S VT XXIXX : 12. finswefre

Transkriptio

1 S VT XXIXX : 0 kel 00 tekjä nmeke rnnakkasa.swe rnnakkasn. fre 0julk. 0 sarja fn 0 sarja swe huom. 0 muu nmeke 0 svt ahealue 0 asasanat 0 tetov. alue fnswefre Tasavallan presdentn valtsjamesten vaalt vuonna Valet av elektorer för utseende av republkens presdent år Electons des électeurs du présdent de la républque en Helsnk : Tlastollnen päätomsto, Suomen vrallnen tlasto A : Fnlands offcella statstk A : svt Vaaltlasto Vaalt - Val - Electons Suom - Fnland

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO-FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXIX VAALITILASTO TASAVALLAN PRESIDENTIN VALITSIJAMIESTEN VAALIT VUONNA XXIX VALSTATISTIK VALET AV ELEKTORER FÖR UTSEENDE AV REPUBLIKENS PRESIDENT ÅR ÉLECTIONS DES ÉLECTEURS DU PRÉSIDENT DE LA RÉPUBLIQUE EN HELSINKI

3 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO-FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXIX VAALITILASTO TASAVALLAN PRESIDENTIN VALITSIJAMIESTEN VAALIT VUONNA XXIX VALSTATISTIK ÉLECTIONS DES ÉLECTEURS DU PRÉSIDENT DE LA RÉPUBLIQUE EN HELSINKI VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

4 Ssällysluettelo. Tekst (sv..) Sv. Johdanto l.. Vaalokeutettujen luku. Vaalokeutetut sukupuolen mukaan... Vaalprt ja äänestysalueet. Äänestäneden luku. Äänestäneet kaupungssa ja maaseudulla. Äänestäneet mehet ja naset 0. Äänestäjen ryhmtys äänestyspakan mukaan. Hylätyt vaallput. Hyväksytyt vaallput 0. Ehdokkaat, ehdokaslstat ja vaalltot. Äänten jakaantumnen er puoluelle 0. Valtsjamehks valtut Innehållsförtecknng. Text'(sd. ). Sd. Inlednng l. Antalet valberättgade. De valberättgades fördelnng efter kön. Valkretsar och röstnngsområden.... Antalet röstande. Antalet röstande städerna och på landsbygden. Röstande män och kvnnor U». De röstandes fördelnng efter röstnngsort. Kasserade valsedlar. Godkända valsedlar 0. Kanddater, kanddatlstor och valförbund. Rösternas fördelnng efter parter De valda elektorerna Taululttetä (sv. l). I. Äänestysalueet, äänokeutetut ja äänestäneet läänttän II. Äänestysalueet, äänokeutetut ja äänestäneet kunnttan III. Annetut vaallput ryhmtettynä puolueden mukaan sekä hylätyt vaallput, läänttän 0 IV. Annetut vaallput, ryhmtettynä puolueden mukaan, sekä hylätyt vaallput, kunnttan V. Ehdokkaden ja ehdokaslstojen luku vaalprttän ja puoluettan... VI. Vaallttojen luku vaalprttän ja pxoluettan VTT. Hyväksytyt ja hylätyt vaallput.. Tabellblagor (sd. ). I. Rustnngsområden, röstberättgade och röstande länsvs II. Röstnngsområden, röstberättgade och röstande kommmvs III. De avgvna valsedlarnas fördelnng på olka parter samt de kasserade valsedlarna, länsvs 0 IV. De avgvna valsedlarnas fördelnng på olka parter samt de kasserade valsedlarna, kommunvs V. Antalet kanddater och kanddatlstor fördelat på valkretsar och parter VI. Valförbundens antal fördelat på valkretsar och parter VII. Antalet godkända och kasserade valsedlar.

5 Table des matères. Texte (påg. l). Tableaux (påg. l). Pag. Pag. Introducton t I. Dstrcts de vote, électeurs nscrts et. Nombre des électeurs nscrts votants, par départements. Électeurs, hommes et femmes II. Dstrcts de vote, électeurs nscrts. Crconscrptons électorales., > et votants, par communes. Nombre de votants III. Répartton des bulletns entre les. Votants dans les vlles et dans les commîmes parts et les bulletns nuls, par rurales départements 0. Votants, hommes et femmes 0 IV. Répartton des bulletns entre les. Votants réparts d'après la place de parts et les bulletns nuls, par votât on vlles et communes rurales. Bulletns nuls V. Nombre de canddats et de lstes. Bulletns valables canddats, par crconscrptons 0. Canddats, lstes des canddats et électorales et par parts allances électorales VI. Nombre d'allances électorales, par. Répartton des bulletns entre les parts 0 crconscrptons électorales et par. Répartton des élus entre les parts parts VIT. Bulletns valables et nuls Okasu. Rättelse. Taululttessä sv., rv, sarake 0 on.; tulee olla.. I tabellblagorna sd., står.; bör vara.. rad., kolumn 0

6 Espuhe. Talen saatetaan jtlkftuutc.cn selonteko ensmmässtä Tasavallan Presdentn raltkjameaten vaalesta, jotka suortettn tammkuun ja ](> panna 0. Tlan o on laadtut, Kamojen perusteden tnukaan ktn Kdu.sk u n la vahdesta, julkastu tlasto. Taulujen laatmsta on lähnnä valronut allekrjottanut Kala, ja, tekstest/ksen on laatnut tonen aktuaar llosojanlohtor Tekla Hult n. Hen ngssä, Tlastollsessa Päätomstansa, huhtkuutta C>. Förord. Härmed jnblc.crf.t redogörelsen lör de jörnla rae n av elektorer utsedda att välja Republkens Présdent, vlka val förrättades den och l( januar. Denna ntalstk är uppgjord enlf/f samma prncper, som följts vd utarbetandet ar över Rksdagsvalen publcerad tttaltstk. Lednngen rd utarbetandet av tabellerna har närmast handhafts ar undertecknad Kala, och har text redogörelse n utarbetat* ar andra aktuaren flosoedoktor T e k l a II uln. Helsngfors, å HlaltNlska C'enlm/b/rån aprl WC). Martt Kovero. Toro T. Kala.

