Jorvaksen Sortti-asema Asemakaava Kirkkonummi Kortteli 3040 sekä katu-, virkistys- ja suojelualueita

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Jorvaksen Sortti-asema Asemakaava Kirkkonummi Kortteli 3040 sekä katu-, virkistys- ja suojelualueita Piirustusnumerot: Asemakaava, nro 2986 Havainnekuva, nro 2987 Laatija: Vireilletulo: kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen , kuulutus sanomalehdissä Käsittelyt: OAS Ytl kaavaehdotus Ytl XX, KH XX.XX.2009 XX

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIEDOT 1.1. Suunnittelualue 1.2. Kaavan sisältö 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet 2.2. Asemakaava 2.3. Asemakaavan toteuttaminen 3. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2. Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 4.5. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kunnan tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne ja mitoitus 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3. Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet 5.4. Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kunnan talouteen ja elinkeinoihin 2 (18)

3 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus 7. SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT 1. Tilastolomake 2. Kaava-alueen sijainti ja kaavan rajaus 3. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (vahvistettu ) ja Kirkkonummen yleiskaavasta 2020 (vahvistettu ) 4. Ote Jorvas-Inkilän osayleiskaavan luonnoksesta ( ) 5. Voimassa olevat kaavat 6. Maanalaiset johdot 7. Maanomistustilanne 8. Nykyinen rakennuskanta ja rakennushistoria 9. Luontoarvojen yhteenveto 10. Asemakaava 11. Havainnekuva 12. Sortti-asemalla vastaanotettavat jätteet ja jätemäärät ympäristöluvan mukaan 13. Kirkkonummen Jorvakseen suunnitellun Sortti-aseman asemakaava-alue - linnusto- ja ympäristöselvitys 14. Maisemaselvitys 15. YTV jätehuolto; Sortti-aseman alustava suunnittelu, havainnekuvat 16. YTV; Jorvaksen Sortti-asema, liitossuunnitelma 1: (18)

4 1. PERUSTIEDOT 1.1. Suunnittelualue Kaava-alue (liite 2) sijaitsee Jorvaksessa, Nägelsin kylässä ja se koskee määräaloja kiinteistöistä Stor Nägels RN:o 2:67, Henriksro Väg RN:o 2:10, Etelärinne 2:61 ja siihen sisältyy myös yleisen tien tiealuetta. Alue rajautuu etelässä Kantatiehen 51 ja pohjoisessa ja lännessä Jorvaksenmyllyn asemakaavan alueeseen, jonka rajana on Sundetin puro ja sitä ympäröivä luhta. Luhta on osoitettu Jorvaksenmyllyn asemakaavassa luonnonsuojelualueeksi (S-1). Idässä alueen rajana on Mathildebergin kiinteistö. Alueen läpi kulkee Vanha Jorvaksentie ja Mathildebergintie. Itäpuolella sijaitsee lähin yksittäinen asutus noin 90 metrin etäisyydellä oleva Mathildebergin kiinteistö ja asutusta reilun 200 metrin etäisyydellä Mathildebergintien, Ruusutarhankujan ja Kehäkujan varressa. Alueen luoteispuolella, Sundetin toisella puolella, sijaitsee teollisuuskiinteistö noin 200 metrin etäisyydellä. Suunniteltavan alueen pinta-ala on noin viisi ja puoli hehtaaria (5,5 ha), josta itse Sortti-asema noin hehtaarin (1 ha). Alueella ei sijaitse rakennuksia, mutta sen kautta kulkee Gasum Oy:n maakaasun siirtoputki. Alueen eteläosan kautta laskee lisäksi Sundetiin pieni puro Kaavan sisältö Asemakaavalla osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Lisäksi kaavaan sisältyy luonnonsuojelualue ja lähivirkistysalue sekä katualuetta. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen hyödyntäminen YTV Jätehuollon Sorttiaseman käyttöön sekä turvata Sundetin kosteikkoalueen luonnonarvot sekä alueen kautta kulkeva ulkoilu- ja virkistysyhteys. Sortti-asema on YTV Jätehuollon hallinnoima jäteasema, joka on tarkoitettu henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä tuotaville hyötyjätteille, ongelmajätteille ja sekajätteille. Sortti-asema koostuu tukikohdasta ja katosrakennelmista joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 2000 k-m 2. Kirkkonummen kunta on hyväksynyt YTV:n ja Kirkkonummen välisen jätehuollon järjestämistä koskevan sopimuksen vuonna Sopimuksen mukaan YTV perustaa miehitetyn jäteaseman Kirkkonummelle. 4 (18)

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Jorvaksen Sortti-aseman asemakaavahanke on kunnanvaltuuston vuosille hyväksymän kaavoitusohjelman mukainen. Asemakaavoitus käynnistyi keväällä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa , 22, jonka jälkeen OAS lähetettiin osallisille. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaan tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2009 aikana Asemakaava Asemakaavaehdotus sisältää yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueen, lähivirkistysalueen, suojelualueen sekä Vanhan Jorvaksentien katualueen. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 2000 k-m 2. Kaava-alueen rajoja on tarkistettu vähäisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetystä siten, että kaavaan ei tule mukaan Vanhan Jorvaksentien jatkeeksi rakennettavan rinnakkaistien ja Kantatien 51 väliin jäävää aluetta Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueelle (ET) sijoittuvan Sortti-aseman toimintojen ja sille osoitetun tonttiliittymän osalta YTV Jätehuollon vastuulla. Vanhan Jorvaksentien rinnakkaistieyhteyden rakentamisesta vastaa Tiehallinto. 3. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijoittuu Jorvakseen Nägelsin kylän alueelle. Se asettuu Vanhan Jorvaksentien, Kantatien 51, Sundetin vesiuoman ja kosteikkoalueen sekä Mathildebergin kiinteistön rajaamaan kolmioon. Suunnittelualue muodostuu Sundetin kosteikkoalueesta, siihen laskevan pienestä purosta sen reuna-alueineen sekä metsittyvästä vanhasta peltoaukeasta. Sundetin kosteikko ja vesiuoma jatkuu alueen pohjois- ja luoteispuolelle. Alueen eteläpuolelle sijoittuu Kantatie (18)

