Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Poutapilvi Varhaiskasvatussuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1. Poutapilvi s Arvot s Pienryhmät s Kasvatuskumppanuus s Hyvinvoiva lapsi s. 10 Perushoitotilanteet 6. Lapselle ominaiset tavat toimia s Orientaatiot s Varhaiskasvatusympäristö s Tukea tarvitsevat lapset s Varhaiskasvatuksen arviointi, suunnittelu ja toteutus s. 36 Päivähoitoon tulo ja lähtö Ruokailu Ulkoilu Lepo Pukeminen ja riisuminen Puhtaus ja terveys Sosiaaliset taidot ja tunne-elämä Kielelliset taidot

3 1. POUTAPILVI Poutapilven päiväkoti sijaitsee Tarvasjoen keskustassa, Hämeen Härkätien varressa Päiväkoti aloitti toimintansa 2010 uudessa hyvinvointikeskuksessa, jossa toimii myös vanhusten palveluasumisyksiköt ja kehitysvammaisten ryhmäkoti Päiväkodissamme on hoitopaikkoja 70 Lapsiryhmämme ovat Tähtöset 1-3 v., Untuvat 2-3 v., Hattarat 3-5 v. ja Kissankellot 3-5 v.

4 1. POUTAPILVI Maaseudun rauha ja luonto ovat lähellä päiväkotia Lasten kanssa tehdään erilaisia retkiä metsiin ja lähimaastoon Esiopetuksemme toimii Tarvasjoen koulun tiloissa, jossa on myös eskarilaisten päivähoito Henkilökuntaan kuuluu erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettajia, lastenhoitajia ja hyvinvointiavustajia Ruoka valmistetaan hyvinvointikeskuksen keittiössä

5 2. ARVOT - näitä pidämme yhdessä vanhempien kanssa tärkeinä Poutapilvessä Kannustamme lapsia harjoittelemaan pitkäjänteisesti taitojaan sekä onnistumaan. Tämä on pohjana terveen itsetunnon kehittymiselle. Kasvatamme suvaitsevaisia, osallistuvia ja ajattelevia lapsia positiivisessa ja turvallisessa ilmapiirissä

6 2. ARVOT - näitä pidämme yhdessä vanhempien kanssa tärkeinä Poutapilvessä Läheinen suhde luontoon Retket Ulkoilu säässä kuin säässä Liikkuminen

7 3. PIENRYHMÄT mahdollistavat rauhallisen ja turvallisen ilmapiirin Pienryhmien muodostuksessa otetaan huomioon lasten ikä, taitotaso ja mahdollinen erityisen tuen tarve Pienryhmissä toimitaan lähes koko päivä, aamuja iltapäivällä, siirtymätilanteissa ja ulkoillessa Pienryhmissä lasten on helpompi harjoitella leikkimistä, toistensa kanssa toimeen tulemista Lasta on helpompi havainnoida, ohjata, kannustaa ja tukea harjoittelemaan taitojaan Aikuisen on helpompi kohdata lapsi yksilönä ja olla läsnä

8 4. KASVATUSKUMPPANUUS -yhteistyössä! Kun lapsi aloittaa päivähoidon, alkaa myös kodin ja päiväkodin aikuisten välinen yhteistyö. Alkukeskustelussa vanhemmalla on mahdollisuus kertoa lapsestaan henkilöstölle lapsen tavoista ja tottumuksista. Pehmeä lasku, tutustuminen päiväkotiin yhdessä lapsen kanssa auttaa luottamuksen löytymisessä Päivittäiset keskustelut lapsen tullessa ja lähtiessä ovat tärkeä yhteistyömuoto. Luottamus kasvaa vähitellen.

9 4. KASVATUSKUMPPANUUS -yhteistyössä! Kaikkien perheiden kanssa tehdään hoitosopimus hoidon alkaessa. Siihen kirjataan päivähoitoon liittyvät sopimusasiat. Teemme yhdessä vanhempien kanssa vuosittain varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvistä asioista.

