Työsuunnitelman käsittely. Opettajien kokouksessa Johtokunnan kokouksessa, jossa asiakirja käsitellään ja hyväksytään 26.9.

Transkriptio

1 Työsuunnitelman käsittely Opettajien kokouksessa Johtokunnan kokouksessa, jossa asiakirja käsitellään ja hyväksytään Työsuunnitelma asetetaan koulun kotisivuille. Rehtorin allekirjoitus Työsuunnitelma on hyväksytty

2 LÄNSIKAAREN KOULUN LUKUVUOSIKOHTAINEN TYÖSUUNNITELMA LUKUVUONNA

3 SISÄLLYS 1 Koulun toiminta-ajatus Lukuvuoden tavoitteet Koulutuspalvelujen talousarvion mukaiset toiminnalliset tavoitteet: Koulutuspalvelujen sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite: Mahdolliset koulun omat tavoitteet Resurssien jako Tuntikehyksen jako Erityistehtävät Koulukohtaiset lisätehtävät Lukuvuonna toteutettavat opetussuunnitelmaprojektit ja koulun ulkopuolella annettava opetus Projektien vastuuhenkilöt Projektien ajoitus Aihekokonaisuuksien toteutuminen (mm. yhteisissä tapahtumissa, koulun toimintakulttuurissa) Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Koulun tapahtumakalenteri Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat Koulun kansainvälisyyshankkeet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen Tukiopetus Läksykerho Osa-aikainen erityisopetus Eriyttäminen Joustavien opetusryhmien käyttö Koulunkäyntiavustajan tuki Oppilashuollon/opiskelijahuollon suunnitelma Toiminta Koulun toimintamalli oppilaan/opiskelijan poissaolojen seurantaan Poissaolojen aikaiset koulutehtävät Koulun toimintamalli kurinpitotoimenpiteiden kirjaamiseen ja kurinpitotoimiin liittyvät käytännöt Suunnitelma koulun toimenpiteistä koulukiusaamistapauksissa Kodin ja koulun välinen yhteistyö Painopisteet Yhteistyön muodot Avoimet ovet Yhteistyössä Opettajien työnjako Työmäärä/opetustunnit (liite) Erityistehtävät Kerhot Lukuvuoden ja päivittäisen työajan järjestäminen Työajat ja lomat Johtokunnan päättämän lauantaityöpäivän ajankohta... 16

4 10.3 Lyhennettävien koulupäivien ajankohdat Päivittäinen työaika Päivänavaukset Koulun tuntijako Koulun suunnitelma oppilaiden osallisuuden lisäämisestä Oppilaskunnan toiminta Koulun viestintäsuunnitelma Tiedottamisen määrä ja muodot Vastuuhenkilöt Koulun suunnitelma työyhteisön kehittämistoimenpiteistä Koulutus Yhteissuunnitteluun varatut ajat Työpaikkakokoukset Virkistystilaisuudet Uusien työyhteisön jäsenten perehdyttäminen Koulun suunnitelma opettajien täydennyskoulutuksesta Käytössä olevat resurssit Painopisteet Menettelyt koulutukseen hakemisessa Suunnitelma veso- ja muusta koulutuksesta Periaatteet koulutuksessa olevan opettajan työn järjestämisestä Koulun suunnitelma itsearvioinnista Koulun toiminta-ajatus ja työskentely Kouluyhteisön toiminta Opettajan työ Oppilaan edistyminen Itsearvioinnin muodot ja ajankohdat Yhteistyö arvioinnissa kodin ja koulun välillä Koulun suunnitelma kehittämistoimenpiteistä Arviointitiedon käyttö kehittämisen lähtökohtana Kehittämisen periaatteet ja painopisteet Kehittämistoiminnan johtaminen ja koordinointi

5 1 Koulun toiminta-ajatus Koulumme toimii Länsikaaren alueella kyläkoulun tavoin. Koulun sijainti pientaloalueen keskellä, mahdollistaa aktiivisen päivä- ja iltakäytön. Teemme yhteistyötä alueen eri järjestöjen, seurojen sekä muiden toimijoiden esimerkiksi seurakunnan, koulujen sekä päiväkotien kanssa. Koulumme tavoitteena on tarjota oppilaille heidän yksilölliset tarpeet huomioonottavaa opetusta, osallistaen ja osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä painottaen. Huoltajat ja heidän tukensa sekä moniammatillinen työskentely ovat työssämme oppilaiden kasvun ja oppimisen tukemiseksi ovat tärkeitä kaikille koulumme toimijoillemme. Koulun arvoperustana on opiskelussa toisten huomioon ottaminen ja oppilaiden myönteisen minäkuvan kehittyminen. Koulutyötä ohjaa ympäristöstä, luonnosta ja ihmisistä huolehtiminen suomalaisella perinteellä kotiseudun ominaispiirteitä hyödyntäen, samalla tutustuen muihin kulttuureihin ja kansoihin. Yhteistyömme koulun ja kodin välillä auttaa löytämään arvoja hyvään elämään. 2 Lukuvuoden tavoitteet 2.1 Koulutuspalvelujen talousarvion mukaiset toiminnalliset tavoitteet: Laaditaan prosessikuvaus oppilaan siirtymisestä perusopetuksesta toiselle asteelle Jokainen tulosyksikkö järjestää vähintään yhden tyhy-iltapäivän Uusi tuntikehyksen jakomalli on laadittu lukuvuoden aikana ja sen käyttöön siirrytään lukuvuoden alussa 2.2 Koulutuspalvelujen sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite: Prosessikuvaus oppilaan siirtymisestä perusopetuksesta toiselle asteelle on laadittu henkilöstön edustajien ja yhteistyötahojen kanssa mennessä. Prosessikuvauksen mukaiset toimintamallit otetaan käyttöön kaikissa yläkouluissa kevätlukukauden 2012 aikana. 2.3 Mahdolliset koulun omat tavoitteet Koulumme tavoitteena on tiedostua omista vahvuuksistamme Länsikaaren alueen palvelujen tarjoajana. Koulumme toiminnan ja toimintatapojen kehittäminen ja sanottaminen sekä niistä tiedottaminen asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Tavoitteenamme on aktiivisesti yhteistyötahojen etsiminen ja yhteistyömuotojen vakiinnuttaminen alueen toimijoiden kesken.