6 Luonnonympäristö ja maisema Luonnonympäristö Asemakaava-alueen luonnonympäristö koostuu useasta osa-alueesta, joiden luontoarvot poikkeavat jonkin verran toisistaan. Puolet asemakaava-alueesta on luonnonympäristöksi luokiteltavaa Sundetin vesiuomaa ja sitä reunustavaa luhtaa. Sundetin kosteikkoalue on kaava-alueen merkittävin erityispiirre luonnonympäristön osalta. Sen linnusto on arvokasta ja siellä pesii vähälukuisia ja arvokkaita lajeja. Se toimii myös tärkeänä eläinten kulku- ja leviämisreittinä mm. linnuille, hirvieläimille ja muille nisäkkäille, sammakkoeläimille sekä hyönteisille. Tärkeimmät ja suojelunarvoisimmat lintulajit ovat luhtakerttunen, satakieli, rytikerttunen, pensastasku, kurki, suopöllö, laulujoutsen, harmaahaikara, ruskosuohaukka sekä kivitasku, joista kuusi viimeistä havaittiin asemakaava-alueen ulkopuolella, kuitenkin sen lähivaikutusalueella. Sundetin kosteikkoalueen runsaiden luontoarvojen lisäksi alue saattaa olla myös liito-oravan esiintymiselle tärkeä, sillä kosteikon reunapuustosta löydettiin keväällä 2009 liito-oravan papanoita. Liito-oravan pesintää alueella ei kuitenkaan havaittu. Tältä osa-alueelta ei tehty liito-oravahavaintoja Uudenmaan ympäristökeskuksen suorittamalla syksyn 2009 maastokäynnillä. Alueen keskiosa, joka sijaitsee Sundetin itäpuolella, on vanhaa pellon- tai niitynpohjaa, jossa kasvaa valtapuuna nuorta koivua ja jonkin verran haapaa. Sen luontoarvot eivät ole merkittäviä, mutta sieltä löydettiin keväällä 2009 liito-oravan papanoita. Liitooravan pesintää alueella ei kuitenkaan havaittu. Tältä osa-alueelta ei tehty liitooravahavaintoja Uudenmaan ympäristökeskuksen suorittamalla syksyn 2009 maastokäynnillä. Lintulajiston osalta merkittävin alueella havaittu laji on metsäviklo. Alueen kaakkois- ja eteläosan läpi virtaa Sundetiin laskeva puro, joka sijaitsee lehtometsän ympäröivässä pienessä purolaaksossa. Purouoman ja sitä reunustavan metsikön alueella löydettiin keväällä 2009 liito-oravan papanoita. Liito-oravan pesintää alueella ei kuitenkaan havaittu. Alue määriteltiin syksyllä 2009 Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta liito-oravan ruokailualueeksi. Kaava-alueen itäreunalla sijaitsee vanha ja tiheä kuusirivi, joka on aikoinaan ollut Mathildebergin kiinteistöä ja sen pihapiiriä ympäröivä kuusiaita. Uudenmaan ympäristökeskus totesi syksyllä 2009 kuusiaidan olevan osa luonnonsuojelulain 49 :ssä tarkoitettua liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Liito-oravan elinpiirin ydinalue on kyseisestä kuusiaidasta koilliseen päin, kaava-alueen ulkopuolella, jossa esiintyy muun muassa järeitä haapoja ja kuusia. Maisema Kaava-alue kuuluu suurmaisemallisesti Kirkkonummen keskivyöhykkeeseen, jolle on ominaista savilaaksot ja niiden keskeltä nousevat pääasiassa moreenista ja kalliopaljastumista koostuvat selänteet. 6 (18)