10 5. HYVINVOIVA LAPSI Perushoitotilanteet Yksilöllistä huomiota Oppiminen Lapsen ja aikuisen vuorovaikutus Kielenkehitys Turvallisuuden tunne Kiireettömyys

11 Päivähoitoon tulo ja lähtö Lapsi otetaan yksilönä vastaan ja annetaan hänelle hetki aikaa Aamulla kokoonnutaan yhteen ryhmään klo 7.30 asti, sen jälkeen siirrytään omiin ryhmiin Lähtiessä sanotaan käsiheipat ja kerrotaan päivän kuulumiset Lapsi kulkee portista ja parkkipaikalla hakijan tarkassa valvonnassa turvallisuussyistä. Päiväkodin aikuinen kirjaa ylös lapsen saapumisen ja lähtemisen, sekä mahdolliset viestit vanhempien ja päiväkodin aikuisten välillä.

12 Ruokailu Ruokaillaan kiireettömästi ja rauhallisesti. Ruokalorun avulla rauhoitumme ruokailuun. Opetellaan kohteliaita pöytätapoja. Harjoitellaan rauhallista pöytäkeskustelua. Lasta opetetaan pyytämään haluaako paljon tai vähän ruokaa. Lasta rohkaistaan ja kannustetaan uusiin makuelämyksiin (pyritään maistamaan). Syödään pienryhmissä, aikuinen on lasten pöydässä syömässä

13 Ruokailu Jokaisella ruokailulla aikuiset pitävät huolen siitä, että lapsi syö edes leipää ja maitoa. Nälkä ei saa aiheuttaa lapselle pahaa oloa. Tuetaan omatoimisuutta ruokailussa (lapsi syö itse, pyytää lisää, pyytää leivän, vie astiat pois). Opetellaan oikeaa ruokailuvälineiden käyttöä.

14 Ulkoilu Ulkoilemme lähes joka säällä Aamupäivisin ulkoilemme pienryhmittäin Iltapäivisin ulkoilemme kaikki yhdessä pienten ja isojen pihalla Noudatamme yhteisiä pihasääntöjä

15 Ulkoilu Aikuinen huolehtii pihalla lasten turvallisuudesta ja tukee tarvittaessa heidän leikkiään. Retkeilemme säännöllisesti päiväkodin lähiympäristössä

16 Lepo Päivittäinen lepohetki antaa lapsille mahdollisuuden rauhoittua tai nukkua. Kotoa saa tuoda oman unilelun luomaan turvallisuutta lepohetkeen. Aikuinen antaa jokaiselle lapselle huomiota nukkumaan mennessä peitellen, silitellen. Lapset herätellään lempeästi ja kiireettömästi. Pienille lapsille on varattu pidempi lepoaika. Aikuisen/aikuisten läsnäolo lepohetkellä turvaa lapsille rauhallisen unen. Lepohetki voi alkaa sadulla tai rauhoittavalla musiikilla.

17 Pukeminen ja riisuminen Pienryhmittäin pukeutuminen antaa mahdollisuuden kiireettömään vuorovaikutukseen. Jokaisella lapsella on lokero ja naulakko omille tavaroilleen. Lapset oppivat huolehtimaan ja tunnistamaan omat tavaransa. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen ikätason mukaan. Tarvittaessa aikuinen auttaa lasta. Ulos mennessä käydään yhdessä läpi mitä laitetaan päälle.

18 Puhtaus ja terveys Kädet pestään kotoa tullessa, ennen ruokailua, ulkoilun jälkeen, wc käyntien yhteydessä sekä aina tarvittaessa, aikuisen valvonnassa. Käsidesiä käytetään infektioaikana. Perheille tiedotetaan, jos päiväkodissa on liikkeellä tartuntatauteja Toivottavaa on, että perheet tiedottavat myös päiväkotia mahdollisista tarttuvista taudeista (täit, kihomadot yms.). Lapsille opetetaan wc käyttäytyminen (pyyhkiminen, wc:ssä käyminen omassa rauhassa)

19 Puhtaus ja terveys Jos lapsi sairastuu hoitopäivän aikana, niin vanhemmille soitetaan hakemaan lapsi pois hoidosta Päiväkodissa ei anneta lapsille lääkkeitä, poikkeuksena pitkäaikaissairauksien hoito (lääkehoitosuunnitelma) Sairastumisen jälkeen tulee olla yksi kuumeeton päivä pois.