7 Tasavallan presdentn valtsjamesten vaal vuonna. Valet av elektorer för utseende av republkens presdent år. Johdanto. Suomen halltusmuodon mukaan Suomen kansa valtsee tasavallan presdentn syntyperästen Suomen kansalasten joukosta ana kuudeks vuodeks. Vaaln tomttavat valtsjamehet, joden lukumäärä on 00. Edelleen halltusmuoto määrää, että vaalokeudesta ja vaalkelposudesta valtsjamesvaalssa sekä soveltuvlta kohdn vaaln tavasta ja järjestyksestä sekä varamesten asettamsesta 0 oleva vomassa mtä edustajavaalsta on säädetty ja on tämä huomoonotettuna presdentn valtsjamesten vaala koskevassa lassa p:ltä jouluk.. Tästä järjestyksestä pokkeavalla tavalla tapahtu tasavallan ensmmäsen presdentn vaal, jonka halltusmuodon -.n mukasest eduskunta tomtt. Seuraavassa vaalssa, joka tomtettn vuonna, kuudentena vuonna ensmäsen presdentnvaaln jälkeen, noudatettn ens kerran alussa manttua säännöllseks tarkotettua vaaltapaa. Henäkuun p:ä annetulla päätöksellä valtoneuvosto määräs kunka monta valtsjamestä seuraavan tammkuun ja pävänä tomtettavssa valtsjamesten vaalssa ol nden koko luvusta, 00:sta, valttava kustakn vaalprstä, Lapn vaalprä lukuunottamatta, josta, samalla tavalla kun eduskuntavaalesta on säädetty, ol valttava yks valtsjames. Valtsjamesten luku er vaalpressä tul steu olemaan seuraava: Inlednng. Enlgt Fnlands regerngsform utses republkens presdent av Fnlands folk bland nfödda fnska medborgare för en td av sex år sänder. Valet förrättas av elektorer, vlkas antal ttgör 00. Regerngsformen stadgar vdare, att beträffande valrätt och valbarhet vd elektorsval samt, tllämplga delar, rörande valsätt, valordnng och tllsättande av suppleanter bör gälla vad om rksdagsmannaval är stadgat och har detta akttagts lagen av den december om val av de elektorer, vlka äga förrätta valet av republkens presdent. På från denna ordnng avvkande sätt skedde valet av republkens första presdent, vlket val enlgt regerngsformens förrättades av rksdagen. Vd följande val, vlket ägde rum år, under det sjätte året efter det första presdentvalet, tllämpades första gången det valsätt, som var avsett att för framtden regelbundet akttagas. Medels beslut av den :de JTl bestämde statsrådet huru många elektorer av hela antalet 00 som vd det elektorsval, vlket skulle förrättas den och januar följande år, borde utses varje valkrets, med ndantag av Lappmarken, där, på samma sätt som om rksdagsmannaval är stadgat, endast en elektor skulle väljas. Antalet elektorer de olka valkretserna kom sålunda att utgöra : Uudenmaan läänn vaalpr Nylands läns valkrets Turun Porn läänn etelänen vaalpr-- Åbo-Björneborgs läns södra valkrets Turun Porn läänn pohjonen vaalpr ÅboBjörneborgs läns norra valkrets Hämeen läänn etelänen vaalpr - Tavastehus läns södra valkrets Hämeen läänn pohjonen vaalpr Tavastehus läns norra valkrets Vpurn läänn läntnen vaalpr Vborgs läns västra valkrets Vpurn läänn tänen vaalpr - - Vborgs läns östra valkrets Mkkeln läänn vaalpr S:t Mchels läns valkrets Kuopon läänn läntnen vaalpr --- Kuopo läns västra valkrets IS Kopon läänn tänen vaalpr Kuopo läns östra valkrets Vaasan läänn tänen vaalpr - - Vasa läns östra valkrets Vaasan läänn etelänen vaalpr - Vasa läns södra valkrets l S Vaasan läänn pohjonen vaalpr ---- Vasa läns norra valkrets Vaaltlasto Valstatstk.

8 Oulun läänn etelänen vaalpr Uleåborgs läns södra valkrets Oulun läänn pohjonen vaalpr Uleåborgs läns norra valkrets 0 Lapn vaalpr Lappmarkens valkrets l Muut valmstukset valtsjamesvaala varten suortettn sen jälkeen joulukuun p:nä säädetyssä järjestyksessä, käyttämällä pääasallsest samoja elmä, keskuslautakunta ja vaallautakunta, jota vmeks tomtetussa eduskuntavaalssa ol käytetty, sekä vaalluettelon pohjana vmestä eduskuntavaala varten tehtyä vaalluetteloa tarpeen mukaan täydennettynä. Kun valtsjamesvaal stten ol määräpävnä tomtettu ja keskuslautakunnat lähettäneet tlastollsa yhteenvetoja kunnttan vaaln tulokssta okeusmnsterölle,.joka, julkastuaan nstä summttasa tetoja, on srtänyt aneston Tlastollselle Päätomstolle sekkaperäsempää tlastollsta kästtelyä varten, estetään j alempana tämän tulokset.. Vaalokeutettujen luku. Vahvstettujen vaalluettelojen mukaan ol tammkuun ja pävänä tomtetussa tasavallan presdentn valtsjamesten vaalssa kakkaan koko maassa vaalokeutettuja: Kun edellsssä l ja p:nä huhtkuuta tomtetussa eduskuntavaalessa vaalokeutettja ol mestä, nasta, el yhteensä l henklöä ja kun äänokeuden ehdot kummassakn tlasuudessa olvat samat, ol ss valtollsen äänokexden omaaven luku näden vaalen välajalla lsääntynyt 0 hengellä el. %:lla. Tästä lsäyksestä tul mesten ja nasten osalle. Mutta vakka naspuolsten äänokeutettujen lsäys ol mespuolsten lsäystä absoluuttsest s\uremp, vastas se kutenkn suhteellsest (. %) hukan penempää lsäystä äänokeutettujen nasten lukuun verraten edellsssä eduskuntavaalessa, kun mespuolsten äänokeutettujen vastaava lsäys (. %). Seuraava taulukko osottaa mten äänokeutetut presdentn valtsjamesten vaalssa jakaantuvat er vaalpren kesken kaupungessa ja maaseudulla sekä vertauksen vuoks myös vmeks tomtetussa eduskuntavaalessa. Electeurs nscrts en. Mehl. Nasa. Man. Kvnnor. Summa. Hommes. Femmes. Total., 0 l Övrga förberedelser för elektorsvalet vdtogos därefter den ordnng, som stadgades lagen av den december, med anltande huvudsaklgen av samma organ, centralnämnder och valnämnder, som använts vd det senast förrättade rksdagsvalet, samt som grund för vallängden den för samma rksdagsval uppgjorda vallängden, som mån av behov kon* pletterats. Elektorsvalet förrättades därpå på utsatta dagar. Centralnämnderna nsände kommunvs uppgjorda statstska sammandrag av valresultaten tll justtemnsteret, som, efter att hava offentlggjort summarska uppgfter på basen av detta materal, överstyrde detsamma tll Statstska Centralbyrån för mera ngående statstsk bearbetnng. Resultaten av denna framläggas här nedan.. Antalet valberättgade. Enlgt de fastställda vallängderna utgjorde hela antalet personer, som den och januar voro berättgade att utse elektorer för valet av republkens presdent, nalles: Då hela antalet valberättgade vd senaste rksdagsval den l och aprl utgjorde l personer, av vlka män och kvnnor, och då vllkoren för utövande av rösträtt vd vartdera valet voro desamma, hade således de valberättgades antal under tden mellan valen ökats med 0 personer eller med. %. Av denna öknng kommo på männens och på kvnnornas del. Men oaktat öknngen av de röstberättgade kvnnorna var absolut taget större än öknngen av de röstberättgade männen, motsvarade densamma dock en relatvt något mndre öknng (. %} förhållande tll de röstberättgade kvnnornas antal vd föregående rksdagsval, än vad öknngen (. %) av de röstberättgade männens antal utgjorde. Följande tabell utvsar huru de röstberättgade vd valet av elektorer för utseende av rkets presdent fördelade sg de olka valkretsarna på städer och landsbygd samt för jämförelses skull också vd senast förrättade rksdagsval.