7 Kaava-alueen maisemalle on tunnuspiirteistä Sundetin purolaakson ja kosteikon muodostaman avoimen maiseman ja alueen itä- ja kaakkoisosan suljetumman maiseman vaihtelu. Suurin osa kaava-alueesta on maastoltaan varsin tasaista, sijoittuen korkeuskäyrien väliin. Alueen maisemakuvaan liittyy kiinteästi kaava-alueen itäpuolelle sijoittuva puustoinen selänne, jossa sijaitsee mm. Mathildebergin rakennukset, sekä alueen eteläpuolelle, kantatien 51 toiselle puolelle ulottuva pieni sivulaakso. Kaava-alueen pienmaisema on savilaakson ja moreeniselänteiden väliin jäävälle vaihettumisvyöhykkeelle ominaisesti pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Sen arvoja on tosin heikentänyt kantatien 51 linjaus välittömästi alueen eteläpuolella, joka rikkoo maiseman yhtenäisyyttä. Sundetin merkitys vesiyhteytenä on ollut tärkeä vielä joitain satoja vuosia sitten. Tämän jälkeen Suomen rannikkoalueille tyypillinen maannouseminen on kuronut vesiuomaa umpeen ja vähentänyt siinä virtaavan veden määrää Rakennettu ympäristö Asemakaava-alueella ei ole rakennuksia. Alueen kautta kulkee Vanha Jorvaksentie ja Mathildebergintie. Lisäksi alueen halki kulkee Gasum Oy:n maakaasun siirtoputki. Asemakaava-aluetta lähin rakennus on sen itäpuolella olevalla Mathildebergin kiinteistöllä sijaitseva Villa Mathildeberg (liite 8). Kyseessä on 1900-luvun alussa valmistunut silloiseen kauppapuutarhaan liittynyt asuinrakennus. Rakennus on osoitettu suojelukohteeksi Kirkkonummen yleiskaavassa Alueen lähivaikutusalueella on lisäksi kaksi muuta rakennushistoriallista arvoa omaavaa rakennusta, Jorvaksen mylly ja Lill-Nägelsin tilakeskus (liite 8), joista Jorvaksen mylly on osoitettu myös suojelukohteeksi Kirkkonummen yleiskaavassa Asemakaava-alueen pohjoispuolella sijaitseva Jorvaksen mylly on rakennettu vuosina ja se oli aina Porkkalan luovutukseen saakka yksi harvoista suurista teollisuuslaitoksista kunnassa. Myllyä on laajennettu sen rakentamisen jälkeen, mutta sen yleishahmo vastaa alkuperäistä asua. Myllyä on käytetty vuosikymmenten saatossa myllynä, viljan vastaanotossa, viljankuivurina ja viljavarastona. Asemakaava-alueen ja Kantatien 51 eteläpuolella kukkulalla sijaitseva Lill-Nägelsin tila ja tilakeskus tunnetaan jo vuodelta Päärakennus on peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Rakennuksen ulkoasua on jonkin verran muutettu vuokra-ajan jälkeen. Pihapiirissä sijaitsee myös alkuperäisessä asussaan säilynyt vanha syytinkirakennus, joka on samalta ajalta kuin päärakennus Maanomistus Asemakaava-alue sijoittuu neljän kiinteistön alueelle. Näistä suurin, Stor Nägels, on Metsähallituksen omistuksessa. Sen lisäksi asemakaavaan sisältyy osa Vanhan Jorvaksentien tiealuetta sekä osa Sundet vesiuoman itäpuolella sijaitsevaa yksityisomis- 7 (18)

8 tuksessa olevaa kiinteistöä. Lisäksi kaavaan sisältyy pieni niin ikään yksityisomistuksessa oleva kiinteistö kaavan itäreunassa (liite 7). Maanomistusyksiköiden kiinteistötunnukset ja nimet ovat pinta-alajärjestyksessä: , Stor Nägels , yleisen tien tiealue , Etelärinne , Henriksro väg 3.2. Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyvät tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Uudenmaan maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava (liite 3). Uudenmaan maakuntakaavan 1. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kirkkonummen yleiskaava 2020 Yleiskaava on vahvistettu (liite 3). Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava ja sen yhteydessä laaditut selvitykset Alueella on meneillään Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä (liite 4). Osayleiskaavan valmistelun yhteydessä on laadittu useita selvityksiä, jotka koskevat myös Sortti-aseman asemakaava-aluetta. Rakennusjärjestys Kirkkonummen rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa , ja se on tullut lainvoimaiseksi Rakennuskiellot Jorvas-Inkilän osayleiskaavan alueella on voimassa kunnanhallituksen asettama rakennuskielto , mutta päätöksen mukaan se ei koske mm. kiinteistöä 2:67, joka muodostaa suurimman osan Jorvaksen Sortti-aseman asemakaavaalueesta. Kantatien 51 tiesuunnitelma Tarkistettu tiesuunnitelma on hyväksytty vuonna Kantatie 51 on tarkoitus parantaa moottoritieksi välillä Munkinmäen eritasoliittymä ja Kivenlahden moottoritien pää. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa 8 (18)

