Kylänpään päiväkoti. Esiopetuksen toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA Kylänpään päiväkoti Esiopetuksen toimintasuunnitelma

2 Luku 1 Sisällysluettelo Esiopetuksen toimintasuunnitelma Yksikkö Toiminta-aika... 3 Esiopetuksen loma-ajat: Toimintaympäristön kuvaus... 4 a) Fyysinen ympäristö... 4 a) Psyykkinen ympäristö... 4 a) Sosiaalinen ympäristö Toiminnan painopistealueet Toiminnan yksikkökohtaiset tavoitteet Menetelmät Toteutus Esiopetuksen oppilashuolto Retket ja tapahtumat Yhteistyö vanhempien kanssa Yhteistyö koulun kanssa Arviointi

3 Esiopetuksen toimintasuunnitelma Päiväkotimme esiopetuksen toimintasuunnitelma perustuu Valtakunnalliseen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä Nurmijärven kunnan esiopetuksen opetussuunnitelmaan. 1. Yksikkö Päiväkotimme osoite on Kylänpään päiväkoti, Kylänpääntie 2, Rajamäki. 2. Toiminta-aika Esiopetus alkaa tiistaina ja päättyy perjantaina Esiopetusta toteutetaan vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. Esiopetuksen loma-ajat: Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma

4 3. Toimintaympäristön kuvaus Fyysinen ympäristö Kylänpään päiväkodissa on kolme ryhmää: Ketunpesä 1-3 vuotiaiden ryhmä, Karhunpesä (3-6 vuotiaat) ja Siilinpesän integroitu erityisryhmä. Päiväkotimme sijaitsee Nurmijärven kunnassa Rajamäellä, Kylänpään pientaloalueella. Rajamäen keskustaan on noin kaksi kilometriä. Siellä sijaitsevat mm. kirjasto, uimahalli, ala-aste, sekä urheilukenttä, jota käytämme ulkoliikuntaopetuksessa. Toiminnassamme painotamme leikkiä hyödyntäen monipuolisesti päiväkodin tiloja, ympäristöä ja luontoa. Retket lähiympäristössä ruokkivat mielikuvitusta ja luovuutta sekä antavat lapselle monipuolisia kokemuksia. Psyykkinen ympäristö Lapsi oppi asiat yksilöllisesti. Esiopetuksen tehtävänä on yhdessä kotien kanssa tukea ja kehittää lapsen elinikäistä oppimista. Toimintamme tavoitteena on lapsen myönteisen minäkuvan kehittyminen oppimishalun ja -ilon syntyminen. Toiminnassa painottuvat vastuuntunnon kehittyminen, vuorovaikutustaidot, leikinomaisuus ja monipuoliset oppimiskokemukset. Toimintamme pohjautuu pienryhmässä toimimiseen ja omahoitajuuteen. Näin lapsi saa kasvaa 4

5 ja oppia tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Kavereiden ja tutun aikuisen seurassa opitaan tärkeitä elämän taitoja. Sosiaalinen ympäristö Tuemme lapsia heidän luontaisessa pohdinnassaan oikeasta ja väärästä. Osallistumalla yhteiseen toimintaan ja pohdintaan lapsen vuorovaikutustaidot sekä empatiakyky vahvistuvat. Harjoittelemme sääntöjen noudattamista, erilaisuuden hyväksymistä ja ryhmässä toimimista. Keskustelemme lasten kanssa asioista, joista he ovat kiinnostuneita ja joista he haluavat lisää tietoa. Leikki on tärkeä sosiaalisten ja vuorovaikutus taitojen harjoittelun kannalta. Leikki on pohja mielikuvitukselle ja luo mahdollisuuden asettua toisen asemaan. Leikkiessään lapsi ilmaisee omia tarpeitaan ja tuntemuksiaan. Lapsi harjoittelee vuorovaikutustaitoja ja luovaa ilmaisua niin, että hän pystyy tuomaan omia ajatuksiaan, mielipiteitään ja tunteitaan esille. Lapsi oppii myös huomioimaan muita ihmisiä päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa. 4. Toiminnan painopistealueet Sosiaaliset taidot Arkitaidot 5. Toiminnan yksikkökohtaiset tavoitteet Päiväkotimme yksikkökohtaisiksi tavoitteiksi olemme käymissämme arvokeskusteluissa nostaneet lasten sosiaalisten taitojen ja arjessa tarvittavien taitojen vahvistamisen. Tavoitteemme on, että jokainen lapsi kokee arjessa olevansa tärkeä omana itsenään. Nurmijärvellä varhaiskasvatuksen yhteisinä ta- 5

