Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO

Transkriptio

1 Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO RAPORTTI VUODELTA 24

2 112/25 KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 112/25 Julkaisun nimi: KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO 24 Tekijät: Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen Esipuhe Keski Suomen alueelliseen syövänseurantatiedostoon on 12 vuoden aikana kerätty tiedot yli 7 keskisuomalaisesta syöpätapauksesta. Nyt julkaistavassa vuosiraportissa on ensimmäisen kerran tämän tiedoston pohjalta laskettuja eloonjäänti (survival ) lukuja Keski Suomessa hoidetuista syöpätapauksista. Tiedoston pyrkimyksenä jo usean vuoden ajan on ollut näiden eloonjääntitilastojen julkaisu, mutta vasta nyt olemme siinä onnistuneet Tilastokeskuksen myötävaikutuksella. Syövänseurantatiedoston vuosiraportissa 24 on kuuden tiedoston yleisimmän syöpämuodon kokonais ja syöpätyyppikohtaiset eloonjääntitiedot. Pyrkimyksenä on jatkossa saada yksityiskohtaisempia elinkohtaisia eloonjääntitietoja erilaistumisasteen ja kasvaimen levinneisyysasteen mukaisista alaryhmistä. Pääpiirteissään kuitenkin toimitustyöperiaatteet ovat olleet entisen kaltaiset. Tiedostoon on kerätty Keski Suomen keskussairaalassa ja Jokilaakson aluesairaalassa hoidettuja yleisimpiä syöpiä koskevat tiedot. Verrattuna Suomen syöpärekisterin tiedostoihin ovat tapauksien lukumäärä jossain määrin suppeampi, koska alueen ulkopuolella hoidetut tapaukset jäävät tiedoston ulkopuolelle. Tämän raportin toimitustyöhön ovat osallistuneet toimitusneuvoston puolesta ylilääkäri Matti Juhola, asiantuntijalääkärinä Jorma Anttinen sekä tiedoston toimitussihteerinä Mervi Viinikainen. Eloonjääntitiedot on laskenut Tilastokeskuksen lukujen pohjalta Hannu Kautiainen Medcare Säätiö. Tietojen keruutyön ovat suorittaneet vastuulääkärit, joiden nimet raportissa on mainittu asianomaisen syövän kohdalla. Keski Suomen sairaanhoitopiiri on tukenut alueellisen syövänseurantatiedoston toimintaa tutkimus ja kehittämisrahoin. Valtakunnalliset tiedot ja tapausmäärien ennusteet perustuvat Suomen syöpärekisterin julkaisuihin. Kuolleisuus ja kuolinsyytiedot on saatu Tilastokeskuksen tiedostoista. Tiedoston toimitusneuvosto kiittää yhteistyökumppaneita ja kaikkia tietojen kokoamiseen ja raportin toimittamiseen osallistuneita. Jorma Anttinen Julkaisuaika: Sivumäärä: 43 ISSN: ISBN:

3 Julkaisua on saatavissa: Keski Suomen sairaanhoitopiiri Tieteellinen kirjasto 462 Jyväskylä puh. (14) SISÄLLYSLUETTELO UUSIEN SYÖPÄTAPAUSTEN VUOSITTAISET MÄÄRÄT KESKI SUOMESSA VUONNA 24 TILASTOIDUT SYÖVÄT...5 ENNUSTE JA ELOONJÄÄNTILUVUT...6 IHON PAHANLAATUISET KASVAIMET SUUSYÖPÄ KURKUNPÄÄN SYÖPÄ RUOKATORVISYÖPÄ MAHASYÖPÄ PAKSU JA PERÄSUOLEN SYÖPÄ UMPILISÄKKEEN KASVAIMET, OHUTSUOLISYÖPÄ..21 HAIMASYÖPÄ 22 KILPIRAUHASSYÖPÄ.23 RINTASYÖPÄ ETURAUHASSYÖPÄ 28 KIVESSYÖPÄ.3 MUNUAISSYÖPÄ VIRTSARAKON SYÖPÄ.32 KOHDUNKAULAN SYÖPÄ..34 KOHDUNRUNGON SYÖPÄ..36 MUNASARJASYÖPÄ..38 MUUT GYNEKOLOGISET SYÖVÄT KESKI SUOMESSA.4 NON HODGKIN LYMFOOMA 41 HODGKININ TAUTI 43 3