6 3 Resurssien jako 3.1 Tuntikehyksen jako Tuntikehyksen jako ssa johtajan/n ja opettajien työmäärät ks. LIITE Erityistehtävät Koulukohtaisin erityistehtäviä meillä on koulussa neljä (4) tuntia: Atk 1 tunti, joita hoitavat Stina Pulkkinen ja Terttu Raudaskoski Av-laitteiden hoito ½ tuntia, jota hoitaa Stina Pulkkinen Kirjaston hoidon tehtävät 1 tunti, jota hoitaa Stina Pulkkinen Musiikin hoito 1 tunti, jota hoitavat Hanna Salmi ½ tuntia ja Jukka Nieminen ½ tuntia 3.3 Koulukohtaiset lisätehtävät Koulumme johtoryhmälle on jaettu tehtäväksi koulun kehittäminen ja arvioinnin suunnittelu yhdessä n kanssa. Johtoryhmän jäsenet ja tehtävät: - Stina Pulkkinen ; n johtaa ja esitellä asiat - Auli Kangas-Mero vara; hoitaa kokouksen n estyessä johtoryhmän jäsen, oppilaskunta lukujärjestykset yhdessä n kanssa, koulukuljetukset, vastaa KiVa-koulusta, oppilaskunta, laatuvastaava - Terttu Raudaskoski atk-vastaava; tiedottaminen yhdessä n kanssa, vastaa Helmi-reissuvihkosta - Anu Korkeaniemi jäsen; turvallisuussuunnitelma, riskipistesuunnitelma, palosuunnitelma, tilaukset yhdessä johtoryhmän kanssa. - Johtoryhmän kokouksiin voidaan tarvittaessa kutsua asiantuntijoita mukaan. 4 Lukuvuonna toteutettavat opetussuunnitelmaprojektit ja koulun ulkopuolella annettava opetus 4.1 Projektien vastuuhenkilöt Kuluvana lukuvuonna tavoitteenamme on kehittää yhteistoiminnallisia tapoja toimia vastuullisina kouluyhteisön jäseninä. Vastuullisina henkilöinä projektissa ovat kaikki opettajat ja päävastuun kantaa johtoryhmä, josta vastuuopettajana oppilaskunnan vastaava opettaja ja koulun vara Auli Kangas- Mero. 4.2 Projektien ajoitus Projekti on koko lukuvuoden kestävä. Projekti sisältää koulun arjen toimintojen kehittämistä yhteisvastuullisiksi, oppilaskuntatoiminnan juurruttaminen koulun toimintaa kehittäväksi ja tukevaksi. Tavoitteena on sosiaalisen ja psyykkisen opiskeluympäristön kehittäminen yhdessä yhteisöllisemmäksi. 7

7 4.3 Aihekokonaisuuksien toteutuminen (mm. yhteisissä tapahtumissa, koulun toimintakulttuurissa) Koulut voivat painottaa eri lukuvuosina niitä aihekokonaisuuksia, jotka sopivat luontevasti koulun lukuvuoden suunnitelmaan. Aihekokonaisuuksia tulee sisällyttää yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Koulumme arjen toiminnot ja opetusjärjestelyt sekä erityisiä tapahtumia järjestettäessä tai opintoretkiä suunniteltaessa huomioidaan ajatellen lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen ihmisyyden kasvun tukemista Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuriidentiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Koulumme erityiset juhlat ja tapahtumat, vahvistavat sekä kansallisen että Länsikaarelaisen ja Nurmijärveläisyyden identiteetin vahvistumista. Syksyllä erityisiä tapahtumia ovat seurakunnan kanssa yhdessä järjestettävä koulun vihkiäiset, koulun joulukirkko ja koko Länsikaaren alueen toimijoiden yhteisvoimin järjestettävä Kodin ja Koulun yhteinen lauantai- toimintapäivä Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Oppilaat osallistuvat oman tieto-, taitotasonsa mukaan koulun julkaisutoimintaan mm. julkaisemalla luokkakohtaisia julkaisuja ja koululehden keväällä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Oppilaat osallistuvat koulun yhteisten juhlien, tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä opettajien sekä tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa, ikätasonsa mukaisesti. Yhteiset opintoretket suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja opettajien sekä vanhempien kanssa. 8

8 4.3.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Oppilaat osallistuvat koulun toimintojen suunnitteluun ja toiminnan toteuttamiseen kestävän kehityksen ajatusten näkökulmasta huolehtien ympäristöstään auttaen ja avustaen myös koulun avustavaa henkilökuntaa tehtävissään ja huolehtien yhteisvastuullisesti henkilökunnan kanssa koulun lähiympäristöstä mm. toimimalla omalla vuorollaan luokkajärjestäjinä. Tapahtumat ja juhlat suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteet huomioiden Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Koulun retket ja juhlat sekä tapahtumat ovat erinomaisia tilaisuuksia harjoitella omasta turvallisuudestaan huolehtimista. Koululuokat käyvät uimahalli-, jäähallikäynneillä, 5-6-luokan oppilaat käyvät kirjastossa kevätlukukaudella, koko koulu juhlistaa koulun perustamista vihkiäisten muodossa ja iltajoulukirkko korvaa joulujuhlamme. Myös koulun lähimaastossa tapahtuvat retket ja tapahtumat mm. Puhkea kukkaan päivä, retket lähimaastoon, opettavat ottamaan huomioon turvallisuustekijät toiminnassa. Matkoilla harjoitellaan ottamaan huomioon niin liikenne-, käyttäytymis- että muita turvallisuussääntöjä. Kukin oppilas ottaa vastuuta ikänsä mukaisesti. Ennen tapahtumia ja retkiä oppilaiden kanssa kerrataan tarvittavat järjestys- ja käyttäytymissäännöt Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Koulutyössä käytämme opetuskäyttöön soveltuvia laitteita ja samalla oppilaita ohjataan laitteiden toimintaperiaatteiden huomioimisessa ja ergonomisesti sekä ekologisesti oikeaa käyttöä. Retkien ja juhlien sekä tapahtumien valmistelutyössä pyrimme löytämään sopivat välineet kunkin asian ja tapahtuman järjestämiseen. 4.4 Koulun tapahtumakalenteri Koulun tapahtumakalenteri on liitteenä 3. 9

9 4.5 Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat Koululuokkamme tekevät retkiä, joista luokat laativat lle retkiensä sisällöstä, aikatauluista ja turvallisuusasioista selosteen ennen retkelle lähtöään. 4.6 Koulun kansainvälisyyshankkeet Koulullamme ei tulevana lukuvuonna ole kansainvälisyyshankkeita. Koulumme keskittyy toimintansa vakiinnuttamiseen. 5 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen Erityistä tukea annetaan oppilaille: - jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan - joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen - joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajien mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Oppimisvaikeuksien varhaisella tunnistamisella ehkäistään niiden kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa pyritään ottamaan huomioon yksilölliset oppimisvaikeudet sekä järjestämään oppimisympäristö ja muut olosuhteet heille sopiviksi. Jos oppilaan tuen tarve on niin suuri, ettei osa-aikainen erityisopetus riitä auttamaan oppimisvaikeuksien yli, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin opetuksen järjestäminen ja tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 5.1 Tukiopetus Tukiopetukseen on varattu 2 vuosiviikkotuntia koulun kehyksestä. Lukuvuoden aikana käytössä oleva resurssi on 104 tuntia yhteensä koko koulussa. Tukiopetuksen tarkoituksena on auttaa oppilasta selviytymään tilapäisistä oppimisvaikeuksista esimerkiksi pitkän sairauden jälkeen. Tukiopetusta annetaan huoltajan, oppilaan tai opettajan pyynnöstä. Opetusta voidaan antaa ennakoivasti tai, kun opettaja havaitsee oppimisessa vaikeuksia, opetusta annetaan jälkikäteen. Opetusta voi antaa luokanopettaja, resurssiopettaja tai laaja-alainen erityisopettaja. Mikäli oppilas on huoltajan pyytämällä lomalla (määräaikainen keskeytys koulutyöstä), tukiopetusta ei anneta kyseisen ajankohdan oppimisvaikeuksiin, sillä tällöin huoltajalla on vastuu asioiden opettamisesta. Tukiopetusta annetaan varsinaisten oppituntien ulkopuolella Läksykerho Keskiviikkoisin ja torstaisin koulupäivän jälkeen ssa toimii läksykero, jonne voi tulla tekemään joko unohtuneita tehtäviä tai saada ohjausta juuri annettujen tehtävien tekoon. 10

