Jänismäki Asemakaavan muutos 62. kaupunginosa, Lippajärvi Osa korttelia 62063

Transkriptio

1 1 (22) Asianumero 2976/ /2016 Aluenumero Jänismäki Asemakaavan muutos 62. kaupunginosa, Lippajärvi Osa korttelia MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenro Hyväksytty Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä toukokuuta 2018 päivättyä ja 6. päivänä toukokuuta 2019 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Turuntien ja Vanhan tienhaaran risteyksessä Kauniaisten kaupungin rajalla. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

2 2 (22) Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Katariina Peltola (maisemasuunnittelu) Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu) etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (22) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne ja pysäköinti Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake

4 4 (22) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, viitesuunnitelma (Arkkitehtistudio 24, 2019) ja meluselvitykset (Akukon, 2018 ja 2019).

5 5 (22) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Turuntien ja Vanhan tienhaaran risteyksessä Kauniaisten kaupungin rajalla. Suunnittelualue käsittää luonnontilassa olevan rakentamattoman liike- ja toimistokorttelialueen 62063, jonka pinta-ala on m². Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Turuntie. Lännessä suunnittelualue rajautuu rakentamattomaan Petaksenristi-katuun ja idässä suunnittelualue rajautuu Vanha tienhaara-katuun, joka sijaitsee Kauniaisten kaupungin rajalla. Suunnittelualueen koillispuolella ja Turuntien pohjoispuolella sijaitsee kaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää 1800-luvulla valmistunutta, asemakaavalla suojeltua rakennusta. Vanhat rakennukset eivät kuitenkaan hahmotu selkeästi Turuntien katutilassa kasvillisuuden ja meluvallien takia. Suunnittelualue liittyy Turuntien varren kerrostaloalueeseen. Suunnittelualueen eteläpuolella samassa korttelissa sijaitsee neljä omakotitaloa. Suunnittelualue liittyy liikenneverkkoon Vanhan tienhaaran ja Turuntien kautta. Turuntie on pääkatu, jonka liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vanhan tienhaaran liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksessa muutetaan suunnittelualueen käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Alueelle on suunniteltu viisikerroksinen asuinkerrostalo, jonka ensimmäiseen kerrokseen tulee sijoittaa pieni liiketila. Suunniteltu rakennus vastaa alueelle jo muodostunutta kerrostalorakentamista. Suunnittelualueen rakennusoikeus on k-m², joka vastaa tehokkuutta e = 1.4. Rakennusoikeus kasvaa k-m². 1.3 Suunnittelun vaiheet Aloite asemakaavan muutoksen laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) teki asemakaavan hyväksymispäätöksestä maankäyttö- ja rakennuslain 195 :n mukaisen oikaisukehotuksen. Oikaisukehotuksen johdosta kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi. Kaupunginhallitus esitti asemakaavan muutoksen hyväksymistä valtuustolle. Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen.

6 6 (22) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 9/2017 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Koko Uudenmaan kattava kokonaismaakuntakaava (Uusimaa-kaava 2050) on valmisteilla. Kaksiportainen kaava koostuu pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista. Kaavaluonnos oli nähtävillä Suunnittelualue on luonnoksessa osoitettu osaksi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä.

7 7 (22) Kuva: Ote Uusimaa-kaavan luonnoksesta. Lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 11/2018 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/ Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 2010) suunnittelualue on osoitettu asuntoalueeksi (A). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (9/2017) Espoon kaupunki.

8 8 (22) Asemakaava Alueella on voimassa Jänismäen asemakaava (lainvoimainen ). Suunnittelualue on siinä osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Rakentamistehokkuus on e=0.50, joka vastaa 748 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi. Rakennusoikeudesta enintään 50 % saa käyttää liiketiloja varten. Suunnittelualue rajautuu etelässä asuinpientalojen korttelialueeseen (AP). Muualla alue rajautuu asemakaavan mukaisiin katualueisiin (Turuntie, Petaksenristi ja Vanha tienhaara). Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (9/2017) Espoo kaupunki Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Suunnittelualueelle on laadittu tonttijako, joka on hyväksytty Tonttijaon mukaista tonttia ei ole muodostettu Muut suunnitelmat ja päätökset Alue rajautuu pohjoisessa Turuntiehen. Turuntie on pääkatu, jonka liikennemäärä on vuoden 2035 liikenne-ennusteen mukaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Turuntielle on tehty parantamis- ja kehittämissuunnitelmia. Viimeisimpänä Turuntie (mt 110) välillä Kehä III Mäkkylä, liikenne- ja maankäyttöselvitys (2013, Sito Oy).

