbundens antal fördelat på valkretsar och parter VII. Antalet godkända och kasserade valsedlar VIII. Kanddater gemensamma för f ère valkretsar

6 Table des matères. Texte (påg. l).' Introducton Pag. I.. Nombre des électeurs nscrts. Electeurs, hommes et femmes II.. Cercles électoraux. Dstrcts de vote III.. Nombre de votants. Votants dans les vlles et les communes rurales 0 IV.. Votants, hommes et femmes. Votants réparts d'après la place de votaton V.. Bulletns nuls 0. Bulletns valables. Canddats, lstes des canddats et VJ. allances électorales. Répartton des vox entre les parts.. VII.. Nombre de représentants VIII.. Représentants classés d'après leur domcle. Représentants classés d'après l'âge et la professon 0 Tableaux (pag. ). Pag. Dstrcts de vote, électeurs nscrts et votants, par départements Dstrcts de vote, électexrs nscrts et votants, par communes Répartton des bulletns entre les parts et les bulletns nuls, par départements 0 Répartton des bulletns entre les parts et les bulletns nuls, par vlles et communes Nombre de canddats et de lstes des canddats, par cercles électoraux et parts Nombre d' allances électorales, par cercles électoraux çt parts... Bulletns valables et nuls Canddats communs à dfférents cercles électoraux

7 Espuhe. Tåten saatetaan julksuuteen selonteko vme eduskuntavaalesta, jotka suortettn huhtkuun l ja pävänä. Tlasto on laadttu samojen perusteden mukaan kun Vaaltlasto-sarjan edellset julkasut. Esllä olevan estyksen on laatnut tonen aktuaar flosofantohtor Tekla Hultn. Helsngssä, Tlastollsessa Päätomstossa, huhtkuulla. Förord. Härmed publceras redogörelsen för senaste rksdagsval, vlka förrättades den l och aprl. Denna statstk är uppgjord enlgt samma grundsatser som följts vd utarbetandet av tdgare publkatoner seren»valstatstk». Förelggande redogörelse har utarbetats av andra aktuaren flosofedoktor Tekla Hultn. Helsngfors, å Statstska Centralbyrån aprl. Martt Kovero. A. E. Tudecr.

8 Johdanto. Henäkuun l ja pävänä vakun, eduskunnan päätettyä joulukuun p:nä tosen stuntokautensa., julkastn seuraavan vuoden tammkuun. p:nä annettu tasavallan presdentn avon krje ja käsky uusen edustajan - vaalen tomttamsesta huhtkuun l pävänä samana vuonna sekä eduskunnan kokoontumsesta uuslle valtopävlle seuraavan toukokuun l pävänä. Syyks tähän tomenpteeseen lmotettn mantussa krjeessä, että eduskunnan tosasallnen kokoonpano ol tullut säännönmukasesta pokkeavaks sen johdosta että kommunstsen edustajaryhmä jäsenet, luvultaan, valtopetoksen valmstelusta syytettynä ol vangttu ta määrätty vangttavks ja sen taka olvat estetyt eduskunnan stuntohn osaa ottamasta ja että tämä ol ollut omansa vakeuttamaan eduskuntatyötä. Uudet eduskuntavaalt tomtettn sttemmn säädetyssä järjestyksessä määrättynä ja stä seuraavana pävänä. Vaaleja varten asetetut keskuslautakunnat ovat asetuksenmukasest tomttaneet enstedot näden vaalen tulokssta okeusmnsterölle, joka, julkastuaan nstä ensn summttasa tetoja, on srtänyt aneston Tlastollselle Päätomstolle sekkaperäsempää tlastollsta kästtelyä varten, jonka tulokset tässä estetään. Inlednng. Efter det den år den l och jul valda rksdagen den december avslutat sn andra sesson, utfärdades den januar följande år republkens presdents öppna brev och påbud om förrättande av nya rksdagsmannaval den l aprl samma år samt om samma.nkallande av ny rksdag tll den l påföljande maj. Anlednngen tll denna åtgärd uppgavs nämnda brev vara, att rksdagens sammansättnng faktskt blvt avvkande från det normala tll följd av att den kommunstska rksdagsgruppens medlemmar, tll antalet, häktats eller att för dem, såsom anklagade för förberedande av rksförräder, häktnngsorder utfärdats och att detta förhållande vart ägnat att försvåra rksdagsarbetet. Nya rksdagsval förrättades sedermera stadgad ordnng den utsatta och den därpå följande dagen. De för valet tllsatta centralnämnderna ha enlgt föreskrft nsändt prmäruppgfterna rörande detta val tll justtemnsteret, vlket, efter att först hava offentlggjort summarska uppgfter med lednng av detta materal, sedermera överstyrt detsamma tll Statstska Centralbyrån för mera ngående statstsk bearbetnng. Resultaten av denna framläggas här nedan.. Vaalokeutettujen luku. Asanomasesta tarkastettujen, korjattujen ja lopullsest vahvstettujen vaalluetteloden mukaan ol huhtkuun l ja pävänä tomtetussa eduskuntavaalessa vaalokeutettuja:. Antalet valberättgade. Enlgt vederbörlgen granskade, rättade och defntvt fastställda vallängder utgjorde antalet valberättgade personer vd rksdagsvalen den l och aprl : Electeurs nscrts en. Mehä. Nasa. Yhteensä. Män. Kvnnor. Samma. Hommes. Femmes. Total. Akasemmssa eduskuntavaalessa vastaavat Juvut olvat: Vaaltlasto Valstatstk. Motsvarande antal utgjorde vd tdgare rksdagsval:

9 Mehä. Nasa. Yhteensä. Män. Kvnnor. Summa. Hommes. Femmes. Total. Vuonna Ar l ->» 0 0 l»» 0 0 l 0 0»» 0 l» -> 0 l 0 0»» 0 l 0»» l 0»» l 0»» 0,>.> l 0 Vaalokeutettujen henklöden luvun vahtelut ovat sten vaalesta tosn olleet seuraavat: De valberättgade personernas antal har sålunda från val tll val varerat på följande sätt: Augmentaton (+) on dmnuton () des électeurs nscrts. Mehä. Nasa. Män. Kvnnor. Hommes. Femmes. 00 l 0 00 ^ f Yhteensä. Summa. Total. + -h -f l '- 0 -f 0 Vaaltlaston edellsssä julkasussa on jo huomautettu, että tedot vaalokeutettujen henklöden luvusta vuonna 0 evät vo olla oketa, vaan että ne slmnnähtäväst ovat todellsa lukuja penemmät, ja on selonteossa vuosen 0 ja 0 vaalesta huomautettu muutamsta nstä systä, jotka mahdollsest ovat aheuttaneet nämä eroavasuudet. Samon 0 nssä tehty selkoa vaalokeutettujen luvun vahteluden systä vme eduskuntavaalehn saakka. Vaalokeutettujen henklöden luku on, kuten yllä olevasta näkyy, yleensä ollut lsääntymässä. Lsäys edellsstä vaalesta0 henkeä, josta 0. c> o nasa ol suunnlleen samansuurunen kur edellsssä edskuntavaalessa. Seuraava yhdstelmä osottaa äänokeutettujen luvun kaupungessa ja maaseudulla er vaalpressä vuoden ja lähnnä edellsssä vaalessa. I föregående publkatoner av valstatstken har redan framhållts, att det uppgvna antalet valberättgade personer år 0 cke kan vara rktgt, utan synbarlgen understger det faktska, och ha redogörelsen för 0 och 0 års lantdagsval påpekats några omständgheter, som möjlgen förklara dessa avvkelser. Lkaså har desamma redogjorts för orsakerna tll förändrngarna de valberättgades antal ända tll senaste rksdagsval. De valberättgade personernas antal befnner sg, såsom av ovanstående framgår, överhuvud tllväxt. Öknngen från föregående val 0 personer, av vlka 0. «% kvnnor var ungefär lka stor som vd föregående rksdagsval. Följande sammanställnng utvsar de röstberättgades antal städerna och på landsbygden de olka valkretserna såväl år som vd närmast föregående val.

