LINNAINMAAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LINNAINMAAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Esiopetuksemme tavoitteena on tutustuttaa lapsi koulumaailmaan vähitellen. Siksi esiopetusta annetaan neljä tuntia päivittäin klo 9 13 ja lapsen osallistumisen tulee olla säännöllistä. Esiopetusaikana ryhmää ohjaa lastentarhanopettaja ja toiminta on aina oppimistavoitteellisesti ohjattua. Mikäli lapsella on esiopetuksen lisäksi hoitotarvetta, iltapäivän toiminta on vapaampaa ja silloin lapsella on mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin ja toimintaan. Esiopetuksessa menetelminä käytämme ohjattua leikkiä sekä elämysten ja kokemusten kautta oppimista ja oivaltamista. Ympäristöpäiväkotina toiminnassamme näkyy ympäristö- ja luontokasvatus. KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET VUOROVAIKUTUS Päätavoitteenamme on kasvattaa lapsesta sosiaalinen ja motivoitunut oppija. - ryhmässä selviäminen ja toisten huomioonottaminen - oman vuoron odottaminen - jaksaminen ja tarkkaavaisuus - pitkäjänteisyys - tehtävien loppuun suorittaminen - yhteisten sääntöjen noudattaminen, sovituista asioista kiinnipitäminen - vertaisryhmän tuki ja palaute - päivittäinen harjoittelu - aikuisen muistutus, tuki ja esimerkki - ryhmän kaikkien aikuisten yhtenäinen pedagoginen linja ÄIDINKIELI Päätavoitteenamme on herättää lapsen mielenkiinto kirjaimia sekä kirjoitettua ja luettua kieltä kohtaan. - riimittelyt - tavutukset - kirjaimiin - alku- ja loppuäänteiden kuuleminen - luku- ja kirjoitussuunta - kuullun ymmärtämisen ja muistamisen harjoitukset - ohjeen mukaan toimiminen - sanallinen itseilmaisu - käsitteisiin - viestintäkasvatuksessa tutustumme erilaisiin viestintävälineisiin - lorut - sana-, tavu- ja äänneleikit - sanojen merkitysten ja muotojen vertailu - pelit ja ohjatut leikit - sadut, teatteri- ym. esitykset - vitsit ja arvoitukset - erilaisten lehtiartikkelien tutkiminen, opetusohjelmien seuraaminen, mahdollisuus tietokoneen käyttöön

2 MATEMATIIKKA Päätavoitteenamme on herättää lapsen mielenkiinto numeroita, lukumääriä ja niillä operointia kohtaan. - numeroihin, nimeäminen ja tunnistaminen lukualueella numero-lukumäärä vastaavuus lukualueella perusmuotoihin - luokittelut ja lajittelut - matemaattisiin käsitteisiin - yhteen- ja vähennyslaskujen harjoittelu luvuilla mittaaminen ja punnitseminen - päivä, kuukausi, vuosi ja vuodenajat tutuiksi - kellonaikoihin (tasa- ja puolituntiset) - euroihin - pelit ja leikit - tutkiminen, vertailu havainnointi ja päättely omatoiminen ongelmanratkaisu - yhteen- ja vähennyslaskut konkreettisilla välineillä LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUS Ympäristöpäiväkotina päätavoitteenamme on luonnosta ja lähiympäristöstä huolehtiminen. - kestävä kehitys (ks. Linnainmaan päiväkodin kestävän kehityksen suunnitelma) - luonnon kunnioittaminen - vuodenaikojen vaihtelu - käsitteisiin elollinen-eloton sekä kierrätyksen merkityksen ymmärtäminen - tutkiminen ja havainnointi - retket ja luontokoulu - luonnossa virkistäytyminen - kierrätys ja lajittelu arkipäivässä

