SVT VI : 40. nimeke rinnakkaisn. fre. julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue. kieli

Transkriptio

1 SVT VI : kel nmeke rnnakkasn. fre julkasja sarja fn ylänmeke huom. svt ahealue tevuos alue fnfre Väkluvunmuukset Suomessa vuosna 0 ja 0 Mouvement de la populan de Fnlande en 0 et 0 Helsnk : [Tlasllnen pääms], 0 Suomen vrallnen tlas : 0 Väestötlasa svt Väestö - Befolknng - Populan 0-0 Suom - Fnland

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. VI. VÄESTÖTILASTOA. 0. VAKILUVUNMUUTOKSET SUOMESSA VUOSINA 0 JA 0. MOUVEMENT DE LA POPULATION DE FINLANDE EN 0 ET 0. HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA, 0.

3

4 SISÄLLYS. TABLE DES MATIÈRES. Tekstä. (Svut ). svu. I. Väestön luonnollnen lsääntymnen ja tämän tekjät Syntyneden ja kuolleden luku v. 0 ja 0 absoluuttsssa luvussa sekä vv. 0 suhteellsssa luvussa, er läänessä sekä kaupung. ja maaseudulla Suhteellnen väenlsäys vuosna 0 samolla aluella II. Ssään- ja ulosmuut Sllä tarkotetaan muuta krkollseen seurakuntaan tah seltä pos; ss etupäässä muuta maan rajojen ssällä Ssään-ja ulosmuutjen lukusuus kaupungessa ja maaseudulla vuosna 0 Ssään- ja ulosmuutjen absoluuttnen ja suhteellnen lukusuus kussakn, läänssä sekä kaupung. ja maas. v. 0 ja 0 Texte. (Pages ). I. Accrossement physologque de la populan ; ses facteurs Données absolues pour 0 et 0 et relatves pour 0, concernant la natalté et la mortalté dans les gouvernements, dans les vlles et k la campagne Données relatves concernant l'accrossement physologque de la populan 0 dans les mêmes rayons.. IL Mgrans On entend par là l'entrée dans une communauté ecclésastque (ou la sorte); ces nùgrans ont donc leu surut dans l'ntéreur du pays Etendue du mouvement de mgrans pour les vlles et la campagne 0. Chffres absolus et relatfs par gouvernements, vlles et campagne en 0 et 0 III. "Väestön dellnen lsääntymnen... III. Accrossement réel de la populan.. Syntyned. enemmyys, ssään- t. ulosmuutt. enemmyys sekä väestön lsäys läänttän, kaupungessa ja maaseudulla; absoluuttsa lukuja vuoslta 0 ja 0 sekä suhteellsa lukuja vuoslta 0 Surplus des nassances, des entrées ou des sortes, et accrossement de la populan par gouvernements, vlles et campagne; chffres absolus pour 0 et 0, chffres relatfs pour 0. Srlasuuden härtsevä vakutus väkluvuntlason 0 Troubles apportés à la statstque par l'émgran 0 Srlasten luku vuosna 0... Nombre d'émgrants en Maahan palanneden luku 0 ja 0.. Suomen alamaset Pohjos-Amerkassa, Venäjällä Nombre d'mmgrants en Sujets fnlandas aux Etats-Uns, en Russe ja Ruotsssa et en Suède Laskettu väkluku kaupung. ja maaseudulla Populan calculée par gouvernements, kussakn läänssä vuosna 0 ja 0 vlles et campagne pour 0 et 0

5 IV Svu. IV. Solmtut ja puretut avolt.... Solmttujen avoltjen luku kaupungessa ja maaseudulla sekä er läänessä vuosna 0 Solmttujen avoltjen luku er kuukausna vuosna 0 Namakumppanen svlsääty vuosna 0 Namakumppanen käryhmtys ens kerran ja stamseen namsn mennessä vuosna 0 ja 0 Namakumppanen ylenen käryhmtys vuosna 0 Eräväsyyksä tässä suhteessa er läänen välllä vuosna 0 ja 0 Serkuksen solmmat avolt vuosna 0 ja 0 0 Seka-avolt 0 ja 0 0 Kuoleman tah lallsen avoeron kautta puretut avolt 0 Avoeron syyt vuosna 0 ja 0... V. Syntymset A) Lapsensynnyttäjät... Nden absoluuttnen ja suhteellnen lukumäärä 0 Nden käryhmtys 0 Avolasten ja avotman lasten synnyttäjät 0 ja 0 Nätten erlanen käryhmtys Useampsköset synnytykset 0. B) Synnytys.ten tulokset... Elävänä ja kuolleena syntyneet 0 ja 0 Nätten ryhmtys sukupuolen mukaan.. Kuolleena syntynetten er suur luku avoja avotmssa lapsssa 0.. Avotmast syntyneet elävänä ja kuolleena syntynestä sekä kaupungessa ja maaseudulla 0 Avotmast syntyneet läänttän 0 Syntymsten er suur luku er kuukausna 0 0 Page. IV. Marages contractés et dssous.... Fréquence des marages dans les vlles, à la campagne et par gouvernements 0 Fréquence des marages par mos 0 État cvl des conjonts 0... Répartn des conjonts par groupe d'âge, premers marages, seconds marages, en 0 et 0.Répartn des conjonts par groupe d'âge 0 Dfférence à cet égard entre les gouvernements 0 et 0 Marages entre cousns germans 0 et 0 0 Marages mxtes 0 et 0 0 Marages dssous par la mort ou le dvorce 0 Causes des dvorces en 0 et 0... V. Natvté A) Accouchées Chffres absolus et relatfs 0.. Répartn par âge 0 Nassances légtmes et llégtmes 0 et 0 Répartn selon l'âge de la mère.... Nassances multples 0 B) Résultat des accouchements Nassances vvantes et morts-nés 0 et 0 Répartn des nouveaux-nés par sexe. Dfférence de fréquence des morts-nés entre les nassances légtmes et llégtmes 0.. Natalté llégtme relatvement aux nassances vvantes et mortes, dans les vlles et à la campagne 0.. Natalté llégtme par gouvernements 0 Répartn des nassances par mos 0 0

6 Svu. VL Kuolemantapaukset Kuollesuus molemmssa sukupuolssa 0 Kuolleet sukupuolen ja svlsäädyn mukaan 0 Kuollesuus er käluokssa 0.. Vuosen 0 ja 0 kuollesuustaulut.. Kuolleet yl 0 v. käsnä 0.. Vuosen 0 ja 0 kuollesuustaulut Kuolleet ensmäsellä kävuodellaan 0 0 Kuolletten kesk-kä kumnassakn sukupuolessa kaupung. ja maas. 0 Kuolletten ryhmtys käluokkan mukaan 00. Kuolemantapausten er lukusuus er vuodenakona 0 Kuolemantapausten er lukusuus kaupungessa ja maaseudulla; nden syyt.. Er tauten aheuttamat kuolemantapaukset 0 ja 0 Keuhkot, aheutt. kuolemantap. 0 Kuolemantapaukset tapaturman t. ulkonasen väkvallan seurauksena 00 Itsemurhat kummassakn sukupuol. kaupungessa ja maaseudulla 0. Itsemurhaajat svlsäädyn mukaan... 0 Itsemurhen lukusuus er vuodenakona. Lsäys. Suhteellnen kuollesuus Suomessa 000 laskettu Kansanvälsen Tlasllsen Laksen tekemän päätöksen mukaan Page. VI. Mortalté Mortalté par sexe 0 Mortalté d'après le sexe et l'état cvl 0 Mortalté par groupes d'âge 0. Table do mortalté pour 0 et 0.. Mortalté au dessus de 0 ans 0 Table de mortalté pour 0 et 0 Mortalté dans la premère année 0 0 Age moyen des morts, par sexe, dans les vlles et à la campagne 0.. Répartn de la mortalté par groupes d'âge 00 Fréquence relatve des décès selon les époques de l'année Dfférences de mortalté dans les vlles et à la campagne; causes Décès par malades 0 et 0 Décès par phthse pulmonare 0 Décès par accdents ou volences 0 0 Sucdes par sexe, dans les vlles et à la campagne 0 Sucdes selon leur état cvl 0 Fréquence relatve des sucdes selon les époques de l'année Appendce. Mortalté relatve en Fnlande 000, calculée selon les décsons de l'insttut Internanal de Statstque T a a u j a. (Svv. ). 0.. Katsaus väkluvunmuuksn : a) Ylenen katsaus b) Kukn seurakunta erkseen. Tehtyjen avoltt. lukum. kunakn kuukaut.. Tehtyjen avoltt. lukum., jaettuna vhttyjen uskontunnust. ja svlsääd. mukaan Tableaux. (Pages ). 0.. Mouvement de la populan: a) Aperçu général b) Spécfcan par parosses. Marages par mos. Marages par confesson et par état cvl des époux.?.