10 5.2 Osa-aikainen erityisopetus Laaja-alaista erityisopetusta annetaan 16 vuosiviikkotuntia tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin sekä samanaikaisopetuksena tai erikseen yksilö- ja pienryhmämuotoisesti opettajan ja /tai huoltajan pyynnöstä tai muutoin esille tulevan tarpeen mukaan. Kunnan opetussuunnitelmassa olevat äidinkielen- ja matematiikan testit tehdään ajallaan ja yksilötestejä tarpeen mukaan. Laaja-alainen erityisopettaja antaa myös puheopetusta. Luokkamuotoista erityisopetusta ei ssa anneta vaan oppilaat ohjataan Nurmijärven erityisopetukseen varatuille luokille muihin kouluihin. Koulumme laaja-alainen erityisopettaja on lukuvuonna Sirkku Hopeavirta Hanhinen, hän osallistuu OHR-palavereihin ja tarpeen mukaan yksittäisten oppilaiden moniammatillisiin palavereihin sekä oppilaan HOJKS:n laadintaan sekä päivittämiseen tarvittaessa, yhdessä luokan opettajan kanssa. 5.3 Eriyttäminen Oppilaiden opetusta ryhmitellään koulun tuntiresurssien puitteissa. Opettajat suunnittelevat opetusjärjestelyt siten, että oppilaat työskentelevät yhteistoiminnallisesti, pareittain, pienryhmittäin heterogeenisissä ryhmissä kulloinkin opittavan oppiainekseen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetusta voidaan eriyttää opetustoiminnan, oppisisällön tai työskentelytavan mukaan, oppilaan ja opetuksen tavoitteet huomioiden. 5.4 Joustavien opetusryhmien käyttö Joustavien opetusryhmien käyttöön ja niistä saatujen kokemusten hyödyntämiseen Länsikaaressa perehdytään lukuvuoden aikana. 5.5 Koulunkäyntiavustajan tuki Koulunkäyntiavustaja ohjaa ja tukee oppilaiden työskentelyä. Pääasiallinen tuen tarve on oppilailla, jotka ovat erityisopetukseen siirrettyjä tai tarvitsevat oppimiseensa jatkuvaa tukea ja opastusta työskentelyssään tai heidän sopeutumistaan ryhmään tuetaan. Koulunkäyntiavustaja voi tukea yksittäisen oppilaan tai pienenryhmän oppimista opettajan antamien ohjeiden mukaan. Opettaja on päävastuussa opettamisesta ja oppimisen tuesta sekä sen seurannasta että arvioinnista. 5.6 Oppilashuollon/opiskelijahuollon suunnitelma Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terveyttä edistävä oppimisympäristö. Oppilashuoltotyön onnistuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Oppilashuoltoryhmän työstä vastaa koulun. 11

11 5.6.1 Toiminta lla toimii oppilaan huolenpitotyöryhmä oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu koululla n kutsusta vähintään kerran lukukaudessa, tarpeen mukaan useammin. Ryhmän toimintaa arvioidaan vuosittain arviointikokouksessa. Arvioinnin tulokset kirjataan kokouspöytäkirjaan ja annetaan tiedoksi koulun johtokunnalle. Oppilaan huolenpitoryhmään kuuluvat, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, oman luokkansa asioissa luokanopettaja osallistuu ryhmän kokoontumisiin. Huoltajat kutsuttaessa ja tarvittaessa kokoukseen voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita ja koulunkäyntiavustaja. Ryhmää tiedotetaan koulussa esiin tulevasta lastensuojelutarpeesta sekä vakavista kiusaamistapauksista. Oppilaan huolenpitoryhmä käsittelee kerran lukuvuodessa jokaisen luokan oppilaat. Mikäli oppilaan koulunkäyntiin vaikuttavia asioita käsitellään muulloin, kuin edm. kokouksessa huoltajalle ilmoitetaan hänen lapsensa asioiden käsittelystä ja samalla huoltajalle varataan tilaisuus tulla keskustelemaan lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Oppilaan huolenpitoryhmä voi kokoontua myös vain konsultoimaan kasvatusasioissa toisiaan. - Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. - Luokanopettaja tiedottaa huoltajille, kun oppilaan/luokan asioista keskustellaan oppilashuoltoryhmässä. - Huoltajilla on oikeus osallistua oman lapsensa asioiden käsittelyyn. Oppilashuoltoryhmän palaverista pidetään muistio. Yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa käsiteltäessä kirjataan: vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet perusteluineen, asian käsittelyyn osallistuneet sekä tietojen luovutus. Oppilasta koskevia tietoja voivat saada vain ne henkilöt, joiden työtehtävä ja vastuu sitä edellyttävät ks. tietosuojalaki 6 Koulun toimintamalli oppilaan/opiskelijan poissaolojen seurantaan Kukin opettaja seuraa luokkansa oppilaiden poissaoloja ja tarvittaessa puuttuu oppilaan jatkuviin poissaoloihin aluksi ottamalla yhteyttä vanhempiin, tarvittaessa kuraattoriin, jolloin poissaolojen syytä selvitetään sekä asiassa etenemisessä sovitaan yhteistyössä perheen kanssa. Luvattomien poissaolojen välttämiseksi pyydämme vanhempia ilmoittamaan heti kouluun, mikäli lapsi on poissa koulusta sairauden vuoksi. Opinnoissaan sairauden vuoksi jälkeen jääneelle annetaan tarvittaessa tukiopetusta, myös vanhempi voi tätä pyytää. Koulujen loma-aikojen ulkopuolisiin lomiin tulee anoa lupa etukäteen. Alle kolmen päivän lomat anotaan oman luokan opettajalta, kolme päivää pidemmät lomat anotaan lta. Lupaa anotaan kirjallisesti omalta opettajalta sähköisen reissuvihkon Helmin välityksellä tai poissaololupahakemus-lomakkeella. Lomakkeen voi täyttää ja tulostaa kunnan nettisivulta osoitteesta: 12

