KUIKKA ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU RATKAISUN POHJAKSI LAADITTU SELVITYS

Transkriptio

1 KUIKKA ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU RATKAISUN POHJAKSI LAADITTU SELVITYS

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIETOJA ALUEELLISESTA SUUNNITTELUTARVERATKAISUSTA JOHDANTO TÄHÄN KUIKAN HANKKEESEEN TARKASTELUALUEEN YLEISKUVAUS SUUNNITTELUTILANNE PERUSTELUT UUSILLE RAKENNUSPAIKOILLE Emätilaselvitys Emätilakohtaiset mitoitusperusteet Uusien rakennuspaikkojen sijoittaminen ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU EHTOINEEN... 9 Aleen yleissijainti

3 2 1. TIETOJA ALUEELLISESTA SUUNNITTELUTARVERATKAISUSTA Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin sen voimaan tulleessa muutoksessa mahdollisuus suunnittelutarveratkaisun tekemiseen alueellisesti. Lain 137a :ssä alueellisesta suunnittelutarvepäätöksestä säädetään seuraavaa: Lakimuutoksen tavoitteena oli mahdollistaa uudenlainen tapa ohjata maaseutumaisten alueiden maankäyttöä. Menettelyn käyttäminen edellyttää, että alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa on osoitettu rakentamiseen soveltuvat alueet. Menettelyn yhteydessä tulee varmistaa, että maanomistajien yhdenvertainen kohtelu otetaan huomioon. Alueellista suunnittelutarveratkaisua ei ole mahdollista kuitenkaan tehdä sellaiseksi, että ratkaisu johtaisi merkittävään rakentamiseen tai saattaisi aiheuttaa haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. PÄÄTÖKSEN EDELLYTYKSET Alueellisen suunnittelutarveratkaisun yhteydessä tehtävän päätöksen tulee täyttää suunnittelutarveratkaisulle MRL 137 :ssä määritellyt erityiset edellytykset, joiden mukaan rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, 2) on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta, sekä 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. UUTEEN LAINKOHTAAN (MRL 137a ) LIITTYNNYT HALLITUKSEN ESITYS Hallituksen esityksen (HE 251/2016) perustelujen mukaan alueellisella suunnittelutarveratkaisulla ratkaistavien rakennuspaikkojen enimmäismäärä tulee määritellä tapauskohtaisesti ja siinä tulee huomioida, milloin alueen rakentaminen olisi tarkoituksenmukaisempaa ratkaista asemakaavalla tai yksityiskohtaisemmalla MRL 44 :n mukaisella yleiskaavalla. Lisäksi menettelyn yhteydessä tulee varmistua, että edellytykset maanomistajien tasapuoliselle kohtelulle otetaan riittävällä tavalla huomioon. Alueellinen suunnittelutarveratkaisu ei saa myöskään johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