9 9 (22) Kuva. Turuntien liikenne- ja maankäyttöselvitys (Sito, 2013). Suunnittelualueen pohjoispuolelle Kauniaisiin Tammikummun alueelle on suunnitteilla asuntoja vanhojen rakennusten tilalle Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue käsittää luonnontilassa olevan rakentamattoman liike- ja toimistokorttelialueen 62063, jonka pinta-ala on m². Kuva: ortokartta Espoo kaupunki 2017.

10 10 (22) Maanomistus Suunnittelualueen ( ) omistaa Kiinteistö Oy Espoon Vanha tienhaara Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Turuntien ja Vanhan tienhaaran risteyksessä Kauniaisten kaupungin rajalla. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Turuntie. Lännessä suunnittelualue rajautuu rakentamattomaan Petaksenristi-katuun ja idässä suunnittelualue rajautuu Vanha tienhaara-katuun, joka sijaitsee Kauniaisten kaupungin rajalla. Suunnittelualueen koillispuolella ja Turuntien pohjoispuolella sijaitsee kaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää 1800-luvulla valmistunutta asemakaavalla suojeltua rakennusta. Vanhat rakennukset eivät kuitenkaan hahmotu selkeästi Turuntien katutilassa, vaan rajautuvat omaksi kokonaisuudekseen Turuntien pohjoisreunassa kasvavan kasvillisuuden ja maavallien takia. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualue on rakentamaton. Suunnittelualueella ei ole asukkaita tai työpaikkoja. Kaupunkikuva Kaupunkikuvaa hallitsee Turuntie ja Kauniaisten puolella sijaitseva uusi asuinkerrostaloalue, johon suunnittelualue liittyy. Suunnittelualueen eteläpuolella samassa korttelissa sijaitsee neljä omakotitaloa. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue liittyy liikenneverkkoon Vanhan tienhaaran ja Turuntien kautta. Turuntie on pääkatu, jonka liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vanhan tienhaaran liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vanhan tienhaaran linjauksen tasaus laskee jyrkästi Turuntieltä etelään. Vanhan tienhaaran liittymä Turuntielle suljetaan, kun suunnittelualueen itäpuolelle rakennetaan Petaksenristi niminen katu. Kävely ja pyöräily Alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet muun muassa Leppävaaran, Kauniaisten, Espoon keskuksen ja Lippajärven suuntaan. Turuntien, Lippajärventien ja Vanhan tienhaaran varressa kulkee pyöräilyn seutureitti. Julkinen liikenne Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Vanhalla tienhaaralla, Turuntiellä ja Lippajärventiellä. Vanhan tienhaaran pysäkki sijaitsee heti Turuntien liittymän jälkeen jo hieman kaltevalla osuudella. Lisäksi pysäkin odotustila ja jalankulku- ja pyörätie sijoittuvat osittain tontin puolelle. Alueen ohi kulkevat seuraavat bussilinjat: 118N Kamppi Tapiola Suurpelto Kauniainen Jorvi (yö) 226 Leppävaara Karakallio Viherlaakso - Jorvi 226A Leppävaara Karakallio Viherlaakso Jorvi - Kellonummi 227 Leppävaara Karakallio Lippajärvi - Jorvi 227N Leppävaara Karakallio- Lippajärvi - Jorvi 227V Leppävaara Lippajärvi Espoon keskus 235 Elielinaukio Leppävaara Espoon keskus - Kuurinniitty

