Miten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä?

Transkriptio

1 Miten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä? Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Kestävä kehitys hyvä elämä ja ympäristö

2 Miten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä? Millainen on hyvä ympäristöarviointi? Ympäristöarvioinnin (etukäteisarvioinnin) perimmäinen idea Arvioinnin (myös ympäristöarvioinnin) suurin haaste Esimerkki: Miten tunnistetaan ohjelman tai projektin vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään? Miten kestävää kehitystä voidaan edistää? Meillä on iso ongelma maailma ei ole kestävä Mitä kestävässä kehityksessä on oleellista, mitä ei? Miten kestävää kehitystä voidaan edistää ja millaista tietoa hyvä ympäristöarviointi tulisi tuottaa? 2

3 Ympäristöarvioinnin perimmäinen idea Suunnitellaan tie ohjelma/projekti Kaikki ei ole valmiiksi päätetty, on vaihtoehtoja Suunnittelu on prosessi jossa arviointitiedolla on merkitystä Arvioidaan ympäristövaikutuksia Pystytään tunnistamaan oleellisimmat ympäristövaikutukset Ymmärretään vaikutusketjut Toteutus on erilainen Vaihtoehtoja on Tieto ympäristövaikutuksista vaikuttaa toteutukseen 3

4 Arvioinnin (myös ympäristöarvioinnin) isoin haaste Arviointien käyttö! Silti arviointikeskusteluissa korostuvat usein tekniset menetelmät, käyttäjät ja käytön edistäminen sen sijaan unohtuvat. Miten kehitetään sellaisia arvioinnin menetelmiä ja toimintatapoja, jotka edistävät käyttöä? Ville Valovirta, Markku Lehtonen, Ulla Rosenström, Pekka Hokkanen, Tarja Söderman

5 Käytön edistäminen Patton (1997, 20) Utilization-Focused Evaluation begins with the premise that evaluations should be judged by their utility and actual use; therefore, evaluators should facilitate the evaluation process and design any evaluation with careful consideration of how everything that is done from beginning to end, will affect use. the focus in utilization-focused evaluation is on intended use by intended users. Osallistumista (participation) ja keskustelua (deliberation). Ohjelmien seurantakomiteoiden, ministeriöiden ja viranomaisten rooli on keskeinen

6 Esimerkki: Miten tunnistetaan ohjelman tai projektin vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään? Tarvitaan ymmärrystä niistä sosio-teknisistä järjestelmistä ja prosesseista, jotka tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä. Tarvitaan tietoa erityisesti siitä, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat toimijoihin ja prosesseihin.

7 Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 2009 Energiasektori Maatalous Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö miljoonaa tonnia CO 2 -ekv.

8 Suomen energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt 2009 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv Energiateollisuus Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen Muu energia Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsäja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt

9 Asuminen Elintarvikkeet Autoilu > 55% Asuminen Asuminen C04 C04 Elintarvikkeet C01 C01 Autonkäyttö Autonkäyttö C072 C072 Terveyspalvelut C06 C06 Koulutuspalvelut C10 C10 Sisustus, Sisustus, kodinhoito kodinhoito C05 C05 Ravintolat Ravintolat ja hotellit ja hotellit C11 C11 Sekalaiset Sekalaiset tavarat tavarat ja palvelut ja palvelut Vaatetus Vaatetus ja jalkineet jalkineet C03 C03 Virkistystavarat Ulkoilutavarat C092, C092, C093 C093 Alkoholi Alkoholi yms. yms. C02 C02 Sosiaaliturva (mm. (mm. päiväkoti) päiväkoti) C124 C124 Matkailumenot ulkomailla ulkomailla P312Y P312Y Autohankinnat C071 C071 Virkistys- Virkistys- ja ja kulttuuripalvelut C094 C094 Vakuutus- Vakuutus- ja ja rahoituspalvelut C125, C125, C126 C126 Junat, Junat, bussit, bussit, taksit taksit C073 C073 AV-laitteet AV-laitteet C091 C091 Lentoliput Lentoliput itse itse ostetut ostetut C0733 C0733 Valmismatkat C096 C096 Lehdet, Lehdet, kirjat, kirjat, paperi paperi C095 C095 Tietoliikenne C08 C08 Laivaliput Laivaliput itse itse ostetut ostetut C0734 C0734 Muut Muut kuljetuspalvelut C0735 C ,05 0,05 0,1 0,1 0,15 0,15 0,2 0,2 0,25 0,25 0,3 0,3 Kasvihuonekaasupäästöt Muut Muut ympäristövaikutukset (Ekoindeksi) Kuva: Ari Nissinen, SYKE. Data: Envimat- projekti,