7 VI Svu.. Vhtyt jaettuna än ja svlsääd. mukaan. Vhtyt än, svlsäädyn ja uskontunnustuksen mukaan. Orpanusten välllä tehtyjen avoltjen luku. Hajonneden avoltjen lukumäärä... Lapsensynnyttäjän lukumäärä, jaettuna än, svlsääd. ja uskontunnust. mukaan. Nden lapsensynnyttäjän luku, jotka ovat synnyttäneet kaks tah useampa skötä, jaettuna än mukaan 0. Elävänä syntyneet kunakn kuukautena.. Elävänä syntyneet avotmat lapset, läänttän. Elävänä syntyneet avotmat lapset kaupungessa. Kuolleena syntyneet, läänttän. Kuolleena syntyneet, kuukausttan.... Kuolleet, jaettuna syntymävuoden mukaan, läänttän. Kuolleet, jaettuna kävuotten mukaan, läänttän. Kuolleet, jaettuna kävuotten ja uskontunnustuksen mukaan. Ensmäsellä kävuodellaan kuolleet, sukupuolen mukaan. Kuolleet, kunakn kuukautena 0. Kuolleet, jaettuna sukupuolen ja svlsäädyn sekä myös kuolemansytten mukaan, läänttän. Kuolemansyyt, kuukausttan. Tautehn kuolleet, jaettuna sukupuolen mukaan. Itsensä surmanneden lukumäärä... Page.. Marages par âge et par état cvl.... Marages par âge, par état cvl et par culte. Marages contractés entre cousns germans. Nombre des marages dssous. Accouchées par âge, par état cvl et par culte. Accouchées de deux ou de pluseurs jumeaux, par âge 0. Nassances vvantes par mos. Nassances vvantes llégtmes par gouvernements. Nassances vvantes llégtmes dans les vlles. Morts-nés par gouvernements. Morts-nés par mos. Décès selon l'année de la nassance, par gouvernements. Décès par âge et par gouvernements... Décès par âge et par confesson.... Décès au-dessous de an, selon le sexe. Décès par mos 0. Décès selon le sexe et l'état cvl ans que d'après les causes des décès, par gouvernements. Causes des décès, par mos. Décès causés par malades, d'après le sexe et l'âge.«nombre des sucdes 0.. Katsaus väkluvunmuuksn: a) Ylenen katsaus b) Kukn seurakunta erkseen 0. Tehtyjen avoltjen lukumäärä kunakn kuukautena "..... Vhtyt än, svlsäädyn ja uskontunnustuksen mukaan. Vhtyt, jaettuna än ja svlsääd. mukaan 0.. Mouvement de la populan: a) Aperçu général b) Spécfcan par parosses 0. Marages par mos. Marages par âge, par état cvl et par culte. Marages par âge et par état cvl,.,

8 Svu.. Tehtyjen avoltjen lukumäärä, jaettuna vhttyjen uskontunnustuksen ja svlsäädyn mukaan 0. Hajonneden avoltjen lukumäärä... Lapsensynnyttäjen lukumäärä, jaettuna än, svlsääd. ja uskontunnust. mukaan. Nden lapsensynnyttäjen luku, jotka ovat synnyttäneet kaks tah useampa skötä, jaettuna än mukaan. Elävänä syntyneet kunakn kuukautena 0. Elävänä syntyneet avotmat lapset, läänttän. Elävänä syntyneet avotmat- lapset kaupungessa 0. Kuolleena syntyneet, läänttän..... Kuolleena syntyneet, kuukausttan... Kuolleet, jaettuna syntymävuoden mukaan, läänttän. Kuolleet, jaettuna kävuotten mukaan, läänttän 0. Kuolleet, jaettuna kävuotten ja uskontunnustuksen mukaan.. Ensmäsellä kävuodellaan kuolleet, sukupuolen mukaan 0. Kuolleet, kuukausttan. Kuolleet, jaettuna sukupuolen ja svlsäädyn sekä myös kuolemansytten mukaan, läänttän 0. Kuolemansyyt, kuukausttan 0. Tautehn kuolleet, jaettuna sukupuolen ja än mukaan. Itsensä surmanneden lukumäärä... Page.. Marages par confesson et par état cvl des époux 0. Nombre des marages dssous. Accouchées par âge, par état cvl et par culte. Accouchées de deux ou de pluseurs jumeaux, par âge. Nassances vvantes par mos 0. Nassances vvantes llégtmes par gouvernements. Nassances vvantes llégtmes dans les vlles 0. Morts-nés par gouvernements. Morts-nés par mos. Décès selon l'année de la nassance, par gouvernements. Décès par âge et par gouvernements. 0. Décès par âge et par confesson..... Décès au-dessous de an, selon le sexe 0. Décès par mos. Décès selon le sexe et l'état cvl ans que d'après les causes des décès, par gouvernements 0. Causes des décès, par mos 0. Décès causés par malades, d'après le sexe et l'âge. Nombre des sucdes

9

10 I. Väestön luonnollnen lsääntymnen ja tämän tekjät. Väestösuhteet vuosna 0 ja 0 osottavat tasasta ja suotusaa kehtystä. Verrattan suur syntynesyys ja rajottunut kuollesuus tuottvat maalle vomakkaan luonnollsen väenlsäyksen. Maan er läänt sekä selta puolen kaupungt, selta puolen maaseutu tarjosvat kutenkn keskenään osttan sangen huomattava eräväsyyksä, mtä tulee syntynesyyteen, kuollesuuteen ja syntynetten enemmyyteen. Elävänä syntynetten ja kuolletten luku kun myös syntynetten enemmyys ol kussakn läänssä sekä kaupungessa ja maaseudulla vuosna 0 ja 0 seuraava: Nassances et décès 0 et 0. Elävänä syntynetä. Nassances d'enfants vvants. Kuolleta. Décès. Enemmän syntynetä. Surplus des nassances Uudenmaan läänssä Turun ja Porn läänssä... Hämeen läänssä Vpurn» Mkkeln» Kuopon > Vaasan» Oulun»,0, 0,00,,,,,0 0,, 0,,, 0,,,,00,0,,,,,0,,,,,,,0,, -, --,,,0 -f-,, -,j --_,,0,00,,0j -,0' -,00 -,0 -, Koko maassa (Pays enter) Stä: kaupungessa {vlles)..» maaseudulla (campagne)., 0,,,0 0, 0,,,, 0,,, -,0,, - 0, -, -, Ne eräväsyydet, jotka ovat havattavssa er läänen sekä kaupunken ja maaseudun välllä mtä tulee syntynesyyteen, kuollesuuteen ja syntynetten

11 enemmyyteen, kun myös vuodesta vuoteen tapahtuvat vahdokset astuvat selvmmn näkyvn suhteellsssa luvussa, jonka vuoks nämä, laskettuna suhteellsest 00 henkeen keskväkluvusta, estetään alempana sekä vuoslta 0 ja 0 että vertauksen vuoks myöskn vuoslta 00 sekä keskmääränä lähnnä edellseltä kymmenvuotskaudelta. Suhteellnen luku elävänä syntynetä. Nassances d'enfants vvants en % de la populan moyenne Uudenmaan läänssä Turun ja Porn läänssä Hämeen läänssä Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» Koko maassa (Pays enter) Stä: kaupungessa (vlles).....» maaseudulla (campagne) oo oo o ; Syntynesyysluvut vuodelta 0, mutta myöskn, vakka vähemmässä määrässä, vuodelta 0 osottavat syntynesyyden vähenemstä sekä koko maan että kaupunken ja maaseudun suhteen erkseen. Muutamen läänen suhteen esntyy kutenkn ernäsä penempä eroavasuuksa. Huomattavaa on, että Vpurn lään yhä selvemmn näyttää pyrkvän ensmäselle sjalle mtä syntynesyyslukujen korkeuteen tulee, vottaen sten Hämeen läännkn, joka kauan on ollut ens sjalla. Toselta puolen on taas huomautettava stä suurta taantumsta, joka on kohdannut syntynesyyttä Vaasan läänssä: 0 vuoden syntynesyysprosentt on absoluuttsest katsoen koko 0. / 0 penemp vastaavaa prosenttlukua kymmenvuotskaudelta 00 ja 0. / 0 penemp prosenttlukua mantun jakson ensmäseltä vuodelta. Syntynesyyden suur taantumnen Vaasan läänssä on nn muodon vuodesta vuoteen 0 ollut. / 0 ja verraten kesklukuun vuoskymmeneltä 00 vmemanttuun vuoteen 0. / 0. Vaasan lään on lopullsest astunut Mkkeln läänn sjaan, joka tähän ast on ollut almman syntynesyyden ertysenä alana. Aheenta e lene otaksua, että tämä syntynesyyden vähenemnen on pdettävä yhtenä srlasuuden, seuraukssta.

