Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Transkriptio

1 Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

2 Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie Saarenmaantie

3 Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet Laaditaanko (kylä)alueelle osayleiskaava ja missä laajuudessa (mahdollisen kaavan rajaus)? Mitä kysymyksiä osayleiskaavalla tulisi ratkaista? Selvitys laaditaan yhteistyössä kyläläisten kanssa: Lähtötilanneanalyysi, kyläillat, kyläkysely, keskustelut Selvitykset Mitä kylä tarvitsee? Tarvitaanko välttämättä kaavaa? Yhteinen näkemys kylän kehittämisestä ja toivotusta suunnasta

4 Mitä tämä tarkoittaa rakennuslupien hakemisen kannalta? Päädytään siihen, että on syytä laatia perustellusti rajatulle alueelle maankäyttöä ja rakentamista ohjaava maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavan laadinta vie yleensä usean vuoden. Rakennuslupia haetaan suunnittelutarveratkaisuina, joiden lupaharkinta pohjautuu kaavaan. Tai Päädytään siihen, ettei osayleiskaavaa tarvita -> rakennuslupia haetaan yksittäisinä suunnittelutarveratkaisuina. Kyläselvitys toimii lupaharkinnan apuna niillä alueilla, joille se ulottuu

5 Jatkotyön vaihtoehtojen vertailua HUOMIOITA KAAVOITUKSESTA Rakennuspaikat lyödään lukkoon Käsitellään ja hyväksytään luottamuselimissä Oikeusvaikutteinen yk > suorat rakennusluvat tai suunnittelutarveratkaisujen perusteena Kaavaprosessin kesto 2 3 vuotta Vähemmän joustovaraa HUOMIOITA KYLÄSELVITYKSESTÄ Kyläselvitys käytössä saman tien Apuna suunnittelutarveharkinnassa Suunnittelutarveharkinnassa myönnettävien lupien määrällä rajansa Kyläselvitys kaavasta poikkeamisen tukena Ei käsittelyä luottamuselimissä Ei oikeusvaikutuksia Rakentamisen mahdollisuus ratkaistaan tapauskohtaisesti > ei varmuutta rakennuspaikasta

6 Maisemaselvitys Suunnittelun lähtöselvitys (kulttuurinen suunnittelu) Maiseman erilaiset arvot Maisemalliset suositukset kylien kehittämiselle ja maankäytön suunnittelulle Ei ole suunnitelma maankäytöstä vaan suositus maiseman näkökulmasta Maastokäynnit Rajattu selvitysalue Tiiviimmin asutut alueet Teiden varret Kyläkuvan kohentaminen rakentamalla

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23 Opaskartta

24 Ortokuva

25 Ortokuva

26 Peruskartta

27 Pienalueet

28 Ajantasayleiskaava

29 Jyväskylän kaupungin yleiskaava

30 Tilajako

31 Bussireitit

32 Bussireitit

33 Postinjakoalueet

34 Maaperä

35 Maanomistus

36 Natura-alueet

37 Luonnonsuojelualueet

38 Pohjavesialueet

39 Rakennukset

40 Poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut / Kuikka

41 Poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut / Nyrölä/Sikomäki

42 Valmistuneet pientalot Yhteensä Nyrölä Kuikka (sis. Osa Luonetjärven pienaluetta)

43 Vesihuollon toiminta-alue

44 Ympäristöluvat

45 Luontoselvitykset

46 Luonto Kuikkaan laadittu kolme eri luontoselvitystä v. 2006, v ja v Selvitysalue keskitetty vesiosuuskunnan toiminta-alueen vyöhykkeelle Nyrölän selvitys valmistumassa (alustava tieto, että erityisiä arvoja ei ole)

47 Luonto

48 Luonto

49 Luonto

50 Alustava kyläselvitysaluerajaus Vesiosuuskunnan toiminta-alue Jyväskylän kaupungin yleiskaava Kyläalueet Kylänauhat Kylähelmet Turvallinen koulutie Merkittävä toimija Asutus Kunnanraja

51 Kiitos! Kyläselvityksen aineistoa:

52 VEROTUS Mitä rakennuksen käyttötarkoitus tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa? Kiinteistöveroprosentti rakennuksen todellisen käytön perusteella Erillinen talous ja autotallirakennus päärakennuksen veroprosentin mukaan Miksi rakennukseni on merkitty talviasuttavaksi vaikka siellä ei asuta vuoden ympäri? sellaista rakennusta, jossa on lämmitys ja riittävä eristys tai seinävahvuus, jotta rakennuksen lämpötila pysyy vähintään + 15 asteessa. Lämmitys voi olla varaava takka, kamiina tai sähköpatterit. Talviasuttavaksi katsottavan rakennuksen osalta ei edellytetä, että rakennus muutoin soveltuisi vakituiseen asumiseen Kiinteistön verotusarvo Kiinteistön verotusarvo vahvistetaan pääasiassa kaavamaisesti Maapohja + rakennukset = kiinteistön verotusarvo Arvostamislain mukaan vahvistetaan rakennusmaan verotusarvot Haja asutusalueella käytetään rakennusmaan arvostuksessa kuntakohtaisia perushintoja neliömetriä kohti. Lisäksi arviointiohjeissa on selvitetty erikseen ne kunnan rakennuspaikkojen perushinnat, jotka ovat muiden rakennuspaikkojen hintoja korkeampia kuten esimerkiksi loma ja rantarakennuspaikat. Lähde: vero.fi FI/Syventavat_veroohjeet/Kiinteistoverotus

53 VEROTUS Maatilaan kuuluva muu kuin asemakaava alueella oleva rakennusmaa (esimerkiksi ranta asemakaavassa tai yleiskaavassa rakennusmaaksi varattu alue) katsotaan arvostamislain 29 :n 2 momentin mukaan rakennusmaaksi vasta siitä lähtien, kun verovelvollinen aloittaa rakennuspaikkojen myynnin. Jos rakennuspaikkavarasto luovutetaan tilakokonaisuuden yhteydessä maa tai metsätalousmaana, rakennusmaaksi varattu alue tulee kiinteistöveron piiriin vasta siitä lähtien, kun uusi omistaja aloittaa rakennuspaikkojen myynnin. Edellisen omistajan myynneillä ei tarkastelussa ole merkitystä. Eli jos samasta rakennuspaikkaryhmästä myydään, tulevat kaikki rakentamispaikat verotuksen piiriin. Vastaava käytäntö vakiintunee myös kyläyleiskaavojen alueella Verottaja lähettää vuosittain selvityksen kiinteistöverotuksen piirissä olevista kiinteistötiedoista. Verovelvollinen tarkista ja korjauttaa tiedot jos korjattavaa. Lähde: vero.fi FI/Syventavat_veroohjeet/Kiinteistoverotus