Proseduraaliset eli prosesseja tutkivan toiminnan menetelmät
|
|
- Aune Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Proseduraaliset eli prosesseja tutkivan toiminnan menetelmät 1
2 Mikä on prosessi? Prosessi on jokin tapahtumasarja, joka alkaa jostakin ja päätyy johonkin. Siinä voi olla (ja yleensä onkin) toimijoita, jotka aktiivisesti vaikuttavat tapahtumien kulkuun (interventiot). Joskus prosessit etenevät itsestään, jolloin niiden käynnistäjänä on jokin muu toimeenpaneva voima. Prosessia ei yleensä arvioida irrallaan sen tuloksesta. Prosessin tarkoituksena on tuottaa jotakin, eli sen tulokseksi odotetaan produkteja. Prosessia sanotaan produktiiviseksi, jos se tuottaa tuloksia. Tulos voi olla laadultaan aineetonta, henkisiä tuloksia, kuten esimerkiksi ajatusmalleja, mutta myös muita, ei-fyysisiä tuloksia, kuten sävellyksiä tai runoja. Aineettomiin tuloksiin on laskettavissa myös erilaiset palvelut, kuten esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalvelut tai markkinointisuunnitelmat. Usein prosessien tuloksena on kuitenkin selvästi aineellisia, näkyvissä olevia tuloksia, kuten visuaalisesti havaittavissa olevia taideteoksia, elintarvikkeita, asuntoja tai autoja. 2
3 Prosessien tutkiva ote asettuu kuvion alaosaan sen praktis-objektiiviseen tutkimusotteeseen unohtamatta prosessien subjektiivista ja reflektiivistä luonnetta TEOREETTINEN positivistisempiirinen paradigma tulkinnallinen paradigma OBJEKTIIVINEN SUBJEKTIIVINEN kriittisrealistinen paradigma tulkinnalliseksperientalistinen paradigma PRAKTINEN 3
4 Mitä prosesseista tutkitaan? Prosessia (sen kulkua, organisoitumista, tuloksia jne.) voidaan tutkia ja analysoida monin eri tavoin, esimerkiksi: Kuvailemalla (> case, multiple case) Observoimalla (> fenomenologia, etnografinen analyysi) Osallistuvan observoinnin keinoin (> etnografinen analyysi, toimintatutkimus) Haastattelemalla (> etnografinen analyysi) Analysoimalla projektin asiakirjoja (> luokittelevat ja tulkinnalliset sisällönanalyysit Analysoimalla ääneenajatteluaineistoa (> protokolla-analyysi) Arvioimalla sen tuloksia ja vaikutuksia (> arviointitutkimus, pehmeä systeemianalyysi, realistinen evaluaatio) 4
5 Määrällisissä ja laadullisissa metodeissa on keinoja tutkia prosesseja, mutta ne lähtevät liikkeelle jo olemassa olevasta, aikaisemmin saaduista tuloksista ja tarkastelevat meneillään olevaa ja mahdollista muutosta tässä hetkessä tähän asti eniten käytetyt menetelmät ovat ensisijaisesti työ- ja toimintaorganisaatioiden kehittymiseen orientoituneita niiden lähestymistapojen ongelmana on välttelevä suhtautuminen tuloshakuisuuteen ja sen vuoksi niiden kohteena on enemmänkin kohteen kuvailu kuin konkreetteja tuloksia tuottavat toimet. 5
6 Prosessien analysointi on ensisijaisesti arvioivaa Prosessia voidaan tutkia tuloksia testaamalla ja mittaamalla tai tulkitsemalla (= empiiriset kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät). Silloin on kyseessä perinteinen tieteellinen tutkimustoiminta, joka tavoittelee propositionaalista, deklaratiivista tietoa (totuusväittämätietoa). Prosesseja tutkitaan kuitenkin ensisijaisesti käytännöllisin tavoittein, jolloin saavutetaan relatiivista eli suhteellista, proseduraalista eli toiminnallista tietoon. Arvioivan toiminnan logiikka tähtää ensisijaisesti tuloksen hyväksymiseen (affirmation) eikä niinkään sen todeksi vahvistamiseen (confirmation, joka on empiirisen tutkimuksen tehtävä). 6
7 Arviointitieto osa laajennettua tiedonkäsitystä Propositionaalisella tiedolla tarkoitetaan sellaista väittämätietoa, joka voidaan ilmaista kielellisesti merkkien avulla. > tavanomainen tieteellisen tiedon laji. Arvioiva (evaluoiva) tieto ilmaisee, että jokin kohde (asiantila, esine, teko jne.) on hyvä tai arvokas suhteessa johonkin annettuun arvojärjestelmään eli se täyttää arviointikriteerit. Kriteerit voivat olla esimerkiksi taloudellisia, terveydellisiä, esteettisiä tai moraalisia. Myös taidearvostelukin voi perustua arviointijärjestelmään eli olla esimerkkinä arvioivasta tiedosta (Niiniluoto 1989, 56) 7
8 Prosessin kulkua voidaan analysoida monin eri tavoin Käytännöllisessä ja luovassa prosessissa edetään tunnetuista (tämän hetken) asioista tuntemattomaan (seuraavan hetkeen). Siinä voidaan kiinnittää huomiota ja nostaa näkyviin esimerkiksi tekijän sisäisiä tuntemuksia - toimintaan liittyviä reflektioita? tekijän tietoa hiljaista tietoa asiantuntijan osaamista prosessin kulkua kokonaisuudessaan jotakin sen eri vaihetta erikseen ratkaisua edellyttäviä tilanteita ja niissä tapahtuvaa päätöksentekoa 8
9 Miten prosessia kuvataan sisältäpäin? Kannattaa fokusoida prosessin olennaisiin vaiheisiin. Se merkitsee, että jokainen prosessin aikana ollut yllätyksen aihe, yhdistettynä siitä syntyneeseen mielikuvaan, kumottuun teoriaan, näkyviin nousseeseen hiljaiseen tietoon, muutettuun toimintamalliin, muuttuneeseen mielikuvaan, tuodaan näkyviin. Niihin tulee reflektoida ja saada näkyvään muotoon. On pohdittava, mikä on niiden merkitys hankkeeseen kokonaisuudessaan? Mikä on niiden merkitys ja seuraukset tulevissa toiminnoissa? (Scrivener 2000) 9
