Savion ja Vuonteen kylien kyläilta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Savion ja Vuonteen kylien kyläilta"

Jaakko Lehtonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Savion ja Vuonteen kylien kyläilta Mari Holmstedt kaavoitusjohtaja

2 Savion ja Vuoteen kylien kyläilta Ekokoulu ja kyläselvitys klo Avaussanat kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt Laukaan Ekokoulu rakennuttaja Pekka Mikkonen Kyläkyselyn yhteenveto projektityöntekijä Kati Matilainen Kyläselvitys ja johtopäätökset kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt Loppukeskustelu

Kertausta Laukaan kylien kehittämisen tausta Kuntastrategia 2020; Laukaa sydäntä ja elinvoimaa Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa Monipuolisen ja hyvän asumisen Laukaa Palvelujen Laukaa

3 Kertausta Laukaan kylien kehittämisen tausta Kuntastrategia 2020; Laukaa sydäntä ja elinvoimaa Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa Monipuolisen ja hyvän asumisen Laukaa Palvelujen Laukaa Taloudestaan huolehtiva Laukaa Koko kunnan kattava maankäytön rakennemalli Laukaa tavoittelee vahvaa kasvua Laukaan näköisesti ja maaseutumaisesti eli kehittämällä erilaisia taajamia ja sitä tukevaa kehittyvien kylien verkostoa. Rakennemallin kyläprofilointi; Kasvavat kylät Kylät kiinnostavat asuinpaikkana ja kylien väkimäärä Laukaassa on ollut kasvussa Kehitetään suurimpia kyliä, joissa palveluja ja riittävä asukaspohja Uutta asumista pyritään ohjaamaan kyläalueelle palvelujen kannalta edullisesti Kasvaviin kyliin pyritään ohjaamaan asumista kyläaluille, jolloin asuminen tukee palveluja, estää yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä metsä-ja virkistysalueiden pirstoutumista. Kasvavina kylinä on osoitettu Kuusa, Vehniä, Vuontee, Savio ja Äijälä.

4 Kertausta Kyläkaava - kyläselvitys

5 Kyläselvityksen tavoitteet Kyläselvityksen laatimisen tavoitteena on selvittää alueen kulttuurihistorialliset ja luonto arvot selvittää alueen maankäytön nykytilaa ja kehitystä määritellä tiiviimmän kylänkeskuksen / -raitin alueet ja rantavyöhykkeet määritellä ja tutkia eri mitoituksia käyttäen rakentamisen muodostuminen vyöhykkeille osallistaakyläläisiä pohtimaan oman kylänsä maankäytön tarpeita löytää paras ratkaisu kylien maankäytön kehittämiselle löytää yhteinen kehittämisen näkemys tavoitteista ja edellytyksistä selvittää voidaanko rakentamista ohjata ilman oikeusvaikutteista yleiskaavaa

tietopalvelusta liikennemäärät väestöruutuaineistot palvelut Kunnan omat aineisto mm.

6 Kyläselvitys perustuu seuraaviin aineistoihin Alueelle laaditut selvitykset Luonto- ja maisemaselvitys; Ari Jäntti 2009 Muinaisjäännösinventointi; Mikroliitti Oy 2010 Rakennuskulttuurikartoitus; Pöyry Oy 2009 Ympäristöministeriön tietopalvelusta liikennemäärät väestöruutuaineistot palvelut Kunnan omat aineisto mm. vanhat kartat ja historiikit kouluverkkoselvitys, koulukyyditykset lupahistoria jne. Kylien aineistot kyläsuunnitelmat 1. kyläillan työpaja eharava kyläkysely

7 Selvitysalue Savio-Vuonteen kyläselvitysalueeseen kuuluvat Vuonteen, Savion ja Puttolan kylät Selvitysalue on noin 28 km² Savion ja Vuonteen tilastoalueella asuu yhteensä noin 560 hlö (Tilastokeskus, tilanne 2014)

Kulttuuriympäristö- ja muinaisjäännöskohteet Kulttuuriympäristökohteet Muinaisjäännöskohteet Kulttuuriympäristö

paikallisesti arvokasta maisemaaluetta - 29 maakunnallisesti tai paikallisesti rakennushistoriallisesti arvokasta

Kiinteät muinaisjäännökset suunnittelualueelta tunnettiin ennestään kymmenen kivikautista asuinpaikkaa ja yksi