4 3 2. JOHDANTO TÄHÄN KUIKAN HANKKEESEEN YLEISET TAVOITTEET Kuikan alueellisen suunnittelutarveratkaisun tarkoituksena on mahdollistaa kylärakenteen kehittäminen, osoittaa uusia rakennuspaikkoja sekä sujuvoittaa uudisrakentamisen lupamenettelyä. LÄHTÖKOHDAT Alueella on voimassa Jyväskylän kaupunginvaltuuston ( 99) hyväksymä oikeusvaikutteinen Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Kuikan kylä on merkittynä asianmukaisella kyläalue -merkinnällä edellä mainittuun kaavaan ja se on myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelutarvealuetta. Alueellisen suunnittelutarveratkaisu pohjautuu omalta osaltaan päiväyksellä valmistuneeseen Kuikan ja Nyrölän kyläselvitykseen. Tarkasteltaessa kyläselvityksen tuloksia päädyttiin tällaisen kokonaisvaltaisen mutta samalla kuitenkin tulevaa maankäyttöä tarpeettomasti sitomattoman ratkaisun laatimiseen Kuikan keskeisimmille alueille. Esimerkiksi oikeusvaikutteisen osayleiskaavan (kyläkaava) laatiminen sitovine pitkälle tulevaisuuteen tähtäävine rakennuspaikkojen määrityksineen ja kaavamääräyksineen nähtiin liian raskaaksi ja maankäyttöä sitovaksi menettelyksi tällä lähes suoraan Tikkakosken asemakaavoitettuun taajamaan rajautuvalla alueella. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta hyväksyi ( 274) kaavoituskatsauksen vuosille Tämä päätös sisälsi alueellisen suunnittelutarveratkaisun laatimisen Kuikan alueelle. TARKASTELUALUE Alueellinen suunnittelutarveratkaisu koskee Kuikan keskeisen kyläalueen kiinteistöjä, jotka sijoittuvat Kuikantien, Tikkakoskentien sekä Sikomäentien alkupään ympäristöön. Tarkastelualue Tikkakosken kupeessa Valitun alueen ulkopuolella suunnittelutarveratkaisut tehdään tulevaisuudessa edelleenkin vanhaan tapaan yksittäisinä hankkeina. Kuikan kyläkeskukseen kohdistunut aluerajaus ei siten toimi millään tavoin maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisesti. Heinosen järven ranta-alue (noin 200 metriä rannasta) jätetään suunnittelutarvepäätöksen ulkopuolelle. Rakentaminen ranta-alueilla vaatii maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maassamme aina pohjakseen poikkeamislupamenettelyn tai tämän lain mukaisen kaavan (MRL 72 ).

5 4 Muutamat kyläalueen kiinteistöistä ovat hyvin laajoja ulottuen kauas tarkastelualueen ulkopuolelle. Tämän vuoksi erääksi alueellisen suunnittelutarvepäätöksen laatimisen lähtökohdaksi valittiin kiinteistökohtaisen rakennusoikeuden määrittämiseen tähtäävä mitoituspinta-alan käsite. Mitoituspintaalaan luetaan kuuluvaksi keskeiselle kyläalueelle olemassa olevien teiden lähialueille sijoittuva rakennuskelpoinen maa pois lukien avoimet laajat yhtenäiset viljellyt peltoalueet. Asia käy ilmi oheisesta kartasta. Alueellisen suunnittelutarvepäätöksen tarkastelualueen rajaus; Kartalle on aluerajauksen ohella merkitty likimääräisesti myös rakennusoikeuden mitoituslaskelmassa käytetyn alueen rajaus (mitoituspinta-ala). EMÄTILAMITOITUS Alueellinen suunnittelutarvepäätös laaditaan maanomistajien yhdenvertainen kohtelu lähtökohtana emätilamitoitukseen perustuen. Tässä tarkastelussa leikkausajankohdaksi on valittu vuosi Kyseinen ajankohdan valinta pohjautuu siihen, että vasta vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki (1999/132) otti sisältöönsä suunnittelutarvepäätöksen. Aiempi lainsäädäntö ei tällaisia tuntenut. Sama asia ratkaistiin aiemman vanhan rakennuslain voimassa ollessa poikkeusluvilla. Emätilatarkastelussa selvitetään aluksi ne rekisteritilat, jotka olivat voimassa leikkausajankohtana vuonna Tämän jälkeen selvitetään emätilan laskennallinen rakennuspaikkojen lukumäärä edellä tässä esitettyyn mitoituspinta-alaan sekä myöhemmin tässä esitettäviin mitoitusperusteisiin pohjautuen. LOPPUTULEMA: Alueellisen suunnittelutarvepäätöksen tultua voimaan rakennuslupaa voidaan hakea ns. suorana lupana. Yksittäisen rakennuspaikan rakentamisen laatu ja määrä osoitetaan lupamenettelyssä Jyväskylän rakennusjärjestyksen määräysten mukaisena. Alueellinen suunnittelutarveratkaisu voi olla MRL 137a :n mukaan voimassa enintään kymmenen (10) vuotta.