9 Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Sortti-asemalle ympäristöluvan Päätökseen liittyi lukuisia toimintaa sääteleviä lupamääräyksiä. Linnusto ja ympäristöselvitys Asemakaava-alueelta ja sen lähivaikutusalueelta laadittiin kesän 2009 aikana ympäristöselvitys erityisesti alueen linnuston kartoittamiseksi. Selvityksessä on esiintuotu tietoja myös kasvillisuudesta ja yleisistä ympäristöarvoista. Liito-oravan lisääntymispaikan määrittäminen Uudenmaan ympäristökeskus suoritti maastokäynnin alueella ja antoi sen perusteella lausunnon liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnista suunnittelualueella. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kirkkonummen kunnalla on velvoite osoittaa YTV Jätehuollon kanssa solmitun yhteistyösopimuksen perusteella Sortti-asemalle sijaintipaikka. Sortti-aseman on tarkoitus korvata Kirkkonummen keskustassa sijaitseva Munkinmäen jäteasema, jonka alue on osoitettu Munkinmäen asemakaavan muutoksessa vuodelta 2004 liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarankaupan myymälätiloja (KL-1). Sortti-asemalle on ollut esillä kolme vaihtoehtoista sijaintipaikkaa, joista Jorvaksen alue nähtiin liikenneyhteyksiensä, maanomistuksensa ja kaavoitustilanteensa puolesta sopivimmaksi. Vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina esiin nousivat Strömsbyn alue Upinniemeen vievän tien varressa ja niinikään Upinniementien varteen, mutta lähelle keskustaa sijoittuva entinen tielaitoksen varikon alue. Strömsbyn alueen ongelmiksi todettiin sen liian kaukainen sijainti Sortti-aseman käyttäjäkunnan painopistealueesta. Lisäksi aseman tarkka sijaintipaikka olisi tullut selvitettäväksi vasta alueen yleiskaavoituksen yhteydessä. Koska kaavoitus ei ole alkanut vielä vuoden 2009 aikana, olisi tämä prosessi vienyt liikaa aikaa. Upinniementien varren vanhan varikkoalueen kohdalla ilmeni useita ongelmia. Alueelle suunniteltiin alustavasti kunnan varikkoa, jonka yhteydessä Sortti-asema olisi voinut toimia. Tähän alue osoittautui kuitenkin liian pieneksi. Lisäksi maa-alue ei ole kunnan omistuksessa, jolloin alueen käytöstä olisi täytynyt neuvotella maankäyttösopimus. Alueella ei ole myöskään Sortti-aseman ja varikkotoiminnan mahdollistavaa asemakaavaa. Myös kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä arvioitiin mahdollisuuksia sijoittaa Sortti-asema osayleiskaavan alueelle. Maanomistuksellisesti, liikenteellisesti ja toiminnallisesti sopivaa aluetta ei kuitenkaan löydetty. YTV Jätehuolto pyrki toteuttamaan Sortti-aseman Jorvakseen ensin suunnittelutarveratkaisumenettelyllä, jolle haettiin lupaa vuonna Kirkkonummen kunnan lupa- ja 9 (18)

10 valvontajaosto totesi päätöksessään , että poikkeamisen myöntämiselle ei ole erityisiä edellytyksiä. Perusteluina oli mm. että hanke on vaikutuksiltaan liian merkittävä toteutettavaksi suunnittelutarveratkaisuna, joten se vaatii yleiskaavaa tarkempaa kaavallista suunnittelua ja siihen liittyviä vaikutusten arviointi- ja kuulemismenettelyjä. Lisäksi hankkeen koko aiheuttaa merkittävän poikkeamisen rakennusjärjestyksen mahdollistamasta rakennusoikeudesta. Uudenmaan ympäristökeskus ilmoitti , että hanke merkitsee vaikutuksiltaan merkittävää rakentamista ja saattaa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Tämän vuoksi hanke edellyttää asemakaavan laatimista Osallistuminen ja yhteistyö Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille kunnan virallisissa ilmoituslehdissä. Osallisille lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö-ja rakennuslain mukaisesti osalliset ja lausunnonantajat on määritelty suunnittelun alkuvaiheessa hyväksytyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Viranomaisyhteistyö Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu osallisille viranomaistahoille toimittamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Alueen suunnittelua tullaan lisäksi käsittelemään Uudenmaan ympäristökeskuksen ja kunnan välisissä neuvotteluissa Asemakaavan tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista koskevat kaava-aluetta erityisesti kohdan 4.3 eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä kohdan 4.4 kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevat tavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoituvat erityisesti maakuntakaavassa ja myös yleiskaavassa. Uudenmaan maakuntakaava Alue on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (liite 3). 10 (18)

11 Laadittava asemakaava on maakuntakaavan mukainen, sillä alueelle osoitetut toiminnot vastaavat luonteeltaan ja mittakaavaltaan kaavamerkintää ja -määräystä Uudenmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Kirkkonummen yleiskaava 2020 Yleiskaavassa alue on osoitettu maaseutumaiseksi asuntoalueeksi (A-1) sekä luonnonsuojelualueeksi (SL) (liite 3). Asemakaavassa on poikettu vähäisessä määrin yleiskaavan merkinnästä osoittamalla yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue yleiskaavassa maaseutumaiseksi asuntoalueeksi osoitetulle alueelle. Ottaen huomioon yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueen koko ja sen sijoittuminen, on poikkeama yleiskaavasta vähäinen ja se tarkentaa yleiskaavassa esitettyä alueidenkäytön tavoitetta. Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava Osayleiskaavan luonnoksessa alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Kantatien 51 tiesuunnitelma Kantatien 51 parantamisen yhteydessä Vanhan Jorvaksentien liittymä Kantatielle 51 poistuu ja Vanha Jorvaksentie siirtyy kulkemaan Kantatien 51 pohjoispuolella paikallisliikennettä palvelevana rinnakkaistieyhteytenä. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV Jätehuolto haki Sortti-aseman toiminnalle ympäristölupaa vuonna Kirkkonummen kunnan lupa- ja valvontajaosto antoi lausunnon lupahakemuksen johdosta , jossa se otti esiin asioita, joita on syytä varmistaa haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Uudenmaan ympäristökeskus myönsi Sortti-asemalle ympäristöluvan Päätökseen liittyi lukuisia toimintaa sääteleviä lupamääräyksiä Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteena on osoittaa YTV Jätehuollon kanssa solmitun yhteistyösopimuksen perusteella Sortti-asemalle sijaintipaikka. Sortti-aseman on tarkoitus korvata Kirkkonummen keskustassa sijaitseva Munkinmäen jäteasema, jonka alue on osoitettu Munkinmäen asemakaavan muutoksessa vuodelta 2004 muuhun käyttöön. Kyseinen kaavamerkintä on KL-1, eli liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarankaupan myymälätiloja. Nyt Jorvaksen Sortti-aseman asemakaavassa esitetty alue on myös liikenteellisesti paremmassa paikassa kuin Munkinmäen asema ja Kantatien 51 perusparannuksen ja uuden rinnakkaistieyhteyden valmistuttua se palvelee laajempaa käyttäjäjoukkoa. Sundetin kosteikkoalueen suojelu halutaan turvata asemakaavalla myös Sundetin uoman kaakkoispuolella, eli suunnittelualueella. Uoman luoteispuoleinen kosteikkoalue on suojeltu Jorvaksenmyllyn asemakaavassa. 11 (18)