8 Kulttuuriympäristö- ja muinaisjäännöskohteet Kulttuuriympäristökohteet Muinaisjäännöskohteet Kulttuuriympäristö Suunnittelualueella sijaitsee - kaksi maakunnallisesti arvokasta kyläaluetta; Oksalankylä ja Savio - kahdeksan paikallisesti arvokasta maisemaaluetta - 29 maakunnallisesti tai paikallisesti rakennushistoriallisesti arvokasta kohdetta, joista 19 suositeltiin suojelua tai kaavallisia suojelutoimia. Kiinteät muinaisjäännökset suunnittelualueelta tunnettiin ennestään kymmenen kivikautista asuinpaikkaa ja yksi historiallisen ajan kylätontti. Inventoinnissa löytyi kolme aikaisemmin tuntematonta kivikautista asuinpaikkaa, yksi pyyntikuoppa, yksi tervahauta, kaksi hiilihautaa ja historiallinen kylätontti.

9 Luonnonympäristö Luonto-ja maisemaselvityksen tutkimusalue oli hieman suurempi kuin Savio-Vuonteen kyläselvityksen selvitysalue. Selvityksessä kartoitettiin alueen linnusto, eläimistö, kasvillisuus sekä luontotyypit. Luontoselvityksen mukaan arvokkaita luontokohteita kyläselvitysalueella on 28. Lapinlammen lyhytkorsineva Oksalanniemen Niemenvuori

Rakentamisen mitoitusvyöhykkeet Rakennusoikeuden mitoittaminen kyläselvitysalueella noudattaa Laukaan kunnan rakennusjärjestysluonnoksen

kuivanmaan alueista sekä ranta-alueista, joilla molemmilla noudatetaan erityyppisiä periaatteita rakennusoikeuden laskennassa.

10 Rakentamisen mitoitusvyöhykkeet Rakennusoikeuden mitoittaminen kyläselvitysalueella noudattaa Laukaan kunnan rakennusjärjestysluonnoksen mitoitusperiaatteita, joita tullaan soveltamaan koko kunnan alueella Suunnittelualue muodostuu ns. kuivanmaan alueista sekä ranta-alueista, joilla molemmilla noudatetaan erityyppisiä periaatteita rakennusoikeuden laskennassa. Suunnittelualue on jaettu vyöhykkeisiin, joista mitoitusalue 1 käsittää tiiviimmän kyläkeskuksen / -raitin alueet mitoitusalue 2 käsittää tiiviimmän alueen ulkopuoliset kyläalueet mitoitusalue 3 käsittää ranta-alueet

11 Kantatila- eli emätilatarkastelu Rakennusoikeus määritellään noudatetaan kantatila-eli emätilatarkastelua siten, että emätilaksi katsotaan ns. kuivalla maalla olemassa ollut tilat ranta-alueella olemassa ollut tila Kuivalla maalla emätilan ja siitä em. ajankohdan jälkeen muodostuneiden tilojen yhteenlaskettu pinta-ala muodostaa emätilan alueen mitoittavan pinta-alan. Rantarakennuspaikkojen lukumäärää laskettaessa mitoitusnormina käytetään rakennuspaikkojen lukumäärä / muunnettu rantakilometri. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi huomioidaan emätilan jo käyttämä rakennusoikeus

12 Mitoittaminen Kuivan maan mitoitusvyöhykkeet (leikkausajankohta ) Rakennuspaikkojen lukumäärä Mitoitusvyöhyke I 0,5 2 ha >20 II 0,5 10 ha >20 Ranta-alueiden mitoittaminen(leikkausajankohta ) Mitoitus perustuu 2014 laadittuihin ranta-alueiden suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin Mitoittavia vesistöjä suunnittelualueella ovat Pyhtäänjärvi, Suolampi, Kotampi, Rimpi, Juntuslampi, Antinlampi, Lintulampi ja Lapinlampi. Alle 3ha vesistöt eivät muodosta rantarakennusoikeutta 3-20 ha lammet 3 rakennuspaikkaa /muunnettu rantaviivakilometri Pyhtäänjärven rannalla käytetään mitoituslukuna 5 rakennuspaikka / muunnettu rantaviivakilometri Esitetyillä mitoituksilla uusia rakennuspaikkoja selvitysalueelle muodostuisi - tiiviimmät kyläalueet noin tiiviimmän alueen ulkopuolelle noin ranta-alueet noin 45