12 6.1 Poissaolojen aikaiset koulutehtävät Poissaolopäivien tehtävät pyydetään kaikilta oppilasta opettavilta opettajilta. Lisäksi vanhemmat voivat käydä hakemassa koulutehtävät ja puuttuvat kirjat koululta. 7 Koulun toimintamalli kurinpitotoimenpiteiden kirjaamiseen ja kurinpitotoimiin liittyvät käytännöt Opettajat päättävät tapauskohtaisesti kurinpitotoimista, jotka perustuvat lakeihin ja asetuksiin: perusopetuslaki (628/1998) 36, 36 a, 36 b, 36 c ja 31 a, perusopetusasetus (852/1998) 18, kuntalaki (365/1995) 14. Pieniä kasvatuksellisia keskusteluja ei aina ilmoiteta kotiin, ne ovat normaaliin koulunpitoon kuuluvia tapahtumia. Jälki-istunnoista ja vaativimmista keskusteluista ilmoitetaan koteihin pääasiassa puhelimitse ja/tai rangaistuspäätöksellä. Vanhemmat voidaan myös pyytää koululle mukaan keskusteluun. Myöhästymisistä ja läksyjen laiminlyönneistä informoidaan koteja kirjallisesti ja/tai puhelimitse. Suuremmissa oppilaiden välille syntyneistä ristiriitatilanteissa otetaan yhteys suoraan kaikkien osapuolten huoltajiin. Tarvittaessa järjestetään yhteistapaaminen ja keskustelu, johon osallistuvat oppilaat vanhemmat opettajan tai opettajien kanssa. Tällöin pyritään löytämään yhteistoimin sopivin ratkaisu ja mahdollinen rankaisumenetelmä kyseisessä ongelmassa. 7.1 Suunnitelma koulun toimenpiteistä koulukiusaamistapauksissa 1. Kiusaaminen käsitellään heti. - Kiusaamiseen osalliset haastatellaan välittömästi, kun kiusaaminen on tullut ilmi. - Haastattelussa kuullaan molempia osapuolia erikseen. - Haastattelussa kuullaan molempia osapuolia yhdessä. - Ongelmankäsittelyssä pyritään siihen, että ratkaisu kiistaan tulee oppilailta. Esim. hyvittely, miten kiusaaja hyvittää uhrille tekonsa? 2. Seurantahaastattelu - Sovitaan yhden viikon päähän. - Jatkoseuranta pidemmän ajanjakson jälkeen esim. 2-3 viikkoa. - Asia on loppuun käsitelty jatketaan ns. puhtaalta pöydältä. 3. Yhteydenpito vanhempiin - Jos kiusaaminen jatkuu ensimmäisestä keskustelusta ja seurannasta huolimatta. - Keskustellaan uhrin ja kiusaajan vanhempien kanssa erikseen. - Keskustellaan molempien osapuolien vanhempien kanssa yhdessä. - Tavoitteena on ongelmanratkaisu yhdessä. 4. Prosessin kirjaaminen - Keskustelun ajankohdat, henkilöt, ratkaisukeinot, seuraamukset - Kirjataan rangaistuskirjaan/päiväkirjaan 13

13 5. Kiusaamisen tunnistaminen ja käsittely - Koulun järjestyssäännöt ovat kaikkien tiedossa. - Opettaja kertoo selvästi, mikä on oikein ja mikä väärin. - Kaikki henkilökunnan jäsenet ovat vastuussa jatkuvasta havainnointi koulupäivien aikana. Jokaisella on velvollisuus puuttua tilanteeseen ja tiedottaa asiasta luokan opettajaa. Tapahtuma kirjataan ja annetaan tarvittaessa tiedoksi huoltajalle. Luokanopettaja tiedottaa tarvittaessa a asiasta sekä sen etenemisestä. - Aikuinen ottaa asiat aina vakavasti ja selvittää tilanteet oppilaalla on turvallinen olo, koulussa on turvallista. - Vaikeissa tapauksissa kiusaamista käsitellään oppilashuoltoryhmässä. 6. Ennaltaehkäiseminen - KiVa koulu ohjelma - Yhteisöllisyys, yhteisvastuu - Kaikki aikuiset välittävät ja puuttuvat, koko kylä kasvattaa 7. Arviointi - Oppilaille voidaan tehdä kyselyitä koulukiusaamisesta esim. vuoden välein, KiVa -koulu ohjelman mukaisesti. 14

14 8 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 8.1 Painopisteet Painopisteenä on molemminpuolinen tuki yhteisessä kasvatustehtävässä. 8.2 Yhteistyön muodot Teemme yhteistyötä kodin ja koulun välillä vanhempainvartit vähintään kerran lukuvuodessa reissuvihkot sähköinen reissuvihko Helmi puhelinsoitot ja tekstiviestit yhteiset tapahtumat ja tempaukset juhlat kouluvuoden aikana vanhempainillat, vähintään kerran lukuvuoden aikana Tapaamiset ja keskustelut luontevissa tilanteissa tai erikseen sovittuina aikoina. 8.3 Avoimet ovet Huoltajat ovat tervetulleita tutustumaan koulun työskentelyyn. Koulussa järjestetään tilaisuuksia myös siten, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua niihin. 8.4 Yhteistyössä Koulumme toimintaa tukemassa ovat Rajamäen koti ja koulu ry ja iltapäiväkerhon osalta Mannerheimin Lastensuojelu Liiton Rajamäen osasto. 9 Opettajien työnjako 9.1 Työmäärä/opetustunnit (liite) Koulunjohtajan eli n ja opettajien työmäärät lv ks. Liite Erityistehtävät OVTES:n mukaisia koulukohtaisia erityistehtäviä meillä on koulussa neljä (4) tuntia: Atk 1 tunti, joita hoitavat Stina Pulkkinen ja Terttu Raudaskoski Av-laitteiden hoito ½ tuntia, jota hoitaa Stina Pulkkinen Kirjaston hoidon tehtävät 1 tunti, jota hoitaa Stina Pulkkinen Musiikin hoito 1 tunti, jota hoitavat Hanna Salmi ½ tuntia ja Jukka Nieminen ½ tuntia. 15

15 9.3 Kerhot Kerhotoimintaa järjestetään kuluvana lukuvuonna oppilaiden halukkuuden, tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Kerhoja ohjaavat opettajamme sekä kouluavustajamme. Suunnitelmissa on järjestää seuraavat kerhot syyslukukauden aikana: läksykerho, kuoro, bändi, oppilaskunta, näytelmäkerho. Opettajat tarjoavat oppilailleen mahdollisuuden osallistua kerhoon. Mukaan pääsee ilmoittautumisperiaatteella. Mikäli halukkaita on enemmän kuin kerhoihin voidaan ottaa, voidaan kerho uusia kevätlukukaudella halukkaille, mikäli tuolloin on riittävä määrä oppilaita ja kerhorahoja on koululla käytettävissä. 10 Lukuvuoden ja päivittäisen työajan järjestäminen 10.1 Työajat ja lomat Syyslukukausi Koulu alkaa ti Syysloma (vko 43) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vko 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä la Yksi johtokunnan määräämä lauantaityöpäivä korvaa työpäivän , Länsikaaren korvaava lauantai-työpäivä on Johtokunnan päättämän lauantaityöpäivän ajankohta Koulumme lauantai-koulupäivä on , joka on Kodin ja Koulun yhteistyö sekä alueen toimijoiden yhteinen päivä. Päivän teema pohjautuu valtakunnallisen Kodin ja koulun päivään, jota muutoin vietetään Lyhennettävien koulupäivien ajankohdat Ensimmäisellä koulu viikolla ovat koulun aloituspäivä, ja Joululomaa edeltävä päivä lyhennetään Lukuvuoden päätöspäivää edeltävät kolme päivää sekä lukuvuoden päätöspäivä

