VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS
|
|
- Ritva Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Esa Lammi
2 VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto Selvitysalue ja tietolähteet Menetelmät Liito-oravainventointi Pesimälinnustoselvitys Lepakkoselvitys Kasvillisuuden ja luontotyyppien inventointi Viitasammakkoinventointi Selvitysalueen yleiskuvaus Liito-orava Pesimälinnusto Huomionarvoiset lajit Lepakot Lepakoille tärkeät alueet Arvokkaat luontokohteet ja lajit Suositukset Lähteet ja kirjallisuus Kansi: Ojitettua rämettä selvitysalueen pohjoisosasta. Ilmakuvat Keravan kaupunki, Pohjakartat Maanmittauslaistos. Valokuvat Esa Lammi. 1
3 1 JOHDANTO Keravan kaupunki on laatimassa asemakaavaa kaupungin pohjoisosaan Virrenkulman asuinalueen länsipuolelle. Tästä Virrenkulma III -nimisestä kaava-alueesta on valmistunut osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuonna Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Virrenkulman asuinalueen laajentaminen länteen ja samalla säilyttää luontoarvoja ja virkistysalueita. Suunnittelualue on rakentamaton ja se palvelee nykyisin virkistysalueena. Alue on merkitty yleiskaavaan osin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja osin lähivirkistysalueeksi. Suunnittelualueella ei ole aiemmin tehty kattavaa luontoselvitystä. Keravan kaupunki tilasi kaavasuunnittelussa tarvittavan luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Toimeksiantoon kuuluivat keväällä tehty liitoorava-, viitasammakko- ja pesimälinnustoselvitys sekä kesällä tehty lepakkoselvitys ja kasvillisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden inventointi. Tässä raportissa esitellään Virrenkulma III:n luonnonolot, arvokkaat luontokohteet sekä huomionarvoisten eläin- ja kasvilajien esiintymät. Lisäksi annetaan suosituksia maankäytön suunnittelun tueksi. Selvityksen on laatinut biologi FM Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:stä. Lepakoita käsittelevästä osuudesta vastasivat FM Nina Hagner-Wahlsten ja FM Rasmus Karlsson, tmi BatHouse. 2 SELVITYSALUE JA TIETOLÄHTEET 3 MENETELMÄT Suunnittelualue (25 ha) sijaitsee Kalevan kaupunginosassa Pihkaniityn asuinalueen ja kunnanrajan välissä (kuva 1). Alueen keskiosassa on laajahko, kallioinen mäki, jota reunustavat itä- ja pohjoispuolella olevat metsäiset suot. Mäen laella ja alarinteillä on ulkoilureitti ja ulkoilukäyttöä palveleva vanha rakennus. Muutoin alue on rakentamaton. Suunnittelualueen itäpuolella on Virrenkulman asuinalue ja länsipuolella virkistyskäytössä olevaa metsää. Keravan lintuatlaksen ( ) mukaan suunnittelualueella on tavattu pesimäaikaan useita huomionarvoisia lintulajeja. Alueen itärajalla on Keravan yleiskaavaan 2020 merkitty arvokas luontokohde, Pihkaniityn niittyalue. Selvitystä varten kootusta muusta lähtöaineistosta (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Tuusulan kunta, OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu ja Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietokanta) ei ilmennyt muita arvokkaita luontokohteita tai lajiesiintymiä. Luontoselvitys tehtiin asemakaavatarkkuudella soveltaen Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi -oppaan (Söderman 2003) ohjeita. Työ painotettiin niihin lajeihin ja luontotyyppeihin, joiden säilyttämiseen on lainsäädännön tuomat velvoitteet. Maastossa inventoitiin liito-oravan, huomionarvoisten lintulajien, lepakoiden sekä huomionarvoisten kasvilajien esiintyminen koko alueelta ja arvioitiin viitasammakkoinventoinnin tarve. Lisäksi selvitettiin arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Näitä ovat luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset suojellut luontotyypit vesilain 2 luvun 11 :n mukaiset pienvesikohteet 2
4 lajistollisesti merkittävät metsälain 10 :n mukaiset elinympäristöt Suomessa uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008a, b) mahdolliset muut arvokkaat luontokohteet. Kuva 1. Virrenkulma III:n selvitysalue (vihreä rajaus) kartta- ja ilmakuvapohjalla. 3
5 Maastossa käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60C ja 62s), jolla luontokohteet ja lajien havaintopaikat voitiin paikantaa asemakaavoituksen kannalta riittävällä tarkkuudella. 3.1 Liito-oravainventointi Liito-oravan esiintyminen selvitettiin kiertämällä alueen metsät ja etsimällä liito-oravan jätöksiä Sierlan ym. (2004) ohjeiden mukaisesti. Jätöksiä etsittiin erityisesti kookkaiden haapojen, järeiden kuusten ja kolopuiden tyviltä. Liitooravaselvityksen maastotyöt tehtiin Selvityksestä vastasi Esa Lammi. Selvitys oli osa koko Keravan kattanutta liito-oravainventointia, joten tarkastelualue kattoi myös Virrenkulma III:n asemakaava-alueen ympäristöä. 3.2 Pesimälinnustoselvitys Linnustoselvityksen tavoitteena oli arvioida pesimälinnuston kannalta arvokkaimpia kohteita ja antaa tarvittaessa suosituksia maankäytön suunnittelua varten. Pesimälinnusto inventoitiin kolmeen laskentakierrokseen perustuvalla kartoituslaskennalla. Laskentapäivät olivat 24.4., ja Laskennoissa koko alue kierrettiin kattavasti läpi niin, että mikään kohta ei jäänyt 50 metriä kauemmaksi kulkureitistä. Laskennat tehtiin varhain aamulla Helsingin yliopiston eläinmuseon kartoituslaskentaohjeita (Koskimies & Väisänen 1988) noudattaen. Laskenta-aamut olivat sateettomia ja lähes tyyniä. Laskentojen aikana kirjattiin muistiin kaikki havaitut lintulajit. Ns. huomionarvoisten lajien (uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, lintudirektiivin liitteen I lajit, petolinnut, kanalinnut, tikat sekä lehtoja ja vanhoja metsiä suosivat lintulajit) havaintopaikat ja havainnon tyyppi (laulava koiras, pari jne.) merkittiin karttapohjalle. Laskentakertoja oli tieteelliseen linnustonseurantaan kehitettyjen ohjeiden suositusta vähemmän. Tämän vuoksi tulokset tulkittiin ns. maksimiperiaatteen mukaisesti, jolloin reviiriksi tulkittiin yksikin pesintään viittaava havainto lajille sopivassa ympäristössä. Paritulkinnoista jätettiin pois ylilentäneet linnut ja muut linnut, joiden ei oletettu pesivän alueella. Tuloksissa otettiin huomioon maaliskuisen liito-oravaselvityksen aikana tehdyt lintuhavainnot. Laskennoista vastasi Esa Lammi. 3.3 Lepakkoselvitys Lepakkoselvityksen tarkoituksena oli selvittää alueen lepakkolajisto, paikallistaa tärkeät lepakoiden ruokailualueet, ruokailupaikoille johtavat lentoreitit sekä mahdolliset lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat. Selvitys tehtiin reittikartoitusmenetelmällä. Kartoitusreitti kattoi koko alueen ja noudatti teitä, polkuja ja muita helposti yöllä kuljettavia reittejä. Inventointikierros tehtiin kesä elokuussa 2014 kolme kertaa (5.6., 9.7. ja ). Alueen koilliskulmassa oli käytössä myös yksi kartoitusyön ajan maastossa ollut passiiviseurantalaite, joka tallensi ohi lentäneiden lepakoiden kaikuluotausääniä. Kartoitusyöt olivat sateettomia, tyyniä ja lämpimiä (> +10 C). Kartoituskierroksilla liikuttiin rauhallisesti kartoitusreittiä pitkin ja kuulosteltiin lepakoita ultraäänidetektorilla (Pettersson 240), joka muuttaa lepakoiden korkeataajuiset kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. Selvityksessä käytettiin lisäksi digitaalista tallenninta, joka tallensi lepakoiden äänet muistikortille. Lepakkohavainnot kirjattiin muistiin ja merkittiin kartoille. 4
6 Lepakkoselvityksestä maastotöistä vastasi Rasmus Karlsson. Selvitys oli osa koko Keravan kattanutta lepakkoinventointia, joten tarkastelualue kattoi myös Virrenkulma III:n asemakaava-alueen ympäristöä. 3.4 Kasvillisuuden ja luontotyyppien inventointi Selvitysalueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin , jolloin koko alue kierrettiin kattavasti läpi. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykseen kuuluivat biotooppikuvioiden mukainen osa-aluejako ja mahdollisten erityiskohteiden inventointi. Osa-alueilta kirjattiin muistiin luonnonolojen yleiskuvaus, runsaimmat kasvilajit ja mahdolliset vähälukuiset lajit. Inventointitietojen perusteella arvioitiin, onko selvitysalueella luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia kohteita tai muita säilyttämisen arvoisia luonnonympäristöjä. Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnista vastasi Esa Lammi. 3.5 Viitasammakkoinventointi Viitasammakko on liito-oravan tavoin luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä. Viitasammakot lisääntyvät matalavetisillä, rehevillä rannoilla, pienissä lampareissa ja toisinaan myös syvissä ojissa. Lajin esiintyminen on luotettavimmin selvitettävissä huhti toukokuun vaihteessa, jolloin koiraat ääntelevät kutupaikoilla kuuluvasti pulputtaen. Soidinääntely on vilkkainta yleensä iltahämärissä (esim. Sierla ym. 2004). Selvitysalueelta etsittiin viitasammakolle sopivia kutupaikkoja ensimmäisen lintulaskennan yhteydessä. Lisääntymispaikoiksi sopivia kohteita ei todettu, joten viitasammakkoinventoinnin tekeminen alueelle ei ollut tarpeen. 4 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue jaettiin luonnonolojen perusteella kahdeksaan osa-alueeseen (kuva 2), joita kuvataan tässä luvussa. Osa-alue 1 Varttunutta, männikköistä kangasmetsää, joka on vanhoista ojista päätellen entistä niittyä. Puusto on noin 20 metrin korkuista ja harvennettua. Sekapuuna kasvaa koivua ja joitakin kuusia (kuva 3). Koivusta ja pihlajasta koostuva pensaskerros on paikoin melko tiheä. Myös vaahteraa on jonkin verran. Kenttäkerroksessa on tuoreen ja lehtomaisen kankaan lajistoa, mm. mustikkaa, puolukkaa, jänönsalaattia, sananjalkaa, ahokeltanoa ja metsälauhaa. Osa-alueen eteläpäässä ulkoiluitien varrella on pieni metsäkumpare, jossa on tyypillistä tuoreen kankaan kasvilajistoa. Puusto on kuusivaltaisempaa kuin osa-alueen pohjoisemmassa osassa. Kumpareen pohjoispuolitse luoteeseen laskeva oja on kaivettu kauan sitten suoraksi. Ojan varrella on tavanomaista kangasmetsien kasvillisuutta. Osa-alueen länsireunassa kasvaa rauhoitettua valkolehdokkia (kuva 8, si. 13). Eteläpäässä oli yksi ja luoteisosassa kaksi silmälläpidettävän sirittäjän reviiriä (kuva 7, sivu 11). 5
7 Kuva 2. Virrenkulman selvitysalueen kuvauksessa käytetty osa-aluejako (1 8). Kuva 3. Metsää osa-alueen 1 länsireunasta. 6
8 Osa-alue 2 Ojitettu räme, josta on aikanaan nostettu turvetta. Suon parhaiten säilyneet osat ovat isovarpurämemuuttumaa (ks. kansikuva), jonka valtakasveihin lukeutuvat juolukka, mustikka, puolukka, suomuurain ja suopursu. Suon reunaalueet ovat turvekankaita ja kuivahtaneita mustikkakorpia. Itäreunan ja eteläpään puusto on kuusivaltaista, mutta muualla valtapuuna on mänty, joka saavuttaa suon keskiosissakin 15 metrin korkeuden. Koivua on runsaasti osaalueen luoteisosassa. Koko osa-alueen eteläosa on entistä turpeenottoaluetta, jonne rämeen kasvillisuus on jo ehtinyt palata. Luoteisosassa on pienempiä turvekaivantoja, joista osa on märkiä ja puuttomia. Niiden kasvillisuutta luonnehtivat suovehka ja pullosara (kuva 4). Vaatelaita, ravinteikkaasta kasvupaikasta kertovia suokasveja niistäkään ei tavattu. Osa-alue 3 Ojitettu korpialue. Kuusimäen luoteispuolelta alkaa laajahko korpialue, joka on kokonaan ojitettu. Osa-alue 3 on mustikka- ja ruohoturvekangasta. Puusto on varttunutta, melko tiheässä kasvaa mäntyä ja koivua, mutta alueella on myös nuorempia, koivikkoisia kohtia. Osa-alueella on runsaasti vanhoja, pieniä turvekaivantoja ja niiden väliin kaivettuja ojia. Kenttäkerroksen kasvillisuus on vaihtelevaa. Lajistoon kuuluvat mm. mustikka, metsäalvejuuri, paatsama, suo-orvokki, metsäkorte ja riidenlieko. Vanhojen kaivantojen rahkasammalpinnoilla kasvaa mm. tähtisaraa, järvikortetta, kurjenjalkaa, maariankämmekkä ja suovehkaa. Osa-alueelta ei löydetty vaateliaita kasvilajeja. Huomionarvoisista lintulajeista havaittiin pyy ja sirittäjä (kuva 7, s. 11). Kuva 4. Vehkan täyttämä vanha turpeenottoalue osa-alueen 2 luoteiskulmasta. 7
9 Osa-alue 4 Kuusimäen pohjoisrinteen harvennettua kangasmetsää. Kuusimäen pohjoisrinteen puusto on mäntyvaltaista ja varttuvaa. Metsää on harvennettu joitakin vuosia sitten ja suurin osa pienpuustosta on samalla poistettu. Rinteeseen on jätetty lähinnä nuorehkoja mäntyjä ja koivuja (kuva 5). Pensaskerroksessa on harvakseltaan muutaman metrin korkuista pihlajaa ja koivua. Kenttäkerroksessa on tuoreen kankaan lajistoa, mm. mustikkaa, kieloa, sananjalkaa ja metsäkastikkaa. Osa-alue 5 Kallioinen, metsäinen mäki. Noin 20 metrin korkuisen Kuusimäen pohjoisrinteellä on avokalliota, mutta muut lakialueen kalliot ovat metsäisiä silokallioita. Puustona on varttunutta, matalaa männikköä, jossa on sekapuuna koivua ja jokunen kuusi. Vanhaa puustoa on niukasti. Kallioalueet ovat karuja ja niiden kasvillisuus on runsaan ulkoilukäytön kuluttamaa. Kasvilajistossa vallitsevat metsälauha, lampaannata, kanerva ja ahosuolaheinä. Hieman vaateliaampaa lajistoa edustavat pohjoispään avokalliolla kasvava jäykkärölli ja kalliohatikka. Mäen itärinteen metsä on muista rinteistä poiketen kuusivaltaista. Puusto on varttunutta ja kasvillisuudessa on tuoreen kankaan lajistoa. Osa-alueen kaakkoiskulmassa ulkoilumajan pohjoispuolelle on pieni kalliojyrkänne, joita Kuusimäen muissa osissa ei ole. Kuva 5. Kuusimäen pohjoisrinteen harvennettua metsää. 8
10 Osa-alue 6 Rehevä puronvarsinotkelma. Kosteapohjaisessa notkelmassa suoraksi kaivetun puron ympäristössä on ruohokorven ja lehtokorven kasvillisuutta, mm. hiirenporrasta, metsäalvejuurta, metsäkortetta, korpikaislaa, suo-orvokkia, terttualpia, jänönsalaattia ja nurmilauhaa. Kauempana puronvarresta kasvillisuus muuttuu lehtomaiseksi kankaaksi ja tuoreeksi kankaaksi. Puustona on harvennettua mäntyä ja koivua, osa-alueen itäpäässä myös harmaaleppää. Osa-alueella oli sirittäjän reviiri (kuva 7, s. 11). Osa-alue 7 Koivuvaltainen, harvennettu metsäkuvio, jossa on ulkoilureittejä. Puusto on varttuvaa ja siinä on koivun lisäksi mäntyä ja joitakin kuusia (kuva 6). Harvennuksen jälkeen rehevöitynyt pensaskerros on paikoin tiheä ja koostuu pihlajasta ja koivusta. Aluskasvillisuus on tyypillistä tuoreen kankaan lajistoa. Osa-alueen läpi laskee kaakosta tuleva pieni oja, jonka varrella kasvaa mm. hiirenporrasta, metsäalvejuurta ja vadelmaa. Ulkoilureittien kunnossapidon yhteydessä reittien varsille on levinnyt myös maa-aineksen mukana kulkeutuneita kasveja, kuten lupiinia ja kyläkellukkaa. Myös tällä osa-alueella oli sirittäjän reviiri (kuva 7, s. 11). Osa-alue 8 Kuusisekametsä. Selvitysalueen lounaiskulman rinne on varttuvaa kuusisekametsää, jossa kasvaa sekapuuna lähinnä koivua. Aluskasvillisuus on tuoreelle kankaalle tunnusomaista: mustikkaa, kieloa, metsäkastikkaa ja sananjalkaa. Kuva 6. Kevättalvinen maisema osa-alueiden 7 ja 8 rajalta. Kuva on otettu liito-oravaselvityksen yhteydessä , jolloin lunta oli maastossa enää paikoittain. 9
11 5 LIITO-ORAVA Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Alueella on vain vähän liito-oravalle sopivaa metsää, sillä harvennetut mänty-koivusekametsät ja puustoiset suot eivät täytä lajin vaatimuksia. Ainoa Keravan pohjoisosista tunnettu liito-oravan elinalue on Yli-Keravalla runsaan 600 metrin päässä selvitysalueelta. Liito-oravalle soveliasta metsää on lähempänä Tuusulan puolelta. Selvitysalueen rajan lähellä Tuusulan puolella tehdyt tarkistukset eivät kuitenkaan paljastaneet merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Tuusulan puoleiselta metsäalueelta ei ole aiempiakaan liito-oravahavaintoja. Liito-oravan esiintyminen Virrenkulman alueella ei ole todennäköistä. 6 PESIMÄLINNUSTO Selvitysalueella tehtiin pesintään viittaavia havaintoja 25 lintulajista (taulukko 1). Maaliskuisella liito-oravakierroksella havaittiin lisäksi harmaapäätikka, mutta laji ei myöhempien käyntikertojen perusteella pesinyt selvitysalueella. Linnustoon kuului pelkästään metsälintuja. Suurin osa alueen linnuista on lajeja, jotka tulevat toimeen monenlaisissa metsissä, myös selvitysalueelle tyypillisissä nuorehkoissa, harvennetuissa metsissä (kirjosieppo, käpytikka, laulurastas, mustarastas, pajulintu, peippo, punakylkirastas, punarinta, räkättirastas, sepelkyyhky, sinitiainen, talitiainen). Varttuneita ja vanhoja havumetsiä suosivia lajeja olivat pyy, puukiipijä, töyhtötiainen, hömötiainen ja hippiäinen. Niiden havaintopaikat (yksi tai kaksi reviiriä kutakin lajia) keskittyivät itäosan suoalueen kuusikkoisiin reunoihin ja Kuusimäen kaakkoisrinteelle. Vaateliaat lehtimetsien lajit puuttuivat sirittäjää lukuun ottamatta. 6.1 Huomionarvoiset lajit Pyy kuuluu EY:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Laji pesii eri-ikäisissä metsissä, joissa kasvaa tavallisesti ainakin sekapuuna leppiä ja koivuja. Pyy tavattiin alueen pohjoisreunasta. Reviiri todennäköisesti ulottui Tuusulan puolelle, jossa lajille sopivaa ympäristöä on tarjolla enemmän. Palokärki on EY:n lintudirektiivin liitteen I laji, joka suosii vanhoja havu- ja sekametsiä. Palokärjet liikkuvat pesimäaikana melko laajalla alueella ja reviirin tulkinta on hankalaa, ellei pesää löydetä. Maaliskuisen liito-oravatarkistuksen aikana palokärki havaittiin selvitysalueen länsipuolella parinsadan metrin päässä alueelta. Yksi palokärki käväisi toukokuun lintulaskennan aikana myös selvitysalueella. Kyseessä oli ravintoa etsivä lintu, joka todennäköisesti pesi selvitysalueen ulkopuolella. Sirittäjä on silmälläpidettävä lintulaji, joka suosii elinympäristöinään reheviä seka- ja lehtimetsiä. Laji viihtyy hyvin myös harvennetuissa mänty- ja koivuvaltaisissa metsissä sen jälkeen kun niihin on kasvanut uusi lehtipuuvaltainen pienpuusto. Virrenkulman alue on sirittäjälle sopivaa ympäristöä: sirittäjäreviirejä todettiin eri puolilla aluetta kaikkiaan kuusi (kuva 6). 10
12 Keravan lintuatlaksessa alueelta mainitaan pyyn ja harmaapäätikan lisäksi pikkutikka, tiltaltti ja pikkusieppo, joita ei vuonna 2014 tavattu. Vanhoja, lahopuustoisia metsiä suosivan pikkutikan ja pikkusiepon elinolot ovat kärsineet lintuatlaksen jälkeen tehdyistä hakkuista, jotka käsittävät suuren osan Virrenkulman alueesta. Tuusulan puolella selvitysalueen pohjoisimman kulman tuntumassa on jäljellä vanhaa metsää. Alueella kuultiin laulava pikkusieppo. Tiltaltille sopivaa metsää Virrenkulman alueella on edelleen, mutta ainoa yksilö kuultiin sekin Tuusulan puolelta. Kuva 7. Vuoden 2014 lintulaskennoissa tavattujen huomionarvoisten lintulajien reviirit ja todennäköisesti muualla pesineen palokärjen havaintopaikka. Taulukko 1. Virrenkulman selvitysalueen lintulaskennoissa v havaitut lajit laskentapäivittäin. Dir = lintudirektiivin liitteen 1 laji ja NT = silmälläpidettävä laji. Laji pyy (dir) sepelkyyhky palokärki (dir) käpytikka metsäkirvinen pajulintu sirittäjä (NT) kirjosieppo punarinta mustarastas laulurastas räkättirastas punakylkirastas Laji harmaasieppo puukiipijä sinitiainen talitiainen töyhtötiainen hömötiainen hippiäinen varis peippo punatulkku vihervarpunen viherpeippo 11
13 7 LEPAKOT Kesällä 2014 tehdyssä Keravan lepakkoselvityksessä Virrenkulman alueella havaittiin viiksisiippoja ja pohjanlepakoita. Lepakoita havaittiin erityisesti poluilla ja ulkoilureiteillä, jotka toimivat lepakoiden ruokailupaikkoina ja myös siirtymäreitteinä alueilta toisille. Pohjanlepakko on keskikokoinen lepakkolaji, jolle ominaisia elinympäristöjä ovat erilaiset metsäiset tai puustoiset kulttuurimaisemat myös kaupungeissa. Laji välttelee laajoja puuttomia alueita. Pohjanlepakot saalistavat tyypillisesti yli viiden metrin tai jopa 20 metrin korkeudella maan pinnasta, usein puunlatvojen tasalla. Suosittuja saalistuspaikkoja ovat pienet metsäaukeat ja puuston reunustamat rauhalliset tiekäytävät. Suomessa pohjanlepakkoa on tavattu pohjoisinta Lappia myöten ja se onkin yleisin ja runsain lepakkolajimme. Selvitysalueella havaittiin pohjanlepakkoa, 9.7. samoin kaksi ja pohjanlepakkoa. Heti alueen länsipuolella pohjanlepakoita havaittiin enemmänkin. Lepakot käyttivät siirtymäreittinään Virrenkulman selvitysalueen luoteisosasta lounaaseen suuntautuvaa ulkoilureittiä. Viiksi- ja isoviiksisiippaa ei voida varmuudella erottaa toisistaan pelkän maastohavainnon perusteella. Molemmat ovat pienikokoisia, tyypillisesti metsissä tai niiden reunoilla ja pienillä aukioilla saalistavia lajeja. Viiksisiippa suosii ilmeisesti isoviiksisiippaa enemmän kulttuuriympäristöjen metsiköitä. Loppukesällä viiksisiipat siirtyvät usein metsistä saalistamaan avoimemmille alueille, kuten rannoille tai pihoille. Isoviiksisiippa on lähisukulaistaan selvemmin metsälaji ja sitä voi tavata jopa mäntykankailla. Suomessa molempia lajeja tavataan maan etelä- ja keskiosissa ja ne ovat melko yleisiä. Viiksisiippa havaittiin Virrenkulman suunnittelualueella 5.6. ja 1.8. Alueen koilliskulmassa (osa-alue 1) ollut passiiviseurantalaite rekisteröi myös viiksisiipan. Heti selvitysalueen länsipuolella tehtiin myös kaksi viiksisiippahavaintoa. 7.1 Lepakoille tärkeät alueet Havaintojen perusteella suurin osa Virrenkulma III:n asemakaava-alueesta rajattiin II arvoluokan lepakkokohteeksi (kuva 7). Selvityksessä ei todettu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Virrenkulmasta lounaaseen kunnanrajan suuntaisesti lähtevä ulkoilureitti on tärkeä lepakoiden siirtymäreitti, mutta se jää lähes kokonaan selvitysalueen ulkopuolelle. Suomi liittyi Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna Sopimus velvoittaa huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATSsopimuksen mukaan luokan II alueiden arvo lepakoille on huomioitava maankäytössä. 12
14 Kuva 8. II arvoluokan lepakkoalue (vihreä rajaus) sekä huomionarvoisten kasvien löytöpaikat Viirrenkulma III:n alueella. 8 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIT Virrenkulman III:n asemakaava-alue on tavanomaista metsämaastoa, jonka puustoa on joitakin vuosia sitten harvennettu ja nuorennettu. Alueen suot on ojitettu ja niistä on aikoinaan nostettu turvetta. Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain suojaamia kohteita eikä uhanalaiseksi arvioituja luontotyyppejä. Kuusimäen kallioinen pohjoisrinne on metsälain mukainen erityisen arvokas elinympäristö, mutta se on runsaan ulkoilukäytön kuluttama ja kasvistoltaan tavanomainen. Aluetta ei ole syytä rajata arvokkaaksi luontokohteeksi. Yleiskaavaan 2020 luontokohteena rajattu Virrenkulman niittyalue sijoittuu Kuusimäen itäpuolelle. Alue on metsittynyt ja sen kaakkoisosa on jäänyt pallokentän alle. Alkuperäistä niitty-ympäristöä ei ole jäljellä. Aluetta ei voida pitää arvokkaana luontokohteena. Selvitysalueella ei todettu uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja. Alueen koilliskulmassa Pihkaniityntien pientareella (kuva 7) kasvaa pieni esiintymä silmälläpidettävää (NT; ks. Rassi ym. 2010) ketoneilikkaa. Silmälläpidettävistä linnuista tavattiin sirittäjä, joista pesi kuusi paria eri puolilla aluetta (ks. luku 6). Pihkaniityn asuinalueen puoleisella metsäalueella kasvaa luonnonsuojelulailla rauhoitettua valkolehdokkia, joita kesäkuussa oli kukassa toistakymmentä yksilöä. Alueen lounaisosassa ulkoilureitin lähellä (kuva 8) kasvaa nuori, hakkuista toipuva metsälehmus. 13
15 9 SUOSITUKSET Kuusimäki ja siitä lounaaseen jatkuva metsäinen korpialue on Keravan pohjoisosien ainoa II arvoluokan lepakkoalue (kuva 8). Alueen säilyminen lepakoille suotuisana edellyttää, että ainakin sen ydinosat ja yhteys lounaaseen säilytetään nykytilassaan. Aluetta voidaan käyttää ulkoiluun ja sinne on mahdollista perustaa uusia ulkoilureittejä lepakoiden elinolojen heikkenemättä. Uusia reittejä ei kuitenkaan tulisi valaista, jotta alue säilyisi suotuisana valaisemattomia metsäalueita suosiville viiksisiipoille. Valkolehdokin kasvupaikat olisi hyvä huomioida alueen suunnittelussa esimerkiksi jättämällä osa-alueen 1 länsireuna virkistyskäyttöön. Virrenkulman niittyalue on syytä poistaa valmisteilla olevan uuden yleiskaavan luontokohteista. 10 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Koskimies, P. & Väisänen, R. A: 1988: Maalintujen kartoituslaskentaohjeet. Teoksessa: Koskimies, P. & Väisänen, R. A. (toim.): Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki, ss Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109:
PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotTUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 8.12.2014 TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet...
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA
ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS: LEPAKOT Marko Vauhkonen, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.10.2016 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta laatii asemakaavaa Nurmijärven kirkonkylän
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotTUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 29.12.2014 TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3 3
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotMIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS
MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLUONTOLAUSUNTO SÄTERINMETSÄN KAAVAMUUTOSTA VARTEN
LUONTOLAUSUNTO SÄTERINMETSÄN KAAVAMUUTOSTA VARTEN Esa Lammi 19.11.2015 Luontolausunto. Säterinmetsän kaavamuutos. JOHDANTO Leppävaarassa sijaitsevalle Säterinmetsän alueelle on valmisteilla kaavamuutos,
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotMÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Pekka Routasuo 12.12.2013 MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLiite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite
Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotLUONTOLAUSUNTO KUNGSGÅRDSSKOLANIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN
LUONTOLAUSUNTO KUNGSGÅRDSSKOLANIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Esa Lammi 30.5.2016 1 JOHDANTO Kungsgårdsskolanin (Åminnen) asemakaavan muutoksessa tutkitaan ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin uudisrakennusten
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN
MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotHaminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen
Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotMäntymäen luontoselvitys Laihia
Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotMegatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotTUUSULAN ANTTILANRANNAN LUONTOSELVITYS
TUUSULAN ANTTILANRANNAN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 TUUSULAN ANTTILANRANNAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3 3 Menetelmät...
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotKUHMALAHDEN OSAYLEISKAAVOJEN TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS
KUHMALAHDEN OSAYLEISKAAVOJEN TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 31.7.2018 KUHMALAHDEN OSAYLEISKAAVOJEN TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 4 3 Tulokset... 5 3.1 Viitasammakko...
LisätiedotHEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.10.2016 Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. HEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVAN
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotTUUSULAN JOKELAN KARTANON ALUEEN LUONTOSELVITYS
liite2 TUUSULAN JOKELAN KARTANON ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 TUUSULAN JOKELAN KARTANON ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet...
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotEsa Lammi & Pekka Routasuo LILLMOSSASKOGENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN (713300) LUONNONOLOT. Esa Lammi
Esa Lammi & Pekka Routasuo LILLMOSSASKOGENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN (713300) LUONNONOLOT Esa Lammi 10.8.2016 1 JOHDANTO Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on laatinut asemakaavan Perusmäen eteläpuolella sijaitsevalle
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotSIPOON TAASJÄRVI IV -ALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS
SIPOON TAASJÄRVI IV -ALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi & Marko Vauhkonen 20.10.2017 SIPOON TAASJÄRVI IV -ALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotRaportti BJ Nurmijärven kunta
Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Lepsämän liito-oravakohteiden tarkistukset 2007 1 Yhteenveto Tämä liito-oravakohteiden tarkistus on tehty Nurmijärven kuntaan Lepsämän alueelle. Lepsämän
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotORIMATTILAN PENNALAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONTOSELVITYS 2012
ORIMATTILAN PENNALAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONTOSELVITYS 2012 Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 3.11.2012 ORIMATTILAN PENNALAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONTOSELVITYS 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotLappeenrannan eteläosien osayleiskaavan lisäluontoselvitys vuonna 2010
Lappeenrannan eteläosien osayleiskaavan lisäluontoselvitys vuonna 2010 Pesimälinnusto, liito-orava, luontokohteet Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Lappeenrannan eteläosien osayleiskaavan
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotRAJAMÄEN KYLÄNPÄÄN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN KYLÄNPÄÄN LUONTOSELVITYS Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2.10.2013 RAJAMÄEN KYLÄNPÄÄN LUONTOSELVITYS Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Selvitysalue ja tietolähteet... 2 3. Menetelmät... 4
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
LisätiedotKOLMPERÄN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2014
KOLMPERÄN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2014 Esa Lammi, Pekka Routasuo & Nina Hagner-Wahlsten 23.1.2015 KOLMPERÄN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2014 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Selvitysalue ja tietolähteet... 2 3. Menetelmät...
LisätiedotSIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Nina Hagner-Wahlsten & Marko Vauhkonen Väliraportti 15.10.2015 SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotLuontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla
Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys
16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotKLAUKKALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONTOSELVITYS
KLAUKKALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi & Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.10.2013 KLAUKKALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1. Johdanto...
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotRuostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 19.1.2015 Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1 Johdanto Nurmijärven kunta on laatimassa asemakaavaa Kirkonkylän keskustaajaman pohjoispuolella
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotHEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008
HEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008 Marko Vauhkonen & Nina Hagner-Wahlsten 2.12.2008 HEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008 SISÄLLYS
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.8.2017 Viite 1510034745-001 JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN
Lisätiedot