10 Käytännöllisessä ja luovassa prosessissa on epätraditionaalinen tutkimusote Käytännön työn prosessiin kohdistuva tutkimus ei ole lähtökohdiltaan samanlainen kuin traditionaalinen tutkimus, jossa aluksi asetetaan kysymys, josta johdetaan jokin tutkimusongelma joka ratkaistaan tai hypoteesi, jonka paikkansapitävyyttä koetellaan. Traditionaalisessa tutkimuksessa aloitetaan usein teoria- ja kirjallisuustarkastelulla, jolloin painopiste asettuu loogisen ongelman tai hypoteesin valintaan (kvantitatiivinen tutkimus) tai painopiste asettuu sellaisen aineiston hankintaan, jota analysoidaan erilaisin tulkinnallisin keinoin (kvalitatiivinen tutkimus). Kummassakin tapauksessa teorialla on ratkaiseva merkitys joko siitä lähdetään liikkeelle tai siihen päädytään tutkimuksen tuloksena. Käytännön prosessin (systeemin) tutkimus aloitetaan pätevän toimintamallin valinnalla, joka suuntaa tekemistä sen aloitusvaiheessa, jota seurataan, arvioidaan, tarkistetaan, muutetaan ja tilanteen mukaan johdetaan vähitellen kohti hyväksyttävää ratkaisua. 10
11 joka on varsinainen tutkimusmenetelmällinen haaste! Päinvastoin kuin traditionaalisessa tutkimuksessa käytännöllisessä, luovassa prosessissa on useita mahdollisia sisältöjä ja tavoitteita ja ne voivat muuttua, kasvaa ja saada prosessin kuluessa erilaisia painotuksia. Prosessin kuvauksen tulee käsittää keinot, joilla tekijä kuvaa itseään itsensä tunnistavana, systemaattisena, reflektiivisenä, kantaa ottavana ja luovana persoonana. Tutkimusmenetelmällä haetaan vastausta siihen, mitä seikkoja ao. prosessiin sisältyy, mikä on sen muoto ja mitkä ovat sen vaiheet ja mitä saadaan tulokseksi. Keskeinen ratkaistava asia on, miten siitä dokumentoidaan. 11
12 Prosessin tutkiva ote voi kohdentua eri tavoin Prosessi on reflektointia edellyttävä tapahtuma = prosessi on itsetuntemusta lisäävä tapahtuma Prosessi on tekemisperusteista tutkimusta eli tekemällä tutkimista (practice-based research) = prosessi on tutkimusmenetelmä Prosessissa pyritään arvioimaan kehittymistä = prosessi on tutkimusasetelma, jonka puitteissa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista Prosessi on tavoitteellinen tapahtuma, jonka tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tutkitaan = prosessi on tutkimuskohde 12
13 Prosessiin liittyvän tiedon kokoaminen Prosessi merkitsee muutoksia olosuhteissa, toimintatavoissa, tuloksissa, oppimisessa, tottumisessa asioihin, motivaatiossa jne. Prosessien hallinnan asiantuntijat, taiteilijat ja muotoilijat ovatkin tottuneet siihen, että työskentelyn aikana voi tapahtua mitä hyvänsä. Materiaalit, työvälineet, koneet, laitteet, aikatekijät, tekniikka yms. saattavat muuttaa tilanteen aiotusta aivan toiseksi. Aina ei ihmisten toimissa ole edes kysymys tietoisesta toiminnasta ja pelkästä tuloshakuisuudesta, vaan joskus tutkittavalle syntyy ideoita ja impulsseja kesken kaiken muihin kuin tutkijan ennakolta odottamiin asioihin. 13
14 Prosessin dokumentaatio Prosessia koskeva aineisto voidaan koota ajallisesti lyhyenä tai pitkänä jaksona nauhoitetuista haastatteluista, osallistuvan observoinnin keinoin tai ääneenajattelumenetelmällä. Lyhyt poikkileikkaustilanne Prosessi, jossa huomiota kiinnittävä ilmiö esiintyy, voidaan analysoida tapahtumavaiheittain, mutta myös avainkohtien tai - tapahtumien kautta tai ilmiössä olevien eri tekijöiden erillis- tai yhteisvaikutuksena. Pitkittäistarkastelu Joskus ilmiö on niin monisäikeinen, että siinä vuorottelevat monet eri tekijät kohoten kukin erikseen vaikuttavaksi prosessin kuluessa. Niiden merkitys saattaa aueta vasta kokonaisuutta jälkeenpäin tarkasteltaessa ja siksi niiden muistiin merkitseminen voi olla hyvinkin tärkeää. 14
15 Päättelyn logiikoista abduktiivinen kohoaa nyt erityisasemaan 15
16 Reflektiivinen ote avainasemassa Käytännöllistä, luovaa prosessia voidaan tutkia ja arvioida hankkeen sisältä (reflection-in-action and -practice ) hankkeen ulkopuolelta (reflection on action and practice ) Luovan tuottamisen prosessia voidaan siis reflektoida sekä prosessissa itsessään, sen sisällä, samoin kuin prosessia sinällään. 16
17 Mitkä ovat prosessissa itse mukana olevan henkilön tutkimukselliset keinot? Itse koettunakin prosessi on dokumentoitava tai muuten saatava näkyviin, joka edellyttää sen tapahtumien havaitsemista ja niihin reflektointia Prosessin dokumentointi auttaa opiskelijoita / tekijöitä itseään ymmärtämään ja perustelemaan, mitä he olivat tekemässä silloin, kun he tekevät intuitiivisia päätöksiä (De Freitas 2002) 17
18 Prosessia tutkivan otteen luonne perustuu Tekijän osaavan ammattilaisen reflektioon eli itseymmärrykseen, joka on Eksploratorista (etsivää) kokeilua Muutosta testaavaa kokeilua Hypoteesia testaavaa kokeilua Kokeilevan toiminnan tulosten käytäntöön suuntautunutta arviointia 18
19 Reflektio ja sen ammatillinen näkökulma: reflektio yhteisöllisenä tapahtumana Yhteisölliselle reflektiolle luonteenomaisia piirteitä: Reflektio ei ole vain sisäinen, psyykkinen prosessi eikä pelkkää pohtimista; se on toimintapainotteista. Reflektio ei ole kieleen perustuva, yksilöllinen prosessi; se edellyttää sosiaalista kanssakäymistä. Reflektio ei ole arvovapaata eikä neutraalia; se kuvaa ja palvelee inhimillisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia tavoitteita. Reflektio on ideologisesti muovautunutta; se muovaa ideologiaa. Reflektio ei ole mekaaninen prosessi eikä pelkkää uusien ideoiden tuottamiseen tähtäävää luovaa toimintaa; se on toimintaa, joka pystyy muokkaamaan yhteisöä kommunikoinnin, valintapäätösten ja sosiaaliseen elämään osallistumisen avulla. (Kemmis 1985, 140,149) 19