12 Myöskn puheena olevna vuosna tulee näkyvn se kauan huomattu lmö, että syntynesyys kaupungessa on melkosta penemp maaseudun syntynesyyttä. Erotus manttujen er väestöryhmen syntynesyyslukujen välllä ol absoluuttsest katsoen vuonna 0 0. / 0 ja vuonna 0 0. / 0. Suhteellnen luku kuolleta. Décès en % de la populan moyenne. Uudenmaan läänssä Turun ja Porn läänssä Hämeen läänssä Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» Koko maassa (Pays enter) Stä: kaupungessa {vlles)» maaseudulla (campagne) o Kuollesuussuhteet olvat kysymyksenalasna vuosna, etenkn vuonna 0, yleensä erttän edullset. Ne muodostavat snä suhteessa suoranasen jatkon edellselle vuoskymmenelle, jollon kuollesuussuhteet olvat edullsemmat kun mnään muuna kymmenvuotskautena stä ajasta, mnkä Suomen väkluvuntlas kästtää. Kaupungessa huomattu vähäsemp kuollesuus maaseutuun verraten tul näkyvn myöskn manttuna vuosna; erotus kuollesuusprosentten välllä ol kaupungelle vuonna 0 0. / 0 ja vuonna 0 0.% edullsemp. Mtä tulee kuollesuuteen er läänessä olvat edullsmmassa asemassa vuonna 0 Turun ja Porn lään, jossa suhteellnen kuollesuus ol. / 0, Vaasan lään, jossa se ol. / 0, ja Hämeen lään, jossa se ol. %. Suurn kuollesuus ol Vpurn ja Kuopon läänessä, jossa se ol edellsessä.0 % j a jälkmäsessä.0 / 0. Vuonna 0 alen kuollesuus kakssa mussa pats Vaasan läänssä. Hämeen läänssä alen se. %:n keskväkluvusta ss almpaan määrään, joka Suomessa mllonkaan on havattu. Lähmmälle sjalle tul Uudenmaan lään, jossa kuollesuus ol. % ja Turun ja Porn lään, mssä se ol. / 0. Suurn vähennys edellsen vuoden suhteen tapahtu Uu-

13 denmaan läänssä, jossa kuollesuus alen 0. /o:lla, lähnnä tätä läänä olvat Hämeen ja Kuopon lään» jossa kuollesuus alen 0. / 0 :lla. Vaasan läänssä tapahtunut kuollesuuden lsäänny s ol 0.0 / 0 'a. Yhtesenä tuloksena syntynesyydestä ja kuollesuudesta esntyy luonnollnen väenlsäys ta sen vastakohta, väenvähennys, joka vmeks manttu lmö on maamme väestötlasssa ollut tunteman 0-luvun hätävuosen jälkeen. Suhteellnen luonnollnen väenlsäys. Accrossement physologque en % de la populan moyenne Uudenmaan läänssä Turun ja Porn läänssä.... Hämeen läänssä Vpurn» Mkkeln» Jvuopon» Vaasan» Oulun» f..0.0 Koko maassa (Pays enter) Stä: kaupungessa (vlles)» maaseudulla (campagne) Luonnollnen väenlsäys nous ss vuonna 0.:een ja vuonna 0. /o :un - Kaupungessa esntyvä alhasemp syntynesyys vakuttaa sen, että väestön luonnollnen lsääntymnen on kaupungessa, huolmatta edullsemmsta kuollesuussuhtesta, selväst hekomp kun maaseudulla. Kaupungessa ol väestön luonnollnen lsääntymnen vuonna 0 anoastaan 0. /o, sen ollessa maaseudulla. / 0 ; vuonna 0 olvat vastaavat luvut kaupungessa.0 / 0, maaseudulla. / 0. Nopen luonnollnen väenlsäys vuonna 0,. / 0, ol Hämeen läänssä; nopen lsäys vuonna 0,. / 0, ol samon Hämeen läänssä. Penn ol luonnollnen väenlsäys vuonna 0 Mkkeln läänssä, jossa se ol l.oo / 0, ja vuonna 0 Vaasan läänssä, jossa se ol.0 / 0. Ette luonnollnen väestönlsääntymnen Suomessa sunkaan vastaa dellsta väestönlsääntymstä, stä puhutaan tarkemmn seuraavassa.

14 II. Ssään- ja ulos-muut. Suomen väkluvutlasssa, joka, kuten tunnettu, kokonaan perustuu papsn ptämn seurakunnankrjohn, tarkotetaan sanolla»ssäänmuuttaneet» ja»ulosmuuttaneet» anoastaan ntä henklötä, jotka ovat ottaneet muutkrjan srtyäkseen seurakunnasta seen. Kakken usemmat nästä henklöstä ovat sellasa, jotka van vahtavat olnpakkaa maan rajojen ssällä. Koska tähän ryhmään kuuluva ssään- ja ulosmuuttaneta täytyy olla yhtä monta, nn lukusa kun muut tsessään ovatkn, evät ne tetyst välttömäst vakuta maan koko väklukuun. Stä vasn vakuttaa väkluvunmuuksn erotus nden henklöden lukumäärän välllä, jotka musta masta ovat srtyneet Suomeen, ja nden, jotka ovat muuttaneet maasta pos, mkäl nämät srtymset on otettu krkonkrjossa huomoon. Tämä erotus on kutenkn perät vähäpätönen. Vuosna 0 ja 0 ol ssäänmuuttaneta,0 henkeä enemmän kun ulosmuuttaneta. Kutenkn ovat ulos- ja ssäänmuut, jotka kehttyneempen kulkuneuvojen vakutuksesta näkyvät käyvän yhä theämmks, väkluvuntlasn kannalta katsoen erttän tärketä ja ansatsevat pernpohjasta tutkmsta. Ne akaansaavat osttan melkosa muuksa väestön asutussuhtesn etupäässä snä, että kaupungt kasvavat maaseudun kustannuksella ja vakuttavat sten välllsest syntynesyyden ja kuollesuuden muuksn sekä sen kautta myöskn väestön yleseen demograafseen rakenteesen. Seurakunnttan annettuja vuotusa teja on vasta vuodesta alkaen. Ulos- ja ssäänmuutjen lsääntymstä valasevat seuraavat numerot alkaen vuodesta : Mgran à l'ntéreur du pays. Ssään- Ulos- Ssäänmuutt. (-(-) t. ulosmuuttaneta. muuttaneta, muutt. () enemmyys. Surplus des entrés Entrés. Sorts. m &g ^ ^,0, -f 0....,, -f 0,,,0 00 0,0, -f-,0 00,, -f , 0, 0,0, 0,,0 -f- 0,,0 0,, 0, 0,, 0,,,,,

15 Erottamalla kaupungt ja maaseudun muodustuvat samat ylesnumerot seuraavast: Kaupungessa (Vlles). Ssään- Ulos- Ssäänmuuttaneden muuttaneta. muuttaneta. enemmyys (-}-). Surplus des Entrés. Sorts. mms,, 0, 0,0,,,,0 -f, 00,, -f-,0 00 0,, -j~, 0,0, -f,0 0,, -f, 0 0,, -f, 0,, -f, 0,00, -, 0,, -f- 0,0 0 0,,,0 Maaseudulla (Campagne). Ssään- Ulos- Ulosmuuttaneden muuttaneta. muuttaneta. enemmyys (). Entrés. Sorts. Surplus des ^ ^....,,, , 00,0,.... 0, 0,, ,,0, , 0,0, 0,,0,0 0,,, 0,,,000 0,,, 0 0,,, 0,0,, 0,,,0,,0 Nnä kahtenakymmenenä kuutena vuotena, jota mantut luvut kästtävät, on ss enemmän kun / mljoonaa asukasta vahtanut olopakkaa. Tämän laajan muuttamsen lopputuloksena on ollut, että kaupungt sen kautta ovat saaneet,0 henkeen nousevan väenlsäyksen, jota vasn maaseutu on kärsnyt jotensakn vastaavan väestöntappon. Maassa kokonasuudessaan ol yllä estettyjen tejen mukaan ssäänmuuttaneta, henkeä enemmän kun posmuuttaneta.