12 Lähivirkistysalueen ja sen kautta kulkevan ulkoilureittiyhteyden osoittaminen on myös tärkeää laajemman alueen tulevaa kehittämistä ajatellen Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakentamistoimenpiteitä suoritetaan vain kaavassa osoitetuilla ET korttelialueella ja katualueella. Tällä pyritään vähentämään rakentamisesta ja alueen myöhemmästä toiminnasta aiheutuvia haittoja kaava-alueen muille osille ja kaavan ulkopuolisille alueille. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaavan rakennetta ja mitoitusta määrittävät reunaehdot, joista merkittävimmät ovat Sundetin kosteikon ja siihen liittyvän rantaluhdan suojelu sekä Sortti-aseman sijoittaminen alueelle. Sortti-aseman alue on tarkoitus rakentaa asfaltoiduksi kentäksi kahteen korkeustasoon. Alueelle sijoitetaan hyöty- ja sekajätteen vastaanottoon soveltuvia siirtolavoja sekä kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanottoa varten ongelmajätekontti. Kaava-alueen pinta-ala on reilu 5,4 ha. Rakennusoikeus on yhteensä 2000 k-m 2, joka kohdistuu ET korttelialueelle ja osoitetaan kokonaisuudessaan uusille rakennuksille, jotka palvelevat Sortti-asemaa. ET korttelialueen tehokkuusluku (ek) on 0,15 ja aluetehokkuusluku (ea) 0,03. Kaava-alueen rajoja on tarkistettu vähäisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetystä. Kaavaan ei sisälly Vanhan Jorvaksentien jatkeeksi rakennettavan rinnakkaistien ja Kantatien 51 väliin jäävää aluetta. Autopaikkojen tarve riippuu alueella työskentelevän henkilökunnan määrästä. Sorttiasema työllistää kuusi (6) henkeä, mutta mitoituksessa tulee huomioida vuoronvaihdot ym. tilanteet. Tarkka autopaikkojen lukumäärä tulee selvittää rakennusluvan yhteydessä Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla suojellaan Sundetin kosteikon asemakaavan alueelle sijoittuva osa. Asemakaavaratkaisulla turvataan lähivirkistysalueen syntyminen kosteikkoalueen reunassa olevan rantaluhdan ja Sortti-aseman alueen väliin. Ratkaisulla erotetaan Sorttiaseman alue luonnonarvoiltaan merkittävimmästä osa-alueesta. Lähivirkistysalueen kautta osoitetaan myös kaavassa puistopolkuna esitetty Sundetia koillis-lounas suunnassa seuraileva ulkoilureittiyhteys. 12 (18)

13 Toteutettavan rinnakkaistien reunaan rakennetaan kevyen liikenteen väylä. Tämä parantaa alueen liikenneturvallisuutta ja lisää kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia koko rinnakkaistien varteen jäävien kiinteistöjen kohdalla. Sortti-aseman rakentaminen alueelle toteutetaan siten, että siitä aiheutuvia vaikutuksia vähennetään eri keinoin. Toiminnan laatua määrittelevät ehdot on määritelty ympäristöluvassa. Sortti-aseman rakenteiden aiheuttamat visuaaliset vaikutukset vähenevät alueen ympärille jäävän kasvillisuuden ja puuston vaikutuksesta erityisesti länsi-, pohjois- ja itäpuolella. Korttelialue myös aidataan Aluevaraukset Korttelialueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET) Kaavalla mahdollistetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueen muodostaminen. Kaavamerkintä mahdollistaa YTV Jätehuollon Sortti-aseman sijoittamisen alueelle. Sorttiaseman toiminnoille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 2000 k-m2. Sortti-aseman toimintaperiaatteen mukaan asemalla vastaanotetaan hyöty-, ongelmaja sekajätteitä. Mitään muuta palvelutoimintaa kaavaratkaisu ei suoraan aluevarausten muodossa mahdollista Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Kaavalla muodostetaan lähivirkistysalue yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueen ja luonnonsuojelualueen väliin. Lähivirkistysalueen kautta osoitetaan kulkemaan ulkoilutie. Luonnonsuojelualue (SL) Kaava-alueen länsipuolinen reuna osoitetaan luonnonsuojelualueeksi Sundetin vesiuoman ja sitä reunustavan luhta-alueen rajautumisen mukaisesti. Sundetin purolaakso on osoitettu sekä yleiskaavassa että Jorvaksenmyllyn asemakaavassa suojelualuevarauksena (SL ja SL-1). Alue on todettu luontoarvoiltaan merkittäväksi jo 1980-luvulla tehdyissä selvityksissä. Erityisesti sen linnustolliset ja kasvistolliset arvot ovat merkittävät. Alueella esiintyy osmankäämivaltaista avoluhtaa, pensasluhtaa ja reunaosissa tervaleppä-hieskoivuluhtaa. Kurjenmiekka kasvaa valtalajina laajoilla alueilla. Kohde tunnetaan erityisesti yölaulajien pesimäalueena. 13 (18)