16 10.4 Päivittäinen työaika Koulumme oppitunnit sijoittuvat klo 8.10 ja välille. Koulu alkaa ja päättyy oppilailla työjärjestyksen mukaan vaihteleviin aikoihin eri luokilla eri viikonpäivinä. Oppitunnit ovat 45 minuutin mittaisia, välituntien pituus vaihtelee. Aamun ensimmäisten ja iltapäivän viimeisten tuntien välissä on lyhyt viiden minuutin siirtymätauko, ja kello yhden välitunti kestää kymmenen minuuttia. Muut välitunnit ovat 15 minuutin pituisia. Ruokailut on sijoitettu klo ja välille siten, että ylempien luokkien oppilaat ulkoilevat pääsääntöisesti ennen ruokailua ja nuoremmat oppilaat ruokailun jälkeen. 1. tunti tunti välitunti tunti ruokailuvälitunnit: tunti välitunti tunti välitunti tunti tunti Päivänavaukset Päivän työ aloitetaan luokissa päivänavauksella. Koko koulun yhteisiä päivänavauksia pidetään tarpeen mukaan, niitä voivat järjestää esim. eri luokat. Seurakunta järjestää päivänavauksen noin kerran kuukaudessa Koulun tuntijako Koulun tuntijako löytyy liitteestä Koulun suunnitelma oppilaiden osallisuuden lisäämisestä 11.1 Oppilaskunnan toiminta Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu oli opetusministeriön hanke, jonka tavoitteena oli edistää oppilaiden aktiivista roolia koulujen yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. n oppilaskunnan hallitus on valittu luokkavaaleilla elokuussa Toimintaa aloitellaan ja se perustuu tähän opetusministeriön hankkeeseen, samoin kuin tässä tiivistelmässä lyhyesti mainitut toiminnan kantavat ajatukset ja tavoitteet. Oppilaskunnan toiminta on tärkeä osa lasten ja nuorten demokraattista toimintakulttuuria. Toimiminen oppilaskunnassa kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaannuttaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Osallisuus ei ole synnynnäistä vaan osallistumisessa tarvittavia taitoja on opeteltava ja kehitettävä. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan. Oppilaskunnan hallitus, luokat ja opettajat yhdessä voivat rakentaa yhteisöllisesti toimivan koulun. 17

17 Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiseen sisältyy sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti aktiivinen lapsuus ja nuoruus. Yhteiskunnallinen toiminta kiinnostaa nuoria siellä, missä koulu toimii osallistuvana yhteisönä. Luokan ja oppilaskunnan uudenlaisen yhteisöllisyyden vahvistaminen on tärkeä osa koulun kasvatuksellista tehtävää. Terve ja turvallinen koulu on koulu, jossa nuoret itse osallistuvat monin tavoin omaa työtään koskeviin päätöksiin. Olennainen osa koulun toimintakulttuuria ovat aikuisten ja oppilaiden väliset vuorovaikutussuhteet ja mitkä ovat ne rakenteet, jotka edistävät ja tukevat koulun perustehtävää kasvamista ja oppimista. Kohtaaminen erilaisissa tilanteissa synnyttää todellista kansalaisuutta. Henkilökohtainen vuorovaikutuksellinen kohtaaminen on aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa tärkein elementti. Hyvä kohtaaminen rikastuttaa, ravitsee ja virkistää. Kohtaavan yhteisön ilmapiiri on terve. sen tavoitteet ovat selkeät, ja se osaa käyttää voimansa oikein. Oppilaiden osallisuus pohjautuu sekä opetuksen arvoihin että tavoitteisiin ja tehtäviin. Osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille ja aikaansaa muutoksen heidän elinympäristössään. Yhteistoiminnallisuus on enemmänkin tapa ajatella kuin nippu menetelmällisiä temppuja. Voidakseen olla luokalleen ja koululleen hyödyksi oppilas tarvitsee subjektiivisesti koettua henkistä ja älyllistä osallisuutta. Lähteet Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu, toimivan oppilaskunnan opas Opetusministeriön julkaisuja 2007:32 Leena Nousiainen, Ulla Piekkari Koulumme oppilaskunnan toimintaa ohjaa oppilaskunnasta vastaava opettaja koulumme vara Auli Kangas-Mero. Toimintaa vakiinnutetaan ja sitä kehitetään vastaamaan Länsikaaren tarpeita. Oppilaiden osallistuminen ja osallistaminen on tärkeimpiä tehtäviämme kuluvan lukuvuoden aikana, jotta oppilaat voisivat kokea vaikuttavansa ja kuuluvansa sekä sitoutuvansa un ja sen kehittämiseen kouluksi, jossa on hyvä kasvaa ja oppia asioita yhdessä toisten ihmisten kanssa. 18

18 12 Koulun viestintäsuunnitelma 12.1 Tiedottamisen määrä ja muodot Koulun kotisivuja päivitetään tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa syyskuun aikana. Rehtorin tiedotteet; koulutiedote syys-lokakuussa. Opettajat laativat luokkakohtaiset tiedotteet tarvittaessa Vastuuhenkilöt Vastuuhenkilöinä tiedottamisessa ovat koulun yleisestä tiedottamisesta ja opettajat kunkin oppiaineen ja oman luokkansa toiminnan ja tavoitteiden suuntaisessa tiedottamisessa. Yhteisistä tapahtumista tiedotetaan yhdessä ja yhteistyössä koulun sisäisen tiedottajan kanssa ja tarvittaessa yhteistyötahojen kanssa mm. Rajamäen koti-koulu yhdistyksen kanssa. Koulun toiminnan esittely ja imagon kehittäminen Kukin henkilökuntaan kuuluva huolehtii osaltaan Nurmijärven kunnan ja n esittelystä tarvittaessa. Rehtori huolehtii vierailijat ja heidän kanssaan sovitun sisällön sekä esitysmuodon. Viestinnän välineet ja muodot Koulun viestintäkanavia ovat: koulun kotisivut, sähköinen Helmi-reissuvihko, oppilailla perinteiset paperiset reissuvihkot, tiedotteet, puhelimella soittaminen, keskustelut. Koulumme opettajat viestivät sekä koulun sisällä että koulun ulkopuolelle. Jokainen opettaja vastaa luokkansa sisäisestä viestinnästä. Rehtori Stina Pulkkinen vastaa ulkoisesta viestinnästä, jota avustavat tarvittaessa atk-vastaava Terttu Raudaskoski yhdessä varan ja johtoryhmän kanssa. 13 Koulun suunnitelma työyhteisön kehittämistoimenpiteistä 13.1 Koulutus Olemme KiVa-koulu. Henkilökunnasta vain osa on käynyt tarvittavan KiVa-kouluun liittyvän koulutuksen. Tarkoituksena on lukuvuoden aikana tarjota muutaman tunnin KiVa-koulutus koko opetushenkilökunnalle, mukaan luettuna avustava henkilöstö Yhteissuunnitteluun varatut ajat Yhteissuunnitteluun on varattu viikoittain tiistai-aamuisin yhden tunnin yhteissuunnitteluaika. Lisäksi luokkatasoittain järjestetään tiimipalavereja tarpeen ja toiminnan tavoitteet huomioiden 1-2-luokat, 3-4-luokat, 5-6-luokat. Yhteissuunnittelua käytetään viikoittaisen toiminnan, tapahtuminen, retkien sekä toiminnan ja toimintatapojen suunnittelussa. Opettajat sopivat tiimeittäin, luokittain, tehtävittäin yhteissuunnitteluaikoja Työpaikkakokoukset Työpaikkakokouksia järjestetään vähintään kerran lukukaudessa. Työpaikkakokouksia järjestetään tarvittaessa koulujen aloituspäivänä ja paloturvallisuuteen liittyvien suunnitelmien laatimiseen, ym. yhteisiin suunnitelmien laatimiseen sekä arviointiin liittyen. Ajat sovitaan kahta viikkoa etukäteen. 19