3 LIIKUNTA Päätavoitteenamme on tukea lapsen kokonaisvaltaista motorista kehitystä sekä innostaa lasta liikkumaan monipuolisesti. - oman kehon tutuksi ja hallintaan - hienomotoristen taitojen harjoittelu (esim. kynäote) - eri liikuntamuotoihin - liikkumisen ilo - kehonhahmotusleikit - kädentaitojen harjoittelu - monipuolinen liikkuminen päivittäin - pihaleikit, sääntöleikit, joukkuepelit - rentoutuminen - eri liikuntamuotoihin (perusliikuntamuotojen lisäksi hiihto ja luistelu) TERVEYSKASVATUS Päätavoitteenamme on, että lapsi oppii huolehtimaan itsestään ikätasoisesti. - pukeutuminen säänmukaisesti - eri ruokaaineisiin ja makuihin - itsenäinen suoriutuminen vessakäynneistä, käsienpesusta ja nenän niistämisestä - ulkoilun ja lepohetken merkityksen ymmärtäminen - turvallinen liikennekäyttäytyminen - omista ja yhteisistä tavaroista huolehtiminen - yhdessä pohtien ja päivittäin arjessa opetellen - liikennekäyttäytymistä harjoitellaan esim. retkillä TAIDE JA KULTTUURI Päätavoitteenamme on tarjota lapsille mahdollisuus tutustua kulttuurin eri osa-alueisiin, saada niistä elämyksiä ja kokemuksia ja oppia näin välittämään ajatuksiaan ja tunteitaan muille. - eri aistien kautta saadut kokemukset ja elämykset - juhlakulttuurin ja juhlissa käyttäytymisen oppiminen - laulut, leikit, soittaminen, esiintyminen, piirtäminen, maalaaminen ym. - retket, teatterit, elokuvat, konsertit ym. - työpajat, TAITE -projekti

4 USKONTOKASVATUS Päätavoitteenamme on välittää lapselle kristillisiä arvoja ja tapoja. Ellei perhe halua lapsensa osallistuvan uskontokasvatukseemme, pohdimme perheen kanssa yksilöllistä mahdollisuutta lapsen oman uskonnon opetukseen esim. lähikoulussa vanhempien itsensä kuljettamana tai lapsi voi osallistua päiväkodin elämänkatsomustiedon opetukseen. - kristillisiin juhlapyhiin - kristillisten arvojen välittäminen - esille tulevien asioiden käsittely - kristillisiin juhlapyhiin liittyvä sanoma, tavat, laulut ym. - kirkkokäynnit - ruuan siunaaminen EETTINEN KASVATUS JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Päätavoitteenamme on opettaa lapselle elämän kunnioittamista, oikean ja väärän erottamista, toisen kunnioittamista, erilaisuuden hyväksymistä, ongelmien ja ristiriitojen ratkaisemista hyväksytyin keinoin, anteeksi antamista sekä vastuun ottamista itsestään ja omista teoistaan. - hyvien tapojen harjoittelu - oikean ja väärän, hyvän ja pahan erottaminen - anteeksi pyytäminen ja antaminen - pettymysten sietäminen ja käsittely - erilaisuuden hyväksyminen - vastuun ottaminen omista teoista - elämän kunnioittaminen - yhteiset keskustelut ja pohdinnat sekä etukäteen suunniteltuina että akuutisti arjessa aikuisen tuella käsiteltyinä - leikit ja pelit - kirjallisuus ym. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT LAPSET Erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat esiopetusta mahdollisuuksiensa mukaan tukitoimineen tavallisessa esiopetusryhmässä. Tukitoimet lapselle pohditaan yksilöllisesti yhdessä perheen kanssa. Oppimisvalmiuksia ja lapsen edistymistä seurataan ryhmässä aktiivisesti. Erityistä tukea tarvitseville lapsille tehdään HOJKS (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), ja sitä tarkistetaan puolivuosittain. Päiväkotimme henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä kiertävän erityislastentarhanopettajan, lähikoulujen erityisopettajien sekä alueen koulupsykologin kanssa.

5 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVAT LAPSET Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluville lapsille tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelma aina tarvittaessa tulkin avustuksella. Tässä keskustelussa sovitaan myös lapsen kotikulttuurin mahdollinen tukeminen esikoulussa. Lisäksi aina kun suomi ei ole lapsen äidinkieli tehdään hänelle Suomi toisena kielenä (S2) opetussuunnitelma, jota päivitetään 3 kk:n välein. Oman kielen opetusta lapselle voidaan tarjota yhteistyössä lähikoulun kanssa, mikäli ao. kielestä opetusryhmä saadaan muodostettua. YHTEISTYÖ KODIN JA LÄHIKOULUJEN KANSSA SEKÄ PÄIVÄKODIN SISÄLLÄ Yhteistyötä kodin kanssa ylläpidämme päivittäisillä keskusteluilla päivän tapahtumista hakutilanteissa. Lisäksi pidämme elo-syyskuulla esikoululaisten vanhempainillan ja lokakuun aikana jokaisen perheen kanssa tehdään esikoululaiselle lapsen esiopetuksen suunnitelma, johon maaliskuulla palataan. Lisäksi tammikuulla järjestetään jälleen esikoululaisten vanhempainilta, johon kutsutaan edustajat myös lähikouluilta. Esikoulumme työskentelyä seuraamaan ovat tervetulleita vanhemmat koska tahansa, mutta lisäksi vietämme erityisiä avoimien ovien päiviä esiopetusryhmissämme. Lähikoulujamme ovat Linnainmaan koulu ja Leinolan koulu. Lähikoulujemme opettajien kanssa tapaamme syksyisin ja saamme palautetta opetuksestamme sekä sen muutostarpeista. Näin voimme suunnata jälleen kuluvan vuoden opetustamme. Myös keväisin pidämme yhteistyöpalaverin tulevista ekaluokkalaisista opetuksen järjestämistä koskevalla näkökulmalla. Esikoululaistemme kanssa käymme tutustumassa koulumaailmaan konkreettisesti koululla kevään aikana. Esiopetusryhmämme tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään mm. erilaiset teemat, pajapäivät ym. Lisäksi toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä. OPPILASHUOLTO Linnainmaan päiväkodin oppilashuollon tavoitteena on luoda esiopetusikäisen lapsen oppimiselle ja kasvamiselle innostava ja turvallinen niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin ympäristö. Turvalliset aikuis- ja kaverisuhteet sekä suunnitelmallisuus ja hyvin organisoitu toiminta ovat keskeisiä tavoitteitamme. Lisäksi tavoitteena on löytää mahdollisimman varhain lapsen mahdolliset oppimisen pulmat ja antaa niihin tukea välittömästi. Oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat päiväkodin johtaja Liisa Seppälä, lapsen esiopetusryhmän lastentarhanopettajat ja lastenhoitaja sekä neuvolanterveydenhoitaja. Lisäksi työryhmää täydennetään tarvittaessa erityislastentarhanopettajalla sekä mahdollisilla asiantuntijoilla (puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti sosiaalityöntekijä tms.), jotka ovat lapsen tai perheen kanssa työskennelleet. Vuosittain kevään oppilashuoltotyöryhmään kutsutaan lisäksi edustaja koulun oppilashuoltotyöryhmästä, jolloin suunnitellaan tulevaa yhteistyötä ja arvioidaan mennyttä. Päiväkodin johtaja toimii työryhmän kokoonkutsujana. Työryhmä kokoontuu ainakin kerran syyslukukauden aikana ja kerran kevätlukukauden aikana. Pääsääntöisesti vastuu lapsista siirtyy päiväkodin/esiopetuksen henkilöstölle aamulla vanhempien/huoltajien luovuttaessa lapsensa ja päättyy iltapäivällä päiväkodin/esiopetushenkilöstön luovuttaessa lapset vanhemmille/huoltajille.