20 Reflektion tasot yleisesti ottaen Tekninen reflektio; ongelmanratkaisua. Tulkinnallinen reflektio; toimintojen harkintaa myös moraalisena kysymyksenä. Kriittinen reflektio; ajatteluun painottuvaa arviointia (Kemmis 1985, ) 20
21 Reflektoinnin tasot Mezirowin mukaan Reflektoinnin kohteina voivat olla havainnot, ajattelu ja toiminta sekä näiden vakiintunut tarkastelutapa, joita voidaan tarkastella ja tutkia seitsemällä eri tasolla (Mezirow 1981) 21
22 Esimerkki muotoiluprosessin aloittamisesta itsereflektoinnin avulla Pasi Kaukonen: Delivery - what is the designers process like when creating a new product? Diploma work 1366/1999 The Kuopio Academy of Crafts and Design "The Delivery (Synnytys)" is a description of the work of a designer from different starting points when creating a new product. Creation and working process are discussed on the basis of notes from the work diary. 22
23 . esimerkki muotoiluprosessin aloittamisesta itsereflektoinnin avulla Human spinalcord and light are two things which can be seen in all objects of "Evolution" in one way or another. My action is lead by what I think myself. It affects my thoughts, observation, attitudes and action: how does the product change when the designer/ maker grows and develops in his work. 23
24 Reflektoinnin jaksottuminen Reflektointi jaksottuu tiettyihin vaiheisiin, esim. kun työskentely pysähtyy päivän päättyessä viikonloppuisin projektin lykkääntyessä projektin siirtyessä uuteen vaiheeseen projektin päättyessä Reflektio kohdistuu työhön, sen lähestymistapoihin, aikaisemmin toteutuneisiin hankkeisiin vertaamiseen, tuloksiin, jne. 24
25 Reflektoinnin tallennus Reflektio on primaari kognitiivinen mekanismi, jonka avulla voidaan käsitellä odottamattomia mekanismeja. Tämänkin vuoksi on suositeltavaa, että kaikki reflektiot sekä tarkoitettuine että ei-tarkoitettuine seuraamuksineen jotenkin tallennetaan ja raportoidaan systemaattisesti. Silloin sekä tutkimusmielessä että oppimismielessä niistä saadaan irti tarkoitettu hyöty. (Schön 1983) 25
26 Reflektion tallennusmuotoja Ääneenajattelun ääninauhoitus Toiminnan ja siihen liittyvän ääneenajattelun videointi Päiväkirjat ja työmuistiinpanot Prosessiportfolio Muita, vähemmän käytettyjä tallennusmuotoja reaaliaikaisen vastauslaitteen käyttäminen (laite kehitteillä) 26
27 Prosessin sisäistä ja ulkopuolista reflektointia sekä arvioivaa tietoa hyväksi käyttäviä menetelmiä Toimintatutkimus Kehittävä työntutkimus Pehmeä systeemimetodologia Realistinen kriittinen evaluaatio 27
28 Toimintatutkimus prosessin arviointimenetelmänä Toimintatutkimus (action research) on sellainen tutkimusote, jossa samanaikaisesti toteutetaan sekä tutkimus että käytännön tilanteen tai tutkittavan ilmiön tavoitteena oleva muutos. Toimintatutkimuksen ideana on hankkia tietoa, jolla ohjataan käytäntöä muuntelemalla jotakin tiettyä, tutkimusprosessin osana olevaa todellisuutta Toimintatutkimus soveltuu parhaiten erilaisten organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. 28
29 Toimintatutkimuksen periaate Toimintatutkimus (action research) voidaan nähdä yhtenä arviointieli evaluaatiotutkimuksen suuntauksena. Se on painottunut toiminnan kohteen ymmärtämiseen sosiaalisena tapahtumana. Toimintatutkimus on tapaustutkimuksen kaltainen, prosessia käsitelevä tutkimusstrategia, joka kohdistuu tiettyyn erityistapaukseen. Toimintatutkimuksen alkuperäisen ajatuksen esittäjä ja oppi-isä on yhteiskunnan kehittämisestä ja humanismista kiinnostunut psykologi Kurt Lewin ( ) 29
30 Toimintatutkimuksen tavoite Toimintatutkimus on prosessi, joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen entistä paremmiksi. Toiminnan kehittäminen ymmärretään tällöin jatkuvaksi prosessiksi, joka ei pääty esimerkiksi entistä parempaan toimintatapaan. Keskeistä on uudella tavalla ymmärretty prosessi. Toimintatutkimus piirtyy tällä tavoin ymmärrettynä lähestymistavaksi, joka ei ole kiinnostunut vain siitä, miten asiat ovat, vaan ennen kaikkea siitä, miten niiden tulisi olla. Toimintatutkimuksen tarkoituksena on kehittää uusia taitoja tai uutta lähestymistapaa johonkin tiettyyn asiaan sekä ratkaista ongelmia, joilla on suora yhteys johonkin käytännölliseen toimintaan. (Aaltola ja Syrjälä 1999, 21) 30
31 Toimintatutkimuksen kulku kaaviona (Suojasen 1999 mallia mukaillen Linturi 2003) 31
32 Miten toimintatutkimus etenee Keskeinen piirre on ryhmässä tapahtuva, kierros kierrokselta etenevä toiminta, jolloin hankkeeseen osallistuvat henkilöt yhteisesti hyväksyvät toimintansa viitekehyksen ja tekevät ryhmän jäsenten kesken tarvittavan työnjaon. Tutkija ei siis ole mikään ulkopuolinen henkilö eikä tietoja hankita jälkeenpäin tai tallenneta jonnekin muiden käytettäväksi, vaan kaikki tapahtuu "tässä ja nyt". Erityistä osaamista edellyttää toiminnan seuraaminen, niin että tarpeellinen tieto saadaan prosessoitua ja käyttöön. 32