9 Vaalprt. Valkretsar. Crconscrptons électorales. Électeurs nscrts en et en. Kaupungt. Städer. Vlles. w B.E.O. l ^ : rt- SL K ec «-" fl O M» et- W f * ** SS lg"? * P-eg. E ' j^» fff»» 0> Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. < < tjg c-^e s S# O M. c* SJ sfs*$ r^m«rt- W» œ ' te l! < p &H ' CT Summa. Total. < < < f» ta»b agjs ggj : o? r* on «* «j «^ t» «=. < Ö «S ' f: SL&00. H-rt-,,W ;r S. WP» ' Wo Uudenmaan läänn Nylands läns Turun-Porn. etelänen Åbo-Björneborgs. södra »» pohjonen»» norra H-ämeen. etelänen Tavastehus. södra 0 00»» pohjonen»» norra Vpurn läntnen Vborgs» västra ;» tänen»» östra! Mkkeln S:t Mchels» 0 00 Kuopon läntnen Kuopo» västra 0» tänen»» östra 0 0 Vaasan tänen Vasa östra » etelänen» södra 0 0»» pohjonen» norra 0 Oulun» etelänen Uleåborgs södra 0»» pohjonen»» norra Lapn» Lappmarkens 0 0 Koko maa Hela rket Pays enter\& l J Ylläolevasta selvää, että vakka vaalluettelohn merkttyjen äänokeutettujen luku vuoden :n valtsjamesvaalssa ol edellsen vvoden eduskuntavaalen jälkeen absoluuttsest lsääntynyt enemmän maasetdulla kun kaupungessa, nn suhteellnen lsäys kaupungessa (. %) kutenkn ol tuntuvamp kun maaseudulla (.0 %). Mtä er vaalprehn tulee, on lsäystä tapahtunut vaalokeutettujen määrässä kakssa mussa vaalpressä pats Vaasan läänn pohjosessa. Suurn on lsäys lähnnä edellsn valtollsn vaalehn verraten ollut Vaasan läänn eteläsessä vaalprssä (.0%), penn Mkkeln läänn vaalprssä (.%). Kun vaalprjako ol presdentn valtsjamesvaalssa sama kun eduskuntavaalessa, koskee stä sama huomautus, joka akasemmn on tehty näden vaalen johdosta, nmttän että vaalprt ovat sekä pnta-alansa, asukaslukunsa että äänokeutettujen lukuun nähden hyvn ersuuret ja erlaset. Ottamatta huomoon Lapn vaalprä, joka on kakn puoln pokkeuksellsessa asemassa, Oulun läänn pohjonen vaalpr on äänokeutettujen lukuun nähden vähäväksn, Uudenmaan läänn vaalpr, jossa äänvaltasa on lähes vs kertaa enemmän, so väksn. Av ovanstående framgår, att, ehuru antalet vallängderna nförda valberättgade vd. års elektorsval absolut taget utvsar en större öknng på landsbygden än städerna sedan föregående års rksdagsval, så var den relatva öknngen städerna (.%) dock kännbarare än på landsbygden (.0%). Vad de olka valkretsarna angår, har de valberättgades antal ökats alla andra valkretsar utom Vasa läns norra valkrets. Störst har öknngen jämförelse med näst föregående poltska val vart Vasa läns södra valkrets (. o %), mnst S:t Mchels läns valkrets (.%). Då ndelnngen valkretsar vd elektorsvalet för väljande av rkets presdent var den samma som vd rksdagsvalen, gäller om den samma anmärknng, som tdgare framställts med anlednng av sstnämnda val, nämlgen att valkretsarna såväl tll arealen och nnevånarantalet som tll antalet röstberättgade äro mycket olka stora och olkartade. Frånsett Lappmarkens valkrets, som alla avseenden befnner sg en undantagsställnng, är Uleåborgs läns norra valkrets den med hänsyn tll antalet röstberättgade personer mnst folkrka, Nylands läns valkrets, med nära på fem gånger flera röstberättgade personer, den folkrkaste valkretsen.

10 . Vaalokeutetut sukupuolen mukaan.. De valberättgades fördelnng efter kön. Sukupuolensa mukaan vaalokeutetut käk- Efter kön fördelade sg de valberättgade vd sssa vme valtollsssa vaalessa jakaantuvat de två senaste poltska valen på följande sätt: seuraavast: Électeurs nscrts. Eduskuntavaalt., Rksdagsvalen. Electons att parlement. Mehä. Nasa. M&n. Kvnnor. Hommes. Femmes. Kaupungt Städer Vlles Maaseutu Landsbygd Communes rurales 0 Koko maa Hela rket Pays enter Presdentn valtsjamesten vaal. Elektorsvalet. Électons des électeurs du présdent. Mehä. Nasa. Män. Kvnnor. Hommes. Femmes Samon kun kakssa akasemmssa eduskuntavaalessa naset ovat presdentn valtsjamesten vaalssakn muodostaneet äänokeutettujen enemmstön. Vuoden vaalessa kaupungessa tul l, maaseudulla l 0 ja maassa kokonasuudessaan l 0 naspuolsta vaalokeutettua henklöä l 000 mespuolsta kohden. Vuoden :n vaalluettelossa nasa ol kaupungessa keskmäärn l, maaseudulla l 0 ja koko maassa l l 000 mestä kohden. Nasten enemmstö vaalokeutettujen joukossa oh ss lsääntynyt kaupungessa, mutta sen sjaan, vakka van mtättömässä määrn, vähentynyt maaseudulla ja maassa kokonasuudessaan. Äänokeutettujen nasten enemmyys rppuu pääasallsest nasten suhteellsest suuremmasta luvusta ylpäänsä, mutta myös osaks stä, että suhteellsest suuremp osa mehä kun nasa on vaallan luettelemsta systä menettänyt äänokeutensa. Er vaalpressä ol v., kuten seuraavasta taulukosta näkyy, tuntuva eroavasuuksa huomattavssa vaalokeutettujen mesten ja nasten välsessä lukusuhteessa. Naset ovat, kuten näkyy, kakssa vaalpressä kaupungessa valtaavana enemmstönä valtsjakunnassa, nnkun nden väestössä ylpäänsä. Suurmpana esntyy tämä enemmstö Vaasan läänn pohjosen vaalprn kaupungessa. Maaseudulla molemmat sukupuolet ovat valtsjakunnassa paljoa tasaväksemmät, jopa Kuopon läntsessä vaalprssä tasaväkset. Oulun läänn pohjonen ja Lapn vaalpr ovat anoat, jossa mehet ovat valtsjakunnassa enemmstönä. Lksom vd alla tdgare rksdagsval bldade kvnnorna majorteten bland de valberättgade också vd valet av elektorer för väljande axrkets presdent. Vd års val kommo städerna l, på landsbygden l 0 och hela rket l 0 kvnnlga på l 000 manlga valberättgade personer. Ar funnos vallängderna städerna medeltal l kvnnor, på landsbygden l 0 och hela rket medeltal l kvnnor på l 000 män. Den kvnnlga majorteten bland de valberättgade hade således ökats städerna, men däremot, ehuru blott obetydlg mån, mnskats på landsbygden och rket dess helhet. Att kvnnorna utgöra flertalet bland de röstberättgade beror huvudsaklgen på kvnnornas större antal över huvud, men delvs också därpå, att relatvt flere män. än kvnnor på grund av olka vallagen \ppräknade orsaker gått förlustga sn rösträtt. De olka valkretsarna förete år, såsom av följande tabell framgår, betydande olkheter avseende å proportonen mellan antalet valberättgade män och kvnnor. Kvnnorna blda, såsom synes, alla valkretsar en betydande majortet nom städernas väljarkår lksom över huvud bland städernas befolknng. Störst är denna majortet städerna Vasa läns norra valkrets. På landsbygden äro bägge könen mycket jämnare företrädda nom väljarkåren, Kuopo läns västra valkrets äro de t. o. m. jämnstarka. Uleåborgs läns norra och Lappmarkens valkretsar äro de enda, där männen utgöra flertalet nom väljarkåren.