6 voitteina ovat vuorovaikutuksen vahvistaminen ja oppimisympäristön kehittäminen lasta kuulemalla ja osallistamalla. 6. Menetelmät Esiopetusvuoden alussa keskitymme lapsen havainnointiin ja hänen tietojensa ja taitojensa kartoittamiseen. Havainnointiemme pohjalta teemme jokaiselle lapselle yksilöllisen esiopetusoppimissuunnitelman yhteistyössä vanhempien kanssa. Suunnitelmaa hyödynnetään monipuolisesti kaikilla esiopetuksen osaalueilla. Esiopetusvuonna lapsille annettaan yhä enemmän vastuuta arkitaidoissa, pukemisessa ja riisumisessa sekä ruokailuissa. Näiden taitojen harjoittelu tapahtuu luonnollisena osana päiväkodin arkea. Arki- ja sosiaalisia taitoja harjoitamme kiinteissä pienryhmissä esim. ruokailussa ja pienryhmätuokioilla Esiopetuksen perustana päiväkodissamme on toiminnan osa-alueiden eheyttäminen. Leikki ja mielikuvituksellisuus sisältyvät päivittäiseen toimintaamme. Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus on luontevaa arjessa tapahtuvaa kanssakäymistä. Menetelminä käytetään pohtimista, kuuntelemista, muistin harjoittelua, havainnointia, kokeilemista ja tutkimista. Sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta harjoittelemme vapaassa ja ohjatussa leikissä sekä arjen eri tilanteissa. Tuemme lasten oppimista päivän aikana niin arjessa kuin erillisillä esiopetustuokioilla. Oppimisympäristö luodaan lapselle rauhalliseksi ja kiireettömäksi. Harjoittelemme omantoiminnan ohjausta. Käyttämämme Pc-kuvat auttavat lasta jäsentämään tehtäviä ja ylläpitämään tarkkaavuutta ja keskittymistä meneillään olevaan asiaan. Tuemme lapsen oman ajattelun kehittymistä mm. mallintamalla, sanoittamalla, tarkentavilla kysymyksillä, pilkotuilla ja tarkennetuilla ohjeilla. Annamme lapselle kannustavaa palautetta ja ohjausta toiminnan aikana. 6

7 Käytämme kielenkehityksen tukemiseen erilaisia harjoitteita, kuten kielijumppaa, toistoa, kertaamista sekä moniaistista opetusta. Materiaaleissa korostuu lapsen yksilöllinen oppiminen ja puhutun kielen omaksuminen omaan tahtiinsa. Lasta ohjataan puhumalla selkeästi, lyhyillä lauseilla. Lisäksi käytetään kuvia, nimetään esineitä, paikkoja ja arjen tapahtumia, esim. leikeissä tapahtuvia ristiriitatilanteita. Niiden selvittäminen tapahtuu aikuisen opastuksella. Vuonna otamme käyttöön uutena käsitteenä, menetelmän mediakasvatus, joka käsittää mm, kirjoja, lehtiä, valokuvia, musiikki ja erilaisia tietoteknisiä laitteita mm, kamerat, puhelimet, tietokoneet, digitaalisia pelejä jne. Media on osa lapsen elämää syntymästä saakka, sen kautta pystymme antamaan lapselle nautinnollisia oppimiskokemuksia, mutta lasta on suojeltava median haittavaikutuksilta. 7. Toteutus Esiopetusta on koko päivä ja kaikki tilanteet arjessa. Toiminnan suunnittelu perustuu havainnointiin ja sen dokumentointiin. Lisäksi toiminnan suunnitteluun vaikuttavat myös henkilökunnan sekä vanhempien käsitys siitä, mitä lapsen on hyvä oppia esiopetusvuoden aikana. Esiopetusta toteutamme pääasiassa pienryhmissä. Eheyttämme esiopetussuunnitelmassa olevia eri osa-alueita (Kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, fyysinen ja psyykkinen kehitys sekä terveys, taide ja kulttuuri) kokonaisuudeksi. Toiminnassa huomioimme lasten vahvuudet ja kehitystarpeet. Oppimisen prosesseissa pyrimme tukemaan lapsen ihmettelyä, kokeilunhalua, kyselemistä ja kuvittelemista. Äidinkielessä käytämme tarinoita, satuja, kuvia, sadutusta, loruja, riimejä ja erilaisia tehtäviä. Pienryhmissä luomme tilanteita kielen rikastuttamiseen rauhallisilla puhumisen ja kuuntelemisen tilaisuuksilla. 7