10 Vaalprt. Valkretsar. Cercles électoraux. Electeurs nscrts. \ \ Kaupungt.! Städer. ; Vlles. \ Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Yhteensä kaupungt l ja maaseutu. -Summa stder och landsbygd. Vlles et communes rurales en total. * j - j Uudenmaan läänn Nylands läns : 0 Turun-Porn. etelänen Åbo- Björneborgs. södra! ; 0»» pohjonen»» norra 0 0 Hämeen I. etelänen Tavastehus. södra \ 0 0!»» pohjonen»» norra 0 0 Vpurn» läntnen Vborgs» västra ;»» tänen»» östra... 0 Mkkeln» S: t Mchels» 0 Kuopon» läntnen Kuopo» västra 0 0»» tänen»» östra 0 0 0, Vaasan» tänen Vasa» östra »» etelänen»» södra.... 0!»» pohjonen»» norra 0 Oulun» etelänen Uleaborgs» södra »» pohjonen»» norra Lapn Lappmarkens \ Koko maa Hela rket Pays enter \ 0 Taulukossa olevsta lukusarjosta näkyy, että äänokeutettujen luku on lsääntynyt kauttaaltaan kakssa vaalpressä. Suurn 0 lsäys lähnnä edellsn vaalehn verraten ollut, Lappa lukuunottamatta, Uudenmaan läänn vaalprssä (. %), penn (0. s %) Vaasan läänn eteläsessä vaalprssä. Äänokeutettujen smr lsäys Lapssa (. 0 ) johtu stä, että Petsamon asukkaat ens kerran savat ottaa vaaln osaa. Vaalprejä ykstyskohtasemmn tarkasteltaessa lmenee yhdstelmästä, että äänokeutettujen luku tosn kolmessa prssä, Mkkeln läänn, Kuopon läänn täsessä ja Oulun läänn pohjosessa hukan vähen kaupungessa, mutta stä enemmän lsäänty maaseudulla ja että tosaalla Vpurn läänn läntsessä vaalprssä maaseudulla tapahtunutta vähennystä runsaast korvas kaupunken äänokeutettujen lsääntymnen. Mtä Vpurn läänn läntseen vaalprn tulee, johtu tämä vahdos suureks, osaks stä sekasta, että osa akasemmn Vpurn maalaskuntaan luetusta eskaupungesta ol tullut yhdstetyks Vpurn kaupunkn. Ivoko maassa lsäys ol. %. Tähän tulokseen vakutt enemmän maaseudulla tapahtunut absoluuttnen lsäys äänvaltasta kun kaupunken valtsjakunnan kasvamnen hengellä. Edellnen luku vastas kutenkn van. %:n, mutta jälkmänen. %:n suhteellsta lsäystä vuoden vaalluettelojen vastaavn summn verraten. Av sffrorna denna sammanställnng framgår, att antalet valberättgade genomgående ökats samtlga valkretsar. I jämförelse med förhållandet vd närmast föregående val har öknngen, om Lappmarkens valkrets undantages, vart störst Nylands läns valkrets (. %), mnst (0.%) Vasa läns södra valkrets. Den stora öknngen (.%) av de röstberättgades antal Lappmarkens valkrets berodde på att nnevånarna Petsamo första gången fngo deltaga rksdagsvalet. Vd en närmare gransknng av de olka valkretsarna, fnner man av denna sammanställnng, att de röstberättgades antal vsserlgen tre valkretsar, nämlgen S:t Mchels läns, Kuopo läns östra och Uleåborgs läns norra valkrets, något mnskats städerna, men desto mera ökats på landsbygden och att å andra sdan den Vborgs läns västra valkrets på landsbygden nträffade mnsknngen rklgen ersatts av de röstberättgades öknng städerna. Vad Vborgs läns västra valkrets beträffar, härrör denna omsvängnng tll stor del av den omständgheten, att en del av Vborgs förstäder, vlka tdgare räknats tll Vborgs landskommun, hade överförts tll Vborgs stad. I rket dess helhet utgjorde öknngen. %. Tll detta resultat bdrog större mån den på landsbygden nträffade absoluta öknngen- röstberättgade än väljarkårens öknng städerna med personer. Den förstnämnda sffran motsvarade lkväl en öknng av endast. %, den senare däremot en relatv öknng av. % jämförelse med motsvarande summor vallängderna för års val.

11 Vaalprt ovat pnta-alaansa ja äänokeutettujen lukuun nähden ana olleet hyvn ersuuret ja erlaset. Ottamatta huomoon Lapn vaalprä, joka on kakn puoln pokkeuksellsessa asemassa, on vaalokeutettujen luku er vaalpressä ana suurest vahdellut, ollen v., samon kun munakn vaalvuosna, penn Oulun läänn pohjosessa vaalprssä ( 0 henkeä) ja suurn lähes kertaa suuremp Uudenmaan läänn vaalprssä, nousten sellä 0 henkeen. Jos vaalokeutettujen luku verrataan henkkrjojen lmottamaan väklukuun, huomataan sen olleen prosentessa stä: Vuonna År 0. o 0»» 0.»»»» 0.0»»» 0.0»»».» Valkretserna ha med avseende å areal och de valberättgades antal alltd företett stora olkheter. Med frånseende av Lappmarkens valkrets, som alla avseenden ntager en undantagsställnng, har de valberättgades antal de olka valkretsarna städse hög grad varerat och var detsamma år, lkasom övrga valår, mnst Uleåborgs läns norra valkrets ( 0 personer) och störst nära fem gånger större Nylands läns valkrets, där det steg tll 0 personer. Jämföres de valberättgades antal med den mantalsskrvna befolknngen, fnner man att den utgjorde procent därav: Vuonna Ar. %»».»»».»» >. o»»».»»».» Er läänessä vastaavat luvut olvat «euraavät kaupungessa ja maaseudulla: I de olka länen voro motsvarande sffror städerna och på landsbygden följande: Électeurs en % de la populaton dans les vlles et dans les communes rurales, far départements. Kau- Läänt. Lttn. Départements. pungt.! Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Koko llan. Hela länet. Total. Kaupungt. Städer. Vttes. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Koko lään. Hela länet. Total. Uudenmaan Nylands. Turun-Porn. Åbo-Björneborgs. Ahvenanmaa Åland. Hämeen - Tavastehus.... &? Q Vpurn» Vborgs». MÉkeln» S:t Mchels».... Kuopon» Kuopo» Vaasan» Vasa».... > 0 ; Oulun» Uleåborgs». ; Koko maa Hela rket Pays enter.0 G. ( G.» o... o.. a. o» l... o.g.. Vaalokeutettujen mesten ja nasten luku. Sukupuolen mukaan vaalokeutetut jakaantuvat kaksssa vme eduskuntavaalessa seuraavast: Vuonna Ar Électeurs nscrts. Mehä. Nasa. Män. Kvnnor. Hommes. Femmes.. Antalet valberättgade män och kvnnor. Efter kön fördelade sg de valberättgade vd ' de två senast förrättade rksdagsvalen på följande sätt: Yhteensä. Summa. Total. Kaupungt. Städer. Vlles Nasa 000 mestä kohden. Kvnnor på 000 män. Proporton äes femmes pour 000 hommes. l