11 Vaalokeutettuja nasa 000 vaalokeutettua mestä kohden. Valberättgade kvnnor på 000 valberättaade män. Électeurs femmes pour 000 électeurs hommes. Maaseutu. Koko vaalpr.,_,..,_ Kaupungt. Vaalprt. Valkretsar. Städer. Landsbygd. Hela valkretsen. Crconscrptons élctorales. Vlles. Communes rurales. Total. Uudenmaan läänn Nylands läns Turun- Porn. etelänen Åbo-Björn»» pohjonen» Hämeen. etelänen Tavastehus.»» nnhnnen»» Vpurn Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun Laon» läntnen Vborgs» tänen»» S* t Mchels» läntnen - Kuopo» tänen»» tänen Vasa» etelänen»» pohjonen -»» etelänen- Uleaborgs» pohjonen -» Lannmarkens eborgs. södra..» norra.. södra norra västra östra västra östra östra södra norra.. södra norra Vaalprt. Valkretsar. Crconscrptons électorales.. Vaalprt ja äänestysalueet. Edellä, sv. l, or manttu, kunka monta valts j amestä kustakn :sta vaalprstä ol määrätty valttavaks vuoden :n vaalessa. Alla oleva taulukko osottaa kunka monta vaalokeutettua kussakn vaalprssä keskmäärn tul valttavaa valts j amestä kohden. Verenen sarake osottaa vastaavan suhdeluvun edellsen vuoden eduskuntavaalessa. Näden kesklukujen välnen huomattavan suur erotus johtuu luonnollsest pääasallsest stä, että presdentn valtsjamesten luk ol puolta suuremp kur edellsenä vxonna valttujen edustajen. Taulukosta näkyy myös kunka monta vaalokeu-. Valkretsar och rustnngsområden. Tdgare, sd., har nämnts huru mänga elektorer som envar av de valkretsarna skulle väljas vd års elektorsval. Nedanstående tabell utvsar huru många röstberättgade som varje valkrets medeltal kommo på varje elektor. Kolumnen närmast ntll anger motsvarande medeltal för föregående års rksdagsval. Den betydande skllnaden mellan dessa medeltal härrör naturlgtvs huvudsaklgen därav, att antalet elektorer, som hade att välja rkets presdent, var hälften större än antalet av de rksdagsmän, som valdes föregående år. Av tabellen framgår även huru många valberätt- Électeurs nscrts pnr representant et par dstrct de vote. Vaalokeutettuja yhtä valttavaa kohden. Antal val berättgade per repr. Electeurs nscrts par repr. Vaalokeutettuja äänestysaluetta kohden. Valberättgade per röstnngsomrade. Électeurs nscrts par dstrct de vote. Kaupungt. Städer Vlles. Maaseutu. - Landsbygd.- Com. rurales Uudenmaan läänn Nvlands läns Turun-Porn. etelänen Åbo-Kj örneborgs. södra..»» pohjonen»» norra.. Hämeen. etelänen Tavastehus. södra»» pohjonen»» norra Vpurn» läntnen Vborgs» västra»» tänen»» östra Mkkeln» S:t Mchels» Kuopon» läntnen Kuopo» västra»» tänen»» östra Vaasan» tänen Vasa» östra»» etelänen»» södra»» pohjonen»» norra Oulun» etelänen Uleaborgs» södra»» pohjonen»» norra Lapn Lappmarkens Koko maa Hela rket Paus enter

12 tettua lassakn vaalprssä keskmäärn tul kutakn äänestysaluetta koht :n ja :n vuoden vaalessa. Vakka edustajanpakkojen luvun er vaalpressä tulee olla suhteellsen väklukuun, e täyttä suhteellsuutta käytännössä kutenkaan ole votu akaansaada. Erotus er vaalpren suhdelukujen välllä ol kutenkn v. penemp enntän l, Lapn vaalprä lukuunottamatta, kun v., jollon se ol enntän, syystä että edustajapakkojen uudestaanjaosta vmeksmanttuna vuonna ol ennättänyt kulua jo ptemp aka ( vuotta). Vaalalueden jako ol vuoden :n valtsjamesvaalessa melken sama kun edellsen vuoden edxstajanvaalessa. Erlassta asutusolosta johtuu, että kaupunken äänestysalueet kästtävät paljoa suuremman määrän, keskmäärn yl kolme kertaa enemmän, jopa Uudenmaan läänn vaalprssä vskn kertaa enemmän vaalokeutettuja kun maaseudun äänestysalueet. Se verrattan vähänen erotus, mkä havataan suhdelukujen välllä molemmssa vmesssä vaalessa, j ohtuu väkluvun lsääntymsestä. gade som varje valkrets medeltal kommo på varje röstnngsområde vd respektve val år och år. Ehuru representantplatsernas antal de olka valkretsarna bör vara proportonellt tll folkmängden, har full proportonaltet lkväl praktken cke kunnat åstadkommas. Skllnaden mellan proportonstalen de olka valkretsarna var lkväl år mndre - högst l, om Lappmarkens' valkrets frånses än år, då den var högst av den orsak att sstnämnda år en längre td ( år) hunnt förflyta sedan nyfördelnng av representantplatserna ägde rum. Också ndelnngen röstnngsområden var vd års elektorsval ungefär densamma som vd föregående års rksdagsmannaval. Bosättnngsförhållandenas olkhet är orsaken tll att städernas röstnngsområden omfatta ett betydlgt större antal, medeltal tre gånger flera, Nylands läns valkrets t. o. m. fem gånger flera, röstberättgade personer än landsbygdens röstnngsområden. Den jämförelsevs obetydlga skllnad, som förmärkes mellan proportonstalen vd de två senaste valen, härrör av folköknngen.. Äänestäneden luku. Vaallautakunten pöytäkrjojen mukaan nden henklöden luku, jotka ottvat osaa presdentn valtsjamesten vaalehn ja p:nä. tammkuuta, sekä eduskuntavaalehn l ja pmä huhtkuuta osaaottaven luk\ ol seuraava: Äänestänetä v.. Röstande är. Votants fn. Kaupungessa Städer Vlles Maaseudulla Landsbygd Corn. rurales Koko maassa Hela rket Pays enter. Antalet röstande. Enlgt valnämndernas protokoll utgjorde antalet personer, vlka den och januar deltogo valet av elektorer för väljande av rkets presdent, ävensom antalet deltagare rksdagsvalet den l och aprl : / 0 :na vaalokeutetusta. I % av valberättgade. En % des électeurs nscrts.... Äänestänetä v.. Höstande år. Votants en. 0 %:na vaalokeutetusta. I / 0 av valberättgade. En % <fes ^lecteurs nscrts...0. Ylläolevasta näkyy, että osanotto presdentn valtsjamesten vaaln ol melkosta lameamp kun osanotto edellsen vuoden eduskuntavaalehn. Äänestäneden luku vähen koko maassa :lla, josta txl kaupunken, maaseudun osalle. Kxn v.. % äänvaltassta koko maassa ott osaa äänestykseen, jätt v. 0. % valtsjakunnasta tämän okeutensa käyttämättä. Vertalun vuoks otettakoon tähän akasempnkn eduskuntavaalehn osaaottaneden äänestäjen absoluuttset ja suhteellset Ixvut. Av ovanstående synes, att deltagandet valet av elektorer för utseende av rkets presdent var betydlgt lamare än deltagandet föregående års rksdagsval. Antalet väljare mnskades hela rket med personer, av vlka städerna, på landsbygden. Medan år. % av de röstberättgade hela rket deltogo omröstnngen, underlät år 0. % av väljarkåren att begagna sg av denna sn rättghet. F Or xmderlättande av jämförelse anf öres här absoluta och relatva antalet personer, vlka deltagt de tdgare rksdagsvalen.