33 miten toimintatutkimus etenee Toimintatutkimuksen mallin yleisenä ideana on eteneminen spiraalimaisesti suunnittelu - toiminta - havainnointi - reflektointi kierroksissa eli sykleissä. Yhtä tällaista kierrosta voi pitää vasta tutkimuksen alkuna, ja tavallisesti jokaiseen toimintakierrokseen kuuluu useita lisäkierroksia tai sivukierroksia sen mukaan, millaisia lisä- tai tukitoimintoja suunnittelun ja valmistuksen prosessiin liittyy. Syklin yksi kierros on perusta seuraavalle ja tarkoituksena on jatkuvasti tarkastella sitä suhdetta, joka muodostuu aikaisemman syklin havainnoinnista. 33
34 Reflektion tehtävä toimintatutkimuksen prosessissa Toimintatutkimuksen tavoitteet ja ongelmat muotoillaan yhdessä tutkijoiden, systeemissä toimivien henkilöiden ja asiakkaiden kanssa. Usein on jonkin verran vaikeaa määritellä, kuka on asiakas eli tuloksen tarvitsija. Onko se työn tekijä itse vai työn antaja, onko se asiakas sanan varsinaisessa mielessä tai esimerkiksi tekijälle tuntematon tuloksen haltuun ottaja tms. Tutkijan on tässä prosessissa aina tarkkaan tiedostettava oma roolinsa. Hän kuuluu toimintatutkimuksessa sen organisaatioon, itse systeemiin, ei sen ulkopuolelle. Toimintatutkimuksessa on kriittisellä reflektiivisyydellä keskeinen merkitys. Tutkija ja mahdollisesti asiakkaat ja muutkin hankkeessa mukana olijat tarkastelevat kriittisesti tekemisiään. He täsmentävät kysymyksiään, pohtivat käytettyjä menetelmiä ja toimintasuunnitelman pätevyyttä. 34
35 Toimintatutkimuksen vaiheet Määritellään ongelma tai asetetaan tavoitteet. Mikä tarvitsee kehittämistä tai minkälaisen tulisi olla uuden ratkaisun? Tehdään katsaus kirjallisuuteen tai muuhun lähdemateriaaliin, jotta voidaan todeta, onko aiemmin kohdattu samantyyppisiä ongelmia tai saavutettu kuvatun kaltaisia tavoitteita. Määritellään testattavat ongelmat tai lähestymistavat selvästi, tarkasti ja käytännöllisesti. Suunnitellaan toimintatutkimuksen asetelma ja määritellään tarvittavat prosessit ja olosuhteet. Millaisia ovat ne erityiset seikat, joita tutkimusprosessissa tulee toteuttaa, jotta tavoitteet saavutetaan? Määritellään arviointikriteerit, mittausmenetelmät ja muut tarvittavat palautteen saamisen muodot. Analysoidaan koottu tietoaines ja evaluoidaan tulokset. 35
36 Mihin toimintatutkimus soveltuu? Toimintatutkimuksen strategia soveltuu kaikkialle, missä on jonkin asian suorittajia ja "asiakkaita" eli tulosten tarvitsijoita, kaikkialle, missä toiminnoissa voidaan saavuttaa konsensus tai missä ei ainakaan vallitse ristiriitaa tavoitteiden ja taustalla olevien arvostusten välillä. 36
37 Toimintatutkimuksen validiteetti- eli luotettavuuskriteerit Pätevää toimintatutkimusta ei voida tehdä yksin. Toimintatutkimukseen kuuluu ryhmä ihmisiä, jotka voivat olla työtovereita, asiakkaita, opettajia tai ohjaajia, ystäviä, jotka voivat ottaa vastustajan roolin jne. Tutkija tarvitsee sekä tukijoita että vastustajia, jotka esittävät haasteita ja vastalauseita. Nämä kontaktit tulisi voida järjestää neuvottelujen muotoon. Tarkoituksena on löytää kaikki virheet, epäonnistuneet ratkaisut, aukkopaikat, mutta ongelmien lisäksi myös lupaavat uudet ratkaisut ja vaihtoehdot. Hyvä toimintatutkimus perustuu monen erilaisen tiedon hyvään vuorovaikutukseen. Toimintatutkimus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kytkeä yhteen käytännön työskentelyssä tarvittavan kokemusperäisen tiedon, empiirisesti todennettavan kokeellisen tiedon ja hermeneuttisen, tulkitsevan tiedon käyttö ja tulokset. 37
38 Systeemien tutkimus Systeemi tarkoittaa yleisesti ottaen ilmiötä, jossa on olemassa vuorovaikutusta sen eri osien välillä. Se voi olla luonnonlakien alainen tapahtuma tai toimintaa artefaktien eli ihmisen aikaansaamien kohteiden sisällä ja välillä. Systeemillä tarkoitetaan myös järjestelmää, ryhmää asioita tai osia, jotka toimivat yhtenä kokonaisuutena jonkin päämäärän toteuttamiseksi. Se voi olla myös joukko ideoita, teorioita ja toimintamalleja, joiden mukaan jokin saadaan toimimaan. Systeemi koostuu rajatusta määrästä erillisiä tekijöitä, joista voidaan määritellä alasysteemejä. 38
39 Systeemianalyysit Systeemianalyysi on tutkimusmenetelmällisesti tehokas selitys- ja kuvausjärjestelmä pikemminkin kuin tieteellinen syy seuraus malli. Systeemianalyysi voidaan määrittää menetelmäksi, jossa yhdistyvät intuitio ja arviointi. Systeemi voi saada aikaan synergiaa ja ilmiötä voidaan tarkastella tietyissä ajanjaksoissa, kuten esimerkiksi sykleittäin, vaiheittain jne. Systeemianalyysit kohdistuvat mm. sellaisten päätöksentekoprosessien tutkimukseen, joiden ongelmat keskittyvät mm. sosioteknisten järjestelmien identifiointiin, optimointiin ja kontrollointiin ottaen huomioon monitahoiset tavoitteet, reunaehdot ja resurssit. Systeemiteorioilla on läheinen yhteys kybernetiikkaan sekä systeemidynamiikkaan, samoin kaaosteorioitten, tekoälytutkimuksen, hermoverkkotutkimuksen sekä tietokonemallinnuksen ja simulaatioiden kehittämiseen. 39
40 Systeemin mallinnus Systeemiä tutkitaan osana todellisuutta. Systeemianalyysissa rakennetaan malleja, joita tarkastellaan ja tutkitaan osana todellisuudesta. Malli itsessään on myös eräs systeemi. Se on tarkoituksella valittu tai laadittu niin, että se tuo esiin systeemin olennaiset ominaisuudet ja muistuttaa sitä niin hyvin, että siitä tehdyt päätelmät pätevät myös itse systeemissä siitäkin huolimatta, että malli tavallisesti sisältää huomattavasti vähemmän elementtejä ja yhteyksiä kuin mallinnuksen kohde. Malli voi olla ajatusmalli eli mentaalinen malli tai se voidaan kehittää havainnemalliksi esimerkiksi laatimalla luonnoksia, hahmomalleja, pienoismalleja, tuotantosuunnitelmia, teatterille näytelmäsovituksia, tanssia varten koreografioita jne. 40
