Jorvi-Glims 64. kaupunginosa, Karvasmäki Osa Kortteli 64002, tontti 2 Asemakaavan kumoaminen

Transkriptio

1 1 (8) Asianumero 2474/ /2013 Aluenumero Jorvi-Glims 64. kaupunginosa, Karvasmäki Osa Kortteli 64002, tontti 2 Asemakaavan kumoaminen Asemakaavan kumoamisen selostus Asemakaavan kumoamisen selostus, joka koskee 2. päivänä syyskuuta 2013 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Karvasmäessä, Jorvin sairaalan lounaispuolella osoitteessa Karvasmäentie 3. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu erillisellä sanomalehtikuulutuksella Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Heidi Valkealaakso etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelu Mitoitus Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet ASEMAKAAVAN KUMOAMISEN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUMOAMISEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Käsittelyvaiheet... 7 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan kumoamisen kartta ja selostus liitteineen.

3 3 (8) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Voimassa olevassa kaavassa alue on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Suunnittelualue ei ole kuitenkaan kaavan mukaisessa käytössä, vaan viljelyskäytössä olevaa peltoa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2 esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaava-alueen pinta-ala on 1317 m². Kumoamisalueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Asemakaavan kumoamisen myötä suunnittelualueelta kumoutuu asemakaava, jolloin suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös ). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja nähtävillä toukokesäkuussa Tässä vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskeva Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Jorvi-Glims asemakaava. Kaavassa alue on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan

4 4 (8) Tonttijako Tonttijako on hyväksytty Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin Teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Muutosalueen omistaa kokonaisuudessaan Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueen ja ympäristön maankäyttö jakautuu karkeasti kolmeen käyttötarkoitukseen: sairaalatoimintoihin, asutukseen sekä maa- ja metsätalouteen. Näistä laajimman alueen muodostaa viljelty Glimsinjokilaakso. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuoli ovat toteutuneet pääasiassa kaavan mukaisesti. Luoteispuolella sijaitsee museorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (YM/s). Suunnittelualue on viljelyskäytössä olevaa peltoa, eikä kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa autopaikkojen korttelialueena (LPA). Liikenne Ajoneuvoliikenne Jorvin alue sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen ja valtakunnallisesti merkittävien väylien välittömässä läheisyydessä. Alue rajautuu pohjoispuoleltaan Turuntiehen (seututie 110). Hieman pohjoisempana kulkee Kuninkaantie, joka on historiallisesti merkittävä tieyhteys sekä Kehä III (kt 50), joka on valtakunnallinen pääväylä ja osa E18-tietä. Alueen eteläpuolella kulkee Turunväylä (vt 1). Kevytliikenne Alueella on kattavat pyöräily- ja kävelyreitit. Turuntie on pyöräilyn seuturaitti ja Karvasmäentie pääraitti. Turuntien varressa reitti kulkee maantien pohjoisreunassa ja Karvasmäentiellä kadun itäreunassa välikaistalla erotettuna. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualue on tällä hetkellä viljelyskäytössä olevaa peltoa, eikä sillä ole alueen sisäistä liikennettä. Julkinen liikenne Suunnittelualueen lähellä sijaitsevaa sairaala-aluetta palvelevat useat sairaalan pihalla sijaitsevalle päätepysäkille liikennöivät bussilinjat sekä Turuntietä kulkevat linjat, joilla on pysäkkipari aivan sairaalan vieressä. Lisäksi kävelymatkan päässä ovat Bembölen koulun sekä Lippajärventien pysäkit. Joukkoliikenteen palvelutaso on erittäin hyvä. Palvelut Taksi- ja linja-autoliikennepalveluiden lisäksi alueen ympäristössä toimii Glimsin talomuseo ja kahvila. Sairaalatoimintojen lisäksi Jorvissa on myös koulu ja päiväkoti sekä henkilökunnan asuntoja. Sairaalassa toimii myös kahvio, parturikampaamo, kauneus- ja jalkahoitola sekä kukkakioski.

5 5 (8) Suojelukohteet Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee museorakennusten korttelialue (kortteli 64003), jolla ympäristö säilytetään (YM/s). Korttelialueella sijaitsee kaksi suojeltavaa rakennusta (sr). Rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaita rakennuksia, joiden ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Lisäksi alueella sijaitsee Karvasmäen keskiaikaisen kylän tontti (sm), jolla saattaa olla muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja jäännöksiä keskiaikaisesta asutuksesta. Säilyttämisvelvoitteen poistuminen edellyttää tutkimuksia alueella. Mahdollisista alueelle kohdistuvista toimenpiteistä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. 3 ASEMAKAAVAN KUMOAMISEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on kumota asemakaava korttelin tontin 2 osalta, jolloin kyseisestä tontista tulee asemakaavoittamatonta. 4 ASEMAKAAVAN KUMOAMISEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Voimassa oleva asemakaava on suunnittelualueen osalta päätetty kumota, koska kyseisen tontin rakentaminen kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen autopaikkojen korttelialueeksi ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa. Kumoamisen tavoitteena on, että korttelialueella vanhentunutta asemakaavaa ei aleta toteuttamaan kaavan mukaisesti. Kaavan kumoamisalue on viljelyskäytössä olevaa peltoa, eikä kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa autopaikkojen korttelialueena. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 1317 m². Suunnittelualueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, eikä se tule muuttumaan asemakaavan kumoamisen myötä. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue osoitetaan kokonaisuudessaan asemakaavoittamattomaksi alueeksi. 4.4 Ympäristön häiriötekijät 4.5 Nimistö Asemakaavan kumoamisella ei oleteta olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöönsä. Asemakaavan kumoamisella ei ole vaikutusta alueen nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan kumoamisen jälkeen alueella jää voimaan Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Korttelin tontti 2 tulee asemakaavoittamattomaksi alueeksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan kumoamisella kumotaan voimassa oleva asemakaava korttelin tontin 2 osalta.

6 6 (8) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu erillisellä sanomalehtikuulutuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan kumoamisen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan kumoamisen valmisteluaineistosta kuullaan kirjeellä osallisia. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi tutustua Espoo kaavoituksen verkkosivuilla ( Asemakaavan kumoamisehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan kumoamisehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavankumoamisen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavakumoamisen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sopimukset Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Espoon kaupungin teknisen keskuksen kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Heidi Valkealaakso.

7 7 (8) 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan kumoamisen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. 7.5 Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto Vireilletulokuulutus Kaupunkisuunnittelupäällikkö MRA 30, kuultu kirjeellä

8 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Heidi Valkealaakso Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö