KUNTOTARKASTUS. Pankkoniementie PIELAVESI

Transkriptio

1 KUNTOTARKASTUS Pankkoniementie PIELAVESI Tarkastuspäivä

2 /28 1. YLEISTIETOA KOHTEESTA JA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja: Kohde: Kiinteistön nimi Kiinteistötunnus: Valmistusvuosi: 1974 Käyttötarkoitus: Kerroslukumäärä 1 Kellari Kohteen omistajat: Tarkastuksen syy: Omistushistoria: Niskanen Seppo Kukkotie YLIVIESKA Saunamökki Ei Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kiinteistön kauppa Tarkastuspäivä: Tarkastaja(t): Läsnä olleet: Tarkastusta rajoittavat tekijät: Tarkastuksen rajaukset: Suoritetut korjaustoimenpiteet: Omistajan havaitsemat virheet ja puutteet: Suunnitteilla olevat korjaukset: Jouni Tissari Rkm. Rakennusterveysasiantuntija Jouni Tissari - Ei tiedossa - Ei tiedossa - Ei tiedossa Säätila ulkona RH % Lämpötila C Abs 0,0 g Sisäilma: RH % Lämpötila C Abs 0,0 g

3 /28 2. RAKENNUSTEKNISET TIEDOT Rakennustapa: Runkorakenne: Perustukset: Perusmuuri: Alapohjarakenne: Ulkoseinärakenne: Julkisivupinnoite: Kattomuoto: Vesikate: Ovet ja ikkunat: Eristysmateriaali Tulisijat ja hormit: Yläpohja: Väliseinät: Lämmön tuotto: Lämmönjako Iv- järjestelmä Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu Puu Betoninen sokkelipalkki Betoni Maanvarainen teräsbetonilaatta Rankarakenne + puuverhous Puu lomalaudoitus Harjakatto Pelti 3-Lasiset MSK Mineraalivilla Tiilistä muurattu savupiippu ja avotakka Puurakenteinen Osa seinistä puurakenteisia ja osa kivirakenteisia Suora sähkö Suorasähkö seinäpattereilla Painovoimainen / luonnollinen Kyllä

4 /28 3. KULUTUSTIETOJA OMISTAJAN ILMOITUKSEN MUKAAN Sähkön kulutus: kwh/v Veden kulutus: kuutiota Öljyn kulutus litraa Muu kulutus 4. YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Tarkastettu saunarakennus on valmistunut Pielavedelle vuonna Rakennus on yksi Marjoniemen leirikeskuksen rakennuksista. Rakennuksen perustana on saatujen tietojen mukaan betonipalkki. Alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Tuvan puolella on puukorokelattia ja muualla kaksoisbetonilaatta. Ulkoseinät ovat puurunkoiset ja eristeenä on mineraalivilla. Julkisivupintana on lomalauta. Vesikatteena on pelti ja katteen kantavana rakenteena on paikalla rakennetut nalaristikot. Rakennuksessa on suora sähkölämmitys. Lämmönjako tapahtuu pattereiden avulla. Ilmanvaihto on painovoimainen. Nykytietämyksen mukaan riskirakenteena pidetään puukorokelattiarakennetta. Raportin lopussa on riskirakennekortit rakenteesta. Riskirakennekorteissa on esitetty mahdolliset riskit. Riskirakennekortit eivät välttämättä ole juuri 1:1 samalaisista rakenteista, mitä tarkastetussa talossa on, mutta korteissa on periaate kerrottu oikein. Riskirakenne ei tarkoita sitä, että rakenne on vaurioitunut, vaan että vaurioitumisriski on olemassa. Rakennuksessa käytetyt materiaalit ja rakenneratkaisut ovat tyypillisiä rakentamisajalle. Rakennus on rakennettu aikakaudella, jolloin rakennusmateriaaleissa käytettiin yleisesti vielä asbestia. Tämä on otettava huomioon remonttien yhteydessä tehtävissä purkutöissä. Tarkastuksessa havaitut puutteet on kirjattu havaintoihin. Olellisemmat havainnot ovat kohdassa 5. Tarkastusraportin lopussa on KH-ohjeen mukaiset tekniset käyttöiät, joita tulee verrata rakennuksen ja rakennustekniikan ikään. 5. OLENNAISIMMAT HAVAINNOT Havainnot Huolto Lisätutkimus Korjaus/ uusiminen Riskirakenne 8.4 Perustukset ja alapohja: Yläpohja, ullakko, vesikatto ja vesikaton varusteet: Märkä- ja kosteat tilat:

5 /28 6. TARKASTUSTAPA, KÄYTÖSSÄ OLLEET ASIAKIRJAT JA MITTALAITTEET Kuntotarkastus on suoritettu pääosiltaan aistinvaraisesti, silmämääräisesti tarkastellen ainetta rikkomatta ja käyttäen apuna mittalaitteita. Tarkastuksessa on pyritty selvittämään rakenteiden turvallisuuteen, kestävyyteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä vaurioita. Tarkastuksessa on käyty läpi kaikki huonetilat lukuunottamatta tiloja joihin ei ole ollut pääsyä. Sellaisia tiloja ei myöskään ole voitu täysin tarkastaa, joissa on ollut tavaraa ja sellaisia painavia huonekaluja joita ei ole voitu helposti siirtää. Rakenteita rikkomattomalla menetelmällä ei voida havaita rakenteiden sisällä piileviä vaurioita. Osa perus- ja rakennetiedoista on kirjattu omistajalta saatujen tietojen mukaan. Omistajalta on myös saatu tiedot mahdollisesti aikaisemmin sattuneista vesivahingoista tms. Piilossa olevien perustus-, seinä- ja kattorakenteiden sekä salaojien kuntoa, toimivuutta rakennuskerroksia tai korjaustarvetta ei voida luotettavasti määritellä. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistinvaraisen ja rakenteita rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Rakenteiden luotettava tarkastaminen edellyttää yleensä aina laajoja rakenteiden avauksia, että niiden kunto saadaan kunnolla selvitettyä. Näin ollen täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voida koskaan saada ilman laajoja rakenneavauksia. Jos rakennuksen ostaja ei ole rakennusalan ammattilainen, edellytetään että ostaja tutustuu huolellisesti raporttiin yhdessä rakennusalan asiantuntijan kanssa. Riskirakenne määritellään seuraavasti: Rakenneratkaisu, jonka kosteustekninen toiminta on puutteellista ja joka voi johtaa rakenteen vaurioitumiseen muita rakenneratkaisuja nopeammin. Riskirakenteen rakennusaikana rakenteen ongelmakohtia ei ole ymmärretty. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Käytössä oleet asiakirjat: - Alkuperäinen pohja, leikkaus ja julkisivupiirustus Mittauslaitteet, käyttö tarpeen mukaan: Trotec T 2000 S yhdistelmämittari TS 300 SDI pinta-anturi Protimeter piikkianturimittari Pintakosteusmittaus suoritetaan em. mittareilla. Mittaussyvyydet vaihtelevat mm. Jokaisen pinnan mittaustuloksia on tulkittava vain ko. tilan tuloksina. Eri tilojen tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Mittaustulokeen vaikuttaa useat tekijät mm. alustan materiaalin kerrokset, betonin tiheys, alla olevat putket ja raudoitukset yms. Pintamittarilla tehtyyn mittaukseen ei voi täysin luottaa, sillä mittari voi antaa ilmoituksen kosteudesta vaikka kosteus onkin laatan ja vesieristeen välissä, mikä on täysin normaali ilmiö.

6 /28 7. TILOJEN KUNTOLUOKAT JA MITTAUSTULOKSET Kuntoluokat 1. Hyväkuntoinen, uutta vastaava tai juuri peruskorjattu 2. Tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3. Välttävässä kunnossa, uusimis- ja/tai korjaustarvetta 4. Huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava Huonetila/ Rakennusosa Kuntoluokka Eteinen 2 Huomioita Sauna 3 Pesuhuone 2 Siivouskomero 3 WC 3 Tupakeittiö 2 Varasto 2

7 /28 Havaintoja kosteustilanteesta 1. Ei kohonneita kosteuslukemia 2. Hieman kohonneita kosteuslukemia tilannetta syytä seurata, ei näkyviä vaurioita 3. Korkeita kosteuslukemia ja/tai näkyviä vaurioita, suositellaan jatkotutkimuksia 4. Märkä rakenne ja/tai vaurioita näkyvissä, heti korjattava tai uusittava Huonetila/ Rakennusosa Eteinen 1 Sauna 2 Pesuhuone 2 Siivouskomero 1 WC 2 Varasto 1 Lattia Seinä Huomioita

8 /28 8. HAVAINNOT RAKENNUSOSITTAIN Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole työselitys. Huomiot 8.1 Tontti ja piha-alue Tutkittu rakennus on Marjoniemen leirikeskuksen yhteydessä oleva saunarakennus, joka sijaitsee Pielaveden kunnan Marjoniemessä omalla tontilla. Tontti saunan ympärillä on tasamaata. Rakennusta ympäröivällä tontilla on nurmikenttää ja istutuksia. Nurmikko kasvaa sokkeliin kiinni asti. 8.2 Sade- ja sulamisvesien poisjohtaminen Rakennuksessa on kattovesien ohjaukseen sadevesikourut ja syöksytorvet. Syöksytorvista on vedet ohjattu loiskekivillä n. metrin päähän sokkelista. Salaojien tarkastuskaivoja ei havaittu. Jos salaojitus on, on se alkuperäisessä kunnossa. Maanpintojen muotoilu rakennuksen ympärillä on pääasiassa rakennuksesta poispäin viettävä. Sokkelin vierustalla on kuitenkin painaumat, jotka johtunevat sokkelin ympärillä olevan maan routimisesta. - Suosittelen, että rakennuksen nurkalle kaivetaan kuoppa siten, että sen pohja ylettyy reilusti perustuksien alapuolelle ja tarkastetaan mahdollinen salaojituksen olemassa olo ja sen toimivuus. Samassa yhteydessä on mahdollista myös asentaa salaojan tarkastuskaivo. - Salaojajärjestelmän tekninen käyttöikä, rakennettu ennen vuotta 1999 on 40 vuotta, tarkastusväli 2 vuotta ja kunnossapitojakso 5 vuotta. - Salaojien toimivuus ja niiden korko verrattuna lattian korkoon vaikuttaa suoraan lattian ja alapohjarakenteen kosteusolosuhteisiin. Salaojitus tulisi olla n. 200 mm alempana kuin betonilattian alapinta tai perustuksien alin kohta. Sadevedet ohjautuvat loiskekivillä pois sokkelin vierestä Maa rakennuksen sokkelin vieressä "montulla"

9 / Siivouskomero Siivouskomeron lattia on maalattua betonia. Väliseinät ovat puurakenteisia ja levyverhottuja. Pesuhuoneen vastaista seinää avattiin suihkun kohdalta. Rakenteen alaohjauspuussa ja pystyrunkojen alaosissa oli havaittavissa kosteuden aiheuttamaa tummumista. - Kosteus on tullut vuosien saatossa pesuhuoneen puolelta. Pesuhuoneen seinän raknneavaus siivouskomeron puolelta Puurakenteiden alareunoissa kosteuden aiheuttamia paikallisia vaurioita 8.4 Perustukset ja alapohja Perustuksena on betoninen sokkelipalkki. Betonisokkelin pinta on maalattu. Siinä ei havaittu halkeamia. Alapohjan rakenteena tupakeittiössä on maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on puukoolatut lattiat. Pesutiloissa on kaksoisbetonilaatta. Maanpinnan ja lattian eristetilan alaosan korkoero on n.100 mm. Puukoolattu lattia on nykytietämyksen mukaan riskirakenne. Riski muodostuu kahdesta eri rakenteen ominaisuudesta: betonilaatan alta puuttuu lämmöneriste, jolloin sisäilman kosteus voi tiivistyä kylmän betonilaatan pintaan tai maaperästä kapilaarisesti tai difuusiolla nouseva kosteus vaurioittaa lämmöneristeitä. Betonilaatan pinnassa on vedeneristeenä bitumisively. Jos bitumisively on ehjä, ei maaperästä nouse kosteutta rakenteeseen. Katso raportin lopusta riskirakennekortti. - Veden haitallinen kapilaarivirtaus rakenteeseen tai rakenteessa estetään salaojituskerroksella ja kosteudentai vedeneristyksillä. - Alapohjan lämmöneristys sijoitetaan kokonaan tai pääosin pohjalaatan alle. Lattian puurakenteet erotetaan bitumikermikaistalla tai vastaavalla materiaalilla alapuolisen laatan ja sokkelin rakenteista. -Nykyisten rakentamismääräysten mukaan lattian pinta tulisi olla vähintään 0,3 m suunniteltua maanpinnan korkeusasemaa ylempänä rakennuksen vieressä tai perusmuuri on suojattava ulkopuolisella vedeneristyksellä sokkelin yläreunaan asti - Maanvaraisen lattian päälle tehty kevytrakenteinen lattiarakenne, jossa lämmöneriste on laatan päällä, on kosteusmielessä aina riskirakenne. Riski pienenee jos myös betonilaatan alla on lämmöneristys. - Tehty poraus/ poraukset edustaa ko. paikkaa. Rakenteen kunnon selvittämiseksi tulisi rakenneavauksia tehdä useampia eripuolille rakennusta. - Jos eristeiden mikrobiologinen kunto halutaan selvittää, tulee eristetilasta ottaa materiaalinäytteitä eristeiden mikrobien laadun ja määrän selvittämiseksi.

10 /28 Tuvan lattian rakenneavaus Rakenneavaus Rakenneavauskohdasta sisäkuva 8.5 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat puurankarakenteiset ja lämmöneristeenä on mineraalivilla. Ulkoverhous on tyydyttävän kuntoista maalattua lomalautaa. Ulkoverhouksessa on ilmarako ainoastaan päällimmäisen laudan alla. Seinien maalipinta on kohtalaisen kuntoinen. Kaiteiden maalipinta on ravistunut. - Julkisivulaudoituksen tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta - Maalatut julkisivuosat vaativat jatkuvaa huoltamista. Suositeltava huoltomaalausväli on n vuotta riippuen ilmansuunnasta ja käytetyistä materiaaleista.

11 /28 Ulkoverhouksen päälimmäisen laudan alla tuuletusrako 8.6 Ikkunat ja ovet Rakennuksessa on alkuperäiset MSK-tyyppiset puukehyksiset ikkunat. Ikkunapuitteiden maalipinta on osittain hilseillyt ulkopuolelta. Ulko-ovet ovat alkuperäisiä kehysrakenteisia puupaneeliovia. Ovien tiivistys on huono, mutta muuten ovet ovat tyydyttävän kuntoiset. Saunan paneeliovi on osittain tummunut ja oven karmin alaosassa on lahovaurio. - Ikkunat ja ulko-ovet suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. - Ikkunoiden ja ovien tekninen käyttöikä on vuotta olosuhteista ja suoritetuista huoltotoimenpiteistä riippuen. - Saunan ovi olisi hyvä uusia karmeineen Ikkunoiden ulkopuolien maalipinta hilseilee 8.7 Yläpohja, ullakko, vesikatto ja vesikaton varusteet Käynti yläpohjaan on rakennuksen päädyssä olevan aukon kautta. Vesikatteen kantavana rakenteena on paikalla tehdyt naularistikot. Yläpohjaa ei voitu kokonaisuudessaan tutkia, koska se oli niin matala. Yläpohjan tuuletus toimii harvalaudoitettujen räystäiden kautta. Yläpohjan puurakenteissa ei havaittu tuuletuksen puutteesta johtuvia tummumia. Lämmöneristeenä on mineraalivilla. Eristekerroksen paksuutta ei mitattu. Eristeiden pinnassa havaittiin

12 /28 tippavuotojälkiä. Savupiippu on muurattu tiilistä ja sen pinta on tasoitettu. Piippu on ulkopuolelta rapautunut. Piipun päällä on suojahattu ja piipun pellitys on tiivis. Vesikatteena on peltikate. Katteen kiinnitys on kunnossa. Aluskatetta ei ole. Katteen pinnassa on jonkin verran ruostetta. Talotikkaat sijaitsevat päädyssä. Tikkaat ovat hyvin kiinni alustassaan, mutta ruosteessa. Lumiesteitä ja kattosiltoja ei ole. Tekniset käyttöiät: - Peltikaton tekninen käyttöikä on vuotta. - Tekniset käyttöiät kuvaavat tyypillistä uusimisväliä, todellinen käyttöikä vaihtelee runsaasti suoritettujen huoltotoimenpiteiden, käytettyjen materiaalien ja olosuhteiden mukaan. Ajoissa tehdyillä huoltotoimenpiteillä katteen käyttöikää voidaan merkittävästi jatkaa. Kuva yläpohjasta Eristeiden pinnassa kondessikosteuden aiheuttamia tippajälkiä SAvupiippu tasoitettu ulkopinnasta Vesikatossa ruostetta

13 /28 Yleiskuva vesikatosta 8.8 Räystäskourut, syöksytorvet ja vesipellitys Rakennuksen sivuilla on ehjät räystäskourut ja syöksytorvet. Kourut olivat hyvin kiinni, mutta niissä oli roskaa. Ikkunoiden vesipeltien kallistus ikkunasta poispäin on hyvä ja niiden ylitys seinälinjasta on riittävä. Vesipeltien reunanosto smyykilautaan on tiivis. Vesipellin ja ikkunakarmin välinen liitos on tiivis. - Räystäskourujen ja syöksytorvien tekninen käyttöikä on n vuotta - Räystäskourut tulisi puhdistaa kaksi kertaa vuodessa. Kouruissa jonkin verran roskaa 8.9 WC:t Wc:n seinistä kaksi on kivirakenteisia ja kaksi puurakenteisia. Lattiapintana on alkuperäinen muovimatto. Seinäpinnat ovat maalattua lastulevyä. Lattiassa havaittiin kosteutta ja muovimatto on irti alustastaan. Altaan alapuolisissa liitoksissa ei näkynyt vuotoja. Lattiakaivoa ei ole. Wc-istuin on hyvin kiinni. Ilmanvaihto on hormiin. - Suositellaan wc:n remontoimista

14 /28 WC 8.10 Märkä- ja kosteat tilat Pesuhuone on alkuperäisessä kunnossa. Seinät ovat puu/levyrakenteiset. Vedeneristyksestä ei ole tietoa. Lattiapinnoilla on tyydyttävän kuntoinen laatoitus. Kosteutta löytyi lattiakaivon ympäriltä ja suihkun roiskevesialueelta lattiasta. Seinäpintana on muovilevyt. Sisäkatto on rakennuslevyä ja se on välttävän kuntoinen. Lattialämmitystä ei ole. Lattian kallistus kaivolle on riittävä ja kaivon tiivistepinnat ovat ehjät. Ilmanvaihto on painovoimainen hormiin. Sauna on alkuperäisessä kunnossa. Seinissä on vaakapanelointi, jonka alla on niukka ilmarako ja tinapaperi. Katto on paneelia. Lattiapinta on maalattua betonia ja se on tyydyttävän kuntoinen. Lattialämmitystä ei ole. Kohonnutta kosteutta havaittiin koko lattian alueella. Saunassa on lattiakaivo, jolle lattian kallistus on riittävä. Kaivon tiivistepinnat ovat ehjät. Kiuas on sähkölämmitteinen (Helo). Kiukaan suojaetäisyydet ovat riittävät. Lauteet ovat puurunkoiset ja tyydyttävän kuntoiset. Ilmanvaihto on painovoimainen. Saunan oven karmien alaosat ovat osittain lahot. Ovessa on myös tummumaa ja ravistumaa. Saunan seinän alaosaan tehtiin rakenneavaus jossa havaittiin, että tinapaperin japaneloinnin välissä on niukka ilmarako. Seinän alaosassa on bitumihuopa joka on nostettu osittain seinälle. Varsinaista vauriota ei havaittu. - Kivirakenteisten märkätilojen pintarakenteiden tavoitteellinen käyttöikä on KH- kortin mukaan vuotta. Käyttöikään vaikuttaa tilojen käyttötapa, pintamateriaalit ja tehtyjen rakenteiden työtapa. - Puurakenteisten märkätilojen pintarakenteiden tavoitteellinen tekninen käyttöikä on vuotta. Käyttöikään vaikuttaa tilojen käyttötapa, pintamateriaalit ja tehtyjen rakenteiden työtapa. - Märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. - Märkätilat suositellaan varustettavaksi lämmitysjärjestelmään liitettävällä ja erikseen käytettävissä olevalla lattialämmityksellä. - Pesuhuonen ja sauna ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja suositellaan niiden remontoimista.

15 /28 Pesuhuone Sauna Saunan seinän alaosan rakenneavaus Saunan oven karmin alaosassa lahoa 8.11 Keittiö ja muut erityistilat Keittonurkkauksen seinäpinnat on maalattu ja lattiapinta on lautaa. Kaapistojen välisessä tilassa on laatoitus. Kalusteet ovat alkuperäisset. Altaan alapuolisissa liitoksissa ei näkynyt vuotoja. Kosteutta ei löytynyt. Allashanan virtaama on silmämääräisesti riittävä. Keittonurkkauksessa ei ole liettä eikä astianpesukonetta. Altaan takainen silikonisaumaus on kunnossa. Keittonurkkaus

16 / Tupakeittiö/takkahuone Tupakeittiö/takkahuoneen lattiapinta on lautaa ja seinäpinnat paneelia. Lattia- ja seinäpinnat ovat tyydyttävän kuntoiset. Sisäkatot ovat paneelia. Vuoto- tai kosteusjälkiä ei näkynyt. Sisäilma on aistinvaraisesti tunkkainen. Majoitusrakennuksen puoleiseen päätyyn ulkonurkkaan tehtiin rakenneavaus Varasto/tekninen tila Yleiskuva takkahuoneesta Varasto/tekninen tila on lämmin. Lattiapinta on maalattua betonia. Seinä- ja kattopinnat ovat lautaa. Varasto on tyydyttävän kuntoinen. Tilassa on kaksi lämminvesivaraajaa. Lattiassa havaittiin kosteutta ja katossa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Saunan vastaisella seinällä havaittiin ilmavuotojen aiheuttamia tummentumisia. Varaston katossa kosteuden aiheuttamia jälkiä Seinälaudoituksen raoista tullut ilmavuotoa mitä ilmeisimmin saunan puoleta

17 / Lämmitys ja ilmastointi Rakennuksessa on suora sähkölämmitys. Lämmönjako tapahtuu seinillä olevien pattereiden avulla. pattereissä on jokaisessa oma säätö. Ilmanvaihto on painovoimainen. Korvausilmaventtiileitä ei ole, vaan korvausilma tulee rakenteista ja rakenteiden epäjatkuvuuspaikoista, kuten ikkunoiden raoista. Poistoventtiilit sijaitsevat pesuhuoneessa, saunassa ja wc:ssä. Sähkölämmityspattereiden toimivuus tulisi tarkastaa 5 vuoden välein. -Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. -Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta Vesi- ja viemärilaitteet Rakennus on liitetty kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Käyttövesiputket ovat komposiittia ja ne ovat pinta-asenteisia. Vuotavia vesiputkia tai -laitteita ei havaittu. Sekoittajat ovat termostaatillisia ja vipuhanallisia. Lämminvesivaraajat ovat 290- ja 300-litraiset (Haato ja Jäspi). Varaajat sijaitsevat varastossa, jossa on lattiakaivo. Varaajat on uusittu jossakin vaiheessa. Varaajien alapuolisissa putkissa ei havaittu vuotoja. Vesimittarin liitoksissa ja sitä ympäröivissä putkissa ei havaittu vuotoja. Jos vesimittariin tai liitoksiin tulee vuoto, pääsee vesi lattian alle rakenteisiin. Tämän vuoksi lattiassa oleva putkiläpivienti on hyvä tiivistää. Putkieristeissä ei saatu havaintoa asbestista. Näkyvillä olevat viemäriputket ovat muovia. Lattiakaivot ovat muovia. Kaivojen tiivistepinnat ovat tiiviit. Tekniset käyttöiät: -Käyttövesiputkien rakenteellinen ikä on PEH-putkilla 50 vuotta. - Käyttövesiputkisto komposiittia, vähintään 50 vuotta - Viemäriputkisto noin 50 vuotta - Vesikalusteet noin vuotta - Lämminvesivaraaja veden laadusta riippuen vuotta Tekniset käyttöiät kuvaavat tyypillistä uusimisväliä, todellinen käyttöikä vaihtelee runsaasti käytettyjen materiaalien ja olosuhteiden mukaan. - Vesipisteiden virtaamat: Kaikkien rakennuksen sekoittajien vesivirtaamat olivat silmämääräisesti arvioituna normivirtaaman mukaiset. RakMk D1:n suositusvirtaama on suihkuille ja keittiön sekoittajille 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. - Lämpimän käyttöveden lämpötila tulee olla astetta. Lämpötila ei saa laskea alle 50 asteen bakteerien lisääntymisvaaran vuoksi. - Mahdolliseen vesivahinkoon ja sen nopeaan havaitsemiseen (esim. putkivuoto) tulee varautua niin, että

18 /28 rakenteilla ohjataan vuoto näkyville. Vesimittari 8.16 Tulisijat ja hormit Rakennuksessa on tiilistä muurattu takka. Tulisija on silmämääräisesti tyydyttävän kuntoinen ja sen palopesä hyväkuntoinen. Savupiippu on muurattu tiilistä ja sen pinta on tasoitettu. Piippu on ulkopuolelta rapautunut. Piipun päällä on suojahattu ja piipun pellitys on tiivis. Nuohouksesta ei ole tietoa. Palonsuojapuutteita ei havaittu. - Tulisija on tarkastettu ainoastaan näkyviltä osin. Tarkempi tarkastus tulee tarvittaessa teettää nuohoojalla tai palotarkastajalla. - Piippu olisi hyvä pellittää kokonaan rapautumisen estämiseksi. Piipun ulkopinta rapautunut hieman Avotakka 8.17 Sähköistys Sähköpääkeskus sijaitsee varastossa. Sähköistys on alkuperäinen. Silmämääräisesti ja pintapuolisesti tarkasteltuna sähköistyksessä ei havaittu turvallisuuspuutteita. Sähkökeskuksen takana on seinässä asbestia sisältävä palonsuojalevy. -Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin vuotta

19 /28 -Silmämääräisesti sähkökalusteet näyttivät olevan kunnossa mutta sähköjärjestelmän toimintaa ei tarkastuksessa testattu. Mikäli sähköjärjestelmän toimivuudesta halutaan varmistua, tulee sen kunto ja toimivuus tarkastuttaa sähköalan asiantuntijalla. Sähkömittari Sähkömittarin takana asbestilevy 8.18 Palovaroittimet Palovaroitinta ei testattu.

20 /28 9.VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA RISKIT JOS KORJAUKSIA EI SUORITETA Syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästää kustannuksia ja pitää rakennuksen arvoa yllä. Mikäli havaittuun epäkohdan tai vaurion korjaukseen ei ryhdytä, vaurio yleensä pahenee ja laajenee. Tästä johtuen vaurioiden korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. 10. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Käytetyn kohteen kaupassa ostajan on varauduttava tietynlaisiin virheisiin ja puutteisiin. Ennen kaikkea erityyppiset kulumisviat ja vanhojen normien ja määräysten mukaan tehdyt tekniset ratkaisut. Tässä tarkastuksessa rakennuksen kuntoa arvioitiin vastaavan tyyppiseen ja ikäisen rakennukseen eikä uuteen nykyajan vaatimukset ja normit täyttävään rakennukseen. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisesti ja rakenteita rikkomatta. Rakenteita rikkomattomalla menetelmällä ei voida havaita rakenteiden sisällä piileviä vaurioita ellei nissä ole tarkastushetkellä havaittavia muutoksia pintarakenteissa, eikä kosteusmittarilla ole tehty ko. asiasta havaintoa. Tästä johtuen epäilyttävissä tapauksissa suositellaan jatkotutkimuksia, esimerkiksi porareikämittauksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida havaita maanalaisten järjestelmien ja rakenteiden olemassaoloa ja kuntoa. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa tämän tarkastusasiakirjan päiväyksestä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastuspäivänä. Tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti ja lyhyen ajan kuluessa kohteessa.

21 /28 Pielavedellä Jouni Tissari Rkm. Rakennusterveysasiantuntija (VTT-C )

22 /28 Aluskate tarkoittaa katteen alapuolista ainekerrosta, joka estää katteen saumojen tai reunojen kautta mahdollisesti tunkeutuvan veden tai lumen sekä kondenssiveden pääsyn yläpohjaan ja jota pitkin vesi valuu ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Höyrynsulku tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen vesihöyryn diffuusio rakenteeseen tai rakenteessa. Ilmansulku tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus rakenteen läpi puolelta toiselle. Kapillaarivirtaus tarkoittaa huokosalipaineen paikallisten erojen aiheuttamaa nesteen siirtymistä huokoisessa aineessa. Kate tarkoittaa pintarakennetta, joka riittävästi kallistettuna suojaa alapuoliset rakenteet vesi- ja lumisateen haitalliselta vaikutukselta. Kosteudeneristys tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen kosteuden siirtyminen kapillaarivirtauksena tai vesihöyryn diffuusiona rakenteeseen ja rakenteessa. Kosteus tarkoittaa kemiallisesti sitoutumatonta vettä kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä olomuodossa. Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim. kylpyhuone, suihkuhuone, sauna). Rakennuksen vaippa tarkoittaa tässä yhteydessä kokonaisuutta jonka muodostavat rakennusosat, jotka erottavat lämpimän ja puolilämpimän tilan ulkoilmasta, maaperästä tai lämmittämättömästä tilasta ja johon eivät kuulu puolilämmintä ja lämmintä tilaa toistaan erottavat rakennusosat. Rakennuskosteus tarkoittaa rakennusvaiheen aikana tai sitä ennen rakenteisiin tai rakennusaineisiin joutunutta rakennuksen käytönaikaisen tasapainokosteuden ylittävää kosteutta, jonka tulee poistua. Salaojaputki tarkoittaa salaojituskerroksessa käytettävää putkea, johon vesi pääsee ympäristöstä putken seinämässä olevien reikien läpi. Tuulensuoja tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus ulkopuolelta sisäpuoliseen rakenteen osaan ja takaisin. Tuuletusaukko tai -rako tarkoittaa ulkopuolelta rakenteen tuuletusväliin tai -tilaan johtavaa tuuletusilmavirran sisäänmeno- tai poistumisaukkoa tai -rakoa. Tuuletustila tarkoittaa rakenteessa olevaa yhtenäistä ilmatilaa, jonka kautta rakennetta tuulettava ilmavirtaus kulkee ja jonka korkeus tai paksuus ilmavirran suuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa on yli 200 mm. Tuuletusväli tarkoittaa rakenteessa olevaa yhtenäistä ilmaväliä, jonka kautta rakennetta tuulettava ilmavirtaus kulkee ja jonka korkeus tai paksuus ilmavirran suuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa on enintään 200 mm. Vedeneristys tarkoittaa ainekerrosta, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista ja jonka tehtävä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen painovoiman vaikutuksesta tai kapillaarivirtauksena, kun rakenteen pinta kastuu. Vedenpaineeneristys tarkoittaa ainekerrosta, joka saumoineen ja tukirakenteineen kestää jatkuvaa vedenpainetta ja jonka tehtävänä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen vedenpaineen vaikutuksesta. Vesihöyry tarkoittaa vettä kaasumaisessa olomuodossa. Vesihöyryn diffuusio tarkoittaa kaasuseoksessa (esim. ilma) vakio kokonaispaineessa tapahtuvaa vesihöyrymolekyylien liikettä, joka pyrkii tasoittamaan kaasuseoksen höyrypitoisuustai höyryn osapaine-eroja.