14 Liikennealueet Vanha Jorvaksentie muuttuu Kantatie 51:n perusparannuksen ja asemakaavan toteuttamisen yhteydessä rinnakkaistieksi ja se osoitetaan katualueeksi. Samassa yhteydessä sitä jatketaan itään päin Yleiskaavan 2020, Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan ja tiesuunnitelman osoittamalla tavalla niin, että se yhdistyy myöhemmin toteutettavaan alueen paikallistieverkkoon. Rinnakkaistien reunaan toteutetaan kevyenliikenteenväylä Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Sorttiaseman sijoittuminen alueelle heikentää jonkin verran asuinympäristön laatua erityisesti lisääntyvän liikenteen muodossa. Vaikutukset ovat paikallisia ja ne kohdistuvat lähinnä kaava-alueeseen rajautuviin asuinkiinteistöihin sekä niihin kiinteistöihin jotka sijoittuvat rinnakkaistien varrelle. Sortti-asemalla tapahtuva jätteiden kuormaus ja kuljetus hoidetaan niin, ettei siitä aiheudu ympäristölle merkittäviä meluhaittoja. Melua aiheuttava toiminta ajoittuu maanantaista perjantaihin klo 7:00 21:00 väliselle ajalle. Toiminnasta ei aiheudu ympäröivälle asutukselle myöskään haitallista tärinää. Alueelle suuntautuvasta liikennöinnistä aiheutuu jonkin verran meluhaittoja, mutta melu jää suositustasojen alapuolelle. Sortti-asema sijoittuu alueelle, joka on tulevaisuudessa Kantatien 51 perusparantamisen valmistuttua melualuetta ja melutaso alueella on 65 db. Kantatien 51 liikenteen aiheuttama melu on alueella voimakkaampaa kuin Sortti-aseman toiminnasta johtuva melu. Kaavaratkaisulla on myönteisiä vaikutuksia koko eteläisen Kirkkonummen jätehuollon tilaan ja palvelutasoon mahdollistamalla alueen asukkaille jätteiden pienerien tuonnin edelleen käsiteltäväksi ja kierrätykseen. Näin aseman toiminta samalla vähentää roskaamista ja jätteen luvatonta sijoittamista maastoon. Tällä on myönteistä vaikutusta elinoloihin ja elinympäristön laatuun Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rinnakkaistieyhteyden rakentamisesta sekä Sortti-aseman toteuttamisesta aiheutuu merkittäviä muutoksia erityisesti maaperälle sekä alueen pintavesiolosuhteille. Muutokset ovat kuitenkin hyvin paikallisia. Rinnakkaistieyhteyden sekä Sortti-aseman toteuttamisen yhteydessä joudutaan tekemään maanpinnan tasoa muuttavia maansiirtotöitä. Yli puolet kaava-alueesta jää kuitenkin näiden muutosten ulkopuolelle. 14 (18)

15 Tieyhteyksien ja liittymän toteuttamisen yhteydessä joudutaan kaava-alueen kaakkoisosan kautta virtaava puro putkittamaan ja tasaamaan sen kohdalla sijaitseva purolaakso. Toimenpiteiden seurauksena alueen pintavesiolosuhteet ja valumat muuttuvat mm. alueiden asfaltoinnin vuoksi. Maanrakennustyöt saattavat lisätä mm. veden samentumista. Koska puron vesi virtaa Sundetiin, niin toimenpiteillä on ainakin lyhytaikaisia vaikutuksia myös Sundetin vedenlaatuun. Sortti-aseman toiminta itsessään ei ole likaavaa, joten sen toiminnasta ei pääse ilmaan, maaperään tai pohjaveteen sellaisia päästöjä, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia. Jäte- ja pesuvedet johdetaan yleiseen viemäriin ja sadevedet johdetaan maastoon öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta. Ongelmajätteet varastoidaan turva-altailla varustettuihin astioihin ja ongelmajätekontti sijaitsee asfaltoidulla alueella siten, että mahdollisen vuodon sattuessa jäte ei pääse ympäristöön Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Kaavan mahdollistama rakentaminen muuttaa luonnonympäristön alueella, joka jää suoraan Sortti-aseman toimintojen kohdalle ja rakennettavan rinnakkaistien alle. Alueen rakentamistavasta johtuen mm. tarvittavat maansiirtotyöt aiheuttavat lähiympäristön muuttumista voimakkaasti kaava-alueen kaakkois- ja eteläosassa. Kaavaalueen läpi kulkevan maakaasuputken länsipuoleinen maasto Sundetin puolella ei kuitenkaan muutu, sillä maansiirtotöitä tehdään vain kaavassa osoitettavalla ETkorttelialueella ja rinnakkaistien kohdalla. Vanhan Jorvaksentien jatkeeksi rakennettava uusi rinnakkaistieyhteys joudutaan rakentamaan läpi pienen lehtometsikön, jonka läpi kulkee Sundetiin laskeva purouoma. Alueen kautta virtaava puro joudutaan putkittamaan ja sen kohdalla sijaitseva purolaakso tasaamaan. Tien rakentaminen muuttaa tämän alueen täysin ja sen luontoarvot katoavat. Mathildebergintien vanhat koivut menetetään myös rakennustöiden seurauksena. Osa-alueen todettiin syksyllä 2009 olevan liito-oravan ruokailualuetta, mutta lähistöllä on muita vastaavaan tarkoitukseen sopivia alueita. Merkittävimpiä alueelta havaittuja lintulajeja ovat kultarinta, satakieli ja käenpiika (liite 9). Osa lintulajistosta pystynee löytämään sopivia korvaavia elinympäristöjä alueen lähipuustosta ja metsistä. Erityisesti rinnakkaistien, mutta myös kaavassa osoitetun ET korttelialueen alle jää joitain tärkeitä luontoarvoja, jotka alueiden rakentamisen yhteydessä menetetään. Kaavassa suojellaan ET korttelialueen itäreunaan sijoittuva vanha kuusirivi, joka on ollut alkujaan Mathildebergin kiinteistöä ympäröivä kuusiaita. Uudenmaan ympäristökeskus totesi syksyllä 2009 kuusiaidan olevan osa luonnonsuojelulain 49 :ssä tarkoitettua liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Liito-oravan elinpiirin ydinalue on kyseisestä kuusiaidasta koilliseen päin, kaava-alueen ulkopuolella, jossa esiintyy muun muassa järeitä haapoja ja kuusia. Koska suurin osa Sortti-aseman tonttialueesta on savea, vaatii alueen rakentaminen pohjanvahvistusta. Pohjanvahvistus tehdään pehmeikön syvyydestä riippuen joko 15 (18)