41 Mallin kieli? Kun ajatukset on konkretisoitu fyysiseksi malliksi, voidaan objektiivisemmin ja vakavammin kontrolloida, tutkia ja keskustella mallin oikeellisuudesta. Mallin rakentamiseen valitaan sopiva kieli, joka voi olla manuaalisesti tai tietotekniikalla hallittavissa. On otettava huomioon tämän kielen rajoitukset ja pidettävä huolta myös näkökohdista, jotka eivät tule mallissa näkyviin. Esimerkiksi tunnepohjaisia näkökohtia on vaikea tai jopa mahdoton kuvata, mutta niitä ei hyvässä mallissa pitäisi myöskään lyödä laimin. 41
42 Systeemianalyyttiset koulukunnat Systeemianalyyseissä on erilaisia koulukuntia ja erilaisia näkemyksiä suunnittelukohteen erityisluonteen ja jopa suunnittelijan maailmankatsomuksen mukaisesti. Kvantitatiivisesta, määrällisestä suunnittelusta kiinnostuneessa perinteisessä systeemianalyysissa (systeemiteknologinen lähestyminen) on tavoitteena pääasiassa kuvata ja analysoida tutkittavia systeemejä ja joissakin teknisissä tarkoituksissa suunnitella ja ohjata niitä. (vrt. hierarkkiset systeemimallit) Kvalitatiivinen systeemianalyysi (systeemistrateginen lähestyminen) rakentuu vähemmän muodollisille malleille ja tekniikoille ja lähtee epämuodollisista kuvauksista, käytännöllisestä tiedosta ja terveen järjen käytöstä. Tarkoituksena on saada aikaan erilaisia päätös- ja toimintastrategioita annetussa ongelmatilanteessa sekä analysoida niiden vaikutuksia 42
43 Perinteinen systeemianalyysi on matemaattispohjainen tieteenala, joka pyrkii tutkimaan ja analysoimaan ongelmia kokonaisuuksina soveltamalla laskennallisia malleja. Systeemiajattelu ja siitä kehitettyjen erityisten menetelmien kokonaisuus eli systeemimetodologia on keino ymmärtää havaittujen ilmiöiden ja tapahtumien kokonaisuuksia, ominaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Systeemianalyysin avulla voidaan tarkastella monimutkaisia dynaamisia prosesseja ilman, että jokainen prosessiin tavalla tai toisella vaikuttava toimija joudutaan määrittelemään, mallintamaan ja kuvaamaan erikseen. Systeemianalyysillä hahmotetaan systeemin eri tekijöiden hierarkkista järjestymistä ja näin voidaan laajentaa ymmärrystä tarkastelun alla olevista ongelmaryppäistä. 43
44 Pehmeä systeemianalyysi Pehmeä systeemianalyysi (Soft Systems Methodology) on amerikkalaisen Peter Checklandin vuonna 1986 julkaiseman teoksen Systems Thinking, Systems Practice innoittamana levinnyt laajaan käyttöön ja rantautunut myös Suomeen. Checkland tarkoittaa metodologialla joukkoa erilaisia metodeja tai tekniikoita, jotka sovelletaan kulloiseenkin tilanteeseen soveltuviksi ratkaisumalleiksi. Tässä tapauksessa systeemissä etenevä suunnittelija vastaa samanaikaisesti sekä kysymykseen "mitä?" että kysymyksen "miten?". (Vrt. Mannermaa 1992, 260) 44
45 Pehmeän systeemimetodologian tarkoitus Pehmeä systeemianalyysi soveltuu metodiksi käytännönläheisten ja tulostavoitteisten kehittämishankkeiden tutkimustehtäviin. Sen lähtökohtana ovat pehmeät, huonosti ja epätäsmällisesti määritellyt ongelmat. Ongelmia käsitellään todellisessa maailmassa eikä niiden käsittelyä eristetä pelkästään laboratorioihin. Ratkaisun kriteerinä on, että asianomaiset ihmiset pitävät sitä onnistuneena tai että ongelmatilanne on parantunut tai että on saatu näkemystä asiaan. Pehmeä systeemianalyysi on tarkoitettu yleiseksi ja joustavaksi kehikoksi ongelmanratkaisutilanteissa kaikenlaisiin sellaisiin inhimillisiin systeemeihin, jotka ovat luonteeltaan enemmän tai vähemmän "pehmeitä". 45
46 Pehmeän systeemimetodologian kulku 46
47 Pehmeässä systeemianalyysissä on seuraavat vaiheet: On havaittu jokin heikosti tai huonosti määritelty ongelma tai kehittämistarve. Ongelmaa pyritään täsmentämään. Määritellään alustavasti ne osatekijät, joilla systeemiä voitaisiin parantaa tai kehittää. Määritellään ne ydinvisiot (root definitions), joilla parannukset tai kehittäminen voitaisiin aikaan saada. Muodostetaan niistä erilaisia käsite- ja ratkaisumalleja. Parannellaan ja kehitellään näitä ratkaisumalleja käyttäen hyväksi yleistä systeemiajattelua. Verrataan ratkaisumalleja todellisuuteen. Vertailun tuloksia hyväksi käyttäen määritellään todellisuuden tasolla systeemiin kohdistuvat suotavat ja toivottavat muutokset. Suoritetaan tarvittavat toimenpiteet. 47
48 Pehmeän systeemimetodologian idea Mallissa vaiheet on jaettu kahteen kenttään: reaalimaailman kenttään ja systeemiajattelun kenttään. Toiminnan kierto tapahtuu siirtymällä kentästä toiseen ja palaamalla takaisin Lähtökohtana on systeemin määrittely inhimillisen ja teknologisen maailman tavoitteellisena yhteistoimintana. Sen jälkeen valitaan järjestelmä, joka ratkaisee havaitut ongelmat, ja aloitetaan toimenpiteet. Määritellään valitun systeemin tavoitteet ja suoritusten mittaukset sekä suunnitellaan suoritusten ja tulosten arvioinnit. Systeemi voidaan suunnitella joko paperilla tai tietokoneella, sitä varten voidaan rakentaa erilaisia malleja, sitä voidaan simuloida ja etsiä erilaisia optimiratkaisuja. 48