13 V-.naÅr 0 henkeä el pers. eller 0 % vaalokeutetusta av de valberättgade Katsaus nähn lukusarjohn osottaa, että osanotto vaalehn ol suhteellsest vlkkan v. 0, jollon ens kerran sovellettn uutta laajalle pohjalle perustuvaa ylestä äänokeutta. Sen jälkeen harrastus mlte tasasest vaal vaallta lamen, kunnes v. van hukan enemmän kun pxolet äänokeutetusta käytt äänokeuttaan. Seuraavssa vaalessa osanotto tosn jonkun verran vlkastu, varsnkn v., jollon se vuoden 0 jälkeen ol suurn, lanetaksensa taasen seuraavssa vaalessa. Vuoden valtsjamesvaalssa osanotto ol lameamp kun koskaan akasemmn. Mahdollstahan on, että tämä lameus osaks aheutu vaalen välllsestä luonteesta ja stä, että valttavlla tedettn olevan van lyhytakanen tehtävä, mutta tosaalta sen sekan, että kansa ens kerran, vakkapa van välllsest, pääs tomttamaan presdentnvaala, ols ptänyt olla omaan vaalharrastusta lsäämään. Vasta seuraava valtsjamesvaal vonee jonkun verran valasta tätä kysymystä. Vaalharrastuksen pakallset eroavasuudet ovat ana olleet varsn tuntuvat. Er läänessä äänestäjen absoluuttnen ja suhteellnen luku ol seuraava: En blck på dessa sffror vsar, att deltagandet valen vart relatvt lvlgast år 0, dä den nya på bred bas vlande allmänna rösträtten första gången vann tllämpnng Därefter förslappades ntresset nästan regelbundet från val tll val, tlls år blott obetydlgt mera än halva antalet av de röstberättgade begagnade sg av sn rösträtt. I de följande valen var deltagandet vsserlgen något större, synnerhet år, då det sedan år 0 varstörst, för att sedan åter avsläppas vd de följande rksdagsvalen. År var deltagandet elektorsvalet lamare än vd något tdgare rksdagsval. Möjlgt är ju, att detta delvs berodde på att valet var ndrekt och på kännedomen om att de valda komme att hava endast ett kortvargt uppdrag, men å andra sdan hade den omständghet, att folket första gången, om också blott ndrekt, fck deltaga presdentvalet, bort vara egnad att öka valntresset. Först följande elektorsval torde någon mån kunna belysa denna fråga. Lokala skljaktgheter ha med avseende å valntresset städse. hög grad gjort sg gällande. I de olka länen var absoluta och relatva antalet väljare följande: Lään. Län. Département. Votants par départements. Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. % vaalokeutetusta. I / 0 av de valberättgade. En % des électeurs nscrts. Uudenmaan. Nylands 0.. Turun-Porn. Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland 0.. Hämeen. Tavastehus Vpurn» Vborgs» 0.. Mkkeln» S: t Mchels».. Kuopon» Kuopo» 0.. Vaasan» Vasa» 0.. Oulun» Uleåborgs»..0 Koko maa Hela rket Pays enter \ (..

14 Suhteellsest mnsan ol ss osanotto v. Uudenmaan läänssä, jokseenkn yhtä suur Hämeen läänssä, vähäsn, samon kun edellsssä vaalessa, Ahvenanmaalla. Kussakn vaalprssä äänestäneden absoluuttnen ja suhteellnen luku ol seraava: Kelatvt talrkast var således deltagandet valet år Nylands län, nära på lka talrkt Tavastehus län, rngast, lkasom vd föregående val, på Åland. I de olka valkretsarna utgjorde absoluta re h relatva antalet röstande: Votants dans les dvers crconscrptons électorales. Vaalprt. Valkretsar. Crconscrptons électorales. Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. % vaalokeutetusta. I / 0 av de valberättgae. En % des électeurs nscrts. radonnaan läänn Nylands läns Turun-Porn. etelänen Åbo- Björneborgs. södra..»» pohjonen»» norra.. IF äneen. etelänen Tavastehus. södra»» pohjonen»» norra Vpurn läntnen Vborgs» västra» tänen»» östra Mkkeln - S* t Mchels» Kuopon läntnen - - Kuopo» västra» tänen» >> östra Vaasan tänen- Vasa» östra >> etelänen»» södra» pohjonen»» norra... Oulun etelänen Uleåborgs» södrä» pohjonen --»» norra.. Lapn Lappmarkens Jos tarkastaa osanottoa vaalehn er vaalpressä, huomaa sen ollen vuonna vlkkamman ta, ehkä okeammn sanoen, rähemmn lamean Vpurn läänn läntsessä vaalprssä. Hämeen läänn etelänen, Uudenmaan läänn ja Hämeen läänn pohjonen vaalpr seurasvat stä lähnnä vaalharrastuksessa. Kakssa mussa vaalpressä äänestäjen luku e noussut edes 0:een %:n äänokeutettujen luvusta, Kuopon läänn täsessä vaalprssä e edes 0:een %:n, Lapssa van %:n. Verratessa valtsjamesvaalessa äänestäneden suhteellsa lukuja edellsssä eduskuntavaalessa äänestäneden lukuhn, havatsee vaalväsymyksen lottuneen kakkn vaalprehn. Granskar man deltagandet valen de olka valkretsarna, fnner man att detsamma år ") var lvlgast eller, kanske rättare sagt, nt».t lamt Vborgs läns västra valkrets. Med av. seende å valntresset följde därpå nedstgande ordnng Tavastehus läns södra, Nylands läns och Tavastehus läns norra valkretsar. I alla övrga valkretsar uppnådde de röstandes antal cke ens 0 % av antalet röstberättgade, Kuopo läns östra valkrets cke ens 0 % Lappland endast %. Vd en jämförelse mellan det relatva antalet deltagare elektorsvalet och motsvarande antal röstande vd föregående rksdagsval, fnner man att "valtröttheten sträckt sg tll samtlga valkretsar.. Äänestäneet kaupungessa ja maaseudulla. Kaupunken ja maaseudun kesken äänestäjät vxoden :n valtsjamesvaalssa ja edellsen vuoden edustajavaalessa jakautuvat seuraavalla tavalla er läänessä:. Antalet röstande städerna och på landsbygden. Mellan städer och landsbygd fördelade sg de röstande vd elektorsvalet år och vd föregående års rksdagsval på följande sätt de olka länen:

15 Läänt. Län. Departements. Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. j "/o'.na vaalokeutetusta. I % av valberättgade. En /o des électeurs nscrts. Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Uudenmaan. Nylands ] Turun- Porn. -- Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen. Tavastehus.... Vpurn» Vborgs» Mkkeln» S: t Mchels >> 000!.... Kuopon» Kuopo» Vaasan» Vasa >> Oulun» ~- reåborgs *>!.... Koko maa Hela rket Pays en<w>r; J0J :)....0, Vaalprttän vastaavat luvut olvat seuraavät: I de olka valkretsarna voro motsvarande sffror följande: Votants dans les vlles et communes rurales, par crconscrptons électorales. Vaalprt. Valkretsar. Crconscrptons électorales. Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. 0 - % vaalokeutetusta. I / 0 av de valberättgade. En % des électeurs nscrts..... Kaupungt. Städer OtttUÖI. TT... Vlles. l Maaseutu. ~ Communes rurales.! Uudenmaan läänn Nylands läns Turun- Porn. etelänen Åbo-Björneborgs " ". södra 0! 0 0.J 0...»» pohjonen»» norra! '.... Maneen. etelänen Tavastehus. södra 0 0 0! 0.J... s pohjonen - norra 0 0 j.... Vpurn läntnen Vborgs västra :» tänen» östra J Mkkeln S: t Mchels ; Kuopon läntnen Kuopo västra 0j....0!» tänen» östra.o!.. 0. Vaasan tänen Vasa östra l.0j..j.» etelänen - södra 0 0.!.. 0.» pohjonen - norra. S... ( )uhm etelänen- Uleaborgs södra j»» pohjonen - norra Lapn Lappmarkens Koko maa Hela rket Pmjs enter ( Neljässä vme vaalssa osanotto äänestykseen 0 ollut vlkkaamp kaupungessa kun maaseudulla. Erotus ol vuonna tässä suhteessa suuremp kun edellsenä vuonna. Yhdessä anoassa vaalprssä, Vpurn läänn läntsessä, äänestäneden suhteellnen luku ol maaseudulla suuremp kun kaupungessa. Ver- Deltagandet de fyra nenaste v alen har vart lvlgare städerna än på landsbygden. I detta hänseende var skllnaden år större än föregående år. I en enda valkrets, Vborgs läns västra, var relatva antalet röstande på landsbygden större än städerna. Jämför man relatonstalen för elektorsvalet med jämförelse- Vaaltlasto Valstatstk.