16 Sangen huomattava eräväsyyksä on mtä ulos- ja ssäänmuuthn tulee havattavana er läänen välllä sekä kaupunkehn että maaseutuun nähden. Tämä asanlata selvää myöskn seuraavsta vuosa 0 ja 0 koskevsta luvusta. Mgrans x l'ntéreur du pays 0 et 0. Ssäänmuuttaneta. Entrés. Ulosmuuttan etä. Sorts. Erotus. Dfférence Uudenmaan lään. Kaupungessa Maaseudulla,,,,,,,0,,,,,,,,00,,, Turun ja Porn lään. Kaupungessa.... Maaseudulla,,0,0, 0,,,,0,,,,0 -,0,0,,, Hämeen lään. Kaupungessa Maaseudulla,0,,,,,,,0 0,,,,,,,0, Vpurn lään. Kaupungessa Maaseudulla,, 0,00,,0,,0,,, 0,0,,0,,,0,00 Mkkeln lään. Kaupungessa Maaseudulla,,00,,0,00 0,, 0,,,,, Kuopon lään. Kaupungessa Maaseudulla,,00,,,,,0,0,0,0,0 00,0,,,0 Vaasan lään. Kaupungessa Maaseudulla,,,,0,0,,,,0,,0, 0, Oulun lään. Kaupungessa Maaseudulla,,,,0,0,0,,,,.,0 0 - Koko maassa. Kaupungessa Maaseudulla,00 0,,,,0,,.,,, 0,,, 0,0,,

17 Valastaksemme ssään- jaulosmuutjen suhteellsta laajuutta kaupungessa ja maaseudulla er läänessä estämme seuraavan taulun, joka osottaa ssään- ja ulosmuuttaneden lukumäärät prosenttena vuosen 0 ja 0 keskväkluvusta- Mgrans à Vntéreur du 'pays en % de la populan moyenne 0 et 0. Kutakn 00 koht vuoden keskvakluvust tul: Pour cent de la populan moyenne. Ssäänmuuttaneta. Entrés. Ulo s m uuttaneta. Sorts. Erotus. Dfférence. Kaup. Maas. Kaup. Maas. Kaup. Maas. 0. Uudenmaan läänssä.. Turun ja Porn läänssä Hämeen läänssä.... Vpurn <- Mkkeln» Kuopon» Vaasan»..... Oulun» o Koko maassa (Pays enter) S Uudenmaan läänssä.. Turun ja Porn läänssä Hämeen läänssä.... Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» o Koko maassa (Pays enter) Maamme koko kaupunklasväestössä tek ss ssäänmuuttaneden luku vuonna 0. / 0 ja vuonna 0.0 / 0 keskväkluvusta, ulosmuuttaneden vastaavan prosenttmäärän ollessa vuonna 0. % ja vuonna 0. %. Ulos- ja ssäänmuutjen kaupunken väestössä vakuttama koko vahdos nous ss vuonna 0. / 0 ja vuonna 0. /o- Maaseudun väestössä se ol enemmän kun puolta vähäsemp el anoastaan. / 0 vuonna 0 ja.0 / 0 vuonna 0. Vmemanttuhn prosenttmäärn ssältyvät ssäänmuut vuonna 0.0 / 0 :lla ja 0. %:lla sekä ulosmuut edellsenä vuonna.:llä ja jälkmäsenä. / 0 :lla.

18 Muutjen kautta kaupungt savat vuonna 0.0 /o ja vuonna 0. % väenlsäyksen. Maaseudulla stä vasn väestö vuonna 0 vähenty 0. / 0 keskväkluvusta, vuonna 0 0. %. III. Väestön dellnen lsääntymnen. Väestön dellnen lsääntymnen on rppuvanen sekä elävänä syntyneden lukumäärästä verrattuna kuolleden lukuun että ssään- ja ulosmuuttaneden lukumäärstä snsa verraten. Kuten edellä on huomautettu, on maalle kokonasuudessaan erotus krkonkrjohn merkttyjen ssään- ja ulosmuuttaneden lukumäären välllä merktykseltään avan vähäpätönen. Maan dellnen, krjohn pantu väestönlsäys vastaa sen vuoks lkptäen syntyneden enemmyyttä. Kun taasen ertysest pdetään slmällä kaupunken ja maaseudun väestöä, on ssään- ja ulosmuutjen vakutus dellseen väestönlsäykseen hyvn tuntuva. Vuosna 0 ja 0 dellnen väestönlsäys ol,00 ja, henkeä el. ja. / 0 kumpasenkn vuoden alussa olevasta väkluvusta. Er läänessä sekä kaupungessa että maaseudulla ol dellnen väestönlsäys vuosna 0 ja 0 seuraava: Syntyneden enemmyys. Surplus des nassances. Ssäänmuuttaneclen () t. ulosmuuttaneden () enemm. Surplus des entrées () ou des sortes (). Todellnen väestön- j lsäys. I Accrossement de la j populan Uudenmaan läänssä.. Turun ja Porn läänssä Hämeen läänssä.... Vpurn».... Mkkeln».... Kuopon».... Vaasan».... Oulun».... Koko maassa (Pays enter) Stä: kaupungessa (vlles)..» maaseudulla (campagne).,,,,0,,,, -,0',,,0,00,,0,0,00,0, 0, -, -, -,00 -, l,0, \Q -,; -,00,,, ,, -! -, -,,,,,, -f 0,. -,00 -,,0,0,,0,0,,0,,0 -,,00, Väkluvunmuukset vuosna 0 ja 0.

19 0 Valastaksemme väestön lsäyksen suuruutta kussakn läänssä sekä ertysest kaupungessa ja maaseudulla estämme seuraavat suhteellset luvut, jotka osottavat lsäyksen prosenttna väkluvusta kunkn vuoden alussa ajanjaksona 0. Accrossement de la populan en / % Uudenmaan läänssä Turun ja Porn läänssä Hämeen läänssä Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» Koko maassa (Pays enter) Stä: kaupungessa (vlles)» maaseudulla (campagne) oo Kuten ylempänä jo huomautettn, perustuu Suomen väkluvuntlas yksnomaan krkonkrjohn, mnkä johdosta snä otetaan lukuun verasn mahn muuttaneet henklöt nn kauan kun nämät evät ole krkonkrjosta postetut. Yleensä evät ne henklöt, jotka ptemmäks ta lyhyemmäks akaa lähtevät ulkomalle, ota muutkrjaa. He pysyvät sten seurakuntensa krkonkrjossa ja nähn merktään myös tedot posmuuttaneden solmmsta avolsta, hedän ulkomalla syntynestä lapsstaan sekä kuolemantapaukssta, mkäl varmoja teja nästä väkluvunmuukssta saapuu seurakunten papslle. Jos nyt tedot näden maasta srtyneden Suomen alamasten kesken sattunesta väkluvunmuukssta olsvat täydellsä ja säännöllsest saatavssa, vos väkluvuntlasmme hatatta kästtä mantut ulkomalla oleskelevat ryhmätkn Suomen kansaa. Nn e kutenkaan ole asan lata. Kokemus on selväst osottanut, että melkonen osa, jopa enemmstö maasta muuttanesta henklöstä ja hedän lapsstaan evät koskaan palaa kotmaahan ja ettevät hetä koskevat tlasllset tedot, jotka olsvat tänne lähetettävät, saavu edes lkmankaan täydellsnä. Seurauksena tästä asanladasta on se valtettava sekka, että Suomen väkluvuntlasn täytyy lukea maan väestöön kuuluvks henklötä, jotka okeastaan evät enää shen kuulu, samalla kun