49 Esimerkki systeemimetodologian soveltamisesta ammatilliseen tutkimustehtävään Pehmeän systeemimetodologian soveltaminen yrityksen toimituslogistiikan mallinnukseen. (Lammenoja 2005; Anttila 2005, 438) 49
50 Pehmeän systeemianalyysin tutkimuksellinen luotettavuus Tutkimusstrategiana pehmeä systeemianalyysi toimii niin, että jos ratkaisu näyttää hyväksyttävältä, tarkistetaan sen luotettavuus todellisuuteen nähden. Toimiiko tulos reaalimaailmassa? Onko tulos asetettujen kriteerien mukainen? Onko prosessin alussa asetettuihin ongelmiin saatu vastaus? Prosessin kriteereinä voidaan pitää toiminnan tavanomaista kulkua, esimerkiksi missä määrin se vastaa ns. normaalia työn kulkua. Suurten systeemien onnistumisen arvioimiseksi tarvitaan kuitenkin lisäksi laajoja muita evaluointimenetelmiä, esimerkiksi haastatteluja, kyselyitä, havainnointimenetelmiä, erilaisia laboratiivisia kokeita, työntutkimusmenetelmiä, yms. 50
51 Realistinen kriittinen arviointi projektisuuntautuneen t&k toiminnan metodisena ratkaisuna. Realistinen arviointi (evaluaatio) on uusin metodologinen tulokas tutkimuksen maailmaan. Se nojaa tieteellisen realismin (scientific realism) tieteenfilosofiseen suuntaukseen. (Michael Scriven 1994; Rom Harre 1986) 51
52 Realistisen evaluaation taustaideologia Ammattialan tutkimuksen lähtökohta voi olla myös tutkimus prosessin kautta eli tekemällä (esimerkiksi: through the project mnagement). Tällöin tutkimus- ja kehitystoiminnan kohteena voi olla suunnitteluja tuotantotoiminta kokonaisuudessaan tai jokin sen osa-alueista tai sen tarkoituksena voi olla tuottaa tietoa toiminnasta sinänsä. Tutkimuskohteita voivat siten olla esimerkiksi ammattialalla tehtävien päätösten rakenne, alalla toimivan henkilön ympäristövastuu tai jonkin teknisen ratkaisun toimivuus, erilaisten artefaktien käyttötarve, käytettävyyteen liittyvät tekijät tai jonkin projektin ja sen graafisten liittymien retorinen tai semioottinen ulottuvuus, esimerkiksi yrityskuva tms. (Vrt. Brusila 2001, 57) 52
53 Realistisen evaluaation periaatteet Pikemminkin kuin keskittymällä tapahtumiin ja muuttujien välisiin yhteyksiin ja niihin vaikuttavien tekijöiden syy seuraus -suhteisiin, realistinen evakluaatio kohdistaa kysymyksen siihen, miten hankkeet toimivat, mitä varten ja missä olosuhteissa, pyrkien kokonaisvaltaiseen, holistiseen perspektiiviin. Realistinen evaluaatio käytetään monimenetelmällistä lähestymistapaa. Tutkija arvioitsija ei ainoastaan arvioi käytännön tuloksia vaan säilyttämällä kosketuksensa kokonaisuuteen, pyrkii sitä myös muuttamaan 53
54 Realistinen evaluaatio nojaa tieteelliseen realismiin Tieteellinen realismi hyväksyy sen periaatteen, että tiedoksi voidaan kutsua niitä väitteitä, joille on olemassa toistaiseksi paras perustelu siitä huolimatta, että saatetaan epäillä niiden totuutta ja olla jopa oikeassa tässä epäilyssä. Onkin todennäköistä, että ajan mukana uuden evidenssin ja uusien käsitteiden ja teorioitten myötä tieto paranee lähestyen totuutta, tulemalla yhä paremmin totuudenkaltaiseksi. (Niiniluoto 1989, 60) 54
55 ja perustuu arvioivaan tietoon Propositionaalisella tiedolla tarkoitetaan sellaista väittämätietoa, joka voidaan ilmaista kielellisesti merkkien avulla. > tavanomainen tieteellisen tiedon laji. Arvioiva tieto ilmaisee, että jokin kohde (asiantila, esine, teko jne.) on hyvä tai arvokas suhteessa johonkin annettuun arvojärjestelmään eli se täyttää arviointikriteerit. Kriteerit voivat olla esimerkiksi taloudellisia, terveydellisiä, esteettisiä tai moraalisia. Myös taidearvostelukin voi perustua arviointijärjestelmään eli olla esimerkkinä arvioivasta tiedosta 55
56 Realistinen evaluaatio on uudentyyppinen arvioiva tutkimusmenetelmä realistinen evaluaatio on tuloshakuinen menetelmä. Se ei ainoastaan etsi tuloksia, vaan myös mekanismeja, joilla tuloksia saadaan aikaiseksi konteksteja, joissa näitä tuloksia pannaan syntymään, näiden interventioiden sisältöjä. (Pawson & Tilley 1997; Kazi 1998) 56
57 Realistisen evaluaation tavoitteet Realistisen evaluaation tavoitteena on tuottaa holistista, kokonaisvaltaista lähestymistapaa käytännön evaluaation kysymyksiin. Se näkee käytännön prosessit sellaisina avoimina systeemeinä, joita voidaan evaluoida niiden todellisten sisältöjen mukaan ottamalla täydellisesti huomioon niiden monimuotoisuus. Menetelmällisesti realistinen evaluaatio ei ole sen enempää määrällistä kuin laadullistakaan, vaan asettuu omaksi prosesseja analysoivaksi menetelmälliseksi strategiakseen. 57
58 Ohjenuorana käytännön järki Menetelmän taustalla oleva teoria perustuu järjen käyttöön ja asioitten mielekkyyteen (sensemaking) ohjaamalla käytännön ratkaisujen tekemiseen. Realistinen evaluaatio tuottaa uutta lähestymisparadigmaa postpositivismin maailmaan ja hyödyntää konstruktivistisen tradition arvomaailmaa uudella tavalla. 58
59 siksi käytännöllinen, monimenetelmällinen, arvioiva metodi eli kriittinen realistinen arviointi joka tunnistaa sekä empiirisen käytännön että tulkinnallisen lähestymistavan rajoitukset, ja joka pyrkii tuottamaan perspektiiviä, joka menee kauemmas ohi edellä mainittujen menetelmien, tarjoaa muita proseduraalisia menetelmiä paremmat tulokset. Pragmaattinen eli käytännöllinen tarkoittaa tässä keskittymistä siihen, mitä kulloinkin havaitaan hyödylliseksi ja sopivaksi. 59