6 5 3. TARKASTELUALUEEN YLEISKUVAUS Kuikka sijaitsee Tikkakosken asemakaavoitetun taajaman länsipuolella noin 20 kilometriä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Etäisyys Tikkakosken koululle ja muihin palveluihin Kuikan kylän keskelle sijoittuvasta Kuikantien ja Tikkakoskentien risteyksestä on noin kolme (3) kilometriä. Asutus on tiheimmillään juuri edellä mainittujen teiden risteyksen ympäristössä. Tikkakoskentien (tie nro 6300) varrella Kuikasta Tikkakoskelle sekä Kuikan tien (tie nro 630) varrella välillä vanha Kuikan koulu - Sikomäentien risteys on kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueelle on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana rakennettu keskimäärin yksi omakotitalo vuodessa. Alueellisessa suunnittelutarveratkaisussa käsittelyyn tuleva alue on maapinta-alaltaan noin 182 ha. Tämän lisäksi Kuikan tiiviiseen kyläalueeseen (tarkastelualue sivujen 3 ja 4 kuvat) voidaan laskea kuuluvaksi Pienviljelijäyhdistyksen omistamat vanha koulu tontteineen, pieni kiinteistö Tikkakoskentien varrella ja Kuikan tanssilavan alue (yhteensä noin 7 ha) sekä Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevat rakentamattomat kiinteistöt (yhteensä noin 16 ha). Tarkastelualueen kokonaispinta-ala on näin ollen noin 205 ha. Kaupungin ja Kuikan Pienviljelijäyhdistyksen omistamille maille, jotka sisältyvät laadittuun tarkasteluun, ei osoiteta tässä hankkeessa rakennusoikeutta. Ne jäävät alueellisen suunnittelutarveratkaisun ulkopuolelle, ja niiden mahdollinen myöhempi rakentaminen käsitellään siten erillisenä kysymyksenä. Kulttuuri- ja rakennushistoriallista arvoa omaavat kohteet käyvät ilmi seuraavasta kartasta. Hieman alueellisen suunnittelutarvepäätöksen tarkastelualueen ulkopuolelle sijoittuva Ränssin kievari omaa maakunnallista kulttuurihistoriallista arvoa. Suunnitelma-alueella ei ole löydettyjä muinaisjäännöksiä. Tarkastelualueen kulttuuri- ja rakennushistoriallista arvoa omaavat kohteet. Maakunnallista historiallista ja maisemallista arvoa omaava Ränssi Heinosen järven rannan tuntumassa sijoittuu nyt käsiteltävän alueellisen suunnittelutarvealueen ulkopuolelle

7 6 Kuikka on vanhaa maanviljelysseutua. Laajat viljellyt peltoaukeat sijoittuvat kuitenkin pääosiltaan nyt tarkasteltavan ja käsiteltävän alueen ulkopuolelle. Maaston topografia on loivapiirteinen ja vaihteleva. Maaston alavin paikka on Heinosen järven (+151,4) rannan tuntumassassa ja korkein paikka vastaavasti vanhan koulun pohjoispuolisen mäen laella (noin +195). Metsät ovat talousmetsiä. Syväojanmäen Natura-alue pohjoisessa Kaposenmäen länsipuolella sijoittuu lähes kokonaisuudessaan tarkastelualueen ulkopuolelle. Kuikan kylä tukeutuu Tikkakosken julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Etäisyys kouluille on koko tarkastelualueelta alle neljä kilometriä. Yhteydet Jyväskylän keskustan suuntaan paranevat merkittävästi lähivuosina, kun uusi Nelostie välillä Kirri - Vehniä valmistuu. Moottoritielle rakennetaan eritasoristeys Puuppolan kylän pohjoispuolelle, ja tästä tulee johtamaan suora yhteys Autiokankaalle nykyiselle Kuikantielle ja edelleen Kuikan ohi Uuraisten suuntaan (tie nro 630). Alueelle tällä hetkellä sijoittuvien asuinrakennusten määrä on 74 kpl (joista muutama saattaa tosin olla tällä hetkellä tyhjillään). Asukasluku on 210. Kylä on kokonaisuudessaan vesiosuuskunnan vesihuoltoverkon piirissä. Kuikan vesiosuuskunnan toiminta-alue ulottuu länteen Nyrölän kylään ja luoteeseen Uuraisten kunnan puolelle Oikarin alueelle. Kuvan oikeassa laidassa Tikkakosken asemakaava-alue, joka kuuluu Jyväskylän Energia Oy:n vesihuoltoverkon piiriin.

8 7 4. SUUNNITTELUTILANNE YLEISKAAVA Kuikan alueellisen suunnittelutarveratkaisun alueella on voimassa Jyväskylän kaupungin yleiskaava (kv , 99). KYLÄSELVITYS Kylä on merkitty Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa kylähelmenä, jota ympäröi kyläalue (vaaleanvihreä väri). Kartan itälaidassa on Tikkakosken taajama. (0te yleiskaavan kartasta 1/7, Yhdyskuntarakenteen ohjaus) Kuikan maankäyttöä on tarkasteltu Kuikan ja Nyrölän kyläselvityksen yhteydessä. Selvityksen analysoinnissa päädyttiin ajatukseen alueellisesta suunnittelutarvepäätöksestä Kuikan keskeisimmille alueille. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta teki päätöksensä hankkeeseen ryhtymisestä hyväksyessään ( , 274) kaavoitusohjelman vuosille Kuikan ja Nyrölän kyläselvitykseen on mahdollista tutustua osoitteessa LUONTOSELVITYS Kuikan alueesta on koostettu eri aikoina tehtyjen selvitysten pohjalta luontoselvitys (Anne Laita Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut ). Selvitys sisältää alueelle sijoittuvia arvokkaita luontokohteita (kasvillisuus) sekä liito-oravatietoja. Tehty liito-oravien inventointi alkaa tosin nolla jo vanhentunut. RAKENNUSJÄRJESTYS Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Jyväskylän rakennusjärjestys (tullut voimaan ). Kuikka on kokonaisuudessaan rakennusjärjestyksessä määritettyä suunnittelutarvealuetta. Alueellisen suunnittelutarveratkaisun aluetta koskevat luonnollisesti myös rakennusjärjestyksen yleiset määräykset samoin kuin määräykset, joilla ohjataan kaikkea asemakaavan ulkopuolista rakentamista.

9 8 Erityisesti tulee vielä huomata, että alueellinen suunnittelutarveratkaisu ei ole mahdollinen maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n nojalla ranta-alueella. Ranta-alueen leveytenä pidetään suomalaisen oikeuskäytännön mukaan noin 200:a metriä. Jyväskylän rakennusjärjestyksen mukaan asuntokäyttöön haetun rakennuspaikan tulee olla pintaalaltaan vähintään 5000 m 2 (asema- tai osayleiskaavan ulkopuolinen alue, joka kytkeytyy vesihuoltoverkkoon). Rakennuspaikkakohtaisissa rakentamisen määrissä noudatetaan myös tässä hankkeessa luonnollisesti Jyväskylän rakennusjärjestyksen määräyksiä. 5. PERUSTELUT UUSILLE RAKENNUSPAIKOILLE Alueellinen suunnittelutarveratkaisu koskee tarkastelualueelle syntyviä uusia asuinrakennuspaikkoja. Mitoitus perustuu emätilaselvitykseen, kiinteistöjen tarkastelualueelle sijoittuvaan pinta-alaan, mitoituspinta-alaan sekä aiempaan rakentamiseen. 5.1 Emätilaselvitys Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi laadittiin selvitys alueen tilanmuodostuksesta ja rakentamisesta. Emätilaselvitys on laadittu ajankohdasta eteenpäin. Vuoden 2000 alussa olleet tilat ovat näin ollen tässä tarkoitettuja emätiloja. Laaditun selvityksen perusteella alueellisen suunnittelutarvealueen nykyiset 103 kiinteistöä (laskelmasta jätetty pois Jyväskylän kaupungin ja Kuikan Pienviljelijäyhdistyksen omistama maa) ovat muodostuneet 76 emätilasta. Selvityksessä on esitetty kunkin emätilan pinta-ala tarkastelualueella sekä alueellisen suunnittelutarveratkaisun määritykseen kohdistuva mitoituspinta-ala. Mitoituspinta-alaan luetaan kuuluvaksi järven ranta-alueen ulkopuolinen rakennuskelpoinen maa hyvien liikenneyhteyksien äärellä (kartta sivulla 4). Lisäksi selvityksessä esitetään emätilasta muodostetut tilat nykyisine ja mahdollisine uusine rakennuspaikkoineen. 5.2 Emätilakohtaiset mitoitusperusteet Seuraavassa taulukossa on esitetty pinta-alarajat, joita on sovellettu määritettäessä rakennuspaikkojen lukumäärää emätilakohtaisesti. Emätilalle on osoitettu uusia rakennuspaikkoja, mikäli tämän alueelle on rakennettu taulukossa esitettyjä mitoitusperiaatteita vähemmän.

10 9 Alueellisella suunnittelutarveratkaisulla ratkaistavien rakennuspaikkojen lukumäärän tulee olla sellainen, että rakentaminen on toteutettavissa ilman asemakaavaa tai MRL 44 :n mukaista yleiskaavaa. Tästä syystä ratkaisussa on päädytty esittämään enintään kahta uutta rakennuspaikkaa emätilaa kohden, vaikka emätilatarkastelun mukaan jollekin kiinteistölle saattaisi kuulua vielä tätä useampi rakennuspaikka. Tällaisten kiinteistöjen mahdollinen lisärakentaminen kahden hankkeen jälkeen tulee tutkia ja ratkaista yksittäisen suunnittelutarveratkaisumenettelyn kautta. 5.3 Uusien rakennuspaikkojen sijoittaminen Uudet rakennuspaikat on kuvattu kohdemerkinnällä alueellisen suunnittelutarveratkaisun kartalla. Jos emätilasta on muodostettu useita tiloja, uusi rakennuspaikka on osoitettu ensisijaisesti rakentamattomalle tilalle, jonka pinta-ala tarkastelualueella on suurin. Edellisestä poiketen parissa kohteessa Tikkakoskentien ympäristössä, joissa lohkotilalle on aikanaan tehty kielteinen suunnittelutarvepäätös, uusi rakennuspaikka on osoitettu juuri kyseiselle kielteisen päätöksen saaneelle tilalle. Kyseiset lohkotilat täyttävät edellä tässä esitetyt pinta-alaehdot. Kyseistä menettelyä voidaan pitää maanomistajien oikeuksien näkökulmasta oikeana. Rakennuspaikkojen sijoittamisessa on pyritty ottamaan huomioon maaston topografia, vesihuoltoverkko, sekä muu rakennettu ympäristö. Pyrkimyksenä on kylärakennetta vahvistava uudisrakentaminen. Rakennuslupavaiheessa paikkaa on mahdollista jonkin verran täsmentää, mutta sitä ei voi siirtää merkittävästi. Uusia rakennuspaikkoja saavat tilat sisältävät noin 110 ha mitoituslaskelmaan mukaan luettavaa aluetta. 6. ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU EHTOINEEN Kuikan alueellinen suunnittelutarveratkaisu koskee niitä kiinteistöjä, joille laaditussa ratkaisussa on osoitettu uusi rakennuspaikka. Kiinteistöt ja niille tulevien uusien rakennuspaikkojen likimääräinen sijainti on esitetty alueellisessa suunnittelutarveratkaisukartassa. Alueellinen suunnittelutarveratkaisu koskee yhteensä 31 nykyistä tilaa. Tiloille on osoitettu yhteensä 45 uutta rakennuspaikkaa. Alueellinen suunnittelutarveratkaisu on voimassa kymmenen vuotta lautakunnan tekemän hyväksymispäätöksen antopäivästä. Päätös mahdollistaa suoran rakennusluvan hakemiselle Jyväskylän rakennusjärjestyksen (kv , 100 ) rakentamisen laadulle ja määrälle asettamin ehdoin. Koska päätöksessä osoitettavat rakennuspaikat sijoittuvat Kuikan vesiosuuskunnan vesihuoltoverkon toiminta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen, myös nyt tarkasteltava uudisrakentaminen velvoitetaan kytkemään verkkoon. Jyväskylän rakennusjärjestys sisältää asemakaavan ulkopuoliselle vesihuoltoverkkoon kytkettävälle rakentamiselle mm. seuraavat ehdot: - rakennuspaikan minimipinta-ala on 5000 m 2 - rakennuspaikalle voidaan sijoittaa yksi enintään kaksiasuntoinen asuinrakennus - asuinrakennus voi olla enintään kaksikerroksinen Rakennuspaikkakohtaisessa rakentamisen määrässä noudatetaan kaikilla muillakin tavoin Jyväskylän rakennusjärjestyksessä esitettyä

11 10 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ASETTAMIEN VAATIMUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN TÄSSÄ KUIKAN ALUEELLISESSA SUUNNITTELUTARVERATKAISUSSA Kuikan alueellinen suunnittelutarveratkaisu täyttää maankäyttö- ja rakennuslainlain 137a :n asettamat edellytykset seuraavin perusteluin: 1) Alueellisen suunnittelutarveratkaisun valmistelussa on otettu huomioon Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksymän yleiskaavan ( , 99) merkinnät ja määräykset. 2) Kuikka on merkitty edellä mainittuun oikeusvaikutteiseen kaavaan kyläalueena. 3) Alueellisessa suunnittelutarveratkaisussa esitetyn asuinrakentamisen kokonaismäärä on mitoitettu siten, että se ei vaikeuta mahdollista tulevaa kaavoitusta. Ratkaisu ei myöskään johda toteutuessaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 4) Uudet mahdolliset rakennuspaikat on sijoitettu kylärakennetta täydentäen nykyisten tieyhteyksien sekä vesihuoltoverkon läheisyyteen. 5) Hankkeessa on otettu huomioon maanomistajien yhdenvertainen kohtelu. 7. ALUEELLISEN SUUNNITTELUTARVEPÄÄTÖKSEN PROSESSI Alueellisen suunnittelutarvepäätöksen valmistelu ja kuuleminen toteutetaan tavanomaisesta suunnittelutarveratkaisupäätöksestä poiketen. Päätösasiakirjat valmistellaan kaupunkisuunnittelun yleiskaavoituksessa. Koska suunnittelutarveratkaisu koskee samanaikaisesti useita maanomistajia, asetetaan päätösehdotus liitteineen nähtäville 30 vuorokaudeksi (MRA 87 ). Päätösehdotuksen ollessa nähtävillä maanomistajat ja muut asianosaiset voivat jättää siitä kirjallisen muistutuksen. Nähtäville asetetaan tämän selostuksen ohella kartta, josta käy ilmi päätökseen sisältyvien uusien rakennuspaikkojen likimääräisen sijainti. Nähtävillä olon yhteydessä toivotaan erityisesti maanomistajien mielipiteitä omistamalleen maalle sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen likimääräisen sijainnin osalta. Päätöksen, jolla hanke liiteasiakirjoineen asetetaan nähtäville, tekee kaupunkirakennelautakunta. Alueellisen suunnittelutarvepäätöksen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta Leena Rossi kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja Vesa Rajaniemi kaavoitusinsinööri