12 Mehä. Män. Hommes. Nasa. Kvnnor. Femmes. Yhteensä. Summa. Total. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Vuonna--Ar 0 0»» 0 l Koko maa. Hela rket, Pays enter. VuonnaAr 0»» Nasa 000 mestä kohden. Kvnnor på 000 män. Proporton des femmes pour 000 hommes Se sekka, että naset kakssa tähänastsssa vaalessa ovat muodostaneet äänokeutettujen enemmstön, johtuu van osaks väestön luonnollsesta rakenteesta. Väestön käryhmtyksestä e tosn velä ole lopullsa tetoja vme vaalen ajalta, mutta edellsten vaalen akana ol krkonkrjojen mukaan maassa keskmäärn l 0 nasta, l 000 mestä kohden, vaalluettelossa stä vaston maassa kokonasuudessaan l äänokeutettua nasta l 000 äänvaltasta mestä kohden. Vme vaalessa valtsjakunnan naspuolnen osa on, kuten näkyy, kasvanut sekä absoluuttsest, että suhteellsest. Kun vaallak äänokeuden saamseen nähden asettaa molemmlle sukupuollle samat ehdot, johtuu ss äänokeutettujen nasten enemmyys, pats nasten ylpäänsä suuremmasta luvusta, stä, että suhteellsest suuremp osa mehä kun nasa vaallan luettelemsta er systä on menettänyt äänokeutensa. Tämä lmö esntyy etenkn kaupungessa. Maaseudun äänokeutettujen joukossa stä vaston sukupuolet ovat enemmän tasaväkset. Er läänessä ja vaalpressä ol kutenkn tuntuva eroavasuuksa huomattavssa vaalokeutettujen mesten ja nasten välsessä lukusuhteessa. Nätä valasevat seuraavat lukusarjat, jotka esttävät vaalokeutettujen nasten luvun l 000 vaalokeutettua mestä kohden er läänessä v.. Électeurs femmes pour 000 électeurs hommes. Läänt. Län. Departements. Det förhållande, att kvnnorna vd alla härtlls förrättade rksdagsval utgjort flertalet av de röstberättgade, beror endast delvs på befolknngens naturlga sammansättnng. Slutlga sffror saknas vsserlgen ännu beträffande åldersfördelnngen vd tden för senaste val, men vd tden för näst föregående val funnos enlgt kyrkböckerna landet medeltal l 0 kvnnor mot l 000 män, enlgt vallängderna däremot funnos rket dess helhet l valberättgade kvnnor på l 000 valberättgade män. Vd senaste rksdagsval har den kvnnlga delen av väljarkåren, såsom synes, ökats såväl absolut som relatvt taget. Enär vallagen beträffande erhållande av valrätt uppställer samma vllkor för vartdera könet, härrör således de valberättgade kvnnornas majortet, förutom därav, att kvnnorna överhuvudtaget äro flere tll antalet, också därav, att relatvt flere män, av olka vallagen uppräknade orsaker, gått förlustga sn rösträtt. Denna företeelse framträder synnerhet städerna med stor tydlghet. Bland de valberättgade på landsbygden äro däremot bägge könen mera jämnstarkt representerade. De olka länen och valkretsarna förete dock betydande olkheter avseende å proportonen mellan valberättgade män och kvnnor. Detta belyses av följande sfferserer, vlka ange antalet valberättgade kvnnor på l 000 valberättgade män de olka länen år. Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Koko lään. Hela länet. Total. Uudenmaan. - Nylands Turun- Porn. Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa - Åland J laneen. Tavastehus Vpurn» Vborgs» Mkkeln» S:t Mchels» Kuopon» - Kuopo» Vaasan» Vasa» Oulun» Uleåbores» ( öl? 0 (> (S ( ( 0 H

13 Vaalprttän olvat vastaavat luvut: Vaalprt. Valkretsar. Cercles électoraux. I de olka valkretsarna voro motsvarande tal: Kaupungt. Stttder. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Koko vaalpr. Hela valkretsen. Total. Uudenmaan läänn Nylands läns Turun- Porn. etelänen Åbo- B j örneborgs. södra..»» pohjonen >>» norra.. Hämeen. etelänen Tavastehus. södra»» pohjonen»» norra Vpurn» läntnen - Vborgs» västra»» tänen»» östra Mkkeln» S: t Mchels» Kuopon» läntnen Kuopo» västra»» tänen»» östra Vaasan» tänen Vasa > östra»» etelänen» > södra»» pohjonen» > norra Oulun» etelänen Cleaborgs > södra»» pohjonen» > norra Lann Lannmarkens (. Vaalprt. Vaaleja varten on -maa jaettu vaalprn sten, että Uudenmaan, ja Mkkeln läänt muodostavat kumpkn yhden, Turun-Porn, Hämeen, Vpurn ja Kuopon läänt kukn kaks sekä Vaasan ja Chln läänt kumpkn kolme vaalprä. Ahvenanmaa kuuluu Turun-Porn eteläseen vaalprn. Kussakn vaalprssä valtaan edustajat suhteellsta vaaltapaa noudattaen, pats Lapn khlakunnan kästtävässä Lapn vaalprssä, jonka edustaja valtaan yksnkertasella enemmstövaallla. Alla olevsta luvusta selvää, kunka monta edustajaa kustakn vaalprstä valtaan, samon kunka monta vaalokeutettua henklöä vuosna 0,, ja keskmäärn tul yhtä valttavaa edustajaa kohden. Vaalprt. Valkretsar. Cercles électoraux. Représentant» et électeurs nscrts.. Valkretsarna. För valen är rket ndelat valretsar sålunda, att Nylands och S:t Mchels län vart för sg blda en, Åbo-Björneborgs, Tavastehus, Vborgs och Kuopo län ettvart tvenne samt Vasa och Uleåborgs län vartdera tre valkretsar. Åland ngår Åbo-Björneborgs läns södra valkrets. Iom varje valkrets utses representanterna genom proportonella val, förutom Lappmarkens av lka benämnda härad bestående valkrets, vars representant utses genom enkelt majortetsval. Av nedanstående sffror framgår, huru många representanter som väljas för varje valkrets ävensom huru många valberättgade personer nom värj e valkrets som åren 0,, och medeltal belöpte sg på varj e vald representant. 0 Valttava edustaja. Autal representanter. Representants. - Vaalokeutettuja yhtä valttavaa edustajaa kohden. Antal valberättgade per representant. Électeurs nscrts par représentant. 0 Uudenmaan läänn Nvlands läns Turun- Förn. etelänen Åbo- Björneborgs J. södra..»» pohjonen».» norra.. Hämeen. etelänen Tavastehus. södra»» pohjonen -»» norra Vpurn» läntnen Vborgs västra» tänen» östra Mkkeln S:t Mchels Kuopon läntnen - Kuopo västra» tänen -. östra Vaasan tänen Vasa östra >>» etelänen -» södra»» pohjonen --» norra Oulun» etelänen- Uleäborgs södra»» pohjonen -» norra Laon -- Lammarkens 0 G G G ! 0! 0 0