10 Interventioteoriat: ohjelman oletettujen vaikutusmekanismien tunnistaminen Muutosmalli Oletukset siitä, miten ohjelma saa aikaiseksi muutoksia Kohdejoukko (keiden toimintaa pyritään muuttamaan), Vaikutusmekanismit, Tavoitteet Toimintamalli Oletukset siitä, miten ohjelma pannaan käytännössä toimeen Organisaatiot, Hallinnolliset puitteet, Resurssit, Seuranta Valvonta

11 Interventioteoriat ja ilmastovaikutukset Kysymys 1a: Vaikuttaako ohjelma suoraan (tai välillisesti) sellaisiin toimijoihin ja sellaiseen toimintaan, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta oleellisia? Kysymys 1b: Ovatko ohjelman oletetut vaikutusmekanismit sellaisia, että niillä voi olla merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta Kysymys 2: Onko ohjelman toimeenpanolla oleellisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen kannalta? (Muuttaako toimeenpano liikkumista, rakentamista, julkisia hankintoja ym.) Energiasektori Maatalous Teollisuuden Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden miljoonaa tonnia CO2 ekv.

12 Kysymys 2: Miten kestävää kehitystä voidaan edistää? 12

13 1987 Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. MUTTA 13

14 Maailma ei ole kestävä FIGURE 1. Beyond the boundary. The inner green shading represents the proposed safe operating space for nine planetary systems. The red wedges represent an estimate of the current position for each variable. The boundaries in three systems (rate of biodiversity loss, climate change and human interference with the nitrogen cycle), have already been exceeded. 14 Rockström et al. 2009

15 Suomi ei ole (vielä) tehnyt osuutensa 10,3 tonnia CO 2 per henkilö 2009, maailman keskiarvo 4,3; EU:n 7,2; OECD:n 9,8 (IEA 2011) Suora materiaalikulutus per henkilö on EU maiden suurin Lajisto uhanalaistuu ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen Suomalaiset ovat kaikkein vähiten huolissaan monimuotoisuuden vähenemisestä omassa maassaan: 9% Suomessa, 31% Ruotsissa, 42% EU:ssa kesk., 72% Portugalissa 15

16 Kestävä kehitys edellyttää radikaaleja muutoksia kulutus- ja tuotantojärjestelmissä Järjestelmät pitää muuttua vähähiiliseksi ja luonnonvaratehokkaiksi 16

17 Kestävä kehitys edistäminen Kestävän kehityksen edistämisessä ei ole kyseessä kestävyyden eri ulottuvuuksien tasapainottamisesta Kestävän kehityksen edistämisessä oleellista ei ole, että valitaan se vaihtoehto jolla tällä hetkellä on pienimmät ympäristövaikutukset Kestävän kehityksen edistäminen tarkoittaa, että tuetaan sellaisia kehystyspolkuja joiden seurauksena keskeiset kulutus- ja tuotantojärjestelmät voivat muuttua kestäväksi (ympäristö mielessä sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta) Tulevat sukupolvet 17

18 Monitasoinen näkökulma järjestelmien muuttumiseen Jenny Rinkinen 2010

19 Rakennerahastojen rooli järjestelmien muuttumisessa Tukea paikallisia kokeiluja Erityisesti erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja Edesauttaa sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden valintaa jotka mahdollistavat kestävää energia- ja ruuantuotantoa sekä liikkumista Välttää tukemasta sellaisia toimintoja jotka ylläpitävät ja voimistavat kestämättömiä kulutus- ja tuotantojärjestelmiä Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva liikkuminen 19

20 Yhteenveto: Miten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä? 1. Ympäristöarvioinnin tärkein laatukriteeri on sen käyttö ja käytettävyys arviointi- ja päätöksentekoprosessien kytkennät 2. Ympäristöarvioinnin kannalta keskeistä on ymmärtää: kulutus- ja tuotantojärjestelmät joissa ympäristövaikutukset syntyvät miten ohjelman toimenpiteet oletetaan toimivan (interventioteoriat) 3. Ympäristöarviointi voi edistää kestävää kehitystä, jos se edistää: erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja kestävien käytäntöjen ja teknologioiden valinta Arviointien näkökulma pitäisi olla kulutus- ja tuotantojärjestelmien radikaali muuttuminen kestäviksi 20

21 Hyvillä ympäristöarvioinneilla kohti kestävää kehitystä Kiitoksia