19 13.4 Virkistystilaisuudet Virkistystilaisuuksia järjestetään yhteenkuuluvuuden ja voimaantuminen lisäämiksesi, arjen vastapainona. Virkistäytymistilaisuudet järjestetään koulun ulkopuolella Uusien työyhteisön jäsenten perehdyttäminen Rehtorin ja varan tehtäviin kuuluu uuden työyhteisön jäsenen perehdyttäminen. Opettajien huoneessa on perehdytyskansio, mistä löytyvät koulutyöhön liittyviä tärkeitä asiakirjoja ja koulun toiminnan ja toimintatapojen kuvauksia. Jokaisessa luokassa on luokan oma perehdytyskansio, jotka ovat osittain yhtenäiset mm. palotuvallisuuden osalta ja joiden sisältöjen päivittämisestä mm. oppilastietojen osalta vastaa kukin luokanopettaja. 14 Koulun suunnitelma opettajien täydennyskoulutuksesta Jokaisella opettajalla on mahdollisuus täydennyskoulutukseen kunnan määrärahojen puitteissa. Kunnassa järjestetään kuluvana lukuvuonna kaksi ns. veso koulutusta alueittain. Koulumme kuuluu Rajamäen alueeseen. Lisäksi paneudumme KiVa-koulu toiminnan sisäistämiseen koulussamme ja juurrutamme kiusaamista ennaltaehkäisevän ohjelman toimintatapoja koulussamme. Kunnassa alkaa tietoyhteiskuntaan liittyvä Tiety-koulutus, koulumme atk-vastaavat osallistuvat em. keskitetysti opetustoimesta rahoitettavaan koulutukseen Käytössä olevat resurssit Opetustoimen järjestämää koulutusta on tarjolla alueittain: syyslukukaudella järjestetään Turvallisuus kokopäiväisenä vesona, jossa Kriisisuunnitelma-asiaa, asiantuntijana mm. Eija Palosaari. Kevätlukukaudella järjestetään toinen koko päivän veso erikseen ilmoitettava ajankohtana, aiheena koulutuksen arviointi. Lisäksi opetustoimella on opettajakohtainen määräraha koulutuksiin, jotka tulemme pääasiassa käyttämään KiVa-koulu koulutukseemme Painopisteet Koulutukset, jotka tukevat koulun toimintatapojen ja -muotojen kehittämistä ja juurruttamista arjen työvälineiksi ja toimintatavoiksi Menettelyt koulutukseen hakemisessa Päätämme yhdessä opettajien kanssa opettajakokouksessa millaista koulutusta yhdessä toivomme. Yksittäiset opettajat voivat halutessaan ehdottaa koulutusta ja koulutukseen pääsyä lle. Yksittäisten opettajien koulutuksien maksut maksetaan koulumme budjetin rajoissa, niiden tulee tukea opettajan ammatillista kehittymistä joko yhteisön tai yksittäisen opettajan näkökulmasta katsottuna. 20

20 14.4 Suunnitelma veso- ja muusta koulutuksesta Vesot - Veso -päiviä opettajilla on lukuvuoden aikana kolme (3). - Koulun aloituspäivää edeltävä päivä , on ensimmäinen ns. puolipäivä veso (½). - Kaksi muuta koko päivä vesoa järjestetään koko päivä vesoina alueellisesti; Rajamäen alueen Turvallisuus veso (1) ja kevätlukukaudella arviointi veso (1) etukäteen ilmoitettavana ajankohtana. - Kevätlukukaudella koulutoiminnan arviointia puolipäivä vesona (½) toukokuussa. KiVa-koulu koko työyhteisölle - KiVa -koulu koulutus opetushenkilökunnalle syyslukukaudella, tarkka ajankohta ei tiedossa. Esimiehet ja oppilaitosjohto - Esimiehille on järjestetty Osaava-esimiesvalmennukseen liittyvää koulutusta. Koulutuspäivät syksyllä ovat Koulutus on KUUMA-kuntien yhteistä koulutusta. - KUUMA- oppilaitosjohdon koulutus - Johtoryhmälle on marraskuun 10. päivä Kaikki neljä johtoryhmän jäsentä osallistuu koulutukseen. - Työparikoulutus on n ja varan koulutus, se järjestetään Esimiehille on järjestetty varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyöpäivät Tiety-koulutus - 1½ vuoden koulutus alkaa syyslukukaudella, koulutukseen osallistuvat atk-vastaavat Periaatteet koulutuksessa olevan opettajan työn järjestämisestä Päätöksen koulutukseen osallistumisesta koulun ja kunnan resurssien puitteissa tekee opettajan osalta ja n osalta opetustoimen päällikkö. Kouluavustajien koulutukseen on opetustoimessa varattu oma budjettinsa. Kouluravustajan koulutuspäätökset tekee, kouluavustajan koulutustarve-ehdotuksen ja resurssien mukaan. Opettaja laatii koulutusanomuksen lle, jonka avulla hän esittää miten koulutus tukee hänen ammatillista kehittymistään. Koulutusta suunnitellessaan opettajalla tulee olla sijainen, jotta hän voi koulutukseen osallistua kouluaikaan. Mikäli sijaista ei saada, tulee pohtia sisäiset opetusjärjestelyt niin että oppilaiden opetus- ja turvallisuus kouluaikaan säilyy. Koulutus voi myös peruuntua, mikäli oppilaiden opetusta ei voida turvallisesti järjestää. 21