14 Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy vahtelee vaalokeutettujen luku yhtä valttavaa edustajaa kohden melkosest er vaalpressä. Erotukset penentyvät huomattavast vuonna tomtetun edustajapakkojen mdestaanj aon johdosta, mutta ovat sttemmn väkluvxm epätasasen lsääntymsen vuoks vaal vaallta suurentuneet. Erotus suurmman ja penmmän suhdeluvun välllä ol ennen järjestelyä vuonna 0 henkeä, vuonna l, mutta v. jo henkeä. Suurn ol puheena oleva henklöluku Uudenmaan läänn, Turun-Porn läänn eteläsessä ja Hämeen läänn pohjosessa vaalprssä, penn taas Kuopon läänn täsessä ja Oulun läänn eteläsessä vaalprssä. Yleensä 0 todettava, että järjestelyn jälkeenkn vaalokeutettujen luku valttavaa edustajaa kohden on ollut suuremp maan eteläsemmssä sedussa, penemp maan pohjososssa. Såsom av föregående tabell synes, varerar antalet valberättgade per representant betydlgt de olka valkretsarna. Dfferenserna mnskades avsevärt sedan år en omfördelnng av representantplatserna utförts, men ha sedermera., tll följd av den ojämna tllväxten av folkmängden, från val tll val åter ökats. Skllnaden mellan det största och mnsta proportonstalet var före omfördelnngen år 0 personer, år l, men år redan personer. Störst var frågavarande antal personer Nylands läns, Åbo-Björneborgs läns södra och Tavastehus läns norra valkrets, mnst åter Kuopo läns östra samt Uleåborgs läns södra valkretsar. Överhuvud kan det fastställas, att jämväl efter reglerngen de valberättgades antal per representant vart större landets södra delar, mndre de nordlga bygderna.. Äänestysalueet. Äänestysalueden luku on vähtellen lsääntynyt. Ntä ol vuonna 0 kakkaan, nstä kaupungessa ja maaseudulla. Vuonna äänestysalueden luku ol kaupungessa 0, maaseudulla, kakkaan ss. Keskmäärn tul äänestysaluetta kohden vuonna 0 kaupungessa l, maaseudlla vaalokeutettua. Vuonna vastaavat luvut olvat karpungessa l 0, maaseudulla. Er osssa maata huomataan tuntuva eroavasuuksa shen nähden, montako vaalokeutettua, keskmäärn tul äänestysaluetta kohden. Varsnkn harvaan asutussa kunnssa maan pohjososssa, on suhteellsest suuremp luku äänestysalueta, tarpeen kun muualla, koska muuten etäsyydet vaalpakalle tulsvat lan suurks. Yleskatsauksen äänestysalueden lukuun ja vaalokeutettujen keskmääräseen lukuun äänestysaluetta kohden er vaalpressä antaa seuraava taulukko.. Röstnngsomradena. Antalet röstnngsområden har smånngom ökats. Ar 0 var deras antal, därav städerna och på landsbygden. År var antalet städerna 0, på landsbygden, nalles således. I medeltal kom på ett röstnngsområde år 0 städerna l, på landsbygden valberättgade. År voro motsvarande sffror städerna l 0, på landsbygden. l olka delar av rket framträda betydande skljaktgheter avseende å medeltalet valberättgade per röstnngsområde. I synnerhet ut de glest bebodda kommunerna rkets nordlga delar är ett relatvt större antal röstnngsområden än annorstädes av nöden, enär eljest avstånden tll valförrättnngsstället bleve alltför stora. En överskt av antalet röstnngsområden samt av medelantalet valberättgade nom desamma \t olka valkretsar ngår efterföljande tabell.

15 Electeurs nscrts par dstrcts de vote. Vaalprt. Valkretsar. Cercles électoraux. Kaupungt. Städer. Vlles. Äänestysalueta v.. Röstnngsområllen år. Dstrcts de vote. Vaalokeutettu j a henklötä keskmlar. äänestysaluetta kohden. Medeltal valberättgade per röstnngsområde. Electeurs nscrts par dstrct de vote,! Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Vaalokeutettuja henklötä keskmaar. äänestysaluetta kohden. Medeltal valberättgade per röstnngsonmtde. Électeurs nscrts pur dstrct de vote.? «? 0 Àanestysal v. Rostnngson år Dstrcts de Uudenmaan läänn Nvlands läns 0 Turun-Porn. etelänen Åbo-Björneborgs. södra.. 0»» pohjonen»» norra.. 0 Hämeen. etelänen - Tavastehus. södra»» pohjonen»» norra 0 Ï 0, Vpurn» läntnen Vborgs >> västra »» tänen»» östra 0 0 Mkkeln» --- S: t Mchels» 0 0 Kuopon» läntnen Kuopo» västra»» tänen - --»» östra 00 ; 0 Vaasan» tänen Vasa» östra 0 0» >\ etelänen»» södra»» pohjonen»» norra 0 Oulun» etelänen - Uleuborgs» södra 0 00»» pohj önen -»» norra j Lapn Lappmarkens ' t 0 Koko maa - Hela rket Pays enter 0 0 l. Äänestäneden luku. Vuonna tomtetussa eduskuntavaalessa ol äänestäjen koko luku henkeä el. % vaalokeutetusta, kun stä vaston edellsssä eduskuntavaalessa äänestäjen luku ol ollut: V:na År 0 henkeä el» 0» 0»» 0» 00»» 0»» 00»»» >»» 0». Antal röstande. Vd rksdagsvalet år utgjorde hela antalet röstande personer eller.,, av antalet valberättgade, medan motsvarande antal vd de tdgare valen hade vart: pers. eller 0. % vaalokeutetusta.» >>.:» 0.».».».».».».» av de valberättgade Äänestykseen osanotto ol nn muodon suhteellsest vlkkan v. 0 tomtetussa vaalessa, jossa ens kerran sovellettn uutta, laajalle pohjalle perustuvaa ylestä äänokeutta. Seuraavssa vaalessa osanotto mlte tasasest lamen vaalesta vaalehn, nn että vuonna van hukan enemmän kun puolet äänvaltassta, Deltagandet valen var sålunda relatvt lvlgast år 0, då den nya, på bred bas vlande allmänna rösträtten första gången vann tllämpnng. Vd de därpå följande valen har de röstandes relatva antal från val tll val nedgått nästan jämn proporton, så att år endast obetydlgt mera än halva antalet av de röstberättgade

16 ott vaalehn osaa. Seuraavssa vaalessa osanotto jonkun verran vlkastu, varsnkn v., jollon se ol vlkkaamp kun mllonkaan ennen, ensmmäsä eduskuntavaaleja lukuun ottamatta. Seuraavat vaalt osottavat jälleen valtollsen harrastuksen jatkuvaa lamenemsta, mkäl tämä tulee lm äänokeuden käyttämsessä. Pakallset eroavasuudet vaalehn osanottoon nähden ovat ana olleet varsn tuntuvat. Er läänessä ol äänestäjen koko luku seuraava. Lään. Län. Departement. Votants par deltogo valen. I de följande valen var deltagandet vsserlgen något lvlgare och synnerhet år, då det var lvlgare än någonsn tdgare, med undantag av de första rksdagsvalen. Därpå följande val utvsa åter en avslappnng av det poltska nstresset, för så vtt detta kommer tll uttryck begagnandet av rösträtten. Lokala skljaktgheter med avseende å deltagande valen,ha städse hög grad gjort sg gällande. I de olka länen var totalantalet röstande följande. departements. Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. Uudenmaan Nvlands!.. Tunm-Porn. Åbo- Björneborgs Ahvenanmaa - - Åland. ' 0 0 *.. ämeev Tavastehus <> Vpurn» - Vborgs».!..» MKkeln» - - S:t Mchels» 00 \ (..» Kuopon» Kuopo».. Vaasan» - Vasa». 0. Oulun» - - Uleäborgs». 0 0!..0 Koko maa-- Hela rket Pays enter l 0... : 0 vaalokeutetusta. T % av de valberättgade. En % des électeurs nscrts. Huomota herätt v. tavattoman lamea Anmärknngsvärt var år det synnerlgen osanotto vaalehn Ahvenanmaan maakunnassa. lama deltagandet valen ut landskapet Åland. Vme vaalt osottavat kutenkn jonkun verran Vd senaste val var deltagandet dock något, suurempaa harrastusta. lvlgare. Laskettuna kultakn vaalprltä vastaavat Uträknade för de olka valkretsarna voro motsvarande sffror följande. luvut olvat seuraavat. Votants dans les dvers cercles électoraux. \ T aalprt. Valkretsar. Cercles électoraux. Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. % vaalokeutetusta. I % av de valberättgade. En % des électeurs nscrts. Uudenmaan läänn Nvlands läns Turun-Porn. etelänen Åbo- Björneborgs J. södra..»»pohjonen»» norra.. Hämeen. etelänen Tavastehus ]. södra»» pohjonen»» norra Vpurn» läntnen Vborgs» västra»» tänen -»» östra Mkkeln» S:t Mchels» Kuopon» läntnen Kuopo» västra»» tänen»» östra Vaasan» tänen Vasa» östra»» etelänen» södra»» pohjonen» norra Oulun» etelänen Uleaborgs södra»» pohjonen» norra Lapn Lamnnarkens Vaaltlasto - ValstatsWc '' l.0 G ' s» 0.. «