60 Vaikuttavuus arvioinnin kohteena Realistinen evaluaatio tähtää vaikuttavuuden arviointiin. Todellisuus on vaikutusten ja vastavaikutusten monimutkainen järjestelmä. Perinteinen tiede etsii kausaalisuhteita eli syy seuraus -suhteita. Se on tuttua esimerkiksi mekaanisten laitteiden, kuten höyrykoneen yms. riittävän yksinkertaisista systeemeistä. Se on kuitenkin liian yksioikoinen selitys todellisuuden kompleksisille vuorovaikutusjärjestelmille. Todellisuuden käsittämisestä vaikutuksiksi seuraa se hyöty, että kaikki, mikä jollakin tapaa vaikuttaa, on todellista, myös mielikuvat, uskomukset, tieto. Kaikki nämä vaikuttavat maailmassa ja ovat siis omanlaistaan todellisuutta. Esimerkiksi uskontojen vaikutus maailmanhistoriaan ja kansojen kohtaloihin on hyvin todellista. (Karvonen 1999) 60
61 Kriittinen arviointi - (evaluointi) - strategiana perustuu toimenpidemallien (interventio) rakenteen tutkivaan lähestymiseen, jossa sovelletaan sekä yksittäisistä että multi-case tapauksista koottujen aineistojen analyysejä. Evaluaatiostrategioita sovelletaan käytännössä niin ettei niiden tehokkuus esitellään sekä käytännössä että soveltaen myös suoraan interventiomalleihin. Strategiat muodostuvat niin, että ne systemaattisesti kuljettavat ja yhdistävät vähimmäismäärän käytännön tuloksia muihin vastaavin hankkeisiin. (Kazi 1998) 61
62 Kriittisen evaluaation perusidea on hankkeen mallinnus (Pawson and Tilley 1997b; Kazi 1998) Kehittämishankkeen taustateoria ja mallinnus Mikä (ehkä) toimii ja missä kontekstissa? Toimintaohjelma Toiminta-oletukset (hypoteesit Mikä (todella) toimii ja missä kontekstissa? Havainnot 62
63 Realistinen evaluaatio edellyttää mallinnusta Interventioiden kulku voidaan ymmärtää mallina ja sen tehokkuus riippuu siitä, missä määrin malli vastaa todellisuutta. Evaluaatio alkaa olemassa olevan sisältöjä, mekanismeja ja tuloksia koskevaan tietoon perustuvalla mallinnuksella, jota aineiston kokoamisen kautta jatkuvasti täsmennetään ja kehitetään. Käytännön realistinen evaluaatio ei arvioi ainoastaan aikaisemmin tapahtunutta sen valossa, mikä hankkeessa toimii / pelaa (kuten tekevät edellä mainitut kolme lähestymistapaa) vaan myös suoraan edistää tulevan käytännön kehittämistä sen perusteella mikä nyt toimii / pelaa, kenen hyväksi ja missä kontekstissa. 63
64 realistinen evaluaatio edellyttää mallinnusta. Realistinen arviointi koskee siis hankkeen mallinnuksen parantamista ja pyrkii sitä kautta parantamaan myös käytännön sisältöjä itsessään. Aineiston kokoamisen avulla pyritään saamaan evidenssiä eli näyttöä tavoitteita ja ohjelman sisältöä parantavista seikoista niin, että saadaan syntymään generoiva vaikutus taustatekijöihin, niiden mekanismeihin ja sisältöihin. Realistisen evaluaation mallia rakennettaessa pyritään hahmottamaan reaalitodellisuuden likiarvoja ja verrataan saatuja tuloksia todellisuuteen, interventioiden vaikuttavuuteen ja siihen, kuinka hyvin ne toimivat todellisuudessa. Malli on tässä tapauksessa iteratiivinen, syklinen ja muuntumiselle altis. 64
65 Evaluaatio käytännön tasolla Reaalitodellisuudessa käytännön asiantuntijat mallintavat todellisuutta käytännön hankkeissa. Tosielämässä malli sisältää teoreettisen orientaation (= esiymmärryksen tai aikaisemman asiasta olemassa olevan tiedon), käytännön viisautta, alan asiantuntijoiden hyväksymää tietoutta, hiljaista tietoa ja aikaisempaa kokemustietoa siitä, mikä toimii, mitä ja ketä varten se toimii ja missä kontekstissa se toimii. Asiantuntija rakentaa mallinsa niin, että hän voi sen avulla suunnata kehittämishankkeen toivottuun suuntaan ja tarvittaessa myös muuttaa sitä. Riippuen hankkeen eettisistä päämääristä ja taustalla olevista arvoista malli voidaan rakentaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Muut mallin rakentamiseen vaikuttavat tekijät liittyvät hiljaiseen tietoon ja toimijoiden osoittamaan käytännön viisauteen ja osaamiseen. Siihen kytketään myös vastaavista muista hankkeista saatu kokemus, ammattialan edellyttämät ehdot ja vaatimukset. Malliin voi liittyä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikeuksia sekä jokin ohjelma, jonka avulla voidaan antaa tukea, suojella tai korjata toimintoja ja muutoksiin kohdistuvia odotuksia. (Kazi & Spurling 2000) 65
66 Realistisessa evaluaatiossa käytettävät tutkimusmenetelmät ovat sidoksissa tutkijan arviointinäkökulmaan. Valintatarjotin on kokonaan käytettävissä määrällisistä tutkimuksista laadullisiin ja jopa kriittisiin menetelmiin saakka. Siinä voidaan käyttää tarvittaessa testausmenettelyjä, jolloin kokeellisen asetelman valinta intervention vaikuttavuuden osoittamiseksi edellyttää hyvin ennalta suunniteltua kohderyhmää sekä mahdollista vertailu- tai kontrolliryhmää ja tutkimuksen toteuttamista. Kokeellisessa asetelmassa on myös mietittävä tarkkaan vaikuttavuutta osoittavat indikaattorit. jatkuu 66
