KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

Transkriptio

1 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

2 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä: Puolukat Kirsikat Mustikat Vadelmat Mansikat Toiminta-ajatus Katajalaakson päiväkoti tarjoaa turvallista ja tavoitteellista varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Toimimme luonnonläheisessä ympäristössä ja järjestämme lapsen tarpeista lähtevää iän ja kehitystason mukaista toimintaa yhteistyössä perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

3 Tärkeimmät arvomme - fyysinen ja psyykkinen turvallisuus - välittäminen - luottamus - lämmin ja vastaanottava ilmapiiri - lapsen kaikinpuolinen kunnioittaminen rajoja ja sääntöjä unohtamatta Kasvatuspäämäärät 1. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen - henkilökunnan herkkyys havaita lapsen yksilölliset tarpeet - kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen - jokainen lapsi löytää oman paikkansa ryhmässä - tavoitteena yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tasapainoinen toteutuminen 2. Toiset huomioonottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen - tavoitteena terveen minäkuvan omaava lapsi - mahdollisuus onnistua, erehtyä, tehdä virheitä ja oppia niistä - lapsi oppii ottamaan toiset huomioon ja välittämään toisista - lapsi suhtautuu myönteisesti erilaisuuteen - aikuinen toimii omalla mallillaan esimerkkinä 3. Itsenäisyyden asteittainen lisääminen - tavoitteena lapsen ilo oppiessaan huolehtimaan itsestään ja luottamaan omaan osaamiseensa - päämääränä on auttaa lasta kasvamaan siten, että hän aikuisena kykenee huolehtimaan myös läheisistään ja tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja

4 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen - hyvä perushoito, fyysisistä ja psyykkisistä tarpeista huolehtiminen suhteessa lapsen ikään muodostaa perustan kaikelle toiminnalle - kokonaisuus, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa Oppimiskäsitys - lapsen omat kiinnostuksen kohteet, kokemukset ja lähiympäristö muodostavat oppimisen perustan - lapsi on aktiivinen, sosiaalinen ja tutkiva osallistuja - lapsen luontainen uteliaisuus, vireys ja halu leikkiä edistävät oppimista Kasvatuskumppanuus - päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa - henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma - vanhempainillat - juhlat ja muut yhteiset tapahtumat - vanhempainryhmä - tiedotteet - tarvittaessa lapsen / perheen ohjaus asiantuntijalle - molemminpuolinen kunnioitus, avoimuus, luottamus ja rehellisyys - vanhempien asiantuntijuus ja henkilökunnan ammatillisuus suhteessa lapseen - molemminpuolinen tiedon jakaminen tutustumistilanteessa tärkeää

5 Kasvattaja - lapsen turvallinen aikuinen - lapsen tukeminen hänen kasvussaan - tehtävänä luoda rajat sekä turvallinen ja positiivinen ilmapiiri - ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan ja tiedostaa varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet ja haasteet Oppimis- ja toimintaympäristö - lapsen mahdollisuutta oppia itse tuetaan järjestämällä oppimisympäristö niin, että se rohkaisee ja kannustaa lasta tutkimaan ja kokeilemaan eri asioita - pienryhmissä toimimalla lapsen vuorovaikutussuhteet vähenevät, ilmapiiri on kiireetön ja aikuinen on lapsen saatavilla - pienryhmissä aikuinen pystyy vastaamaan paremmin lapsen yksilöllisiin tarpeisiin - pienryhmätilanteissa aikuinen kykenee havainnoimaan, ohjaamaan ja tukemaan lasta

6 Sisällölliset orientaatiot - orientaatio = suuntaaminen, tutustuttaminen, alustavien tietojen antaminen - matemaattinen - luonnontieteellinen - historiallis yhteiskunnallinen - esteettinen - eettinen - uskonnollis katsomuksellinen - varhaiskasvatuksessa ideana on kokonaisoppiminen: eri osaalueet kulkevat päivittäisten toimintojen sisällä erilaisin painotuksin ja ne sisältyvät lapsen ominaiseen tapaan toimia eli leikkimiseen, liikkumiseen, taiteelliseen ilmaisuun ja tutkimiseen

7 Lapselle ominainen tapa toimia 1. leikkiminen - lapsi oppii hallitsemaan itseään, luomaan suhteita toisiin lapsiin ja ympäristöönsä sekä toteuttamaan toiveitaan - lapsi käsittelee tunteitaan, jäsentää ajatuksiaan ja oppii ymmärtämään niitä 2. liikkuminen - lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta - edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä sekä takaa lapselle riittävän peruskunnon - luo pohjan toimintakyvylle ja uusien taitojen oppimiselle - keskeinen itsetunnon rakennusaine - edistää sosiaalista vuorovaikutusta, yhteistyötaitoja ja tunteiden hallinnan harjoittelua 3. taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen - taiteelliset peruskokemukset syntyvät kasvuympäristössä, joka tarjoaa musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta ja luontokokemuksia eri aistein - lasta kannustetaan ja rohkaistaan ilmaisemaan itseään esim. laulaen, liikkuen, piirtäen, esittäen - lasten tuotoksia arvostetaan ja kunnioitetaan - mielikuvitus auttaa lasta käsittelemään erilaisia tunteita 4. tutkiminen - lapsi tutkii ja oppii uusia asioita katsomalla, kuuntelemalla, maistamalla, haistamalla, tunnustelemalla, ihmettelemällä ja kyselemällä - lasten kanssa keskustellaan, pohditaan syy seuraus suhteita ja tehdään johtopäätöksiä - yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa

8 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa - jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä - lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunneelämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla - erityinen tuki varhaiskasvatuksessa vastaa tukea tarvitsevan lapsen kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin - kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) toimii asiantuntijana ja henkilökunnan tukena lasta koskevissa asioissa - tarvittaessa lapselle laaditaan henkilökohtainen toimintasuunnitelma yhdessä vanhempien ja kelton kanssa - päivittäistä toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon tukea tarvitsevan lapsen toimintasuunnitelmaan kirjatut yksilölliset tarpeet - kelto tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ( neuvola, perheneuvola, puhe- ja toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijät, koulutoimi yms. tahot )

9 Arviointi Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta ja arviointi - arvioimme lasta havainnoimalla ja kirjaamalla lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista - havainnoista keskustelemme päivittäin vanhempien kanssa sekä arvioimme varhaiskasvatussuunnitelman toteutuneita tavoitteita vuosittain ja asetamme uusia tavoitteita Työn arviointi ja kehittäminen - arviointi perustuu tiimin toiminnan suunnitteluun ja tavoitteellisuuteen sekä vuorovaikutukseen ja palautteeseen lasten, vanhempien ja henkilökunnan kanssa - henkilökuntapalaverit - talon yhteiset kasvatuskeskustelut - työillat - kehityskeskustelut - työryhmät, joissa esim. suunnitellaan ja valmistellaan talon yhteisiä tapahtumia ja juhlia - toimintakauden päätteeksi arviointi- ja suunnittelupäivä - työtyytyväisyyskysely henkilökunnalle - tyytyväisyyskysely lapsille ja vanhemmille - kelton, psykologin, puheterapeutin ym. konsultointiapu - jatkuva itsearviointi ja ajankohtaisten kasvatusasioiden seuraaminen - koulutuksiin osallistuminen ja koulutuspalautteet