21 15 Koulun suunnitelma itsearvioinnista 15.1 Koulun toiminta-ajatus ja työskentely Koulutyön arviointi on jatkuvaa. Palautetta toiminnasta saadaan päivittäin. Toimintaa arvioidaan vuosittain koulun ja luokkien sekä yksittäisten oppilaiden tasolla sekä sidosryhmien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Koulumme osallistuu myös kunnan tason arviointeihin. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään koulua kehitettäessä koulun sisällä ja yhteistyötä tehtäessä sidosryhmien kanssa. Koulun toiminta on säännelty valtakunnan, kunnan ja koulun lakien ja asetusten avulla. Opetussuunnitelma ohjaa oppilaiden oppimistavoitteita. Opetussuunnitelma sisältää myös arviointiosuuden. Länsikaaren oppilaita ohjataan opetussuunnitelmien suunnassa kehittymään ja kehittämään itseään koulun toiminnan aikana sekä kirjallisten tai suullisten ohjeiden avulla omatoimisesti kotitehtävien avulla. ssa työskentelee kahdeksan (8) perusopetusryhmää. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti em. ryhmissä. Tarvittaessa ja toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan ryhmäkokoja ja jakoja, muuttaa opettajien yhteispäätöksellä. Oppilaiden toimintaa arvioidaan sekä oppiaineiden sisällä että muun koulutyöskentelyn aikana. Työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan myös vapaammissa siirtymätilanteissa, eri tapahtumien aikaan sekä välituntileikkien aikana. Oppilaat suorittavat eri tavoin itsearviointia koulutyönsä puitteissa sekä vanhempainvarteissa Kouluyhteisön toiminta Kouluyhteisössämme on sekä koulun henkilökuntaa että Aleksia kiinteistöpalvelun siistijöitä ja ruokapalveluesimies sekä ruokapalvelutyöntekijä. Kouluyhteisö arvioi toimintaansa työpaikkakokouksissaan ja toiminnan aikana. Palaute kirjataan ja kehittymistä seurataan yhdessä sovittavalla tavalla Opettajan työ Opettaja arvioi omaa toimintaansa vähintään kerran lukuvuoden aikana järjestettävässä kehityskeskustelussa esimiehensä kanssa. Opettajan esimies on ja n esimies on opetuspäällikkö Oppilaan edistyminen Opettaja seuraa oppilaiden edistymistä jatkuvasti valtakunnallisten, kunnan oman ja koulun oman opetussuunnitelmaan sisältyvän arviointisuunnitelman mukaisesti. Jokaiselle oppilaalle järjestetään kerran lukuvuodessa tilaisuus vanhempainvartin tai arviointikeskustelun muodossa arvioida ja suunnitella omaa oppimistaan monipuolisesti huoltajan, opettajan kanssa Itsearvioinnin muodot ja ajankohdat Oppilas arvioi omaa työskentelyään eri oppiaineiden ja -tuntien puitteissa sekä arviointi- tai kehityskeskustelussaan eli vanhempainvartissaan, vähintään kerran lukuvuoden aikana. 1.- ja 2.-luokan arviointikeskustelut käydään lokakuusta alkaen talvilomaan mennessä, keväällä 2012 talvilomaviikko on viikko 8. Arviointikeskustelun dokumentti annetaan oppilaille ennen talvilomaa (viikko 8) luokan välitodistukset jaetaan ennen syyslukukauden päättymistä. Lukuvuositodistus annetaan luokille lukuvuoden päättyessä. 22

22 15.6 Yhteistyö arvioinnissa kodin ja koulun välillä n johtokunta muodostuu kolmesta huoltajasta ja yhdestä opettaja- sekä yhdestä muun henkilökunnan edustajasta, sihteerinä ja asioiden esittelijänä toimii koulun. Johtokunta kehittää ja arvioi toimintaansa kokouksissaan ja tarvittaessa kunnan laatimien kyselyjen avulla. Huoltajat seuraavat oppilaan edistymistä, menestystä ja kehittymistä oppilaan koulutehtävien ja koulusta lähetettävien koe- ja itsearviointien sekä opettajien viestien avulla. Tärkeä yhteistyömuoto on kerran lukuvuodessa järjestettävät vanhempainvartit oppilaan ja hänen huoltajan sekä opettajan kesken. Erityisopetukseen otetuilla tai siirretyillä oppilailla sekä muutoin tehostettua tukea oppimiselleen saavilla oppilailla on lisäksi omia HOPS- tai HOJKS- palavereja, joihin osallistuu tarvittaessa erityistyöntekijöitä ja tarvittaessa muitakin tahoja. 16 Koulun suunnitelma kehittämistoimenpiteistä 16.1 Arviointitiedon käyttö kehittämisen lähtökohtana Kehittämis- ja arviointikeskusteluissa, vanhempainvarteissa sekä kunnan toimijoiden kesken järjestettävissä tilaisuuksista saadun palautteen perusteella, voidaan koulun toimintaa arvioida uudelleen ja asettaa uusia tavoitteita tai muokata vanhoja tulevia lukuvuosia varten Kehittämisen periaatteet ja painopisteet Kehittämisen tulee edistää oppilaiden ja/tai henkilökunnan ja/tai huoltajien välistä yhteistyötä. Tärkeää koululle on myös Länsikaaren alueen toimijoiden kesken tapahtuva toiminnan arviointi ja kehittäminen, joka tukee oppilaiden oppimisympäristön laajentumista koulun ulkopuolellekin Kehittämistoiminnan johtaminen ja koordinointi Rehtori johtaa, suunnittelee ja arvioi koulun toimintaa yhteistyössä koulun henkilöstön, johtoryhmän sekä johtokunnan kanssa. Palautetta saadaan myös huoltajilta, oppilailta ja oppilaiden muodostamalta oppilaskunnan hallitukselta. Yhteistyötahot, kuten päiväkoti voi olla arvioimassa yhteistyötään koulun kanssa. Työsuunnitelman liitteet: LIITE 1. Taulukko 1. Johtajan/Rehtorin ja opettajien työmäärät lv LIITE 2. Taulukko 2. kouluun muodostuneista perusopetusryhmistä ja niiden koosta LIITE 3. Koulun toimintakalenteri LIITE 4. n tuntijako LIITE 5. Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä LIITE 6. Koulun järjestyssäännöt LIITE 7. Koulun kriisinhallintasuunnitelma LIITTEET Työsuunnitelmaan liitetään sivistystoimessa resurssiosa (oppilaitos- ja opettajatiedot) ja tilasto-osa. 23

