Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

2 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut toimintaympäristöt Päivähoitopaikan erityispiirteet ja miten ne näkyvät arjessa Ilmoituksenvarainen toiminta Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta (ajankohta) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös (ajankohta) Vastuuvakuutuksen voimassaolo 2

3 2. Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen arvot Esim: oikeudenmukaisuus, oman itsensä sekä toisten kunnioittaminen, yhdessä kasvaminen, leikin ja lapsuuden arvostaminen, kestävä kehitys 3

4 Toimintaperiaatteet TYÖTAPA TAVOITTEET MITÄ ON SOVITTU/ MITEN TOIMIMME? Perustoiminnot: ruokailu, nukkuminen/lepo, pukeutuminen, ulkoilu, wc-toiminnot ja siirtymät TOIMINTAYMPÄRISTÖ Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Lasten työtehtävät Juhlat ja retket: Arjen ja juhlan erottaminen toisistaan, juhlaperinne 4

5 3. Turvallisuus Asiakasturvallisuus (sisältää lähietsintäsuunnitelman: LIITE) Esim. kuvaus lasten ulkoiluvalvonnasta, kuvaus menettelytavasta hoitajan sairastuessa äkillisesti Kiusaamisen ehkäiseminen Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisen ehkäisemisen keinot Kiusaamiseen puuttuminen Riskien kartoitus (sisältää kartoituksen fyysisen toimintaympäristön turvallisuudesta: LIITE) Esim. kodin/ympäristön terveellisyyteen liittyvät seikat Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti-tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään ja korjataan 5

6 Kuvaus menettelystä, jolla lasten mahdollinen lääkintä järjestetään asianmukaisesti ja turvallisesti Päivähoidossa annetaan vain lääkärin lapselle määräämiä reseptilääkkeitä, jotka ovat välttämättömiä antaa hoitopäivän aikana. Lääkkeet säilytetään lasten ulottumattomissa. Lääkkeen on aina oltava alkuperäispakkauksessa, jossa on lapsen nimi. Pakkauksesta on käytävä ilmi annostus. Huoltaja vastaa siitä, että lapsen lääkehoidon kannalta kaikki tarvittava tieto on käytettävissä päivähoidossa. 6

7 4. Työhyvinvointi Fyysinen turvallisuus ja terveys ergonomia, melu, terveyden edistäminen Henkinen hyvinvointi työn kuormituksen hallinta, työssä jaksaminen Itsensä kehittäminen omasta ammattitaidosta huolehtiminen, omien vahvuuksien hyödyntäminen 7

8 5. Toiminnan laadun varmistaminen Kieli ja kommunikaatio Mitä on sovittu? Miten edistän lasten kielen kehittymistä? Millaista vuorovaikutusta meillä on lasten kesken lasten ja aikuisten välillä aikuisten kesken LAPSIRYHMÄN VASU LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA leikkiminen KIELI JA VUOROVAIKUTUS: tavoitteet liikkuminen taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen tutkiminen perustoiminnot lasten työtehtävät juhlat ja retket TOIMINNAN KUVAUS, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI 8

9 Matemaattinen orientaatio Valtakunnallinen vasu Matemaattinen orientaatio perustuu suljetussa käsitejärjestelmässä tapahtuvaan vertaamiseen, päättelemiseen ja laskemiseen. Varhaiskasvatuksessa vertaaminen, päätteleminen ja laskeminen tapahtuvat arkielämän tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten, lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Lappeenrannan vasu matematiikka arjessa ympärillämme suhteet lukujen luetteleminen lukukäsitteet, (laskutaito) LAPSIRYHMÄN VASU LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA leikkiminen MATEMAATTINEN ORIENTAATIO: tavoitteet liikkuminen taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen tutkiminen perustoiminnot lasten työtehtävät juhlat ja retket TOIMINNAN KUVAUS, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI 9

10 Luonnontieteellinen orientaatio Valtakunnallinen vasu Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla syvennytään elollisen luonnon ilmiöihin. Tämänkin orientaation aiheet moninaisine ilmiöineen, eläimineen ja kasveineen eri vuodenaikoina ovat lapsen lähiympäristössä sisällä ja ulkona. Luonnontieteelliselle orientaatiolle on ominaista kokeellisen menetelmän käyttö. Kontrolloiduissa olosuhteissa perehdytään syy-seuraus-tyyppisiin vaikutussuhteisiin, joiden kautta luonnon ilmiöt ja niihin vaikuttavat tekijät alkavat vähitellen avautua lapselle. Lappeenrannan vasu lähiympäristö eri vuodenaikoina luonnontieteelliset käsitteet tiedonetsintä Saimaa taajama ja maaseutu LAPSIRYHMÄN VASU LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA leikkiminen LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO: tavoitteet liikkuminen taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen tutkiminen perustoiminnot lasten työtehtävät juhlat ja retket TOIMINNAN KUVAUS, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI 10