17 0 Jos tarkastaa osanottoa vaalehn er vaalpressä, huomaa, että se, oltuaan v. suhteellsest vlkkan Uudenmaan läänn vaalprssä, vme vaalessa ol suhteellsest runsan Hämeen läänn eteläsessä prssä (. %). Anoastaan molemmssa mantussa vaalpressä ynnä Hämeen läänn pohjosessa sekä Vpurn läänn läntsessä vaalehn osaaottaneden luku nous yl 0 %:n äänokeutettujen luvusta; kakssa mussa vaalpressä se ol alhasemp. Vähäsn ol osanotto v. Lappa lukuun ottamatta Kuopon läänn täsessä vaalprssä (0.%). Vakkakn osanotto vaalehn yleensä koko maassa ol lameampaa kun edellsssä vaalessa, ol kutenkn olemassa vaalprä Hämeen läänn pohjonen, Vpurn läänn läntnen ja tänen, Mkkeln läänn sekä Vaasan läänn etelänen jossa se ol edellsestä lsääntynyt. Vertaamalla tosnsa kahta vmestä taulukkoa näkee, että osanotto vaalehn Lapssa, kulkuneuvojen puutteesta huolmatta, ol vlkkaamp kun Ahvenanmaalla. Granskar rnan deltagandet valen de olka valkretsarna, fnner man att detsamma, efter att år hava vart relatvt lvlgast Nylands läns valkrets, vd senaste val var jämförelsevs störst Tavastehus läns södra valkrets (. %). Endast de båda nämnda valkretsarna samt Tavastehus läns norra och Vborgs läns västra valkrets översteg antalet röstande 0 % av antalet röstberättgade; alla övrga valkretsar var detsamma lägre. Mnst var deltagandet år om man frånser Lapplands valkrets Kuopo läns östra valkrets (0. o %). Ehuru deltagandet valen över huvud rket dess helhet var lamare än vd nästföregående val, f unnos dock valkretsar Tavastehus läns norra, Vborgs läns västra och östra valkretsar, S:t Mchels läns samt Vasa läns södra valkrets där detsamma ökats jämförelse med föregående val. Jämför man med varandra de två senaste tabellerna, fnner man att deltagandet rksdagsvalet Lappmarken, oaktat dess brst på kommunkatonsmedel, dock var lvlgare än på Åland.. Äänestäneet maaseudulla ja kaupungessa. Äänestäjen luku kaupungessa ja maaseudulla käy selvlle seuraavasta, er läänen oloja valasevasta taulukosta.. Antalet röstande städerna och på landsbygden. Antalet röstande städerna och på landsbygden framgår av följande tabell belysande förhållandena de olka länen. Votant» dans les vlles et communes rurales, par départements. Läänt. Län. Departements. Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus Maaseutu. Kaupungt. Landsbygd. Städer., communes Vlles. rurales. «/ vaalokeutetusta. I /,, av île valberättgade. En % des électeurs nscrts. Maaseutu. Kaupungt. Landsbygd. Städer. Communes Vtles. rurales ' Uudenmaan. Nylands Turun-Porn. Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen. Tavastehus Vpurn» Vborgs» Mkkeln» S: t Mchels» Kuopon» Kuopo» Vaasan» Vasa» Oulun» Uleåborgs» ; ; » Koko maa Hela.rket Pays enter 00J 0 ) (jl.« l o! Vaalprttän vastaavat luvut olvat seuraavat. För de sklda valkretsarna voro motsvarande sffror följande.

18 Votants dans len vllen et communes rurales, par cercles électoraux. Vaalprt. Valkretsar. Cercles électoraux: Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. - Maaseutu. Landsbygd. Communes es. rurales. Kaupungt. Stöflnr - j % vaalokeutetusta. I "/ av de valberftttgade. En "/ des électeurs nscrts. Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales ,..«. r O -V> 0?\ M S H ^ (l l r l Ksn <;» <;Q» Fy"j y,^. 0..».. sqo ( 0 -^ A**.0 l «. 0. ") s. 0 l 0 0 o 0 ()( o l o. 00 (; l 0..0 Koko maa Hela rket Pays enter 00 0J ) (l.s...0 Uudenmaan läänn Nylands läns ftn îï Turun- Porn. etelänen ' Åbo-Björneborgs. södra.. 0»» pohjonen»» norra.. 0 Hämeen. etelänen Tavas tenus södra r ) Å ncu»» pohjonen»» norra Vpurn» läntnen Vborgs» västra. >>» tänen >» östra Mkkeln» S:t Mchels» 0 Kuopon» läntnen Kuopo» västra» >> tänen»» östra Vaasan» tänen Vasa» östra»» etelänen»» södra..»» pohjonen»» norra Oulun» etelänen reaborgs» södra 0»» pohjonen»» norra Lapn Lappmarkens Osanotto vaalehn on vmesssä kohussa vaalessa ollut vlkkaampaa kaupungessa kun maasedlla. Vs vaalprä tekee kutenkn pokkeksen tästä säännöstä, nssä kun äänestäneden suhteellnen hku akasempaan tapaan ol suuremp maaseudulla kun kaupungessa. Verrattaessa osanoton vlkkautta v. lähnnä edellsn vaalehn huomataan, että lamenemnen yleensä ol suuremp kaupungessa kun maaseudulla, jopa nn, että äänestäneden suhdeluku ol vähentynyt kakssa vaalpressä pats kolmessa. Maaseudulla huomataan kutenkn jonkun verran enentymstä kuudessa vaalprssä. Deltagandet valen har de tre senaste gångerna vart lvlgare städerna än på landsbygden. Fem valkretsar utgöra dock ett undantag detta avseende, det deltagandet dem, lkasom tdgare, vart proportonsvs lvlgare på landsbygden ä städerna. Om man jämför deltagandet valen år med närmast föregående rksdagsval, observerar man, att ntresset för valen städerna avtagt mera än på landet, t. o. m. den grad, att de röstandes proportonstal mnskats samtlga valkretsar förutom tre. På landsbygden fnner man dock någon öknng sex valkretsar. t. Äänestäneet mehet ja naset.. Röstande män och kvnnor. Vakka naset ovat enemmstönä äänokeutettujen keskuudessa, 0 äänestäneden nasten luku kutenkn melken kakssa akasemmssa vaalessa, josta tässä kohden on olemassa tetoja, ollut maaseudulla ja maassa kokonasuudessaan sekä absoluuttsest että suhteellsest paljon penemp kun mesten. Kaupungessa 0 nasäänestäjen luku sensjaan säännöllsest ollut absoluuttsest, mutta sttenkään e velä suhteellsest suuremp kun mespolsten. Vuoden vaalt olvat pokkeuksena snä suh- Ehuru kvnnorna utgöra flertalet bland de valberättgade, har antalet röstande kvnnor dock för nästan alla de rksdagsval, från vlka denna del uppgfter förelgga, vart på landsbygden och rket dess helhet såväl absolut som relatvt taget vda mndre än antalet män. I städerna har antalet röstande kvnnor däremot regeln vart absolut taget, men dock ännu cke relatvt större än motsvarande antal män. Förhållandet vd års val utgjorde dock ett undantag detta hänseende. Nämnda år