16 0 ratessa valtsjamesvaaln suhdelukuja edellsten eduskuntavaalen suhdelukuhn huomaa nden kauttaaltaan kakssa vaalpressä osottava vaalväsymyksen lsääntymstä, maaseudulla yleensä velä enemmän kun kaupxmgessa. talen för senaste rksdagsval, fnner man, att valtröttheten genomgående alla valkretsar ökats på landsbygden ännu mera än städerna.. Äänestäneet mehet ja naset. Vakka naset ovat enemmstönä äänokeutettujen keskuudessa, on äänestäneden nasten luku kutenkn melken kakssa akasemmssa vaalessa, josta tässä kohden on olemassa tetoja, ollut maaseudulla ja maassa kokonasuudessaan sekä absoluuttsest että suhteellsest paljon penemp kun mesten. Kaupungessa. 0 nasäänestäjen luku sensjaan säännöllsest ollut absoluuttsest, mutta sttenkään e velä suhteellsest suuremp kun mesptolsten. Vuoden vaalt olvat kutenkn pokkeuksena snä suhteessa. Äänestäneden nasten luku ol nmttän sllon absoluuttsest mesten lukua suuremp e van kaupungessa, vaan myös maaseudulla ja koko maassa, kaupungessa suhteellsestkn suuremp. Suhde selvää seuraavasta taulukosta.. Röstande män och kvnnor. Ehuru kvnnorna utgöra flertalet av de valberättgade, har antalet röstande kvnnor dock vd nästan alla de rksdagsval, för vlka denna del uppgfter förelgga, vart på landsbygden och rket dess helhet såväl absolut som relatvt taget vda mndre än, antalet män. I städerna har antalet röstande kvnnor däremot regeln vart absolut taget, men dock ännu cke relatvt större än motsvarande antal män. Förhållandet vd års val utgjorde dock ett undantag detta hänseende. Nämnda år var nämlgen antalet röstande kvnnor absolut taget större än antalet röstande män cke blott städerna, utan också på landsbygden och hela rket, städerna t. o. m. relatvt taget större. Detta förhållande framgår av följande tabell Vuonna. Ar. Année. Mehä. Män. Hommes. Votants, hommes et femmes. Kaupungt. Städer. Vlles. Absoluu Nasa. Kvnnor. Femmes. ttset luv Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Mehä. Män. Hommes. ut. Absc)luta tal Nasa. Kvnnor. Femmes Koko maa. Hela rket. Pays enter. Mehä. Män. Hommes. - Nombres Nasa. Kvnnor. Femmes. absolus % vaalokeutetu sta. I V 0 av vall)erättgad. En / 0 des éleclf urs nscrts

17 Edelläoleva taulukko osottaa, että äänokeutetusta mehstä suhteellsest useammat käyttävät äänokeuttaan kun äänokeutetut naset käyttävät tätä okeuttaan. Mehsten ja naspuolsten valtsjan suhdelukujen erotus ol vuoden vaalessa., oltuaan usessa edellsssä vaalessa veläkn suuremp, esm. v. 0.. Naspuolsten äänestäjen jatkuva absoluuttnen enemmstö kaupungessa johtuu tetyst stä, että naset kaupungessa ovat valtsjakunnassa suurena enemmstönä, samon kun ne muodostavat enemmstön kaupunken väestössäkn. Edelläolevasta taxlukosta lmenee myös, että mesten osanotto vaalehn on yleensä maaseudulla ollut suhteellsest vlkkaampaa kun kaujämgessa. Anoastaan vmesssä kolmssa vaalessa äänestäneden mesten suhdeluku kaupungessa ol suuremp kun maaseudulla. Mtä nasten vaalharrastukseen tulee, e yhtä varmaa johtopäätöstä voda tehdä. Vuoden vaalesta saakka näkyy se kutenkn olleen vlkkaamp kaupungessa kun maaseudulla. Vaalehn osaaottaneden mesten ja nasten luku er vaalpressä selvää seuraavsta numerosta. Vaalprt. Valkretsar. Crconscrptons électorales. Il Votants, hommes et femmes. Förestående tabell utvsar, att av de röstberättgade männen ett relatvt större antal begagnar sg av sn rösträtt än vad fallet är bland de röstberättgade kvnnorna. Skllnaden mellan de manlga och de kvnnlga väljarnas relatva röstetal utgjorde vd års val., efter att vd flera tdgare val ha vart ännu betydlgare, t. ex. år 0.. Att de kvnnlga väljarna fortfarande ha absolut majortet städerna, har naturlgtvs sn orsak där, att kvnnorna städerna blda en betydande majortet väljarkåren, lkasom de utgöra flertalet av städernas befolknng. Av förestående tabell framgår även, att männens deltagande valen överhuvud vart relatvt taget lvlgare på I-andsbygden än städerna. Endast vd de tvenne senaste valen var de manlga väljarnas proportonstal större städerna än på landsbygden. Beträffande kvnnornas ntresse för valen kan en lka säker slutsats cke dragas. Från och med års val synes ntresset dock hava vart lvlgare städerna än på landsbygden. Antalet män och kvnnor, vlka de olka valkretsarna deltagt valen, framgår av följande sffror. Absoluuttset luvat. Absoluta tal. Chffres absolus. Mehä. Män. Hommes. Nasa. Kvnnor. Femmes. Äänestänetä "A, vaalokeutetusta. Höstande */ 0 av samtlga röstberättgade. En % des élertrursnscrts. Mehä. Män. Hommes. Nasa. Kvnnor. Femmes. Hdenmaan läänn Nylands läns Turun- Porn. etelänen Åbo- Björneborgs. södra..»» pohjonen '»» norra.. Hämeen. etelänen Tavastehus. södra»» pohjonen»» norra Vpurn» läntnen - Vborgs» västra....»» tänen»» östra Mkkeln» - S:t Mchels» Kuopon» läntnen - Kuopo» västra»» tänen»» östra Vaasan» tänen Vasa» östra»» etelänen»» södra»» pohjonen»» norra Oulun» etelänen lleaborgs» södra»» pohjonen»» norra Lapn Lappmarkens * Taulukosta lmenee, että mesten osanotto v:n vaalehn ol suhteellsest runsan Vpurn läänn läntsessä (. %), stä lähnnä Hämeen läänn eteläsessä vaalprssä, vähäsn Lappa lukuun ottamatta Oulun läänn Av tabellen framgår, att männens deltagande års val var relatvt talrkast Vborgs läns västra (. %), därnäst Tavastehus läns södra, fåtalgast om Lappmarken undantages Uleåborgs läns norra vtlkrets, varest