11 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Valtakunnallinen vasu Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä samoin kuin nykyisyydestä niistä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Lähiympäristön ja kotiseudun kohteet ja nähtävyydet saavat aikaulottuvuuden ja merkityksen. Näkökulmia menneisiin tapahtumiin ja siltaa niistä nykyaikaan voivat avata vanhemmat ihmiset, lasten vanhemmat ja lapset itse. Lappeenrannan vasu menneisyys ja nykypäivä nähtävyydet juhlat media museot LAPSIRYHMÄN VASU LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA leikkiminen HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO: tavoitteet liikkuminen taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen tutkiminen perustoiminnot lasten työtehtävät juhlat ja retket TOIMINNAN KUVAUS, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI 11

12 Esteettinen orientaatio Valtakunnallinen vasu Esteettinen orientaatio on laaja ja monitahoinen. Se avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen, mutta myös kuvittelun ja intuition avulla. Orientaation kohteista ja sen kohteisiin lapsille syntyy kauneuden, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta samastuminen on yksi orientaation tärkeä prosessi. Lappeenrannan vasu kokemuksia, elämyksiä mahdollisuus luoda itse kuvallinen ilmaisu, musiikki, teatteri, kirjallisuus ja juhlat LAPSIRYHMÄN VASU LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA leikkiminen ESTEETTINEN ORIENTAATIO: tavoitteet liikkuminen taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen tutkiminen perustoiminnot lasten työtehtävät juhlat ja retket TOIMINNAN KUVAUS, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI 12

13 Eettinen orientaatio Valtakunnallinen vasu Eettisessä orientaatiossa tarkastellaan arvo- ja normimaailman kysymyksiä. Lasten jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmista. Myös oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, kunnioituksen ja vapauden kysymyksiä voidaan käsitellä luontevasti päivittäisten tapahtumien yhteydessä. Olennaista on ottaa huomioon lasten kehitystaso. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lasten elämään. Niitä käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. Lappeenrannan vasu toisten ihmisten huomioonottaminen, arvostaminen ja kunnioittaminen myönteinen elämänasenne kyky erottaa oikea ja väärä anteeksiantaminen vastuunottaminen toisten auttaminen LAPSIRYHMÄN VASU LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA leikkiminen EETTINEN ORIENTAATIO: tavoitteet liikkuminen taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen tutkiminen perustoiminnot lasten työtehtävät juhlat ja retket TOIMINNAN KUVAUS, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI 13

14 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Valtakunnallinen vasu Uskonnollis-katsomuksellisen orientaation ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnolliskatsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä. Lappeenrannan vasu perheen vakaumuksen ja eri uskontojen kunnioittaminen mahdollisuus hiljentymiseen, pohdintaan ja kyselemiseen kirkolliset juhlapyhät LAPSIRYHMÄN VASU LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA leikkiminen USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO: tavoitteet liikkuminen taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen tutkiminen perustoiminnot lasten työtehtävät juhlat ja retket TOIMINNAN KUVAUS, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI 14

15 6. Osallistaminen ja vuorovaikutus Lasten osallisuus Mitä tarkoittaa meillä? Miten mahdollistetaan? Osallisuuden arviointi Lasten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: Oliko projekti/toiminta syntynyt lasten aloitteesta? Asetettiinko tavoitteet yhdessä? Kuultiinko lasten ideoita ja ajatuksia? Millaisia valintoja lapset ovat tehneet? Millaista tietoainesta lapsille tarjottiin? Oliko lasten omaehtoista toimintaa? Saivatko lapset tukea projektin/toiminnan toteuttamiseen? Millaisia menetelmiä (toimintatapoja) käytettiin? 15

16 Huoltajien osallistaminen (Kasvatuskumppanuus) Miten mahdollistan huoltajien osallistumisen ja palautteen antamisen? Tutustumiskäytännöt Tiedon välitys Muut yhteistyökumppanit (esim. neuvola, toiset perhepäivähoitajat) Mitä olemme sopineet, mitä odotan kumppaneiltani? Neuvolayhteistyö Esim: kuvaus neuvolayhteistyölomakkeen käyttämisestä 16

17 Näin kehitän toimintaani saamani palautteen perusteella: Muut toiminnan kehittämishankkeet ja painotukset 17

18 7. Omavalvontasuunnitelman seuranta ja arviointi Arvioi omavalvonnan toteutumista. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Muut suunnitelmaan liittyvät asiakirjat Lähietsintäsuunnitelma Riskien kartoitus 18