20 vastaavat väkluvunmuuksa koskevat tedot tulevat vallnasks. Tästä johtuva vrheellsyys maamme väkluvuntlasssa kasvaa vuos vuodelta stä myöten kun srlasuus kasvaa. Krkollsessa krjanpdossa tässä suhteessa valltsevn puutteellsuuksn vttaavat ne melkoset erotukset, jotka ovat havattavssa usetten ptäjen yhdeltä puolen krkonkrjojen ja selta puolen henkkrjojen osottamassa väkluvussa. Nätten erotusten tuloksena koko maahan nähden vuonna 0 ol, että henglle krjotettu väkluku ol 0,000 penemp kun krkonkrjohn merkttu. Manttakoon tässä kutenkn, että ntten henklöden luku, jotka ovat ottaneet passn matkustaaksensa Pohjos-Amerkkaan takka, jälkeen vuoden 00, myöskn muhn Euroopan ulkopuolella olevn mahn, ol seuraava: ,0..,..,0..,00..,..,..,.., ,..,..,..,.. 0,..,.., Koko ajanjaksona 0 ol lukumäärä ss, henkeä. Huomattava on, että tedot vuodelta koskevat anoastaan Vaasan ja Oulun läänejä. Mtä tulee kotmaahan palannesn srlasn puuttuu valtettavast luotettava teja. Henkkrjotuksssa kootut tedot ovat nähtäväst hyvn epätäydellsä. Kun nden mukaan ols vuonna 0 anoastaan, ja vuonna 0 anoastaan,0 srlasta palannut Suomeen, on Suonen Höyrylavaosakej^htöltä saadun lmotuksen mukaan yksstään tämän yhtön lavolla nänä vuosna tuotu takasn, ja,0 srlasta. Tästä selvää, että vrallset tedot palannesta srlassta kästtävät van non kolmannen osan nden dellsesta luvusta. Avan vähäpätönen e ole sekään maasta muut, joka vuosttan tapahtuu osaks Venäjälle, osaks läntsn naapurmahmme. Venäjällä, jonne vanhastaan joukko suomalasa, etenkn maan täossta, lähtee työnansolle, laskettn vuoden 00 lopussa oleskeleven suomalasten luku non 0,000:ks, josta non,000 ol merktty Suomen Passvrasn luettelohn Petarssa. Ne tedot, jotka koskevat kyseessä oleva Venäjällä oleskeleven Suonen alamasten keskuudessa solmttuja avoltja, tapahtuneta syntymsä ja kuolemanta-

21 pauksa ja jotka Passvrasn vältyksellä lähetetään asanomasn seurakuntn Suomessa, lenevät verrattan täydellsä. Ruotsn Tlasllselta Päämslta saadun lmotuksen mukaan lasketaan nden Suomen alamasten lukumäärä, jotka työnansota hakeakseen ovat muuttaneet Ruotsn ja etupäässä valtakunnan pohjosmpn osn, non,000 hengeks. Yleensä nämät työnhaussa olevat suomalaset anoastaan lyhyemmän akaa vpyvät Ruotsssa. Vuoden 00 lopussa Suomen väkluku papsn täyttämen kymmenvuotstaulujen mukaan ol,, henkeä, josta kaupungessa, henkeä ja maalaskunnssa,,. Kun tähän laskemme seuraavana akana syntyneet väestönlsäykset, huomaamme arvodun väkluvun olleen p. joulukuuta: Populan calculée. Kaupungessa. Vlles. Maaseurakunnssa. Communes rurales. Koko maassa Pays enter ,. 0,0,,,,0,,0,, Er läänessä jakautu väestö kyseessä olevan kahden vuoden lopussa kaupunken ja maaseudun vällle seuraavast: Kaupungessa. Vlles. s %< sr S Maaseudulla. Communes rurales. 0. Uudenmaan lään.. Turun japorn lään. Hämeen läänssä. Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun»,0,,,,,,,,,,0,0, 0,,,0,,,,0, 0,0,,,0 00,, 0,0,0 0,0,, 00, 0,,00 0,,0,0,,, 0,,,,,0,0, 0,,,,0, 0,0,,, 0,,,,0,,0,,0,0 0,,,,0,,0 K o k o maassa,0 0,,,,0,,,,,,0,,0,,0

22 Kaupungessa. Vlles. Maaseudulla. Commîmes rurales. Mehenpuol Sexe mascul?" P Vamonpuol Sexe fémn s g- Total Mehenpuol Sexe mascul s'?' Vamonpuol Sexe fémn? * Mehenpuol Sexe mascul s' s»* Vamonpnol Sexe fémn 0. Uudenmaan lään..,,0,, 00,0 00,,,,0 Turun japorn lään. ',,, 0, 0,00 0,,, 0,0 Hämeen läänssä.,,0,,0,0,,,, Vpurn»,,,,,0,0,0,, Mkkeln»,0,0,,,,,,0, Kuopon»,0 0, 0,, 0,0 0,0,,0, Vaasan» Oulun»,0,,0,,0,, 0,,0,,,,,, 0,ï, 0, Koko maassa,, 0,0,,00,,,,0,,,,,, Yllä olevat lasketut väkluvun numerot ovat perustana kaklle tässä julkasussa tavattavlle väklukua koskevlle suhdeluvulle vuoslta 0 ja 0. Että mantut krkollseen krjanpon perustavat väkluvun numerot tse asassa ovat suuremmat maan dellsta väklukua, on jo yllä huomautettu. IV. Solmtut ja puretut avolt. Solmttujen avoltjen luku ol vuonna 0, ja vuonna 0,, joka vastaa ja 0,000 henkeä koht keskväkluvusta. Vsvuotskautena 00 vastaava suhdeluku ol sekä vuonna 00. Kaupungessa ja maaseudulla valltsevat melkosen erlaset elan- ja asutusolot vakuttavat tuntuvast myöskn solmttujen avoltjen lukuun. Tämä on näet, verrattuna väklukuun kokonasuudessaan, melkosta suuremp kaupungessa kun maaseudulla. Vuosen 0 ja 0 suhteen tämä sekka selvää seuraavsta luvusta, jotka myös on laskettu suhteellsest 0,000 henkeen keskväkluvusta. Marages contractés. Nombre absolus et proporn pour 0,000 personnes de la populan moyenne Kaupungessa. Vlles..., = o/ ooo..,0 =» Maaseudulla. Communes rurales., = % 00, = >

23 Pääsyynä solmttujen avoltjen suurempaan suhteellseen lukumäärään kaupunken väestön kesken on se sekka, että namakäset vuosluokat ovat verrattan runsaammn edustettuna kaupunken väestössä kun maaseudun väestössä. Mkäl kaupunken väestö velä lsäks kasvaa etenkn mantussa käluokssa oleven henklöden kautta, on vallan luonnollsta että solmttujen avoltjen luku kaupunklasväestössä lsääntyy ja on sellanen lsääntymnen tulevasuudessakn odotettavssa. Er läänessä sekä kaupungessa että maaseudulla ol solmttuja avoltja vuosna 0 sekä keskmäärn vuoslta 00 seuraava luku: Marages contractés par 0,000 personnes de la populan moyenne Uudenmaan läänssä Turun ja Porn läänssä Hämeen läänssä Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» Koko maassa (Pays enter) Stä: kaupungessa (vlles)» maaseudulla (campagne) Suurn määrä avoltja ol sten vuosna 0 ja 0 solmttu Vpurn ja Uudenmaan läänessä, penn määrä Vaasan läänssä. Paheena olevassa suhteessa ol nllä ss läänen kesken melken samat sjat, mtkä vuosen 00 keskluvut nlle osottvat. Kauan on huomattu, että solmttujen avoltjen luku Suomessa suurest vahtelee er vuodenakojen mukaan. Suurn on manttu luku vuoden vmesenä neljänneksenä ja erttän marras- ja joulukuussa, mkä sekka nähtäväst johtuu stä, että maames sllon on ehtnyt lopettaa kreellset kesäja syystyönsä, ja että palkkaussopmukset, jotka ehkä ovat estäneet khlautuneden avolta, lan mukaan päättyvät p. marraskuuta sekä kaupungessa että maaseudulla. Tonen vuodenaka, jollon solmttujen avoltjen luku stä lähnnä on suurn, on kesäkuu.. Yllä lueteltuja sekkoja valasevat lähemmn seuraavat taulut, jotka osottavat er kuukausna solmttujen avoltjen lukumäärän, kun joka kuukaus lasketaan yhtä moneks päväks. Avoltjen luku on näet ollut:

24 Koko maassa. Suhteellsest,00. Répartn des marages par mos. Populan tale. Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 00. " 0 0, , , , , , ,00 Kaupungessa. Suhteellsest,00. Répartn des marages par mos. Populan urbane. Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu , , , , , , ,00

25 Maaseudulla. Suhteellsest,00. Répartn des marages par mos. Populan rurale Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu. Toukokuu Kesäkuu. Henäkuu Elokuu.. Syyskuu. Lokakuu. Marraskuu Joulukuu 0 00,00 0' , , ,00,00,00 0,00 Koko kyseessä olevana ajanjaksona ol ss solmttujen avoltjen lukumäärä suurn vuoden vmesenä neljänneksenä. Prosenttena kumpasenakn vuonna solmttujen avoltjen lukumäärästä ol lokakuussajoulukuussa solmttujen luku vuonna 0.0% ja vuonna 0.%. Solmttujen avoltjen lsääntymnen vuoden loppupuolella on kaupunken väestössä vähemmän tuntuva kun maalasväestössä. Kaupunklasväestön puheenalanen prosenttluku ol vuonna 0. % ja vuonna 0. %,. maalasväestön samona vuosna.% ja.0%. Katsoen shen, olvatko solmtut avolt enskertasa va evätkö, jakaantuvat ne seuraavast: État cvl des époux. Avoltja, jota on solmnnut: Luku. ( oo- 0. Kaks namanta (Garçon et flle) Leskmes t. erotettu ja naman nanen (Veuf ou dvorcé et flle) Naman mes ja leskv. t. erot. vamo (Garçon et veuve ou dvorcée) Leskm. ja leskv. t. kaks erotettua (Veuf et veuve ou dvorcés),,,,

26 l,ooo:sta avoln solmnesta mehstä ja nassta ol nnmuodon: 0 0 Namatma mehä. nasa. 0 Leskmehä ja erotettuja mehä. Leskvamoja ja erotettuja vamoja. 0 Nämä numerot dstavat deks sen sekan, että leskvamolla ja eron saanella vamolla on paljon penemp dennäkösyys joutua uusn namsn kun leskmehllä ja eron saanella mehllä, sekka joka käy stä selvemmn näkyvn, kun edellsten luku on jälkmästen lukua melkosta smremp. Mtä tulee namakumppanen ryhmtykseen svlsäädyn mukaan, on muutama säännöllsest palaava eroavasuuksa havattavana kaupunken ja maaseudun välllä. Suhteellnen lukumäärä namatmen kesken solmttuja avoltja on kaupungessa suuremp kun maaseudulla, jota vasn skertasa avoltja, varsnkn leskmehen ja leskvamojen kesken, solmtaan maaseudulla useammn kun kaupungessa. Tämä sekka selvää seuraavasta taulusta vuoslta 0, jossa avoeron saaneet on luettu lesken joukkoon. Vuosna 0 solmtut avolt, namakumppanen svlsäädyn mukaan. Suhteellsest l,000:een avolton. Répartn des marages contractés d'après l'état cvl des époux. Kaupungt (Vlles). Kaks namanta (garçon et flle).. Leskm. ja namat.(vew/ow dvorcé et flle) Naman mes ja leskvamo (garçon et veuve ou dvorcée) Leskmes ja leskvamo (veuf et veuve ou dvorcés) , , L,OOO.o , , , ,000.0 Maaseutu (Campagne). Kaks namanta Leskmes ja naman Naman mes ja leskvamo.... Leskmes ja leskvamo ,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0 Koko maa (Pays enter). Kaks namanta Leskmes ja naman Naman mes ja leskvamo.... Leskmes ja leskvamo..... L ,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0 Väkluvunmuukset vuosna 0 ja 0.

27 Mtä tulee avolton menneden henklöden kään on Suomen väestötlaslla ertysä vuoslukuja anoastaan nuormmsta käluoksta, nmttän vuotta nuoremmsta mehstä ja 0 vuotta nuoremmsta nassta. Muta käluokka koskeva teja on stä vasn van vsvuotskausttan. Ennen lallsta kää men vuonna 0, ja vuonna 0, mestä namsn. Ennen 0:n vuoden kää men vuonna 0,0 ja vuonna 0,0 nasta avolton. Nuorsta namakumppanesta ol: -vuotsa.» 0 Mehä Nasa. Mehä., Nasa 0, Avoln solmneden 0 vuoden kästen mesten joukossa ol vuonna 0 lesk, samon kun vuonna 0. Nassta taasen ol -vuotsten joukossa vuonna 0 ja vuonna 0 lesk. Yl 0 vuoden kässtä men vuonna 0 ja vuonna 0 mestä namsn. 0 vuotta vanhemmassa jässä men vuonna 0 0 namanta nasta sekä leskvamoa ja eron saanutta vamoa namsn. Nästä nassta ol yl 0 vuoden. Vuonna 0 ol näden jäkkäden namakumppanen luku, nstä namanta ja leskeä ta eron saanutta. Yl 0 vuoden vanhoja ol nasta naman ja leskvamoa ta eronsaanutta. Age des époux à l'époque du marage. Awftppo Ens ] terran naneta. Premers marages Mehä. - Hommes. Uudestaan naneta. Seconds marages Kakkaan vhtt yä. Ensemble des marages Ens terran naneta. Premers marages Nasa. -- Femmes. Uudestaan naneta. Seconds mara 0. ges. 0. Kakkaan vhtt Ensen Me yjä. des marages Ale 0 vuoden 0 v....»... 0»...».., 0»...»... 0»...»... 0»...»... 0 v.j.vanhemp LM O.o

28 Ensmäsn ja uusn namsn menneet ryhmttyvät ss jän mukaan avan er tavalla sekä mesten että nasten kesken. Kakk vhtyt ryhmttyvät suhteellsest l,ooo:een vuosna 00 sekä edellsenä kymmenvuotskautena seuraavalla tavalla ylesn käluokkn: Avokumppanen käryhmtys. Répartn des époux par âge. Mehä. (Sexe masculn.) Alle 0 vuoden 0:stä vuoteen 0:stä» v. ja vanhemp ,000 0, , , , , ,000 Nasa. (Sexe fémnn.) Alle 0 vuoden.. 0:stä vuoteen 0:stä» 0 v. ja vanhemp. 0 0,000 0,000,000 0,000 0,000,000,000 Avolton astuven kä vahtelee sangen tuntuvast maan er osssa. Akasa avoltja tavataan nasten joukossa vanhastaan suhteellsest enmmn Vpurn läänssä. 00:sta avolton astuvasta nasesta ol sellä vuosna 0 ja 0. % edellsenä ja.% jälkmäsenä vuonna alle 0 vuoden, kun stä vasn Uudenmaan läänssä samasta lukumäärästä vuonna 0 0.% ja vuonna 0 anoastaan.% sekä Turun ja Porn läänssä vuonna 0.0% ja 0 0.% e velä ollut saavuttanut manttua kää. Mtä tulee varhasn avolthn mesten joukossa on Vaasan lään etusjassa. Kaksta avolton astuvsta mehstä ol mantussa läänssä vuonna 0 0.»% ja 0.%, jotka evät velä olleet täyskäsä. Lähnnä Vaasan läänä ol vuonna 0 Turun ja Porn lään, jonka vastaava prosenttluku ol.%, ja Vpurn lään, jonka prosenttluku vuonna 0 ol.0%, sekä vuonna 0 Vpurn lään.%:lla ja Oulun lään.%:lla. Vastakohtana nälle läänelle ol Uudenmaan lään, jossa vastaavat suhdeluvut olvat van.% ja. /o-