18 'pohjosessa vaalprssä, jossa anoastaan 0. a % vaalokeutetusta ott äänestykseen osaa. Nasten valtollnen harrastus osottautu, samon kun edellsssä vaalessa, vlkkammaks Uudenmaan läänn (. %), stä lähnnä Vpurn läänn läntsessä vaalprssä (.%), lamemmaks stä vaston Kuopon läänn täsessä vaalprssä (. o %), jos Lapp pokkeuksellsne oloneen ja stä johtuvna hekkone äänestystuloksneen jätetään syrjään. Vakka naset vaalluettel öden mukaseen lukuunsa verrattuna yleensä ovat osottaneet lameampaa vaalharrastusta kun mehet erotus suhdelukujen välllä nous vuonna. :ään Mkkeln läänn ja Vaasan läänn täsessä vaalprssä, ykstysssä kunnssa velä paljoa suuremmaks ol kutenkn olemassa joukko kunta, jossa nasvaltsjat olvat äänokeutettujen nasten kokonaslukuun verrattuna mespuolsa valtsjota suhteellsest lukusammat. Xähn kuntn kuuluvat Etelä-Suomessa, pats Lovsan kaupunka ja Oulunkylää, Pyhämaa, Houtskarn ja Httsten saarstokunnat, Lem Vpurn läänssä ja Tuupovaara sekä Ilomants Kuopon läänssä. Usemmat nstä kunnsta, j( ssa nasäänestäjät olvat suhteellsest lukusemmat kun mesäänestäjät, sjatsvat kutenkn Pohjanmaalla. Tällasa kunta ol sellä, pats Krstnankaupunka, Kasksta ja Uuttakaarlepyytä, maalaskuntaa. Suurn osa tällasa pakkakunta on akasemmn huomattu olevan ruotsnkelsä, mutta nähn tul nyt presdentn valtsjamestenvaalssa lsää huomattava määrä suomenkelsäkn kunta. Tämä vakutt sen, että naspuolsten äänestäjen suhdeluku (. %) Dulm läänn pohjosessa vaalprssä nous mesptolsten suhdelukua (0. %) suuremmaks. Se merkts kutenkn van verrattan harvossa tapauksssa tavallsta suurempaa vaalharrastusta nasssa, vaan johtu se etupäässä stä, että mehet mantulla pakkakunnlla tavallsta harvalukusemmn ottvat osaa vaalehn. Van :ssa nästä kunnsta nasäänestäjen suhdeluku ol hedän keskmäärästä suhdelukuansa (.) suuremp. Ylenen lmö on, että vaalharrastuksen vuoks ja luode tulevat jokseenkn yhtä paljon näkyvn molempen sukupuolen suhdeluvussa.. Äänestäjen ryhmtys äänestyspakan mukaan. Hankkmalla otteen vaalluettelosta äänokeutettu henklö vo käyttää vaalokeuttaan mssä äänestysalueessa hyvänsä, mutta hänen endast 0.% av de röstberättgade del t ögo omröstnngen. Kvnnornas poltska ntresse vsade sg, lksom vd tdgare val, vara lvlgast Nylands läns (. %), därnäst Vborgs läns västra valkrets (.%), lamast däremot Kuopo läns östra valkrets (.0%), fall Lappmarken med dess undantagsförhållanden och därav härrörande svaga omröstnngsresultat lämnas utom jämförelsen. Ehuru kvnnorna, förhållande tll stt antal vallängderna, allmänhet ha vsat mndre ntresse för valen än männen skllnaden mellan relatonstalen steg år tll. S:t Mchels läns och Vasa läns östra valkretsar, ensklda kommuner betydlgt högre fanns det lkväl en mängd kommuner, där de kvnnlg väljarna voro förhållande tll de röstberättgades antal talrkare än de manlga väljarna. Tll dessa kommuner hörde södra Fnland, förutom staden Lovsa och Åggelby, Pyhämaa, skärgårdskommunerna Houtskär och Hts, Lem Vborgs län samt Tuupovaara och Ilomants Kuopo län. Största delen av de kommuner, där de kvnnlga väljarna voro relatvt talrkare än de manlga, befann sg dock Österbotten. Sådana kommuner voro städerna Kaskö, Krstnestad och Nykarleby samt landskommuner. De flesta dylka kommuner ha tdgare befunnts vara svenskspråkga, men tjl dessa, kom nu vd valet av elektorer för utseende axrkets presdent ett betydlgt antal fnskspräkga kommuner. Detta förorsakade att relatonstalet för de kvnnlga väljarna (. %} Uleåborgs läns norra valkrets steg högre än motsvarande relatonstal för de manlga väljarna (0. u %). Det betydde dock endast jämförelsevs få fall ett lvlgare poltskt ntresse än det, som allmänhet rådde på kvnnlgt håll, utan härrörde det huvudsaklgen därav, att männen på dessa orter fåtalgare än vanlgt deltogo valet. Endst av dess: kommuner var relatonstalet för de kvnnlga väljarna större än deras genomsnttlga relatonstal (.) för hela rket. En allmän företeelse är, att valntressets ebb och flod kommer ungefär lka mycket tll synes relatonstalen för bägge könen.. De röstandes fördelnng efter röstnngsort. Genom utdrag ur vallängden kan valberättgad person utöva sn valrätt vlket röstnngsområde som helst, men hans avgvna röst beaktas lkväl

19 antamansa ään tulee kutenkn otetuks huomoon snä vaalprssä, johon kuuluvassa äänestysalueessa hän on äänokeutettu. Vuonna tomtetussa vaalssa kakkaan 0 henkeä el.% kaksta koko valtakunnassa äänestänestä käytt äänokeuttaan tosessa vaalprssä kun mhn tse kuuluvat. Vastaavat luvut er vaalpressä vuosen ja vaalessa näkyvät alla olevasta taulusta. den valkrets, tll vlket det röstnngsovnråde hör, där han är valberättgad. Vd års rksdagsval xtövade nalles 0 personer eller. % av alla röstande hela rket sn rösträtt annan valkrets än den de själva tllhörde. Motsvarande sffror de olka valkretsarna vd rksdagsvalen åren och framgå av nedanstående tabell Tosessa vaalprssä äänestäneet. l annan valkrets röstande. Votants dans autres crconscrptons électorales. Vaalprt. Valkretsar. Crconscrptons électorales. Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. o/o kaksta äänestäjstä. I % av samtlga röstande. En % de tous les votants. Uudenmaan läänn Nylands läns 0.0. Turun- Porn. etelänen Åbo-Björneborgs. södra »» pohjonen»» norra.... Hämeen. etelänen Tavastchns södra 00..»» pohjonen»» norra.. ; Vpurn» läntnen Vborgs» västra 0.0.»» tänen»» östra.0. ', Mkkeln S: t Mchels» 0.. { Kuopon läntnen Kuopo» västra.. :» tänen»» östra..0 Vaasan tänen Vasa» östra 0.0.» etelänen -»» södra..» pohjonen»» norra 0.. Oulun etelänen Uleåborgs» södra < 0.».» pohjonen»» norra, 0.. Lapn Lappmarkens. 0. Koko maa Hela rket Pays enter 0.. Vuosna 0 ja 0 tomtetusta vaalesta e ole tetoa stä, kunka suur luku omassa vaalprssään äänestävä käytt äänokeuttaan tosessa äänestysalueessa kun snä, jossa olvat vaalokeutetut. Myöhemmssä vaalessa on tällasa äänestäjä ollut: För 0 ooh 0 års val förelgga cke uppgfter angående antalet personer, som vsserlgen röstat nom egen valkrets, men annat röstnngsområde än det, vars vallängd de voro upptagna. Vd de senare valen har antalet sådana röstande vart: V:n---Ar 0 henkeä personer V:aAr henkeä personer Ivun omassa vaalprssään, mutta tosessa äänestysalueessa, kun snä, johonka äänestäjät varsnasest kuuluvat, v. äänest kakkaan henkeä, ja jos nähn lsätään yllä mantut 0 tosessa vaalprssä kun omassaan äänestäneet, ol ss henklötä, jotka käyttvät äänokeuttaan muualla kun snä äänestysalueessa, jonka vaalluettelossa tse olvat, l egen valkrets, men annat rustnngsområde än det, vlket de röstande egentlgen tllhörde, röstade år nalles personer. Om härtll adderas tdgare nämnda personer, vlka röstat annan valkrets än deras egen, utgjorde således antalet personer, vlka utövade sn rösträtt annorstädes än det röstnngsområde, vars vallängd de voro nförda, vd nämnda

