MTK-Satakunta kiittää saamastaan lausunnonantomahdollisuudesta ja esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa:

Transkriptio

1 MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A Pori Pirkanmaan liitto PL TAMPERE pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi LAUSUNTO PIRKANMAAN MAA- KUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA / LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA 2040 MTK-Satakunta kiittää saamastaan lausunnonantomahdollisuudesta ja esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa: 1. Yleistä Pirkanmaan maakunta ja erityisesti Tampereen seutu on pääkaupunkiseudun jälkeen voimakkaimmin kasvava alue Suomessa. Tämän vuoksi on katsottu tarpeelliseksi laatia uusi, kaikki maankäytön osa-alueet kattava maakuntakaava, jonka laadinnassa on korostettu kaavan strategista luonnetta. Sen avulla halutaan vahvistaa maakunnan kilpailukykyä, tuottaa kestävää yhdyskuntarakennetta sekä luoda pohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuudelle. Kaavaa on valmisteltu pitkään ja sitä varten on laadittu huomattava määrä erilaisia selvityksiä. Merkittävä osa kaavamerkinnöistä on maaseutualueilla ja yksityisten omistamilla mailla. Ne vaikuttavat maaseudun elinkeinojen harjoittamiseen ja samalla uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen. On muistettava, että hyvin lähellä kasvutaajamiakin harjoitetaan monia maaseudun elinkeinoja. Niiden toimintaedellytykset on tasapuolisesti turvattava myös näillä alueilla. Kaavatyössä maaseutualueita tarkastellaan pitkälti yhteiskunnan maankäyttötavoitteiden, maiseman, luonnonarvojen ja virkistysarvojen kannalta, mutta elinkeinojen harjoittaminen jää vähälle huomiolle. Siten on tärkeää, että maanomistajia kuullaan heitä koskevissa asioissa jo erilaisia selvityksiä tehtäessä ja että maanomistajien edustajat ovat mukana kaavan valmisteluvaiheessa koko prosessin ajan. Pirkanmaan kaavan ohjausryhmä on ollut suuri, mutta kuitenkin vain viranomaistahoja edustava. Maanomistajien edustajilla on ollut mahdollisuus osallistua ainoastaan yksittäisiin työryhmiin, mutta tällainen työtapa ei anna kokonaiskuvaa kaavatyön etenemisestä. 2. Tavoitteet ja maankäyttövaihtoehdot Maakuntakaavan tavoitteet pohjautuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä maakunnan omiin strategisiin linjauksiin. MTK-Satakunnan mielestä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden velvoittavuutta ei tule liikaa korostaa, sillä ne ovat maankäytön suuntaviivoja, jotka tulee aluesuunnittelussa ottaa huomioon ja joita tulee edistää. Tavoitteet tulee sovittaa yhteen alueellisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maataloustuottajain Satakunnan liitto MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A Pori Puhelin Faksi Y-tunnus

2 Pirkanmaa kasvaa Tampereen kaupungin ja kaupunkiseudun vetämänä. Maakuntakaavan perustan muodostavatkin vaihtoehdossa Aurinko 2 esitetyt ratkaisut, jotka painottavat Tampereen kaupunkiseudun ja Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävän mahdollisuuksien hyödyntämistä. Ratkaisu lienee perusteltu, mutta Tampere seutukuntineen ei voi kasvaa ja kehittyä ilman kokonaisuutena toimivaa maakuntaa. Luonnonvarojen hyödyntäminen, infrastruktuurin kehittäminen ja asumisen edellytysten säilyttäminen koko Pirkanmaan alueella tulee olla maakuntaliiton tahtotila. Tätä edellyttää myös biotalouden vahva asema Suomen talouden kasvustrategiassa. Maankäytön yhteensovittamisen haasteita Tampereen kaupunkiseudulla ei tule kompensoida maankäytön rajoitteilla muualla maakunnassa. 