8 Matematiikka on osa arkielämän toimintaa ja se tapahtuu luontevimmin toiminnan, käsillä tekemisen ja leikin kautta. Arjen matematiikassa lapsi havainnoi, jäsentää ja sitä kautta harjoittaa matemaattisia taitojaan ja valmiuksiaan. Myös leikin ja arjen toimintojen avulla harjoittelemme matematiikan sisältöjä. Toiminnallisen matematiikan kautta lapsen on helpompi siirtyä symboliselle tasolle kirjallisiin tehtäviin. Liikunta koostuu perusliikunnasta, erilaisista liikuntaleikeistä ja lajeista, luovasta liikunnasta, temppuradoista ja luonnossa liikkumisesta. Liikunnassa pidämme tärkeänä liikkumisen iloa. Aikuiset rohkaisevat ja kannustavat liikkumaan sekä luovat hyvän ja turvallisen liikuntaympäristön. Luonnon havainnointi ja sen kiertokulun seuraaminen ja tutkiminen ovat osa toimintaamme. Aikuiset tukevat ja rohkaisevat ihmettelemään elämää luonnossa. Sitä kautta lasten ongelmaratkaisutaidot sekä tiedonhankinta- ja soveltamistaidot kehittyvät. Annamme lapsille mahdollisuuden toteuttaa itseilmaisua taiteen avulla. Kuvallisessa ilmaisussa ja kädentaidoissa pidämme tärkeänä ilon kokemista omasta henkilökohtaisesta tavasta olla luova. Työtapoja ovat mm. piirtäminen, maalaaminen, muovailu, rakentelu, askartelu ja käsityöt. Lapset tutustuvat musiikkiin kuuntelemalla, laulamalla ja tuottamalla sitä itse. Sisältöalueeseen kuuluvat lisäksi rytmiharjoitukset, luova ilmaisu liikkumalla/ maalaamalla/ piirtämällä sekä erilaisiin soittimiin tutustumalla. Eettinen kasvatus on läsnä arjessa päivittäin. Etiikan ja katsomuksen perusta on itsemme ja toistemme tunteminen ja sitä kautta erilaisuuden hyväksyminen. Esiopetuksessa tutustumme myös suomalaiseen kulttuuriin, juhlapyhiin ja perinteisiin. Luterilaisen uskonnon kirkolliset juhlapyhät näkyvät esiopetuksen toiminnassa mm pääsiäisen ja joulun vietossa. 8

9 8. Esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen, sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen yhdessä kotien kanssa. Lapsen esiopetusympäristöstä pyritään tekemään sopivan haasteellinen, oppimiseen, liikkumiseen ja leikkiin motivoiva. Henkilöstö huolehtii ympäristön ja välineiden turvallisuudesta ja ovat velvollisia raportoimaan havaitsemistaan puutteista. Esiopetuksessa huolehditaan lasten päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveyskasvatuksesta. Lepohetket ovat olennainen osa lasten hyvinvointia samoin kuin säännöllisesti tarjottavat ateriat. Kriisitilanteita varten kullekin yksikölle on laadittu pelastussuunnitelma ja henkilöstölle järjestetään säännöllistä ensiapukoulutusta. Esiopetushenkilöstö on tarvittaessa yhteydessä erityistyöntekijöihin. Erityistyöntekijöitä, joiden kanssa teemme yhteistyötä ovat mm. konsultoiva erityislastentarhanopettaja Päivi Luoma, lasta hoitavat tahot, kuten puhe- ja toimintaterapeutit, neurologit ja eri alojen asiantuntijat, tarvittaessa perhetyöntekijät. Vanhemmilta pyydetään aina lupa ennen yhteydenottoa. Pedagoginen oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat Kylänpään ja Tornitien päiväkodin lastentarhanopettajat, erityislastentarhanopettajat, päiväkodin johtaja Terhi Joki ja konsultoiva erityislastentarhanopettaja Päivi Luoma, kokoontuu kaksi kertaa syksyllä ja kaksi kertaa keväällä. Ryhmä ei käsittele yksittäisten lasten asioita, vaan keskittyy asioihin, ilmiöihin ja ennaltaehkäisyyn. 9

10 Tuen kolmiportaisuus Esiopetuksessa lapsella on oikeus saada varhaista ja ennaltaehkäisevää kasvun ja oppimisen tukea. Tuen on oltava laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista. Tuki on määritelty asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kolmiportaisella mallilla. 10