20 Sosiaaliset taidot ja tunneelämä Poutapilvessä tuemme ja harjoittelemme sosiaalisia taitoja kaikissa arjen toiminnoissa. Otamme toiset huomioon ja puhumme ystävällisesti Hyvät tavat Kaikki hyväksytään omana itsenään Meillä ei hyväksytä kiusaamista ja mahdolliset ristiriitatilanteet selvitetään tarvittaessa aikuisen avustuksella Harjoittelemme tunteiden ilmaisua, käsittelyä ja niiden hallintaa positiivisin keinoin

21 Kielelliset taidot Kieli on lapselle vuorovaikutuksen ja ajattelun väline sekä avain oppimiseen ja siksi tärkeä kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa. Kielen kehitystä tuetaan: Asioita ja esineitä nimeämällä Keskustellen ja kuunnellen Lorut, sadut, riimittelyt, laulut, pelit Kuvat, tukiviittomat, suujumppaa Kieli kehittyy lapselle ominaisissa toiminnoissa: Liikkuminen, leikkiminen, tutkiminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen.

22 6. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Leikki Liikkuminen Tutkiminen Taiteellinen kokeminen

23 Leikki Aikuinen luo houkuttelevan leikkiympäristön huomioiden lapsen kiinnostuksen ja leikkien kehitysvaiheen. Aikuinen ohjaa, tukee, havainnoi leikkiä. Asialliset leikkivälineet luovat puitteet onnistuneelle leikkihetkelle niin sisällä kuin ulkonakin. Pienryhmissä harjoitellaan yhdessä leikkimistä Leikkiessä lapsi oppii vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisua ja tunteiden hallintaa. Lapselle annetaan mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin.

24 Liikkuminen Poutapilven oma liikuntasuunnitelma ja työntekijöiden kattava liikuntakoulutus luo hyvän pohjan lasten liikkuttamiselle. Lapsia havainnoimalla henkilökunta mahdollistaa tavoitteellisen ja monipuolisen liikuntakasvatuksen. Havainnointi mahdollistaa lapsen yksilöllisen kehittymisen tukemisen. Monipuolinen liikuntavälineistö, iso liikuntasali, houkutteleva käytävä ovat kaikkien ryhmien käytössä päivittäin Liikumme ahkerasti sisällä ja ulkona kaikkina vuodenaikoina Retket (luontopolku, metsämörri, pulkkamäki, luistelu) luovat vaihtelua omassa pihassa liikkumiselle.

25 Tutkiminen Tutkimisen lähtökohtana on lasten uteliaisuus, kiinnostuksen kohteet sekä lasten omat pohdinnat Lapsi käyttää tutkiessaan kaikkia aisteja Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kautta lapsi kokee oppimisen iloa Aikuinen antaa aikaa, kannustaa ja innostuu itsekin tutkimaan Lähiympäristö mahdollistaa myös luonnon eri ihmeiden tutkimisen

26 Taiteellinen kokeminen Taiteellisen kokemisen kautta lapsi pääsee ilmaisemaan itseään ja käyttämään mielikuvitustaan, mikä vahvistaa lapsen itsetuntoa. Tutustumme taiteen eri osa-alueisiin, välineisiin ja materiaaleihin. Musiikki: Laulaminen, soittaminen, kuunteleminen, tanssiminen Kuvataide: Askartelut, maalaus, piirtäminen, taiteen katsominen/näyttelyt Draama: Nukketeatteri, teatterit, omat esitykset

27 7. ORIENTAATIOT Sisällölliset orientaatiot Muodostavat kasvattajan toiminnan kehyksen matemaattinen uskonnollis-katsomuksellinen eettinen luonnontieteellinen esteettinen historiallis-yhteiskunnallinen

28 Matemaattinen orientaatio Matematiikka kulkee päiväkodin arjessa mukana koko ajan: leikeissä, loruissa, ulkoilussa, askarteluissa, liikuntahetkillä, ruokailu ja pukemistilanteissa, retkillä jne. Taito ajatella, ymmärtää ja tehdä päätelmiä antaa pohjan loogiselle ajattelulle Tavoitteena on saada lapset kiinnostumaan matematiikasta arjessa (esim.: lukumäärät, muodot, tila, aika, asioiden ominaisuudet ja niiden suhteet) sekä matemaattisista käsitteistä