16 massanvaihtona tai pilaristabilointina. Kuusiaidan säilymiseen voidaan vaikuttaa mm. valitsemalla piha-alueelle sellainen korkeustaso, joka noudattaa itäpuolisen tontin korkeustasoa. Kaava suojelee Sundetin uoman ja sitä ympäröivän kosteikon. Näin sillä on merkittävä myönteinen vaikutus Sundetin kosteikon ja rantaluhdan luonnontilaisuudelle sekä niille eläin- ja kasvilajeille jotka ovat riippuvaisia kosteikon luonnontilasta. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 verkoston alueita, joten kaavan yhteydessä ei ole ollut tarvetta tehdä erillistä Naturaarviointia. Lähin Natura alue on n. kilometrin päässä Kantatien 51. eteläpuolella sijaitseva Finträskin vanhat metsät (FI ). Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitseva Sundetin puro laskee n. 2,5 kilometrin päässä sijaitsevaan Espoonlahden- Saunalahden Natura 2000 alueeseen (FI ). Sortti-aseman toiminta edistää jätteiden lajittelua ja kierrätystä, joten kaavan toteuttaminen tukee välillisesti luonnonvarojen kestävää käyttöä Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaavaratkaisulla on vain vähäisiä vaikutuksia alue- tai yhdyskuntarakenteeseen, sillä kaavan mahdollistama rakentaminen ja toiminta on alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta vähäistä. Vaikutukseltaan merkittävin toimenpide on Vanhan Jorvaksentien jatkeeksi tulevan rinnakkaistieyhteyden rakentaminen. Sen myötä tulee edellytyksiä yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle lähialueilla. Sortti-aseman sijoittuminen alueelle tukee ja palvelee koko Kantatien 51 ympärille muodostuvan kehittämisvyöhykkeen maankäyttöä. Vanhan Jorvaksentien rinnakkaistieyhteyden toteuttaminen on mahdollista asemakaavasta riippumatta, sillä se perustuu lainvoimaiseen tiesuunnitelmaan. Rinnakkaistieyhteys on osoitettu myös Kirkkonummen yleiskaavassa Sorttiaseman toiminnan aloittaminen kaava-alueella aiheuttaa sinne suuntautuvaa liikennettä ja nostaa liikennemääriä rinnakkaistieksi rakennettavalla Vanhalla Jorvaksentiellä merkittävästi. Sortti-asemalle suuntautuvan pienajoneuvoliikenteen enimmäismääräksi on arvioitu ajoneuvoa päivässä kello 9-21 välillä. Raskaan liikenteen määrä on ajoneuvoa päivässä. Esitetyt määrät eivät kuitenkaan toteudu heti toiminnan alkuvaiheessa, vaan mahdollisesti vasta joitain vuosia kestäneen toiminnan jälkeen. Kantatien 51 liikenne on vuonna 2008 Kehä III:n länsipuolella yli autoa päivässä. Osa alueelle kohdistuvasta liikenteestä on Kirkkonummen Munkinmäen jäteasemalta pois siirtyvää liikennettä. Munkinmäen jäteaseman käyttäjämäärä on keskimäärin 50 asiakasta vuorokaudessa. Koska Sortti-aseman on tarkoitus palvella laajempaa aluetta kuin mitä Munkinmäen asema on palvellut, niin suuri osa asemalle tulevasta liiken- 16 (18)