29 0 Täydellsä teja varhasten avoltjen suhteellsesta lukumäärästä er läänessä estetään seuraavassa, läänttän laadtussa taulussa: Akasella jällä vhttyjä vuosna 0 ja 0 %:na kaksta vhtystä, läänttän. Marages des mneurs en % de l''ensemble, par gouvernements. Mehä alle vuoden. Nasa alle 0 vuoden "Uudenmaan läänssä.. Turun ja Porn läänssä Hämeen läänssä.... Vpurn».... Mkkeln».... Kuopon».... Vaasan».... Oulun» , Koko maassa (Pays enter)...0. Valtettavast e Suomen väkluvuntlas vo selvttää avokumppanen keskenäsä käsuhteta, mkä kutenkn ernästen väestötlasllsten kysymysten valasemseks ols tärkeätä. Tähän on syynä se sekka, että kää koskevat tedot annetaat summttan ja erkseen kummastakn sukupuolesta, joten e ole mahdollsta sovttaa ntä yhteen. Teja serkuksen välllä solmtusta avolsta on koottu vuodesta alkaen ja osottavat ne, että näden avoltjen luku koko seuraavalta ajalta on ollut sangen vähänen. Vuonna 0 ol tämä luku anoastaan. Kun nämä tedonannot jo ptemmän akaa nähtäväst ovat olleet epätäydellsä e nstä enää vuodelta 0 ole tehty taulukkoa. Avoltja er uskonkuntn kuuluven kesken, n. s. seka-avoltja, on hyvn harvoja kakken avoltjen lukumäärään verraten. Vuonna 0 ol ntä kaupungessa, maaseudulla 0, vuonna 0 vastaavat lukumäärät olvat ja. Verratuna tehtyjen avoltjen koko lukuun, tekee tämä kaupungessa. ja.%, sekä maaseudulla 0. ja.0%. Koko maan keskmääränen prosenttluku ol vuonna 0.% ja vuonna 0.%. Kuten tavallsta ol nätä avoltja enmmn Vpurn ja Kuopon läänessä. Seka-avolssa avokumppant, harvoja pokkeuksa lukuunottamatta, ovat luterlasa ja krekkalas-kalsa. Vuonna 0 ol :ssa sekaavolssa vamo ja :ssa mes protestants-uskonen; 0 vastaavat luvut olvat ja.

30 Avoltjen purkautumseen on kuolema verratmast tärkempänä syynä. Lallsen avoeron kautta purettuja avoltja on maassamme edelleen mtättömän harvoja. Vuosna 0 ja 0 sekä edellsnä vuosna ol sen puolson kuoleman kautta hajonneta ja avoeron kautta purettuja avoltja seuraavat lukumäärät: Kuoleman kautta Lallsen avoeron kautta hajonneta. purettuja. Marages dssous par Marages dssous par Total, la mort. dvorce.,,00.,,.,,.,, ,0,,,, 0,,,..,, 00,00, 0, 0, 0.,0,0 0,, 0,0, 0..,0 0,0,0 Mespuolen ylesest suuremp kuollesuus ja avomehen tavallsest korkeamp kä vakuttavat, että mehen kuolema säännöllsest paljon useammn kun vamon on syynä avoln hajoamseen. Tätä sekkaa kun myös kuolemantapausten johdosta vuosttan hajonneden ja samona vuosna solmttujen avoltjen kesknästä suhdetta valasevat tarkemmn seuraavat suhteellset luvut : Kuoleman kautta hajonneet avolt / 0 :na solmtusta. Marages dssous par la mort en % d es marages contractés.. Vo..0 > » >. «/o Mehen kuoleman kautta hajonneet avolt. Marages dssous par la mort du mar.. %. >.».00». Vo

31 Kuoleman kautta hajonneet Mehen kuoleman kautta avolt % :na solmtusta. hajonneta avoltja. Marages dssous par la mort Marages dssous par la en % des marages contractés. mort du mar ».0».». >.0 >. >.».0» 00. >.» 0.».» 0.».» 0.».» 0.». > 0.».» 0.». > Tuomokaptulen vuosttan antamen luettelojen mukaan olvat syyt nhn avoerohn, jota varten asanomaset tuomokaptult olvat antaneet erokrjan, vuosna 0 ja 0 seuraavat: avorkokset 0 nen puolso karannut keskenänen erpurasuus 0 melenvka mehen epäsäännöllnen elämä.... Avoero myönnettn: mehen pyynnöstä vamon» molempen» V. Syntymset. A. Lapsensynnyttäjät. Se taantumnen, jota syntynesyysluvut osottvat vuossadan ens vuosna on taas alkanut antaa sjaa alkavalle edstymselle. Lapsensynnyttäjän lukumäärä ol vuonna 0, ja vuonna 0,. Ajanjaksona 0 ol se er vuosna ollut:

32 .. :., ,....,....,...., ,...., 0....,...., 0....,0...., 0....,0...., 0....,0 Synnytysten suhteellnen lukusuus selvää verrattaessa ntten lukua naspuolsen väestön lukusuuteen ja ol se vuonna 0 kaupungessa. / 0 ja maaseudulla.0% naspuolsen väestön keskluvusta; vuonna 0 vastaavat luvut olvat.o /o a.0%. Paremmn selvää kutenkn syntymsten lukusuus, jos vertalu rajotetaan 0 vuotsten käluokkaan, johon usemmat lapsensynnytäjät kuuluvat. Ajanjaksona 0 muodostuvat puheenalaset suhteellset luvut seuraavast : Accouchées en % de la populan fémnne moyenne. Kakkaan lapsensynnyt- 0 vuotsa lapsensynnyttäjä % :na nasten täjä %:na samankästen keskluvusta. nasten keskluvusta. Ensemble. A l'âge de 0 ans Jos enemmän ykstyskohta myöten tarkastetaan lapsensynnyttäjen käsuhteta, havataan että vuosna 0 00 nasesta alla mantussa käluokssa seuraava lukumäärä synnytt lapsa:

33 Lapsensynnyttäjä %:na samankästen nasten kesklukumäärästä vuosna 0. Accouchées en / 0 de la populan fémnne moyenne par âge Alle 0 vuoden.. 0- v» 0»» 0»» 0 v. ja vanhemp oo l.e Saman käryhmtyksen mukaan lapsensynnyttäjät vuosna 0 ja 0 ryhmttyvät seuraavast : Accouchées par âge. 0. % 0. % Alle 0 vuoden..,.,. 0-,0.,0.0 -,.,. 0-,0.0,. -,.,. 0,.,. -,0.,. 0 v. ja vanhemp. (X0 OM, 00, 00 Lapsensynnyttäjlle tavatman korkeassa 0 vuoden jässä ja stä päälle ol, kuten manttu, vuonna 0, nstä namanta, ja vuonna 0 nasta, kakk namsssa oleva. Nstä ol: vuotsa >. > >»

34 Tedon -vuotaasta lapsensynnyttäjästä on antanut Suojärven krekkalasvenälänen seurakunta Vpurn läänssä Lapsensynnyttäjät ryhmttyvät jän mukaan suhteellsest l,0oo:een lapsensynnyttäjään kunakn vuonna 00 sekä keskmäärn kymmenvuotskautena 00 seuraavast: Accouchées par âge, en / /. Alle 0 vuoden 0 v..» 0»» 0»» 0 vuotta ja vanhempa, Katsoen shen olvatko syntyneet avo- vako avotma lapsa, ryhmttyvät ädt sten, että vuonna 0,0 el.o % ja vuonna 0,00 el.u% synnytt avolapsa, jota vasn vuonna 0, el.0% ja vuonna 0, el.% synnytt avotma lapsa. Kaupunk- ja maaseutuväestön kesken lapsensynnyttäjät yllämantun perusteen mukaan ryhmttyvät seuraavast :,000 Accouchées d'enfants. 0,000,000 Kaupungessa. Vlles ,000,000 0 G,000 Maaseudulla. Communes rurales Avolasten synnyttäjä légtmes.%.%.%. % Avotmen lasten synnyttäjä llégtmes 0.».». >.» Avotmen lasten lukumäärä on ss puheena olevana kahtena vuonna samon kun akasempna vuosna ollut kaupungessa suuremp kun maaseudulla. Avolasten synnyttäjät ryhmttyvät jän mukaan melkosest sn kun avotmen lasten ädt. Vuosna 0 ja 0 ol, kuten tavallsest ennenkn, non puolet avolasten ädestä yl 0 vuoden käsä, jota vasn enemmän kun kaks kolmattaosaa avotmen lasten ädestä e ollut manttua kää saavuttanut. Erotus selvää seuraavsta numerosta : VäkUuvunmuukset vuosna 00.