23 /28 Ryömintätila tarkoittaa rakennuksen alapohjan, sokkelin ja perusmaan rajoittamaa tarkoituksellisesti järjestettyä ilmatilaa. Salaojituskerros tarkoittaa maaperän kuivattamiseksi pintamaan alle tehtyä vettä johtavaa rakennetta tai karkearakeista maa-aineskerrosta, jota pitkin vesi voi siirtyä kuivatettavalta alueelta valumalla tai pumppaamalla. 'Salaojajärjestelmä tarkoittaa salaojaputkien, salaojituskerrosten, salaojakaivojen, tarkastusputkien, ja kokoojakaivojen muodostamaa sekä tarvittaessa padotusventtiilillä tai pumppauksella varustettua järjestelmää rakennuksen pohjan tai vastaavan kuivattamiseksi. Vesihöyryn konvektio tarkoittaa kaasuseoksen (esim. ilma) sisältämän vesihöyryn siirtymistä kaasuseoksen mukana sen liikkuessa kokonaispaineeron vaikutuksesta. Vesihöyrynvastus ilmoittaa tasapaksun ainekerroksen tai tällaisista muodostuvan tasapaksun kerroksellisen rakenteen pinnoilla eri puolilla vallitsevien vesihöyrypitoisuuksien tai vesihöyryn osapaineiden eron ja ainekerroksen tai rakenteen läpi jatkuvuustilassa pinta-alayksikköä kohti diffusoituvan vesihöyryvirran suhteen. Vesikatto tarkoittaa katteen ja mahdollisen aluskatteen ja näitä välittömästi kannattavien rakenneosien muodostamaa rakennetta.

24 /28 TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. Nimike Tekninen käyttöikä / v Tarkastus väli / v Kunnossa pitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Piha-alueen rakenteet Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta Salaojajärjestelmä, rakennettu v jälkeen Piha-alueen asfalttipinnoitteet Betoniset pihakiveykset Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 Alapohjarakenteet Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Julkisivut Lautaverhous Rappaus Metallilevyverhous Kuitusementtilevy

25 /28 Ikkunat ja ulko-ovet Puuikkunat Puu-alumiini-ikkuna Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit Puurakenteiset parvekkeet Puiset pihatasot ja ulkoterassit kk Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms Kumibitumikermi, 3-kerroskate Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate Profiilipeltikate Tiilikate Kuitusementtikate Räystäskourut ja syöksytorvet kk 10 Kattokuvut Kattoikkunat Kuivien tilojen pinnoitteet Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 Märkätilojen lattiarakenteet ja -pinnoitteet Muovimatto Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v jälkeen 30 3 Märkätilojen seinärakenteet ja -pinnoitteet Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3

26 /28 Märkätilojen kattopinnoitteet Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) Kiintokalusteet Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa Öljysäiliö, muovia, maassa Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa Öljysäiliö, terästä, ulkona Savupiiput, tiilipiippu, kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket kk Käyttövedenlämmittimet Vesijohdot, kupariputket Vesijohdot, muoviputket Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH )

27 /28

28 /28