19 teessä. Äänestäneden nasten luku ol sllon absoluuttsest mesten lukua suuremp e van kaupungessa, vaan myös maaseudulla ja koko maassa, kaupungessa myöskn suhteellsest suuremp. Suhde selvää seuraavasta taulukosta ] Vnonnn. Ar. Année Mehä. Män. Hommes. Votants, hommes et femme*. Kaupungt. Städer. Vlleä. Absolut Nas». Kvnnor. Femmes. ttset luv var antalet röstande kvnnor nämlgen absolut taget större än männens cke blott städerna, utan även på landsbygden samt hela rket, städerna också relatvt större. 0 u /o vaalokeutetusta. I Vo av val V0 des électeurs nscr ( ».0.0. ( «Förhållandet framgår av följande tabell. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Mehä. Män. Hommes. ut. Abs Nasn..Kvnnor. Femmes. sluta tal KokO l»aa. Hela rket. Pays enter. Mehä. Män. Hommes. - Nombres berättgad s.. 0..»..!» 0....o. Nasa. Kvnnor. Femmes. absolus e. En Edelläolevat taulukot osottavat, että äänokeutetusta mehstä suhteellsest useammat käyttävät äänokeuttaan kun äänokeutetut naset käyttävät tätä okeuttaan. Mehsten ja naspuolsten valtsjan suhdelukujen erotus ol vuoden vaalessa. o. Naspuolsten äänestäjen jatkuva absoluuttnen enemmstö kaupungessa johtuu tetyst stä, että naset kaupungessa ovat valtsjakunnassa suurena enemmstönä samon kun ne muodostavat enemmstön kaupunken väestössäkn. Edelläolevasta taulukosta lmenee myös, että mesten osanotto vaalehn on yleensä maaseudulla ollut vlkkaampaa kur kaupungessa. Anoastaan vuosen ja vaalessa äänestäneden mesten suhdeluku kaupungessa ol suuremp kun maaseudulla. Mtä nasten vaalharrastukseen tulee, e yhtä varmaa johtopäätöstä voda tehdä. Vuoden vaalesta saakka näkyy se kutenkn olleen vlkkaamp kaupungessa kun maaseudulla. Förestående tabeller utvsa, att av de röstberättgade männen ett relatvt större antal begagnar sg av sn rösträtt än vad fallet är bland de röstberättgade kvnnorna. Skllnaden mellan de manlga och de kvnnlga väljarnas relatva röstetal utgjorde vd års val.0. Att de kvnnlga väljarna fortfarande ha absolut majortet städerna, har naturlgtvs sn orsak där, att kvnnorna städerna blda en betydande majortet väljarkåren, lkasom de utgöra flertalet av städernas befolknng. Av förestående tabell framgår även, att männens deltagande valen överhuvud vart lvlgare på landsbygden än städerna. Endast vd och års val var de manlga väljarnas proportonstal större städerna än på landsbygden. Beträffande kvnnornas ntresse för valen kan en lka säker slutsats cke dragas. Från och med års val synes ntresset dock hava vart lvlgare städerna än på landsbygden.

20 Vaalehn osaaottaneden mesten ja nasten Antalet män och kvnnor, vlka de olka valluku er vaalpressä selvää seuraavsta n u ne- kretsarna deltagt valen, framgår av följande rosta, sffror. Votants, hommes et femmes. Vaalprt. Valkretsar. Cercles électoraux: Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. Mehä. Man. Hommes. Nasa. Kvunor. Femmes. Äänestänetä %, vaalokeutetusta. Röstande "/ av samtlga röstbeättgade. En /,, des électeurs nscrts. Mehä. Nasa. Män., Kvnnor. Hommes. '* Femmes. t'udenmaan läänn Nylands läns Tunm-Porn. etelänen Åbo-Björneborgs. södra.»» pohjonen»» norra. l lumeen. etelänen Tavastehus. södra pohjon en»» norra Vpurn» läntnen läntne Vborgs» västra» tänen»» östra Mkkeln S:t Mchels» Kuopon» västra» östra Vaasan» östra» södra» norra läntnen - Kuopo tänen» tänen Vasa etelänen» pohjonen» Oulun etelänen Uleâborgs pohjonen» Lajn Lappmarkens,» södra» norra 0! 0 0 J 0 0! 0 0 : !! 0 0] 0 0; 0! 0 0Î , ;.!.0. ô ;...V.. «.(.. «. « a « s ( ,. 0. ( Taulukosta lmenee, että mesten osanotto v:n vaalehn ol suhteellsest runsan Hämeen läänn eteläsessä (.%), stä lähnnä Vpurn läänn läntsessä vaalprssä, vähäsn Lappa lukuun ottamatta Vaasan läänn eteläsessä vaalprssä, jossa anoastaan puolet (0. %) vaalokeutetusta ott äänestykseen osaa. Nasten valtollnen harrastus osottautu, samon kun edellsssä vaalessa, vlkkammaks Uudenmaan läänn (.%) ja Hämeen läänn eteläsessä vaalprssä (.%), lamemmaks stä vaston Kuopon läänn täsessä vaalprssä (. %), jos Lapp pokkeuksellsne oloaeen ja stä johtuvna hekkone äänestystuloksneen jätetään syrjään. Vakka naset vaalluetteloden mukaseen lukuunsa verrattuna yleensä ovat osottaneet lameampaa vaalharrastusta kun mehet erotus suhdelukujen välllä nous vuonna ana. %:n Kuopon läänn täsessä vaalprssä ol kutenkn olemassa useta kunta, jossa nasvaltsjat olvat äänokeutettujen nasten kokonaslukuun verrattuna mespuolsa valtsjota suhteellsest lukusammat. Nähn kuntn kuuluvat Etelä-Suomessa eräät saarstokunnat, Inö, Korpoo, Vestanfjärd, Httnen, Haapasaar, Lavansaar sekä Lovsan kaupunk ja Muston tehdaskunta. Kakssa nässä kunnssa Av tabellen framgår, att männens deltagande års val var relatvt talrkast Tavastehus läns södra valkrets (. %), därnäst Vborgs läns västra valkrets, fåtalgast om Lappmarken frånräknas Vasa läns södra valkrets, där endast hälften (0. %) av antalet röstberättgade deltog omröstnngen. Kvnnornas poltska ntresse vsade sg, lksom vd tdgare val, vara lvlgast Nylands läns valkrets (. o %) samt Tavastehus läns södra valkrets (.:{%), lamast däremot Kuopo läns östra valkrets (. %), fall Lappmarken med dess undantagsförhållanden och därav härrörande svaga omröstnngsresultat lämnas utom jämförelsen. Ehuru kvnnorna, förhållande tll de vallängderna upptagnas antal, allmänhet ha vsat mndre ntresse för valen än männen skllnaden mellan relatonstalen steg år ända tll.% Kuopo läns östra valkrets fanns det lkväl många kommuner, där de kvnnlga väljarna voro relatvt tll de röstberättgades antal talrkare än de manlga väljarna. Tll dessa orter hörde Södra-F nland några skärgårdskommuner, såsom Inö, Korpo, Vestanfjärd, Hts, Haapasaar, Lavansaar ävensom Lovsa stad och Svarta brukssamhälle. På alla dessa orter var ntresset för valet järn-