11 11 (22) 238 Leppävaara - Nupuri Brobacka Siikajärvi - Siikaniemi 238B Leppävaara - Nupuri Brobacka Siikajärvi 238K Leppävaara - Nupuri Kolmperä Siikajärvi - Siikaniemi 238KB Leppävaara - Nupuri Kolmperä Siikajärvi 238KT Leppävaara - Nupuri Kolmperä Siikaranta 238T Leppävaara - Nupuri Brobacka Siikaranta 533 Matinkylä Suurpelto Kauniainen - Järvenperä 549 Tapiola Mankkaa Kauniainen - Jorvi 565 Vantaankoski Myyrmäki Jupperi Jorvi Espoon keskus 565B Jupperi Jorvi Espoon keskus Uusi Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelma astuu voimaan syksyllä Suunnitelmassa Turuntiellä kulkevien bussilinjojen lukumäärä vähenee, mutta vuorovälit paranevat. Lisäksi Turuntielle perustetaan uusi tiheävuorovälinen runkolinja 200 Espoon keskuksesta Leppävaaran kautta Elielinaukiolle. Tulevaisuudessa Turuntietä liikennöivät myös linjat 118N, 227, 238, 533, 549 ja 565(B). Palvelut Auroran koulu ja päiväkoti sijaitsevat reilun kilometrin etäisyydellä Lippajärvellä. Ruotsinkielinen päiväkoti (Fågelsångens) sijaitsee puolen kilometrin etäisyydellä. Jorvin sairaala sijaitsee noin kilometrin päässä. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Lippajärvellä ja vähän kauempana Viherlaaksossa. Lisäksi Kauniaisten puolella sijaitsee useita palveluita. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka ja osa johdoista sijaitsee tontilla Luonnonolosuhteet Suunnittelualue on luonteeltaan avointa, umpeen kasvavaa niittyä. Alueelta ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Suunnittelualueen maaperä kuuluu pääosin rakennettavuusluokkaan 2 (normaalisti rakennettava). Maaperä on pääosin moreenia, jonka päällä on alle kolmen metrin kerros savea ja silttiä Suojelukohteet Suunnittelualueella ei sijaitse suojelukohteita. Koillisessa, noin 300 metrin päässä kaava-alueelta sijaitsee Lippajärven luonnonsuojelualue, joka on perustettu linnustollisten arvojen suojelemiseksi alueella. Vuonna 1933 perustetun luonnonsuojelualueen rauhoitus on kuitenkin lakkautettu rakennettujen alueiden osalta vuonna 1999, mutta osalla ranta-alueista rauhoituspäätös on edelleen voimassa.

12 12 (22) Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä on Turuntien aiheuttama liikennemelu sekä vaikutus ilmanlaatuun. Lähes koko suunnittelualueella ylittyy nykytilanteessa ulko-oleskelualuiden päiväajan melutasojen ohjearvo. Kuva. Tieliikenteen päivämelukartta 2017 (WebMap Espoo kaupunki). 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaavamuutos perustuu yleiskaavaan, jossa alue on osoitettu asuntoalueeksi. Kaavamuutos vastaa seudun ja kaupungin yleisiä tavoitteita yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa näkyvälle paikalle Turuntien varteen ympäristöön soveltuvaa kerrostalorakentamista. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), jolle ei ole kysyntää. Alueen maanomistaja on hakenut kaavamuutosta kerrostaloasumiselle. Kaavamuutos toteuttaa yleiskaavaa, jossa alue on osoitettu asuntoalueeksi. Lisäksi kaavamuutos vastaa seudun ja

13 13 (22) kaupungin yleisiä tavoitteita yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Kaavaehdotuksessa suunnittelualue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jonka rakennusoikeus on k-m², joka vastaa tehokkuutta e = 1.4. Rakennusoikeus kasvaa k-m². Suunniteltu rakennus vastaa alueelle jo muodostunutta kerrostalorakentamista. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m². Kokonaiskerrosala on k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e = 1.4. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Asemakaavan muutoksessa muutetaan suunnittelualueen käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennuksen korkeus on merkitty vesikaton ylimmän sallitun kohdan korkeusasemana +54. Rakennus on pääasiassa viisikerroksinen, mutta kellarikerros on etelässä osittain maan päällä. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen Turuntien puolelle tulee sijoittaa vähintään 35 k-m² suuruinen liiketila. Leikki- ja oleskelualue sijoittuu rakennuksen eteläpuolelle melukatveeseen. Pihan ilmeen tulee olla vehreä. Asuntokohtaiset pihat saa aidata rakennuksen arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Pihalle tulee istuttaa puita ja pensaita. Tukimuurit materiaaleineen tulee olla samaa laatutasoa rakennusten kanssa. Tontin etelärajalle osoitetaan istutettavan alueen osa. Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: -asuntojen ulkopuoliset varastotilat, -asukkaiden yhteistilat, -viherhuoneet, jotka liikenteen melualueella korvaavat parvekkeet, -porrashuoneiden 20 m² ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta, -jätehuoltotilat ja kiinteistönhoidon tilat, -pysäköintitilat -talotekniikan vaatimat tekniset tilat ja kuilut, -väestönsuojatilat, -alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat. Kaavamuutos sisältää myös määräyksiä rakennuksen julkisivuista. Julkisivujen tulee olla materiaaleiltaan korkealaatuisia ja viimeisteltyjä. Julkisivut, piha- ja kansirakenteet tulee toteuttaa arkkitehtuuriltaan yhtenäisinä Liikenne ja pysäköinti Suunnittelualueelle järjestetään tonttiliittymä Vanhalta tienhaaralta. Nykytilanteessa Vanhalta tienhaaralta on liittymä Turuntielle. Vanhan tienhaaran bussipysäkki sijaitsee suunnittelualueen kohdalla. Pysäkin odotustila ja jalankulku- ja pyörätie sijaitsevat osittain tontin puolella. Näin ollen Vanhan tienhaaran nykyisiä katujärjestelyitä bussipysäkin kohdalta joudutaan vähäisesti muuttamaan, jotta asuinkortteli ja katujärjestelyt saadaan yhteensovitettua.