6 Poikkeuksena ovat mahdolliset taksilla kulkevat lapset, jotka päiväkodin henkilöstö hakee taksilta aamuisin ja saattaa taksiin iltapäivisin. Yksinkulkulupa lapselle myönnetään tapauskohtaisesti harkiten perheen, esiopetushenkilöstön ja päiväkodinjohtajan yhteisen neuvottelun pohjalta. Esiopetusryhmän opettaja huolehtii, että toiminta lapsen esiopetuksen ajan on esiopetussuunnitelman mukaista. Näin turvataan lapselle hyvä ja tasapainoinen oppimisympäristö päiväkodissa. Kuten päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelmassakin sanotaan, mahdollisiin kiusaamisiin puututaan välittömästi ja huolesta kerrotaan tarvittaessa kaikkien osapuolien vanhemmille. Huolehdimme, että lapsen ei tarvitse pelätä esiopetuspäivänsä aikana. Mikäli lapsen hakutilanteessa henkilöstölle jää huoli lapsen turvallisuudesta loppupäivän aikana, teemme välittömästi ilmoituksen lastensuojeluun (Laki lastensuojelusta 40). Mahdollisimman pian tilanteen jälkeen selvitämme asian myös perheen kanssa. Erilaisia mahdollisia kriisitilanteita varten päiväkodissa on suunniteltu ja kirjattu yhteiset toimintaohjeet. Esikoululaisten vanhempainilloissa sekä lapsen esiopetussuunnitelman tekemisen yhteydessä esiopettaja läpikäy perheen kanssa näkökulmia siitä, miksi lapsen tulee osallistua säännöllisesti esiopetukseen. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Esiopetuksessa tehdään yhteistyötä perheen, lähikoulujen ja perusterveydenhuollon lisäksi seurakunnan, poliisin, palo- ja pelastuslaitoksen kanssa sekä tarvittaessa lasta tutkivien/kuntouttavien (neuvolan, puheterapeutin, perheneuvolan, toimintaterapeuttien, TAYS:n ja sosiaalityöntekijöiden kanssa) tahojen kanssa. LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan jokaiselle lapselle lokakuun aikana yhdessä esikoululaisen ja perheen kanssa. Keskustelussa käydään läpi lapsen kehitystä ja osaamista eri osa-alueilla sekä tulevan vuoden tavoitteita. Keväällä maaliskuussa palataan lapsen esiopetussuunnitelmaan jälleen lapsen ja perheen kanssa. Silloin todetaan esiopetusvuonna opitut taidot, arvioidaan toimintaa ja katsotaan onko tavoitteet saavutettu. Lapsi saa esiopetussuunnitelmansa mukaansa kun lähtee pois esikoulusta. Lisäksi tulevaa koulua varten täytetään lomake, josta selviää lapsen vahvat alueet sekä mahdolliset tuen tarpeet ja vanhemmat allekirjoittavat sen nähneensä. LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN SEURANTA SEKÄ ARVIOINTI JA TODISTUS Lapsen oppimista havainnoidaan esikoulussa päivittäin. Opettajat keskustelevat keskenään ja lapsen vanhempien kanssa ja arvioivat lapsen oppimista ja kehitystä. Esikoulussamme on käytössä lapsen itsearviointi -lomake (Ällitälli s.204) ennen perheen kanssa käytäviä keskusteluja sekä syksyllä että keväällä. Keväällä esikoulusta annetaan henkilökohtainen todistus jokaiselle lapselle.

7 Tarvittaessa esikouluikäinen voi osallistua kouluvalmiuden ryhmäarviointiin tammikuussa joko vanhempien aloitteesta tai esiopettajien suosittelemana, jos perhe sen hyväksyy. TOIMINNAN ARVIOINTI Esiopettajat arvioivat toimintaansa itsearvioinnilla, yhdessä keskustellen esiopetuspalavereissa, havainnoimalla lasten oppimista sekä lasten, perheen ja koulun opettajien palautteita kuunnellen ja kirjaten sekä niistä yhdessä keskustellen. Lisäksi kuluneen vuoden esiopetuksen arviointia varten esiopettajat ja päiväkodin johtaja kokoontuvat toukokuun lopussa yhdessä arvioimaan kulunutta vuotta.