21 vaalharrastus ol verraten vlkas mestenkn taholla, nnkun yleensä on osottautunut, että harrastuksen vlkastumnen ta lamenemnen jollakn pakkakunnalla vakuttaa molempn sukupuoln. Samon kun akasemmssa vaalessa on nasten osanotto nhn v. :kn lukusssa kunnssa Vaasan läänn eteläsessä ja pohj ösessä vaalprssä ollut suhteellsest runsaampaa kln mehsten valtsjan. Tosssa nästä kunnsta kummankn sukupuolen osanotto ol keskmäärää vlkkaamp. Äänestäneden suhdeluvut olvat esm. Luodolla nasten.%, mesten.o%, Kruunupyyssä nasten.%, mesten. o %, Rappaluodolla nasten. s %, mesten. l %; mussa kunnssa tosn penemmät. Usemmssa kunnssa kutenkn nasten vlkkaamp osanotto on ollut omansa korvaamaan mesten kesknkertasta hekompaa. Tässä huomautettu naspuolsten äänestäjen suhteellnen enemmyys esnty Vaasan läänssä nytkn melken järjestän kakssa ruotsnkelsssä kunnssa, mutta myös erässä suomenkelsssä, kuten Nurmossa, Lapualla, Ylstarossa, Kauhajoella ja Teuvassa. förelsevs lvlgt också bland männen, lksom det allmänhet vsat sg, att det poltska ntressets stegrng eller avsläppande på någon ort nverkar på båda könen. Lkasom tdgare har kvnnornas deltagande valen också år talrka kommuner Vasa läns södra och norra valkretsar. vart relatvt talrkare än de manlga väljarnas. I en del av dessa kommuner var deltagandet på såväl manlgt som kvnnlgt håll lvlgare än vanlgt. Relatonstalen för de omröstnngen deltagande voro nämlgen t. ex. Larsmo för kvnnorna. 0 %, för männen. o %, Kronoby kvnnornas. %, männens. o %, Replot kvnnornas. : %, männens. %; övrga kommuner vsserlgen mndre. I de flesta kommuner har kvnnornas talrkare deltagande valen vart ägnat att kompensera ett under medeltalet fallande deltagande på manlgt håll. Denna de kvnnlga väljarnas relatva talrkhet framträdde också nu Vasa län nästan genomgående alla svenskspråkga kommuner, men också några fnskspråkga, såsom Nurmo, Lappo, Ylstaro, Kauhajok och Östermark.. Äänestäjen ryhmtys äänestyspakan mukaan. Hankkmalla otteen vaalluettelosta äänokeutettu henklö vo käyttää vaalokeuttaan mssä äänestysalueessa hyvänsä, mutta hänen antamansa ään tulee kutenkn otetuks huomoon snä vaalprssä, johon kuuluvassa äänestysalueessa hän on äänokeutettu. Vuonna tomtetussa vaalessa kakkaan henkeä el. % kaksta koko valtakunnassa äänestänestä käytt äänokeuttaan tosessa vaalprssä kun mhn tse kuuluvat. Vastaavat luvut er vaalpressä vuosen ja vaalessa, näkyvät seuraavalla svulla olevasta taulusta.. De röstandes fördelnng efter röstnngsort. Genom utdrag ur vallängden kan valberättgad person utöva sn valrätt vlket röstnngsområde som helst, men hans avgvna röst beaktas lkväl den valkrets, tll vlket det röstnngsområde hör, där han är valberättgad. Vd års rksdagsval utövade nalles personer eller. % av alla röstande hela rket sn rösträtt annan valkrets än den, de själva tllhörde. Motsvarande sffror de olka valkretsarna vd rksdagsvalen åren. och framgå av tabellen å följande sda. Vuosna 0 ja 0 tomtetusta vaalesta e ole tetoa stä, kunka suur luku omassa vaalprssään äänestävä käytt äänokeuttaan tosessa äänestysalueessa kun snä, jossa olvat vaalokeutetut. Myöhemmssä vaalessa on tällasa äänestäjä ollut: Vuonna Ar 0 henkeä»» 0 > > 0 >» 00» För 0 och 0 års val förelgga cke uppgfter angående antalet personer, som vsserlgen röstat nom egen valkrets, men annat röstnngsområde än det, vars vallängd de voro upptagna. Vd de senare valen har antalet sådana röstande vart: personer Vuonna Ar 0 henkeä personer»»»»» >» 0»»»

22 Votants dans autres cercles électoraux. Vaalprt. Valkretsar. Cercles électoraux. Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. % kaksta äänestäjstä. I % av samtlga röstande. En % de tous les votants. - Uudenmaan läänn Nylands läns Turun- Porn. etelänen Åbo- Björneborgs. södra..»» pohjonen»» norra.. Hämeen. etelänen Tavastehus. södra»» pohjonen»» norra Vpurn r». läntnen. - Vbores» västra» >> tänen -»» östra Mkkeln» S:t Mchels» Kuopon» läntnen Kuopo» västra»» tänen»» östra Vaasan» tänen Vasa» östra» >> etelänen»» södra»» pohjonen»» norra Oulun» etelänen Uleaborgs» södra»» pohjonen»» norra Lapn Lappmarkens Koko maa Hela rket Pays enter! Omassa vaalprssään, mutta tosessa äänestysalueessa, kun snä, johonka he varsnasest kuuluvat, äänest v. henkeä. Jos tähän lsätään edellä mantut, jotka äänestvät tosessa vaalprssä kun omassaan, ol ss henklötä, jotka käyttvät äänokeuttaan muualla kun snä äänestysalueessa, jossa he olvat vaalokeutetut, mantussa vaalessa yhteensä, mkä vastas. % kaksta äänestänestä. Vaalpakan suhteen, mssä vaalokeutetut käyttvät äänokeuttaan, mehet ja naset ryhmttyvät vuoden vaalessa suhteellsest seuraaven prosenttlukujen osottamalla tavalla. Mehet, Män. Kaupungt Städer. l Maaseutu Landsbygd... o Koko maa Hela rket... I egen valkrets, men arnat röstnngsområde än det, vlket de röstande egentlgen tllhörde, röstade år personer. Om härtll adderas tdgare nämnda personer, vlka röstat annan valkrets än deras egen, utgjorde således antalet personer, vlka utövade sn rösträtt annorstädes än det röstnngsområde, varest de voro röstberättgade, vd senaste val nalles, motsvarande. % av samtlga röstande. Med avseende å platsen, där de valberättgade avgåvo sna röster, grupperade sg män och kvnnor vd års val såsom efterföljande procenttal utvsa. Votants réparts d'après la place de votaton. Pourcents. Omassa äänestysalueessa. Tosessa vaalprn kuuluvassa äänestysalueessa. Tosessa vaalprssä. Annat röstnngsområde Eget röstnngsområde. Annan valkrets. nom egen valkrets. Mol. sukup. Mol. sukup. Mol. sukup. Naset. Samtl. Mehet. Naset. Samtl. Mehet. Naset. Samtl. Kvnn. röstande. Män. Kvnn. röstande. Män. Kvnn. röstande s) Nästä luvusta näkyy, että kaupunken asukkaat suhteellsest ylesemmn kun maaseudun väestö äänestvät oman vaalprnsä ulkopuolella. Mesten ja nasten välllä e tässä suhteessa ole sanottavaa erotusta. Kaupungessa kutenkn mehet v. jonkun verran suuremmassa Av dessa sffror synes, att städernas nnevånare jämförelsevs större antal än landtbefolkngen röstade utanför sn egen valkrets. Mellan män och kvnnor förefnnes cke heller detta hänseende någon nämnvärd skllnad. I städerna begagnade sg dock männen år