Esimerkit kantatila-ajattelusta Kuivan maan rakennuspaikkojen mitoittaminen pinta-alaperusteisesti: Kiinteistö sijoittuu tiiviin kyläkeskuksen alueelle mitoitusvyöhykkeelle 1 emätilan pinta-ala 22ha

13 Esimerkit kantatila-ajattelusta Kuivan maan rakennuspaikkojen mitoittaminen pinta-alaperusteisesti: Kiinteistö sijoittuu tiiviin kyläkeskuksen alueelle mitoitusvyöhykkeelle 1 emätilan pinta-ala 22ha rakennuspaikkoja muodostuu 5 kiinteistöllä sijaitsee asuinrakennus, joka käyttää yhden rakennuspaikan kiinteistöstä muodostettu jälkeen kolme rakennuspaikkaa jäljellä yksi rakentamaton rakennuspaikka Ranta-alueen rakennuspaikkojen mitoittaminen muunnetun rantaviivan periaattella: Kiinteistö ranta-alueelle, jossa mitoituslukuna on 5 rakennuspaikka / muunnettu rantaviivakilometri Emätilan muunnettu rantaviiva 1,2 km rakennuspaikkoja muodostuu (1,2x5=) 6 kiinteistöstä muodostettu jälkeen neljä rantarakennuspaikkaa jäljellä kaksi rakentamaton rantarakennuspaikka poikkeamislupamenettelyllä ei voida koko rakennuspaikkamäärää myöntää kaavallinen suunnibeluvara

14 Johtopäätökset Nykytilanteessaalueella rakentamispaine on vähäinen, jonka perusteella yleiskaavan laatimisen tarvetta ei ole suunnittelutarveratkaisut ovat riittävä tapa ohjata kylien maankäyttöä rakennusjärjestykseen tullaan kirjaamaan mitoitusperusteet kaavattomille alueille kyläselvitys toimii lupaharkinnan taustamateriaalina MuttaVuonteen kylällä on tapahtumassa lähivuosina useita muutoksia, jotka vaikuttavat alueen maankäytön suunnitteluun. Ekokoulun rakentaminen, Saviontien perusparantaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen Vuonteesalmen sillalta Vuonteen koululle Avovankilan ja LUKEn toiminnan päättyminen rakennusten ja alueiden uudiskäyttö rakentamisen paine saabaa kasvaa ja voi tulla tarve ohjata maankäyttöä nykyistä suunnitelmallisemmin yleiskaavalla saattavat lisätä tonttien kysyntää alueella Ranta-alueiden maankäyttöä ohjaa vahvasti maankäyttö-ja rakennuslaki, jonka mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. kaavattomalla ranta-alueella rakentaminen ratkaistaan poikkeamislupamenettelyllä. Menettelyllä ei voida kuitenkaan myöntää kaikkea emätilalle kuuluvaa rantarakennusoikeutta vaan rantaalueelle tulee jättää kaavallista suunnitteluvaraa. Pyhtäänjärvenranta-alueiden maankäytön ohjaamiseksi ja rantarakennusoikeuden osoittamiseksi esitetään rantayleiskaavan laatimista.

15 Pinta-ala: Kiitos Laukaa on maaseutumainen ja elinvoimainen n asukkaan kasvukunta Jyväskylän seudulla. Laukaassa on monipuoliset asumismahdollisuudet, toimivatpalvelut, korkeaa osaamista ja monipuolista yrittäjyyttä. 825,45 km 2 Rantaviivaa: km mari.holmstedt@laukaa.fi facebook.com/laukaankunta laukaa.fi Laukaan kunta Asukasluku: Laukaan kunta, Laukaantie 14, PL 6, Laukaa

Samankaltaiset tiedostot

Rakentamisen periaatteet ranta-, kyläja haja-asutusalueilla

Rakentamisen periaatteet ranta-, kyläja haja-asutusalueilla Va l k o l a 6. 2. 2 0 1 8 Mari Holmstedt kaavoitusjohtaja Laukaan kylien kehittäminen Kuntastrategia 2020; Laukaa sydäntä ja elinvoimaa Elinvoimainen