23 LIITE 1. Taulukko 1. Johtajan/Rehtorin ja opettajien työmäärät lv

24 LIITE 2. luokka yhteensä A B A B yhteensä Taulukko 2. Kouluun muodostuneet perusopetusryhmät ja niiden koko lv

25 TOIMINTAKALENTERI lla lukuvuonna LIITE ELOKUU Suunnittelupäivä opettajat Koulu alkaa klo 9 kaikki 17. Rajamäen koti ja koulu ry:n hallituksen kokous Rajamäen AK klo Koulurauhan julistus NRJ:ltä kaikki ja vara Vanhempainilta ja vanhempainkokous henkilökunta ja huoltajat 7. Johtokunta 1. perustamiskokous johtokunta SYYSKUU Puhkea kukkaan-päivä -Tulppaanit luokat valokuvaus luokat LOKAKUU 16. Koulun vihkiäiset luokat ja päättäjät 16. Oppilaskuntakoulutus Kiljavalla Oppilaskuntavastaava 17. Koulun ja Kodin toimintapäivä oppilaat ja huoltajat la 17. Toimintalauantai koti-koulu (la koulupäivä) sieniretki ALUEREHTORI VIERAILEE kaikki 1.-luokka Energian säästöviikko oppilaat Rajamäen Yhteistyö ala-yläkoulu 5-6- luokat tiedonsiirto klo Rajamäen YK TYHY-ILTAPÄIVÄ KLO Syysloma kaikki 5-6-luokkien opettajat MARRASKUU Aikakausilehtiviikko luokat 17. Korvatunturin katastrofi-teatteriretki Martinus saliin esi ja 1.-luokka 47 la 26. Rajamäen alueen veso, Rajamäen YK opettajat Luistelu 1. ja 5.-luokat 29. YT:ssä Arvioinneista ohjeistus opettajat 26

26 JOULUKUU Arvioinnit viimeistään Procapitassa opettajat 13. Lucia-kulkue Joulukirkko kaikki 21. Viimeinen koulupäivä joululaulajaiset ja todistukset 22.- Joululoma alkaa kaikki 2012 TAMMIKUU Kevätlukukausi alkaa HELMIKUU Talviloma kaikki MAALISKUU siirtopalaverit alakoulu-yläkoulu HUHTIKUU Pääsiäiskirkko koululla kaikki pe 6. - ma 9. Pääsiäisloma kaikki?? KOKO KUNNAN ARVIOINTI VESO opettajat TOUKOKUU Vapaa päivä maanantai kaikki KESÄKUU Koulutulokkaat -1.luokkalaisten kouluun tutustuminen tulevat 1.luokan oppilaat 6-luokat tutustumaan Rajamäen YK klo 9-12 ja vanh. ilta klo luokan oppilaat ja opet Retki Märkiön toimintapäiville Kevätjuhla klo 18 kaikki koulu päättyy kaikki 1.- ja 2.-luokat Lisäksi luokat tekevät yhteisiä uinti ja luisteluretkiä ennalta suunniteltujen aikataulujen puitteissa. 4-luokan retkisuunnitelmat lukuvuodelle Syyslukukaudella on suunnitteilla retki keilahalliin, palkkioksi hyvästä käytöksestä. Retken suunnitellaan ajoittuvan ennen syyslomaa olevalle viikolle tai pian sen jälkeen. Mahdollinen retki Rajamäen kirjastoon tarpeen tullen. Jos Kinoviikolla on hyviä elokuvia, osallistumme sille jos mahdumme mukaan. Kevätlukukaudella kevätretkeksi suunnitteilla vierailu Eläintieteelliseen museoon Helsingissä tai vaihtoehtoinen (vielä määrittelemätön) kohde jostain lähempää. Varaamme oikeuden määritellä retkikohteen myöhemmin. Viidennet luokat tekevät syksyllä retken, jonka kohde vielä avoin ja keväällä kotiseuturetken erikseen ilmoitettavana ajankohtana. 27

27 Kuudennet luokat tekevät talvella hiihtoretkiä helmi-maaliskuussa. Keväällä on yhteinen yhden päivän luokkaretki huhtikuun toukokuun aikana

28 LIITE 4. TUNTIJAKO 2011 / VVT luokittain OPPIAINE LYHENNE YHT. ÄIDINKIELI AI A1-KIELI: A vapaaehtoinen A2-KIELI A MATEMATIIKKA MA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO YL BIOLOGIA JA MAANTIETO BI/MA FYSIIKKA JA KEMIA FYKE USKONTO/ET UE/ET HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI HI MUSIIKKI MU KUVAAMATAITO KU KÄSITYÖ TN/TS KS/TN/TS LIIKUNTA LI/LP/LT luokan valinnaisen teema KOTISEUTU KO Oppilaan VIIKKOTUNTIMÄÄRÄT YHT (141) Koulun valittavana olevat tunnit on jaettu seuraavasti: Luokalle 1: yksi lisätunti aineisiin MA, YL, KS Luokalle 2: yksi lisätunti MA Luokalle 3: yksi lisätunti AI Luokalle 4: yksi lisätunti LI Luokalle 5: valinnainen, jonka sisältöalue on kotiseutu Luokille 5-6: yksi lisätunti MU sekä LI 29

29 LÄNSIKAAREN KOULU SUUNNITELMA TOIMENPITEISTÄ KOULUKIUSAAMISTAPAUKSISSA LIITE Kiusaaminen käsitellään heti. - Kiusaamiseen osalliset haastatellaan välittömästi, kun kiusaaminen on tullut ilmi. - Haastattelussa kuullaan molempia osapuolia erikseen. - Haastattelussa kuullaan molempia osapuolia yhdessä. - Ongelmankäsittelyssä pyritään siihen, että ratkaisu kiistaan tulee oppilailta. Esim. hyvittely, miten kiusaaja hyvittää uhrille tekonsa? 2. Seurantahaastattelu - Sovitaan yhden viikon päähän. - Jatkoseuranta pidemmän ajanjakson jälkeen esim. 2-3 viikkoa. - Asia on loppuun käsitelty jatketaan ns. puhtaalta pöydältä. 3. Yhteydenpito vanhempiin - Jos kiusaaminen jatkuu ensimmäisestä keskustelusta ja seurannasta huolimatta. - Keskustellaan uhrin ja kiusaajan vanhempien kanssa erikseen. - Keskustellaan molempien osapuolien vanhempien kanssa yhdessä. - Tavoitteena on ongelmanratkaisu yhdessä. 4. Prosessin kirjaaminen - Keskustelun ajankohdat, henkilöt, ratkaisukeinot, seuraamukset - Kirjataan rangaistuskirjaan/päiväkirjaan 5. Kiusaamisen tunnistaminen ja käsittely - Koulun järjestyssäännöt ovat kaikkien tiedossa. - Opettaja kertoo selvästi, mikä on oikein ja mikä väärin. - Kaikki henkilökunnan jäsenet ovat vastuussa jatkuvasta havainnointi koulupäivien aikana. Jokaisella on velvollisuus puuttua tilanteeseen ja tiedottaa asiasta luokan opettajaa. Tapahtuma kirjataan ja annetaan tarvittaessa tiedoksi huoltajalle. Luokanopettaja tiedottaa tarvittaessa a asiasta sekä sen etenemisestä. - Aikuinen ottaa asiat aina vakavasti ja selvittää tilanteet oppilaalla on turvallinen olo, koulussa on turvallista. - Vaikeissa tapauksissa kiusaamista käsitellään oppilashuoltoryhmässä. 6. Ennaltaehkäiseminen - KiVa koulu ohjelma - Yhteisöllisyys, yhteisvastuu - Kaikki aikuiset välittävät ja puuttuvat, koko kylä kasvattaa 7. Arviointi - Oppilaille voidaan tehdä kyselyitä koulukiusaamisesta esim. vuoden välein, KiVa -koulu ohjelman mukaisesti. Koulun johtokunnassa hyväksytty