14 14 (22) Kuva. Luonnos Vanhan tienhaaran muutettavasta katujärjestelystä (Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus). Tulevaisuudessa Vanhan tienhaaran liittymä Turuntielle poistuu, kun suunnittelualueen länsipuolella oleva katu Petaksenristi rakennetaan. Tällöin Vanhan tienhaaran pohjoispäähän toteutetaan kääntöpaikka ja kadulle voidaan sallia yleistä pysäköintiä kadun varteen. Tällöin myös Kauniaisiin suuntautuvat bussilinjat siirtyvät käyttämään Petaksenristiä ja pysäkki siirtyy Petaksenristille. Turuntien liikenne-ennuste vuodelle 2035 on noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Petaksenristin (Vanhan tienhaaran) noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Tulevaisuudessa joukkoliikenneyhteydet säilyvät hyvinä. Turuntielle on suunniteltu runkobussiyhteytä Espoon keskuksesta Leppävaaran kautta Elielinaukiolle.

15 15 (22) Kuva. Ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkko. Asuinkorttelin pysäköintipaikat sijoittuvat tontin eteläosaan ja kellarikerrokseen. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: Asunnot 1 ap / 85 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto Liiketilat 1 ap / 50 k-m². Yhteen tasoon maan pinnalle rakennettavat autopaikat on jäsenneltävä siten, että maanpinnan paikoitusalueesta 10 % on käytettävä istutuksiin. Alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet muun muassa Leppävaaran, Kauniaisten, Espoon keskuksen ja Lippajärven suuntaan. Turuntien, Lippajärventien ja Petaksenristin (Vanhan tienhaaran) varressa kulkee pyöräilyn seutureitti. Lisäksi muun muassa Lippajärven, Gallträskin ja Kasavuoren ulkoilureitit ovat hyvin saavutettavissa.

16 16 (22) Kuva. Jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkko. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: Asunnot 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan Liiketilat 1 pp / 50 k-m² Palvelut Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen Turuntien puolelle tulee sijoittaa vähintään 35 k-m² suuruinen liiketila Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Tontin rakentaminen edellyttää johtojen siirtoa Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Suunnittelualueen maaperä kuuluu pääosin rakennettavuusluokkaan 2 (normaalisti rakennettava). Ei ole tiedossa, että maaperä olisi pilaantunut.

17 17 (22) 4.4 Ympäristön häiriötekijät Turuntien liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle liikennemelua. Suunnittelualueelle on tehty meluselvitys (Akukon ). Meluselvitystä on päivitetty (Akukon Oy ) ELY:n oikaisukehotuksen johdosta tutkimalla asuntojen pohjaratkaisuja, melukatveita ja tuuletusikkunoiden sijaintia siten, että tuuletusikkunoiden kohdalla päästään alle 55 db päiväaikaiseen keskiäänitasoon. Meluselvityksessä on tutkittu kaksi vaihtoehtoa. Toisessa vaihtoehdossa liikenneverkko on nykyinen eli Vanhalta tienhaaralta on liittymä Turuntielle ja toisessa vaihtoehdossa on toteutettu Petaksenristi, jolta on liittymä Turuntielle. Leikkialue on sijoitettu rakennuksen eteläpuolelle. Meluselvityksen mukaan leikkialue tulee suojata meluaidoin. Lisäksi selvityksen mukaan suunnittelualueen pohjoisosassa rakennuksen julkisivuun kohdistuu kova melutaso, joten siellä julkisivun ääneneristävyysvaatimus tulee olla db. Jos julkisivulla ylittyy yli 65 db, asuntojen tulee avautua myös hiljaisemman julkisivun suuntaan, eikä julkisivulle saa sijoittaa makuuhuoneita. Mikäli asunnon hiljaisempaan julkisivuun kohdistuu yli 55 db päiväaikainen keskiäänitaso, tulee rakennuslupavaiheessa esittää ratkaisu, jolla asunnon tuuletusikkunan kohdalla alittuu 55 db päiväaikainen keskiäänitaso. Lisäksi oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit on lasitettava. Turuntien puoleiselle julkisivuille ei saa sijoittaa parvekkeita, koska julkisivuun kohdistuu db:n melutaso. Viherhuoneissa päiväaikana keskiäänitaso saa olla enimmillään 45 db. Kaavamääräyksissä on huomioitu tarvittavat melunsuojaustoimenpiteet. Kuva. Melutilanne päivällä vuonna 2035 tilanteessa, jossa Petaksenristi on toteutettu (Akukon ). Suunniteltu maankäyttö parantaa alueen eteläpuolella olevien pientalojen melutilannetta. Alla kuvapari, josta näkee melutilanteen hankkeen kanssa ja ilman hanketta (vaihtoehto, jossa Petaksenristi on rakennettu).