17 teestä kerääntyy jatkossa tältä laajemmalta alueelta. Mukana on oletettavasti paljon sellaista uutta liikennettä, joka ei ole aikaisemmin suuntautunut Munkinmäkeen. Sortti-asemien verkosto vähentää jätteiden kuljetusten aiheuttamia päästöjä ja kannustaa jätteiden lajitteluun sekä kierrätykseen. Näin se vähentää koko Etelä-ja Keski- Kirkkonummen sekä yleensäkin YTV:n toiminta-alueen lounaisosasta suoraan kaatopaikalle vietävää jätemäärää. Asiakasmäärän arvioidaan olevan noin asiakasta vuodessa, mutta toiminnan alkuvuonna ja vuosina ei päästä tähän käyttäjämäärään, vaan se jää oleellisesti alhaisemmaksi. Alueen halki kulkee Gasum Oy:n maakaasuputki, joka on osa valtakunnallista maakaasun siirtoverkostoa. Kaasuputken läheisyydessä toimittaessa tulee ottaa huomioon siihen liittyvät turvallisuusmääräykset. Kaavassa ei osoiteta rinnakkaistien toteuttamista lukuun ottamatta mitään sellaista rakentamista putken läheisyyteen, josta seuraisi Gasumin ohjeistuksen mukaista turvallisuusriskiä Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisun myötä toteutettava Sortti-asema muodostaa alueelle selvän uuden rakennetun ympäristön elementin. Sortti-asema muistuttaa ulkonäöllisesti siihen sisältyvien rakennusten ja rakenteiden vuoksi suurta huoltoasemaa. Maisemassa näkyvimmän elementin saa aikaan katosmaiset korkeat rakennelmat, joilla suojataan alueelle sijoitettavat hyöty-ja sekajätteiden vastaanottolavat. Sortti-asema tulee näkymään Sundetin kosteikkoalueelle ja sen pohjoispuoliselle alueelle huolimatta siitä että sen eteen jää erikorkuisia kasvillisuusvyöhykkeitä. Rakennukset ja rakennelmat näkyvät hyvin selvästi erityisesti Kantatielle 51 ja Vanhan Jorvaksentien rinnakkaistielle. Kaava-alueen ja Sundetin pohjoispuolella, Jorvaksen asemasta itään, on jo rakennettua teollisuusympäristöä, joten vaikutukset eivät ole ko. alueen maisemakuvalle merkittäviä. Näkymäsuunta kantatien 51 suuntaan on taas suurimittakaavaista tieympäristöä, jota Sortti-aseman ympäristöön näkyvät osat eivät juurikaan häiritse. Kaava-alueen itäpuolella sijaitsevan Mathildebergin kiinteistön päärakennus on luvun alkupuolelta, ja se on määritelty Kirkkonummen yleiskaavassa suojelukohteeksi. Se sisältyy suojelukohteena myös Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan luonnokseen. Sortti-aseman toiminnat ja sen rakenteet eivät näy todennäköisesti Mathildebergin puolelle, sillä kiinteistöjen rajalla on korkea vanhoista kuusista koostuva kuusiaita. Sortti-aseman rakennukset eivät nouse kuusiaitaa korkeammiksi. Kaavan toteuttaminen tulee vaikuttamaan selvästi kaupunki- ja maisemakuvaan, erityisesti tiejärjestelyjen ja Sortti-aseman rakentamisen myötä. Vaikutusten laadullista määrää vähentää se, että alueen lähiympäristö muuttuu joka tapauksessa voimakkaasti kantatien 51 parantamisen seurauksena. Kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kaavalla ei ole suoria vaikutuksia, sillä kaavan toteuttaminen ei suoraan uhkaa historiallisen rakennuskannan säilymistä. Vä- 17 (18)

18 lillisiä vaikutuksia aiheutuu jonkin verran laajemman maisemakuvan muuttumisen seurauksena Vaikutukset kunnan talouteen ja elinkeinoihin Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia kunnan talouteen lähinnä välillisesti. Tieyhteyksien toteuttamisesta alueella vastaa Tiehallinto ja Uudenmaan tiepiiri sekä YTV jätehuolto. Rakennettavan rinnakkaistien (Vanhan Jorvaksentien jatke) ylläpito tulee kunnan vastattavaksi, sillä se muodostetaan katualueeksi. Kyseinen tieyhteys rakennettaisiin joka tapauksessa ilman Sortti-aseman asemakaavaakin. ET-korttelialueen rakentamisesta vastaa YTV jätehuolto. Välillisiä vaikutuksia kunnalle aiheutuu Munkinmäen jäteaseman siirrosta. Koska Jorvaksen Sortti-aseman asemakaavassa osoitetaan sille uusi sijaintipaikka, vapautuu Munkinmäen alue Kirkkonummen keskustassa voimassa olevan asemakaavan mukaiseen käyttöön. Kyseinen alue on osoitettu Munkinmäen asemakaavan muutoksessa vuodelta 2004 liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarankaupan myymälätiloja (KL-1). 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. Tieyhteyksien rakentaminen alueella on mahdollista jo ennen asemakaavan hyväksymistä. Vanhan Jorvaksentien jatkeeksi rakennettava rinnakkaistieyhteys ja siihen liittyvän kevyenliikenteen väylä sisältyy Kantatien 51 parannushankkeeseen, josta on olemassa lainvoimaiset suunnitelmat ja päätökset. Tieyhteyksien rakentamisessa on otettava huomioon kantatien 51 parantamissuunnitelma ja siinä erityisesti kantatien 51 ja Vanhan Jorvaksentien nykyisen liittymän poistaminen. Liikenneturvallisuuden kannalta on erityisen tärkeää, että kyseinen liittymä on poistettu käytöstä ennen Sortti-asemalle tapahtuvan liikennöinnin alkamista. Liittymä on erityisesti ruuhka-aikaan vaarallinen jo nykyisillä liikennemäärillä, joten ei ole tarkoituksenmukaista lisätä sen kuormitusta Sortti-asemalle ja sieltä pois suuntautuvalla liikenteellä. 18 (18)