20 mantussa vaalessa yhteensä el. % kaksta äänestänestä. Alla olevat suhdeluvut osottavat mten mehet ja naset käyttvät äänokeuttaan vaalpakan suhteen. Kaupungt Städer... Maaseutu Landsbygd.. Koko maa Hela rket.. Omassa Mänestysalueessa. Eget röstnngsområde. Mehet. Män.... Mol. sukup. Naset. Samtl. Mehet. Kvnn. röstande. Män val nalles, motsvarande. % av samtlga röstande. Nedanstående relatonstal utvsa huru män och kvnnor utövade sn rösträtt med avseende å platsen, där de avgåvo sna röster. Tosessa vaalprn kuuluvassa äänestysalueessa..tosessa vaalprssä. Annat röstnngsomr&de Annun valkrets, nom egen valkrets. Mol. sukup. Mol. sukup. Naset. Samtl. Mehet Naset. Samtl. Kvnn. röstande. Män. Kvnn. röstande Ääne&täje valtaava enemmstö, sekä mehstä että nassta, käytt ss äänokeuttaan snä äänestysalueessa, jonka vaalluettelossa he olvat. Kaupunken asukkaat kutenkn suhteellsest lukusammn kun maaseudun väestö äänest oman vaalprnsä ulkopxolella. Mesten ja nasten välllä e tässä suhteessa ollut sanottavaa erotusta. Kaupunken valtsjakunnasta kutenkn mehet jonkun verran suuremmassa määrässä kun naset käyttvät äänokeuttaan oman vaalprnsä ulkopuolella, mkä johtunee hedän yleensä suurempaa lkkuvasuutta vaatvasta tomnnastaan. Det överväldgande flertalet såväl av de manlga som av de kvnnlga väljarna utövade således sn rösträtt det röstnngsområde, vars vallängd de voro upptagna. Städernas nnevånare röstade dock jämförelsevs större antal än landsbygdens befolknng utanför sn egen valkrets. Mellan män och kvnnor förefanns cke detta hänseende någon nämnvärd skllnad. Av städernas väljarkår utövade dock männen något större antal än kvnnorna sn valrätt utanför sn egen valkrets, vlket torde förorsakas av att deras verksamhet överhuvud kräver större rörlghet.. Hylätyt vaallput. Äänten laskussa hylätyt vaallput evät suhteellsen harvalukusuutensa vuoks koskaan ole merknneet suurta äänten menetystä. Vuonna tällasa lppuja ol kakkaan,, mkä vastas 0. % kaksta kertynestä vaallpusta. Kaupungessa annetusta vaallpusta hylättn el 0.% kaksta, maaseudulla annetusta el 0.% ja tossta vaalprestä lähetetystä tul hylätyks el. %. Vmeks mantun suhdeluvun suuremmuus johtuu lmesest stä, että äänestämnen veraassa vaalprssä on oudolle äänestäjälle muodollsest vakeampaa kun äänestämnen omassa vaalprssä. Kun hylättyjen vaallppujen suhteellnen lukumäärä on vuoden vaalessa penemp kun lähnnä edellsssä, osottas tämä sekka teknllsen äänestämstadon paranemsta, elle ols akasemmn osottaotunut, että suhdeluvut vovat vahdella vaalsta toseen. Hylätyt vaallput jakautuvat vaalprttään seuraavast:. Kasserade valsedlar. De vd rösträknngen kasserade valsedlarna ha aldrg, tll följd av sn relatva fåtalghet, nneburt någon större röstförlust, År var antalet sådana röstsedlar nalles, vlket motsvarade 0. % av samtlga avgvna röstsedlar. Av de städerna avgvna röstsedlarna kasserades eller 0. % av samtlga, av de på landsbygden angvna, l eller 0. % av samtlga, varf örutom eller. e % blevo kasserade av de valsedlar, som blvt nsända från andra valkretsar. Den omständgheten, att sstnämnda relatonstal är relatvt taget störst, härrör xppenbarlgen därav, att det för en ovan person är formellt svårare att rösta främmande än egen valkrets. Enär antalet kasserade valsedlar vd års val var mndre än vd näst föregående, skulle denna omständghet tyda på att den teknska färdghet, som erfordras för rösträttens utövande, hade förbättrats, fall det cke tdgare vsat sg, att relatonstalen kunna varera från val tll val. De kasserade valsedlarna fördelade sg på de olka valkretsarna på följande sätt:

21 Bulletns nuls, par crconscrptons électorales. Vaalprt. Valkretsar. Crconscrptons électorales. Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Chffres absolus. : % kaksta vaallpusta. I % av samtlga valsedlar. En / 0 de tous les bulletns. Uudenmaan läänn Nylands läns Turun- Porn. etelänen Åbo-Björneborgs. södra..»» pohjonen»» norra.. Hämeen etelänen Tavastehus. södra»» pohjonen»» norra Vpurn» läntnen Vborgs» västra» tänen»» östra Mkkeln S: t Mchels» Kuopon läntnen Kuopo» västra» tänen»» östra Vaasan tänen Vasa» östra» >> etelänen»» södra»» pohjonen»» norra Oulun» etelänen Uleåborgs» södra»» pohjonen»» norra Lapn Lappmarkens Koko maa Hela rket Pays entek j Syyt vaallppujen hylkäämseen näkyvät seuraavasta yhdstelmästä: Orsakerna tll valsedlarnas kasserng framgår av följande sammanställnng:.. Merktsemätön vaallppu Blank valsedel Vva vaallpun selkäpuolella Streck på frånsdan av valsedeln Merktty useamp kun yks lsta Mer än en lsta förstreckad.. l Vva väärällä pakalla Streck på orätt plats 0 Väärä numeromnen Orätt numrerng 0 Numeromnen vvatta Numrerng utan streck Musta kynä Svart penna Lemaamaton Ostämplad 0 Tosen vaalprn lsta Tll annan valkrets hörande lsta Krjotettu lsta sekä vva panetulla lstalla Skrven lsta och tryckt lsta förstr ekad Epäselväst ta vallnasest krjotettu Otydlgt eller ofullständgt skrven lsta Useampa vvoja Flere streck l Vvan sjasta muu merkk I stället för streck annat tecken... Värtön vva Färglöst sträck Merknnyt oman nmensä lstaan Namntecknng på valsedeln.. l M\u syy - Annan orsak 0 Yhteensä Summa Usemmn esntyvänä syynä vaallpun hylkäämseen on yhä edelleen se, että valtsja on vetänyt vvansa useampaan kun yhteen lstaan, josta syystä on epätetosta mtä hän on halunnut äänestää, stä lähnnä että lppx on laskettu urnaan, lman että vvaa on vedetty mhnkään lstaan, jollon tarkotus on yhtä epätetonen. Yhä edelleen on, kuten näkyy, henklötä, jotka vetävät vvansa vaallpun selkäpuolelle, ehkä hyvnkn koettaen Den vanlgast förekommande orsaken tll valsedels kasserande är fortfarande att väljaren förstreckat flere än en lsta, varför man cke kan veta på vlken lsta han önskat rösta, därnäst att valsedeln blvt nsatt urnan, utan att någon lsta blvt förstreckad, vlka fall avskten är lka okänd. Allt fortfarande fnnes det, såsom synes, personer vlka draga strecket på valsedelns frånsda möjlgen sökande omsorgsfullt npassa det på frånsdan av den av-