2/5 3. Kaavaratkaisun sisältö Maakuntakaavoihin tulee jatkuvasti uusia merkintöjä ja varauksia. Pirkanmaan kaavaan on lisätty mm. ekosysteemipalveluja ja maisema-alueita koskevia merkintöjä sekä kehittämisperiaatemerkintöjä korostamaan kaavan strategista luonnetta. Kaavan suuri mittakaava ja merkintöjen päällekkäisyys vaikeuttaa yksittäisen maanomistajan mahdollisuutta selvittää omille mailleen kohdistuvat merkinnät sekä niiden tosiasiallinen vaikutus. Merkintöihin liittyy lisäksi suunnittelumääräyksiä ja -suosituksia, suojelumääräyksiä ja rakentamisrajoituksia. Kaava on kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti rakentamisen ja muun infrastruktuurin ohjaamiseen eikä elinkeinoja ja niiden erityislainsäädäntöä ohjaamaan tai rajaamaan. MTK-Satakunta antoi lausunnon jo maakuntakaavan luonnosaineistosta. Kaavan perusratkaisuihin ei MTK-Satakunnan aluetta (Kihniö, Parkano, Punkalaidun ja Sastamala lukuun ottamatta entisiä Mouhijärven ja Suodenniemen kuntia) koskevilta osin ole tehty merkittäviä muutoksia. Sen vuoksi liiton esittämät periaatteelliset näkemykset kaavamerkinnöistä ovat edelleen ajankohtaisia, mutta kaavamerkintöjä koskevissa näkökohdissa on otettu huomioon mm. Pirkanmaan liiton antama vastine. 3.1 Kehittämisperiaatemerkinnät Tässä kohdassa käsitellyt kehittämisperiaatemerkinnät ovat lähtökohdiltaan tarkoituksenmukaisia, mikäli niistä on muodostunut yhteisesti hyväksytty näkemys. 3.2 Yleismääräykset Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen kehittämissuositukseen tulee lisätä maininta, ettei merkintä rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista tai rakennuslupien myöntämistä yksityismaille. Kaavaa kokonaisuudessaan koskeviin yleismääräyksiin tulee tehdä seuraava muutos: Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisessa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön. Edellä mainittu kohta on poistettava kokonaisuudessaan maakuntakaavasta. 3.3 Kaupan palveluverkko Vähittäiskaupan tilantarpeen ennakoidaan jopa lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Turhia aluevarauksia tulee välttää. Kaupan liiketilan kasvutarve on arvioitu huomattavan suureksi.

3 3/5 3.4 Maaseutu Pirkanmaan hyvät ja yhtenäiset peltoalueet on selvitetty ja ne halutaan säilyttää viljelykäytössä. Tämä on erittäin hyvä ja kannatettava tavoite. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset kohdassa on todettu, että M-merkintä kattaa kaikki maa-alueet taajamien ulkopuolella. Tätä ei ole kuitenkaan todettu maaseutua käsittelevässä kohdassa eikä se näy myöskään selkeästi kaavakartoilla. MTK-Satakunta haluaa nostaa vielä keskusteluun ja arvioitavaksi, onko tarpeen esittää kaavamerkintä koko maakunnan alueelle vesialueita lukuun ottamatta. M-merkintä ei saa rajoittaa maaseudun elinkeinojen harjoittamista tai rakentamista. 3.5 Liikenne ja logistiikka, puuterminaalit Maakuntakaava huomioi hyvin maakunnan merkittävien tie-, raide- ja vesiliikenteen kehittämisen tarpeet. Alempi tieverkko jää kuitenkin huomiotta. Biotalouden näkökulmasta kaavassa on strategisena linjauksena tuotava esille myös maakunnan alemman tieverkon kehittämistarve. MTK-Satakunta korostaa myös raideliikenteen kasvavaa merkitystä tulevaisuuden tavara- ja henkilöliikenteen muotona. Pori-Tampere -rata on molemmille maakunnille tärkeä, joten sitä tulee parantaa, ylikäytäviä poistaa sekä kulkunopeuksia lisätä. Tämä ei näy riittävästi kaavaehdotuksessa. Maaseudun elinkeinojen ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmasta puuterminaaleista toteutettu erillisselvitys ja selvityksen perusteella toteutetut kaavamerkinnät ovat onnistuneita. Merkinnöillä palvellaan hyvin lisääntyvää puunkäyttöä ja tarvetta varastoida aines- ja energiapuuta hyvien kuljetusyhteyksien yhteyteen. 3.6 Maisemat ja kulttuuriympäristöt Maisema-alueiden määrä ja laajuus maakuntakaavassa on merkittävästi kasvanut. Maisemaalueiden suunnittelumääräykseen tulee tehdä lisäys: Maa- ja metsätalouden harjoittaminen sekä siihen liittyvä ja muu maaseutumainen tai maaseudun yritystoimintaan liittyvä rakentaminen on alueella sallittua. 3.7 Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet on huomioitu kaavaehdotuksessa erittäin laajasti. Uusia suojelualueita ei tule lisätä kaavaan millään merkinnällä. Kaava ei ole suojeluinstrumentti. Pirkanmaan liiton antaman vastineen mukaan kaavaan ei olisi tullut uusia alueita yksityismaille. MTK-Satakunta on edelleen sitä mieltä, että S-merkinnän käytöstä tulee luopua. Merkintä ei tuo esille suojelun taustalla olevaa lainsäädäntöä. Suojelussa tulee käyttää SLmerkintää luonnonsuojelulain nojalla ja jo lakisääteisesti toteutettujen suojeluohjelmien ja -kohteiden alueilla. Vain SL-alueet ja Natura 2000 verkoston alueet tulee merkitä maakuntakaavakarttaan. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen kannalta tärkeät alueet on ilmaistu joko luotai MK-merkinnällä. MRL edellyttää, että kaavamerkinnät perustuvat riittäviin (luonto)selvityksiin. Kummatkin alueet ovat suhteellisen laajoja. Niihin sisällytettyjen alueiden ja niiden rajausten perusteita ei ole riittävästi selvitetty. Merkintä sallii maa- ja metsätalouskäytön, mutta merkinnän tosiasiallinen

4 merkitys muulle elinkeinotoiminnalle selviää vasta viranomaisten tulkinnan kautta mm. ympäristölupia käsiteltäessä. Suomessa ekologinen verkosto toteutuu hyvin luontaisesti. Metsänomistajat hoitavat metsiään kestävästi ja talouskäytössä olevien metsienkin luontoarvot ovat tutkitusti korkeat. Tarve viheryhteyksien suunnittelulle onkin lähinnä taajama-alueilla. Esitetyillä alueille maaseutualue -merkintä (M) on täysin riittävä merkintä ekologisen yhteyksien kannalta. Se mahdollistaa tarkemmassa kaavoituksessa erityisarvojen, kuten luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön huomioimisen. Luo- ja MK-merkinnöistä on luovuttava kaavassa kokonaisuudessaan, koska merkintöjen käytölle ei ole perusteita. Niiden tavoitteet voidaan turvata M-merkinnällä. Myönteisenä asiana on todettava, ettei soidensuojelun täydennysinventoinnin alueita ole lähdetty esittämään suojelualueiksi. 3.8 Virkistys, matkailu ja urheilu MTK-Satakunta vaatii uudelleen tähän kohtaan seuraavia muutoksia: Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisessa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön on poistettava yleismääräyksistä. Retkeily- ja ulkoilualue (VR), sekä Virkistysalue (V) suunnittelumääräyksiin tulee tehdä seuraava lisäys: Yksityismaata ei voida varata tähän käyttötarkoitukseen ilman maanomistajan vapaaehtoista suostumusta. Viheryhteystarve-merkinnän käytöstä tulee luopua kokonaisuudessaan. 3.9 Energia ja luonnonvarat Tuulivoima: Kaavaluonnos mahdollistaa riittävästi (1000 MW) maakunnallisesti merkittävien yli 10 voimalan tuulivoimapuistojen toteuttamista Pirkanmaalla. Kaavaluonnoksessa tulee ottaa selkeämmin kantaa tuulivoiman lisärakentamisen aiheuttamaan uusien voimalinjojen rakentamistarpeeseen. YVA-prosessin mukaisesti kullekin maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimapuistolle tulee selvittää kaksi vaihtoehtoista linjareittiä. Erityisesti pohjoisen Pirkanmaan linjojen toteutusta tulee selvittää nykyistä tarkemmin, koska suurin osa kaavaluonnoksen tuulivoima-alueista on vailla liittymispistettä nykyiseen sähköverkkoon. Turvetuotanto: Turpeen kysyntä on ollut Pirkanmaalla merkittävästi suurempaa kuin tuotanto. Energiantuotannossa tulee kuitenkin pyrkiä paikallisuuteen ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Uusiutuvan energiantuotannon merkittävin osa, metsähake, tarvitsee turvetta tukipolttoaineekseen. Jos turvetta ei ole riittävästi saatavilla, on maakunnan uusiutuvan energiantuotannon toimitusvarmuus uhattuna. Koska maakuntakaava tähtää pitkälle tulevaisuuteen, turvetuotannolle tulee kaavaluonnosta mahdollistaa enemmän uusia tuotantoalueita kattamaan tukipolttoaine- ja kasvuturvetarvetta. Erityisesti pohjoisella Pirkanmaalla on potentiaalisia soita kaavaehdotuksessa esitettyä enemmän. 4/5

5 5/ Vesistöt Kaavaehdotukseen on luonnoksesta saadun palautteen perusteella lisätty vesistöalueet, joilla maankäytön suunnittelussa tulisi erityisellä tavalla kiinnittää huomiota vesienhoidolle asetettujen tilatavoitteiden saavuttamiseen. 4. Oikeusvaikutukset Asiaa koskeva yleismääräyksen teksti on vesienhoidon kannalta riittävä maakuntakaavassa. Sivulla 179 esitetty kartta on kohtuuton, koska siinä tuodaan esille ainoastaan maatalouden vesiensuojelutarpeet. Kuitenkin myös yhdyskuntien ja varsinkin kasvavien yhdyskuntien jätevesien käsittelyn tehoa on parannettava. Julkisuudessa olleet tapaukset osoittavat, että puhdistamojen nykyisten lupaehtojen mukaisessa toiminnassa on runsaasti puutteita. Vaikka maatalouden vesiensuojelun eteen tehdään jatkuvasti töitä, sen hallitseminen on huomattavasti vaikeampaa kuin pistekuormituksen hallinta ja vähentäminen. Nykymuotoisen maakuntakaavan oikeusvaikutusten hahmottaminen on maanomistajille vaikeaa. Kaava kuitenkin ohjaa alempiasteisten kaavojen laadintaa tai muuttamista sekä viranomaisten toimintaa erilaisia hankkeita toteutettaessa. 5. Lopuksi Koska yksityiskohtaisempi kaavoitus ei saisi olla ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten kanssa, maakuntakaavassa tehdyt alueidenkäytön ratkaisut vaikuttavat epäsuorasti maanomistajien elinkeinojen harjoittamiseen. Maakuntakaavan ohjausvaikutus viranomaistoimintaan on aiempaan lainsäädäntöön verrattuna laajentunut. Vaikutus maanomistajaan on siis joka tapauksessa tosiasiallinen, vaikka se onkin rakennuskieltoja suojelumääräyksiä lukuun ottamatta välillinen. Suuri mittakaava sekä kiinteistörajojen ja maanomistajaluetteloiden puuttuminen vaikeuttavat maanomistajan mahdollisuutta selvittää omille mailleen kohdistuvat merkinnät ja niiden oikeusvaikutukset. Myös kaavamerkintöjen runsaus, päällekkäisyys ja uudenlaisten, alueiden erityisominaisuuksia tai kehittämisperiaatteita osoittavien merkintöjen käyttöönotto sekä monenlaiset kaavamääräykset mahdollisine rakentamisrajoituksineen vaikeuttavat kaavan hahmottamista. Oikeusturvan kannalta tilannetta voidaan pitää huolestuttavana ja osin kohtuuttomana. MTK-Satakunta pitää tärkeänä, että maanomistajien esittämät näkemykset heitä mahdollisesti koskevista kaavamerkinnöistä tulevat tässä kaavaehdotuksen kuulemisvaiheessa hyvin huomioiduiksi. MTK-Satakunta toivoo, että se jatkossakin toimialueensa perusteella huomioidaan Pirkanmaan liiton sidosryhmänä ja yhteistyötahona. Maataloustuottajain Satakunnan Liitto MTK-Satakunta r.y. Markku Pärssinen Toiminnanjohtaja Elina Liinaharja Järjestöagronomi