29 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Lapsen VASU-keskustelussa sovitaan vanhempien kanssa uskontokasvatuksen toteuttamisesta Lapset tutustutetaan kirkollisiin juhliin ja kulttuuriperinteeseen Teemme yhteistyötä seurakunnan kanssa esim. joulu- ja pääsiäiskirkot ja erilaiset näyttelyt

30 Eettinen orientaatio Lasta ja aikuista arvostetaan yksilönä, opitaan arvostamaan muita ja hyväksymään erilaisuutta, mikä tukee myönteisen minäkuvan kehittymistä Anteeksi pyytäminen/antaminen/saaminen Hyvä/paha Totuus/valhe Kiitos/ole hyvä Yhteiset säännöt ja vuorovaikutustaidot Eettistä kasvatusta käsitellään arjen tilanteissa lasten omien kokemusten pohjalta leikkien, pelien sekä kirjallisuuden avulla.

31 Luonnontieteellinen orientaatio Ulkoilemme Liikennekasvatus Teemme retkiä lähiympäristöön ja metsään Kunnioitamme, havainnoimme ja tutkimme luontoa, eläimistöä ja kasvillisuutta sekä säätilojen ja vuodenaikojen vaihteluja. sadonkorjuujuhla ja taimien kasvatus Käytämme luonnonmateriaaleja askarteluissa

32 Esteettinen orientaatio Lasten kanssa yhdessä luodaan viihtyisää ja kaunista ympäristöä, lapset saavat tuottaa, kokea ja aistia estetiikkaa Opetellaan siivoamaan lelut paikoilleen Lapset saavat itse laittaa tuotoksensa esille Annetaan mahdollisuus esiintyä Tärkeintä on tekemisen ja kokemisen ilo eikä lopputulos Kuvataide ja kädentaidot Musiikki Kirjallisuus Draama

33 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lapsen ikätasoisesti huomioidaan kansalliset juhlapäivät esim. Kalevalanpäivä, itsenäisyyspäivä, Runebergin päivä, Aleksis Kiven päivä, äitien- ja isänpäivät, Tutustutaan paikalliseen historiaan vanhojen rakennusten, esineiden ja musiikin avulla Perinneleikit Kasvun kansiot Roolileikkien avulla tutustumme esimerkiksi eri ammatteihin

34 8. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä

35 9. TUKEA TARVITSEVAT LAPSET Tukea järjestetään tarvittaessa kaikissa lapsiryhmissä Erityislastentarhanopettaja toimii konsultoivana työntekijänä keskiviikkoisin muiden lapsiryhmien työntekijöille Yksilöllistä tukea tarvitsevan lapsen asiat käsitellään verkostossa yhdessä vanhempien kanssa Yhteistyötahojamme ovat: neuvolan terveydenhoitaja, psykologi ja puheterapeutti perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä muut lapsen kuntoutukseen osallistuvat tahot esim. tyks, muut terapeutit Tukea tarvitsevalle lapselle tehdään suunnitelma, joka sisältää harjoiteltavat asiat, menetelmät ja tarvittavat tukitoimet Suunnitelman toteuttamisvastuu on lapsen ryhmän lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajilla

36 10. VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI, SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Lapsikohtainen havainnointi Toiminnan suunnittelun pohjana on jatkuva havainnointi sekä lasten kokemusten ja toiveiden kuuleminen. Lapsen vasu Havaintojen perusteella yhdessä vanhempien kanssa laaditaan lapsen vasu, lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Jatkuva havainnointi ja arviointi, lasten kokemusten ja toiveiden huomioiminen Ryhmän vasun päivittäminen Ryhmävasu toimii työvälineenä tiimipalavereissa toiminnan suunnittelun pohjana. Suunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään lapsiryhmän havainnoinnin antaman tiedon perusteella. Ryhmän vasu Lasten vasujen pohjalta ryhmän aikuiset suunnittelevat toiminnan rungon, ryhmävasun, lasten kehitystä tukevaksi. Ryhmävasussa kuvataan kuinka kasvattaja tukee lapsen kasvua ja kehitystä arjessa.