67 realistisessa evaluaatiossa käytettävät tutkimusmenetelmät Jos arvioinnin kannalta on tärkeää tietää usean toimijan käsityksiä, mielipiteitä tai ajatuksia tutkittavasta ilmiöstä, lomakekysely (survey) on käyttökelpoinen menetelmä. Strukturoiduilla kysely- ja haastattelututkimuksilla saadaan kerättyä suhteellisen pieni määrä informaatiota suureltakin joukolta ihmisiä. Jos pidetään tärkeänä laatia kokonaiskuvaus hankkeesta, toteutetaan case-tutkimus, mutta jos siinä on kohtia, joita on observoitava tarkemmin, silloin toteutetaan esimerkiksi laadullisen observoinnin analyysi. Realistiseen evaluaatioon sopivat hyvin myös syvemmälle menevät laadulliset analyysit, joita voidaan soveltaa mm. käytettävyys- ja esteellisyysanalyysien tekemiseen. Yhtä hyvin semioottinen analyysi on sovellettavissa tähän moniulotteiseen evaluaatiomalliin. 67
68 Mallinnusesimerkki. Realistisen evaluaation toteuttaminen muotoiluprosessissa (Myllyluoma 2004) 68
69 Realistisen evaluaation toteuttaminen iteratiivisessa, kierroksittain etenevässä hankkeessa (Anttila 2005) 69
Tutkimus, tiedon hankinta ja hyödyntäminen kehittämishankkeissa
Tutkimus, tiedon hankinta ja hyödyntäminen kehittämishankkeissa OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN MENESTYSTEKIJÄT 2012 Pirkko Anttila Kehittämishankkeeseen liittyvän tutkimuksen
LisätiedotOnko opinnäytetyöstä kehittämistyöksi? Mistä löytyvät opinnäytetyön metodologiset ratkaisut?
Onko opinnäytetyöstä kehittämistyöksi? Mistä löytyvät opinnäytetyön metodologiset ratkaisut? Ammattikorkeakoulujen Opinnäytetyö ja ohjaus seminaari 2008 Pirkko Anttila e-mail: pirkko.anttila@akatiimi.fi
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotTutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotMiten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL
Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein
LisätiedotENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen
ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää?
Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää? Vaikuttavuus ja arviointi etsivässä työsää Valli ry:n seminaarissa 24.8.2018 Petri Uusikylä, Suomen arviointiyhdistys Mitä on arviointi? Arviointi (evaluaatio)
LisätiedotSOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1
SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotPORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009
PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotAkateeminen johtaminen. Helena Ahonen
Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli
LisätiedotMIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA
HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotSosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotHyvän käytännön kuvaus 1
Hyvän käytännön kuvauksen malli, Stakesin mallia mukaillen Lisää Sosiaaliportin yhteydessä olevilla Hyvä käytäntö - verkkosivuilla (www.hyvakaytanto.fi). Hyvän käytännön kuvaus 1 Hyvän käytännön kuvauksen
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI. Petri Haltia
OSAAMISEN ARVIOINTI Petri Haltia 28.3.2017 Miksi osaamista arvioidaan? Oppimisen ohjaamiseksi Opiskelijan (päättö)arviointi tulevaa toimintaa ajatellen Koulutusjärjestelmän/opetuksen arvioimiseksi ja kehittämiseksi
LisätiedotFYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol
FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol Tavoitteet koskevat kaikkia luokka-asteita. Keskeiset sisältöalueet kuten luonnontieteellinen tutkimus, fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä, fysiikka yhteiskunnassa
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotOSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot
OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotTavoitteet ja sisällöt, 7. luokka
FYSIIKKA Keskeiset sisältöalueet kuten luonnontieteellinen tutkimus, fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä, fysiikka yhteiskunnassa ja fysiikka maailmankuvan rakentajana esiintyvät joka vuosiluokalla.
LisätiedotAMMATILLINEN HARKINTA
AMMATILLINEN HARKINTA Satu Aittomäki 3/15/2017 Toimintaterapian harjoittelu 1 Ammatillinen/Käytännön päättely/harkinta/päätöksenteko Clinical Reasoning Ammatillinen harkinta on Ajatteluprosessi, jota ammattilaiset
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotTOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotPekka Kettunen 12.12.2014
Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin
LisätiedotKäytettävyys ja sen merkitys
Kuvat kirjasta Sinkkonen, Nuutila, Törmä. Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu, 2009 Käytettävyys ja sen merkitys Irmeli Sinkkonen Adage Oy irmeli.sinkkonen@adage.fi www.adage.fi www.adage.fi Sisältö
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotKohti parempaa asiakaskokemusta palvelumuotoilun keinoin. Piia Innanen, Palvelumuotoilu Palo Oy
Kohti parempaa asiakaskokemusta palvelumuotoilun keinoin Piia Innanen, Palvelumuotoilu Palo Oy @PalvelumPalo palvelumuotoilupalo Palvelumuotoilu Palo Oy Luo sytyttäviä palvelukokemuksia! Autamme palveluntuottajaa
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotMitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM
Mitä prosessissa kehitetään Pohjana esim. CMM Prosessin kehittäminen Projektien hallinta Prosessin kuvaus, toimintaohjeet Laadunvarmistus Mentelmät Riskinhallinta Yms. Kehittämisen tavoitteita Tuotannon
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
Lisätiedot