35 Accouchées, par âge, Avolasten synnyttäjä. d'enfants légtmes. Avotm. lasten synnytt. d'enfants llégtmes..lukumäärä. Nombre. Lukumäärä. Nombre. % Ale 0 vuoden v.» 0» _» 0»» 0 vuotta ja vanhempa,0,,,,0,,0,0,,,0,,0,,0, ,,,,,,..0..ll Useampskösten lapsvuotetten suhteellsessa lukumäärässä huomataan erttän suur säännöllsyys.,000 lapsensynnyttäjästä saap Suomessa vuosttan à kaks takka useampa lapsa. Vuonna 0 tämä luku ol.% ja vuonna 0. %. TJseampskösstä lapsvuotesta synty vuonna 0, kaksoset, kolmoset ja yhdet neloset, vuonna 0,0 kaksoset, kolmoset ja yhdet neloset. Kaupunken ja maaseudun kesken puheenaolevat synnytykset jakaantuvat seuraavast: 0 0 Kaksosa. enfants Kaupungessa. Vlles. Kolmosa. enfants..... Nelosa. enfants. Kaksosa. enfants.,0, Koko maassa. Pays enter. Kaksosa. enfants. Kolmosa. enfants..,.,0 Maaseudulla. Communes rurales. Kolmosa. enfants. 0 Nelosa. enfants. Nelosa. enfants. Suhteellsest suurn luku useampskösä lapsvuoteta tulee k.äluokalle vuotta. Mutta nssäkn harvnasssa tapauksssa, jollon 0 vuotta vanhemmat naset ovat lapsa synnyttäneet, ovat useampsköset lapsvuoteet muutamna vuosna olleet verrattan lukusa. Tätä sekkaa valasee seuraava taulu:

36 Lapsensynnyttäjen kä. Age des accouchées. Lapsensynnyttäjä, jotka ovat synnyttäneet kaks tah useampa skötä, suhteellsest l,000:een. Grossesses multples par,000 grossesses Alle 0 vuoden 0 v....»... 0-»...»... 0» vuotta ja vanhempa, Lapsvuoteen aheuttamat kuolemantapaukset, jotka entsnä akona olvat hyvn lukusa, ovat selväst nopeaan vähentymässä, mkä sekka lenee luettava parannetun saraanhodon, ylesemmn levnneden terveysopllsten tejen sekä 0-luvulla alkuunpannun kätlöjärjestelmän uudstuksen ansoks. Lapsvuoteessa kuolleden luku ol vuonna 0 el 0. % ja vuonna 0 el O.O /o kaksta lapsensj'nnyttajsta. Vastaavat suhdeluvut olvat kymmenvuotskaudelta 0 0.% ja 00 0.%. Kuolemanvaara on lapsensynnyttäjlle suurn korkeammssa käluokssa, mutta myöskn nuormmassa alle 0 vuoden käsä kästtävässä. 0,000 er käluokkn kuuluvasta lapsensynnyttäjästä kuol lapsvuoteeseen: Lapsensynnyttäjen kä. Age des accouchées. Lapsvuotteessa kuolleta. 0,000 lapsensynnyttäjästä erkäsnä kuol : Décès en couches par 0,000 accouchées Alle 0 vuoden 0 v.... -»... 0»...».. 0»» 0 vuotta ja vanhempa 0!) B. Lapsvuotetten tulokset ovat ptkstä ajosta sekä mtä syntyneden lukuun että elävänä ja kuolleena syntynetten keskenäseen suhteeseen tulee osottaneet suurta säännöllsyyttä. Kuten jo manttu, on,000 lapsvuoteesta keskmäärn syntynyt,0,0 lasta ja on nstä yleensä ollut kuolleena syntynyttä. Vuonna 0 syntyneestä 0,0 lapsesta ol, syntyessään elävää ja,00 kuollutta; vuonna 0 syntyneestä, lapsesta ol,0 elävänä ja, kuolleena syntynyttä. Kuolleena syntynetä ol ss vaonna 0. ja vuonna 0. % 0 kakken syntyneden luvusta.

37 Vähän enemmän on stä vasn suhde syntynetten poka- ja tyttölasten lukumäären välllä vahdellut, jos kohta ylesenä muuttumatmana sääntönä on, että syntyy useampa poka- kun tyttölapsa ja että kuolleena syntyneden joukossa messukupuol on enemmstönä. Vuosna 0 ja 0 synty,00 pokalasta,000 tyttölasta koht. Elävänä syntyneden joukossa ol vastaava luku,0 vuonna 0 ja,0 vuonna 0, kuolleena syntyneden joukossa, ja,. Lähnnä edellsenä kahtena vuoskymmenenä vastaavat luvut olvat keskmäärn: kymmenvuotskaudelta 0,0,,0 ja, sekä kymmenvuotskaudelta 00,00,,0 ja,. Kuolleena syntyneden suhteellnen luku on vme akona, vähäsllä vahdokslla, jossa lmenee taloudellsten olojen vakutus, pysynyt ^ ja / 0 välllä kakken syntyneden luvusta. Avolasten kesken on tämä prosenttmäärä hukan alhasemp; avotmen lasten keskuudessa se vahtelee ja / 0 välllä. Kuollesuus ol: Mort-nés en % du tal des nassances. Avolapsa. Avotma. Kakkaan syntyn. Légtmes. Illégtmes. Total des mort-nés. Keskmäärn vuosna 0.%.0%,%»» 00. *.».» Vuonna ».».» _» ».».0»» 0.. '.».»..> >' ».». >'» 0.».».»» '..... >.». > Kaksta syntynestä ol vuonna 0 avolapsa,0 ja avotma, el.%; vuonna.0 taasen synty avolapsa, ja avotma,0 el.%. Kuten jo selven lapsensynnyttäjen ryhmtyksestä lasten avollsen ja avotman syntyperän mukaan, on avotmast syntyneden lasten lukumäärä kaupungessa melkosta suuremp kun maaseudulla. Se ol: Kaupungessa. Maaseudulla. Vlles. Communes rurales. Keskmäärn vuosna 0.00 %.% > :» 00 0.».» Vuonna 0 0. >. >» ».0 > > 0 0.».0»» 0.0».» > >.» ». > Huomattava on, että kuolleena syntyneden lukumäärä on paljon suuremp avotmen kun avolasten joukossa ja että tämä sekka varsn tuntuvast tulee näkyvn erttänkn kaupungessa. Avotmen suhteellnen lukumäärä ol näet:

38 Proporn des nassances llégtmes au tal des nassances: Kaupungessa (Vlles). Elävänä synt. Nés vvants. Kuolleena synt. Mort-nés. Keskmäärn vuosna 0.% 0.% > ' 00.».» Vuonna :.. 0.0» 0. > 0 0.». > > 0 0.l» 0.» 0. 0.».» >.0»» >.0 > Maaseudulla (Communes rurales). Keskmäärn vuosna 0. % 0. % >» 00.» 0. y Vuonna » 0.»» » 0. > > ».» > 0.». > >. 0. y 0. > y » 0. > Avotmast syntyneden luku on vanhastaan er osssa maata sangen ersuur, mkä sekka osttan johtuu stä kunka suuren osan kaupunklasväestö muodostaa kunkn läänn koko väkluvusta. Puheena olevassa suhteessa on Uudenmaan lään keltämättä ens sjassa, Vpurn lään stä vasn vme sjassa. Huomota herättää avotmast syntyneden verrattan suur luku Mkkeln läänssä, jonka kaupunklasväestö kutenkn on varsn vähänen. Alla olevassa taalussa estetään läänttän avotmast syntynetteen suhteellnen lukumäärä vuosna 00 sekä keskmäärn vuoskymmenenä -00. Avotmast syntyneden suhteellnen lukumäärä, läänttän. Nassances llégtmes en % des nassances, par gouvernements I Uudenmaan läänssä.. Turun ja Porn läänssä Hämeen läänssä.... Vpurn».... Mkkeln».... Kuopon».... Vaasan».... Oulun» Koko maassa (Pays enter) Mtä syntynetten lukuun tulee, havataan vuoden er kuukausen välllä tuntuva ja pääprtessään pysyvä eräväsyyksä, jotka vttaavat osttan er