23 määrn kln naset käyttvät äänokeuttaan oman vaalprn ulkopuolella, mkä osottaa hedän suurempaa lkkuvasuuttaan. något större grad än de kvnnlga väljarna av sn rösträtt "utanför sn egen valkrets, vlket tyder på större rörlghet.. Hylätyt vaallput. Äänten laskussa hylätyt vaallput evät suhteellsen harvalukusuutensa vuoks koskaan ole merknneet suurta äänten menetystä. Vuonna tällasa lppuja ol kakkaan, mkä vastas 0. o % kaksta kertynestä vaallpusta. Kaupungessa annetusta vaallpusta hyljättn el 0. % kaksta, maaseudulla annetusta el 0.% ja tossta vaalprestä lähetetystä tul hylätyks el. %. Vmeks mantun suhdeluvun suuremmuus johtuu lmesest stä, että äänestämnen veraassa vaalprssä on oudolle äänestäjälle muodollsest vakeampaa kun äänestämnen omassa vaalprssä. Hylätyt vaallput jakautuvat vaalprttän.seuraavast. Bulletn» nuls, pnr Vaalprt! Valkretsar. Cercles électoraux.. Kasserade valsedlar. De vd rösträknngen kasserade valsedlarna ha aldrg, tll följd av sn relatva fåtalghet, nneburt någon större röstförlust. År var antalet sådana röstsedlar nalles, vlket motsvarade 0. «% av samtlga avgvna röstsedlar. Av de städerna avgvna, röstsedlarna kasserades eller 0. % av samtlga, av de på landsbygden anvgvna, eller 0. j % av samtlga, varför utom eller. % blevo kasserade av de valsedlar, som blvt nsända från andra valkretsar. Den omständgheten, att sstnämnda relatonstal är jämförelsevs störst, härrör xppenbarlgen därav, att en ovan vd röstandet främmande valkrets är mera utsatt att begå fel, än den, som röstar egen valkrets. De kasserade valsedlarna fördelade sg på de olka valkretsarna på följande sätt. cercles électoraux. Absoluuttset'luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. / 0 kaksta vaallpusta. I % av samtlga valsealar. En % de tous les bulletns. * Uudenmaan läänn Nvlands läns Turun-Porn. etelänen Åbo-Björneborgs. södra..»» pohjonen»» norra.. Hämeen. etelänen Tavastehus. södra»» pohjonen»» norra Vpurn» läntnen Vborgs» västra»» tänen»» östra Mkkeln S: t Mchels» Kuopon läntnen - Kuopo» västra» Vaasan tänen» tänen Vasa» östra» östra» etelänen»» södra» pohjonen --»» norra Oulun etelänen Uleåborgs» södra»» pohjonen -»» norra Lapn Lappmarkens (J(> [. «( ' (> "> ^ K) (OO 0 (0 0 0 t) 0 Koko maa Hela rket Pays enter 0 0. l.o.0 O.f ô 0 O.. r ) 0 s 0 % ().« O.o O.:j O.G Suhdeluvut ovat vahdelleet vaalesta tosn. Hylättyjen vaallppujen suhteellnen lukusuus Lapn vaalprssä vme vaalessa, johtu stä, että mantussa vaalprssä, jossa lppu on kunkn valtsjan krjottamatta täytettävä, joukko valtsjota ol jättänyt merktsemättä ehdokkaan kotpakan. Relatonstalen ha varerat från val tll val. De kasserade valsedlarnas relatva talrkhet Lappmarkens valkrets vd senaste val härrör därav, att nämnda valkrets, där varje väljare eger skrftlgen utfylla valsedeln, en mängd väljare hade underlått att anteckna kanddatens hemort.

24 Hylättyjen vaallppujen ryhmttymnen hylkäämssyden mukaan näkyy seuraavasta yhdstelmästä: De kasserade valsedlarnas grupperng efter kassatonsorsak framgår ur följande sammanställnng: Merktsemätön vaallppu Blank valsedel Vva vaallpun selkäpuolella Streck på baksdan av valsedeln Merktty useamp kun yks lsta Mer än en lsta förstreckad l Vva väärällä pakalla Streck på orätt plats l Väärä numeromnen Orätt numrerng Numeromnen vvatta Numrerng \ta streck Musta kynä Svart penna. Lemaamaton Ostämplad 0 Tosen vaalprn lsta Tll annan valkrets hörande lsta Krjotettu lsta sekä vva panetulla lstalla Skrven lsta och tryckt lsta forstreckad Epäselväst ta vallnasest krjotettu Otydlgt eller ofullständgt skrven lsta 0 Useampa vvoja Flere streck Vvan, sjasta muu merkk I stället för streck annat tecken Värtön vva Färglöst streck 0 Merknnyt oman. nmensä lstaan Namntecknng på valsedeln Muu svv Annan orsak Yhteensä Summa 0 l f> 0 0 l 0 Mtä erkosest tulee musta vaalprestä saapunesn vaallppuhn, on nden ylesmpänä hylkäämssyynä ollut, että on käytetty tosen vaalprn vaallppua; Vad särsklt de från annan valkrets nsända valsedlarna beträffar, har den vanlgaste kassatonsorsaken vart den, att för annan valkrets avsedd valsedel begagnats. 0. Hyväksytyt vaallput. Hyväksyttyjen vaallppujen luku ol vuoden vaalessa. Krjotettuja ehdokaslstoja ol van vaallpussa ja nästä olvat pääosana Lapn vaalprn vaallput. Ehdokkaden järjestys ol muutettu l vaallpussa, lukuun ottamatta musta vaalprestä saapuneta vaallppuja, josta tetoja tässä suhteessa e ole olemassa. Suurn osa äänestäjä ol ss vuonna, nnkun edellsssäkn vaalessa, käyttänyt muuttamattomana panetun ehdokaslstan. Hyväksyttyjen vaallppujen koko luku ja nden keskmääränen luku kutakn valttua edustajaa kohden er vaalpressä käy selvlle seuraavalla svulla olevasta taulukosta. 0. Godkända valsedlar. De godkända valsedlarnas antal var vd års val. Handskrvna kanddatlstor funnos endast å valsedlar, och av dessa utgjorde de Lappmarkens valkrets nlämnade huvudparten. Kanddat ernås ordnngsföljd hade ändrats å l valsedlar, vlket tal dock cke medräknats de från andra valkretsar nsända valsedlarna, angående vlka hthörande uppgfter saknas. Största delen av de röstande hade sålunda år, lksom vd de föregående valen, använt tryckt valsedel oförändrad. Hela antalet godkända valsedlar samt det antal sådana valsedlar, som medeltal belöpte sg på varje vald representant, framgår av tabellen på följande sda. Vaaltlasto Valstatatk.