11 Tuen kolmiportainen malli korostaa lapsen saaman tuen suunnitelmallisuutta, joustavuutta sekä jatkuvuutta. Suunnitelmallisuudella tarkoitetaan sitä, että arvioinnin ja tuen on oltava entistä perustellumpaa ja systemaattisempaa, yksilön tarpeita vastaavaa. Suunnitelmallisuutta lisäävät uudet asiakirjat eli pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys sekä opetussuunnitelmien perusteissa entistä yksityiskohtaisemmin kuvatut yksilölliset suunnitelmat eli oppimissuunnitelma ja HOJKS. Joustavuudella pyritään siihen, että lapsi saa eriasteista tukea kulloisenkin tilanteen mukaan. Kun tuen tarvetta ja oppimista arvioidaan sekä seurataan suunnitelmallisesti, lapsi saa jatkuvasti kehitystasonsa mukaista tukea. Tämä mahdollistaa lapselle oikea-aikaisen ja -tasoisen tuen saamisen yleisen, tehostetun tai erityisen tuen aikana. Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua tukea ja se on ensisijainen tuen järjestämisen muoto. Hyvällä yleisellä tuella pyritään ennalta ehkäisemään tehostetun ja erityisen tuen tarvetta. Strukturoitu päiväohjelma, omatoimisuuden harjoittaminen ja yhdessä toimiminen ovat tärkeitä arjen kasvatuksessa. Yleinen tuki edeltää tehostettua tukea ja sen riittävyyttä arvioidaan pedagogisessa arviossa. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppimista ja ehkäistään ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Lapsen oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Mikäli lapsi tarvitsee erityistä tukea, hänelle tehdään erityisen tuen päätös ja laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 11

12 Suunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa ja se tarkistetaan vastaamaan oppilaan tarpeita aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 9. Retket ja tapahtumat. a) Kuukausittaiset talon yhteiset tapahtumat b) Luistelu Klaukkalan jäähallissa kolme kertaa syyskaudella c) Talon yhteinen retki keväällä d) Esiopetukseen soveltuva oma kevätretki e) Liikenne kasvatus, syksyllä liikenne viikko, jota toteutamme pohtimalla pienryhmissä liikenne sääntöjä, heijastimen ja turvavyön käyttöä, tutustumalla ympäristössä oleviin liikennemerkkeihin ja miten liikenteessä liikutaan. 10. Kasvatuskumppanuus a) Päivittäiset keskustelut tuonti- ja hakutilanteissa b) Vanhempainillat c) Hoidon alku- ja nivelkeskustelut d) Esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelut syksyllä e) Joulu- ja kevätjuhlat f) Arviointikeskustelut keväällä g) muut keskustelut tarvittaessa 11. Yhteistyö koulun kanssa Nurmijärvellä on käytössä esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen prosessikuvaus, jonka tavoitteena on yhteistyön tehostaminen koulun ja päivähoidon välillä ja 12

13 vastuuhenkilöiden nimeäminen nivelvaiheen eri toimille. Yhteistyöllä koulun kanssa pyritään helpottamaan lapsen siirtymistä esiopetuksesta kouluun. Syksyllä Rajamäen koulun alkuopettajat ja päiväkotien esiopettajat osallistuvat yhteistyöpalaveriin, jossa sovitaan koulun ja esiopetuksen yhteistyömuodoista tulevaksi vuodeksi. Yhteistoiminnan tavoitteena on lapsen näkökulmasta madaltaa kynnystä koulun ja päivähoidon välillä tutustumalla koulun arkeen yhteisen toiminnan kautta, tärkeintä on hyvä alku koulutielle. 12. Arviointi A. KESKUSTELUT VANHEMPIEN KANSSA tuonti- ja hakutilanteissa sovitut keskustelut esiopetuksen oppimissuunnitelma oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten tarvittaessa monialaisen yhteistyön palaverit erikseen sovitusti, tarpeen mukaan B. LAPSEN ITSEARVIOINTI päivittäisissä, luontevissa vuorovaikutustilanteissa lapsen ja aikuisen välillä Lapsen aikuisen kanssa tekemä kirjallinen itsearviointi esiopetusvuoden lopussa C. OPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Vanhemmilta saatu palaute Keskustelut vanhempien kanssa Asiakas-kysely Viikoittaiset omien ryhmien ja henkilökunnan yhteiset palaverit Henkilökunnan suunnittelupäivät ja omien ryhmien arviointipäivät 13

14 Eri yhteistyötahojen konsultointi, esim. varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja, toimintaterapeutti, puheterapeutti, perheneuvola, perhetyöntekijä ja tarvittaessa sairaalatahot Kehityskeskustelut esimiehen kanssa Koko työyhteisöä koskevat koulutukset D. OSALLISTUMISTODISTUS Esiopetuksen osallistumistodistus 14