18 18 (22) Kuva. Melutilanne päivällä vuonna 2035 hankkeen kanssa ja ilman hanketta (Akukon ). Turuntien liikenne vaikuttaa suunnittelualueen ilmanlaatuun. Turuntien ajorata on noin 16 m päässä rakennuksesta. Turuntien liikenne-ennuste on rakennuksen kohdalla noin ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna Ilmanlaatuvyöhykkeiden mukaan minimietäisyys on 14 m ja suositusetäisyys 40 m, jos liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen osalta täyttyy ilmanlaadun minimietäisyys. Ilmanlaadun suositusetäisyys ei täyty, joten kaavassa on esitetty kaavamääräys tuloilmanottoon liittyen. Määräyksen mukaan tuloilma on suodatettava käyttäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja tuloilman otto tulee sijoittaa katolle tai riittävän korkealle sisäpihan puolelle. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella vastataan tavoitteisiin tiiviimmästä kaupunkirakenteesta ja muutetaan vilkkaan Turuntien vartta rakennetuksi. Kaavamuutos toteuttaa voimassa olevaa yleiskaavaa, jossa alue on osoitettu asuntoalueeksi. Suunnittelualueen rakentaminen täydentää Turuntien varren uutta jo olemassa olevaa kerrostaloaluetta. Alueelle ei ole ollut kysyntää voimassa olevan asemakaavan mukaisena liike- tai toimistopaikkana. Lisäksi suunnittelualue olisi liikepaikkana niin pieni, että sillä ei olisi merkittäviä vaikutuksia alueen palveluihin. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksen maankäytön liikennetuotos on arviolta noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Voimassa oleva kaavaa sallii alueelle noin 748 k-m 2 liikeja toimistotilaa. Toimistotila tuottaisi arviolta suunnilleen saman verran liikennettä, mutta liiketila tuottaisi enemmän liikennettä. Näin ollen kaavamuutoksen vaikutus liikennemääriin on vähäinen. Suunnittelualue on liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Alueella sijaitsevat olemassa olevat kaapelit siirretään katualueelle. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavan myötä rakentamaton, maisemakuvaltaan avoin alue muuttuu tehokkaasti rakennetuksi asuintontiksi ja muodostuu uusi risteystä merkitsevä rakennus, joka luo parin Kauniaisten puolelle rakennetuille, uudehkoille kerrostaloille.

19 19 (22) Vettä läpäisemättömän pinnan määrä kaava-alueella tulee lisääntymään merkittävästi rakentamisen myötä, mikä lisää hulevesien määrää alueella. Asemakaavan muutoksessa edellytetään täten viivyttämään hulevesiä tontilla siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m3) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m2) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Velvoitteet koskevat myös rakentamisen aikaisia hulevesiä. Viherkatto lasketaan läpäiseväksi pinnaksi. Kaavamuutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia Lippajärven luonnonsuojelualueeseen, sillä kaavamuutos ei sijoitu aivan luonnonsuojelualueen viereen eikä vaikuta Lippajärven vesi- tai ranta-alueisiin, jotka koostuvat pitkälti lehtipuuvaltaisista metsistä ja luhdista, jotka tarjoavat elinympäristöjä muun muassa linnuille ja lepakoille. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Suunniteltu rakennus sijaitsee pääasiassa olemassa olevien omakotitalojen pohjoispuolella, joten se ei aiheuta merkittävää haitallista varjostusta. Suunniteltu hanke parantaa alueen eteläpuolella olevien pientalojen melutilannetta. Asemakaavan muutoksessa ja kaavamääräyksissä on huomioitu liikenteen aiheuttamia häiriöitä. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaavan muutos on kaavataloudellisesti kannattava ja kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Kaavamuutos hyödyntää jo rakennettuja teknisiä verkostoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja eikä aiheuta voimassa olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Maanomistajan tavoitteena on aloittaa rakentaminen mahdollisimman pian kaavamuutoksen lainvoimaistumisen jälkeen. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteuttamis- ja soveltamisohjeet sisältyvät kaavaan ja kaavamääräyksiin. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu

20 20 (22) Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä asemakaavan muutoksen hakijan konsultin Arkkitehtistudio 24:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut kaavoitusinsinööri Matias Kallio ja maisema-arkkitehti Katariina Peltola. Liikennesuunnitteluyksikössä kaavan valmistelusta on vastannut suunnittelupäällikkö Tarja Pennanen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemus Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Mielipiteitä saatiin yksi kappale, jossa huomautettiin lähialueen pysäköintipaikkojen vähyydestä. Lausuntoja saatiin yksi kappale, jossa Kauniaisten kaupunki suhtautuu myönteisesti asemakaavan muutokseen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Ehdotuksesta saatiin yhdeksän lausuntoa/kannanottoa. Muistutuksia ei jätetty. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) lausui joukkoliikenteestä. Espoon kaupunginmuseo ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos huomautti pelastusteistä ja nostopaikoista. Caruna Espoo Oy lausui sähköverkosta ja mahdollisten siirtokustannusten jaosta. Fortum Power and Heat Oy lausui runkolinjoista ja ilmoitti, että tulevat tarjoamaan kaukolämpöä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ilmoitti, että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) sekä Espoon ympäristökeskus huomauttivat melusta ja ilmanlaadusta. Kaupunkitekniikan keskus kiinnitti huomiota maaperään, pysäköintiin ja siihen, että rakenteet tulee sijaita tontilla. Nähtävilläolon jälkeen melumääräyksiä on täydennetty sekä viitesuunnitelmaa on päivitetty pelastusteiden ja nostopaikkojen osalta Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutoksen hyväksymistä Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen.

21 21 (22) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) teki asemakaavan hyväksymispäätöksestä maankäyttö- ja rakennuslain 195 :n mukaisen oikaisukehotuksen. Oikaisukehotuksen johdosta kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi. ELY-keskus katsoo oikaisukehotuksessa, että asemakaavamääräykset eivät melun osalta ole riittäviä, jotta kaavaratkaisu täyttäisi asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ) terveellisen ja viihtyisän elinympäristön osalta. ELY-keskus toteaa, että asuntojen tulee avautua myös sellaiselle julkisivulle, jonka ulkopuolella äänitaso on valtioneuvoston ohjearvojen mukaisesti alle 55 db. Melun päiväaikaisen keskiäänitason 55 db tulee alittua asunnon avattavan ikkunan tai oven kohdalla Kaupunginhallitus esitti asemakaavan muutoksen hyväksymistä valtuustolle. Vastine ELY-keskuksen oikaisukehotukseen Jänismäen asemakaavan muutoksessa on laadittu meluselvitys (Akukon Oy ). Selvityksen mukaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot täyttyvät kaavassa esitetyillä melumääräyksillä. Meluselvitystä on päivitetty (Akukon Oy ) ELY:n oikaisukehotuksen johdosta tutkimalla asuntojen pohjaratkaisuja, melukatveita ja tuuletusikkunoiden sijaintia siten, että tuuletusikkunoiden kohdalla päästään alle 55 db päiväaikaiseen keskiäänitasoon. Tämän varmistamiseksi melumääräystä on täydennetty: Mikäli asunnon hiljaisempaan julkisivuun kohdistuu yli 55 db päiväaikainen keskiäänitaso, tulee rakennuslupavaiheessa esittää ratkaisu, jolla asunnon tuuletusikkunan kohdalla alittuu 55 db päiväaikainen keskiäänitaso Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen.

22 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias Kallio Kaavoitusinsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja

23 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 049 Espoo Täyttämispvm Kaavan nimi JÄNISMÄKI Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1496 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1496 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,40 0, A yhteensä 0, , ,40 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,0000-0, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 0, ,2 0,0721 Kerrosalan muut. [km² +/-] Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

24 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,40 0, A yhteensä 0, , ,40 0, AK 0, , ,40 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,0000-0, K 0,0000-0, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 0, ,2 0,0721 ma 0, ,0 0,0721 Kerrosalan muut. [km² +/-]