4 UUSIEN SYÖPÄTAPAUSTEN VUOSITTAISET MÄÄRÄT KESKI SUOMESSA Lähde: Cancer Incidence in Finland (Suomen syöpärekisteri 25) SYÖPÄLAJI MIEHET NAISET YHTEENSÄ Suun ja nielun syöpä Kurkunpään syöpä Ruokatorvisyöpä Mahasyöpä Ohutsuolisyöpä Paksu ja peräsuolisyöpä Maksasyöpä Sappirakon ja sappiteiden syöpä Haimasyöpä Muut ruuansulatuskanavan syövät Keuhko ja henkitorven syöpä Rintasyöpä Eturauhassyöpä Kivessyöpä 2 2 Munuaissyöpä Virtsarakon ja virtsatiehyeiden syöpä Kohdunkaulan syöpä 1 1 Kohdunrungon syöpä Munasarjasyöpä Muut gynekologiset syövät 4 4 Ihomelanooma Muut ihosyövät Keskushermoston syöpä Non Hodgkin lymfooma Hodgkinin tauti Multippeli myelooma Leukemia YHTEENSÄ

5 VUONNA 24 TILASTOIDUT SYÖVÄT Keski Suomen alueellinen syövänseurantatiedosto SYÖPÄLAJI MIEHET NAISET YHTEENSÄ Ihosyöpä 693 Suusyöpä Kurkunpäänsyöpä 2 2 Ruokatorvisyöpä 1 Ohutsuolisyöpä Mahasyöpä Paksu ja peräsuolisyöpä Umpilisäkkeen syöpä 1 Haimasyöpä Kilpirauhassyöpä Eturauhasen syöpä Kivessyöpä 5 5 Munuaissyöpä Virtsarakon syöpä Rintasyöpä Kohdunkaulan syöpä Kohdunrungon syöpä Munasarjasyöpä Non hodgkin lymfoomat Hodgkinin tauti YHTEENSÄ

6 K S Syövänseurantatiedosto ENNUSTE Tiedostoon on vuosina kerätty perustieto noin 7 keskisuomalaisesta syöpätapauksesta.tämän kerätyn materiaalin pohjalta tiedosto on jo usean vuoden ajan pyrkinyt julkaisemaan meillä Keski Suomessa hoidettujen syöpätapauksien ennustetta kuvaavia tilastoja. Ennustetta voidaan havainnollistaa epidemiologisissa tilastoissa, joko ilmoittamalla ns. tautivapaa aika (recurrence free intervall) tai kuolleisuus tutkittuun tautiin. Hoidettujen syöpien residivointia koskevan tiedon kerääminen on ollut Tiedoston voimavarojen ja resurssien ulkopuolella. Syöpäkuolleisuutta kuvaavan tiedoston luominen on ollut käytössä olleiden voimavarojen puitteissa mahdollista. Kuolleisuus tiedot on saatu Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteristä. Nyt julkaistut eloonjääntitiedot muodostuvat primaareista syöpätapauksista, syöpäresidiivejä ei ole mukana. Kuolleisuus on ilmoitettu tilanteen mukaan. Nyt julkaistavissa tilastoissa on seurantaajaksi rajattu 1 vuotta. Raportissa on esitetty kuuden yleisimmän syöpämuodon kokonais ja syöpä spesifiset kuolleisuus Kaplan Meier käyrinä eloonjääntilukuina. Näitä eloonjääntulukuja on verrattu Suomen Syöpärekisterin 23 julkaisemiin relatiivisiin 5 vuotis eloonjääntilukuihin ( Finnish Cancer Registry: Cancer incidence in Finland 2 and 21). Jatkossa on tarkoituksena nyt käytettävissä olevien lukujen pohjalta laskea tarkempia eri syöpä ryhmiä kuvaavia eloonjääntilukuja. Tällaisia alaryhmiä ovat esimerkiksi erilaistumisasteet ja levinneisyysryhmät. ELOONJÄÄNTILUVUT 1. RINTASYÖPÄ 1 Rinta Eloonjäänti, % Kokonaiskuolleisuus Elinkohtainen kuolleisuus Aika, vuotta Kuva 1. Rintasyövän 1 vuotisennuste; 247 tapausta 6

7 2. RAKKOSYÖPÄ 1 Virtsarakko Eloonjäänti, % Kokonaiskuolleisuus Elinkohtainen kuolleisuus Aika, vuotta Kuva 2. Rakkosyövän 1 vuotisennuste; 555 tapausta 3. MUNASARJASYÖPÄ 1 Ovario Eloonjäänti, % Kokonaiskuolleisuus Elinkohtainen kuolleisuus Aika, vuotta Kuva 3. Munasarjasyövän 1 vuotisennuste; 261 tapausta 7

8 4. KOHDUNLIMAKALVON SYÖPÄ 1 Endometrium Eloonjäänti, % Kokonaiskuolleisuus Elinkohtainen kuolleisuus Aika, vuotta Kuva 4. Endometrium syövän 1 vuotisennuste; 373 tapausta 5. ETURAUHASSYÖPÄ 1 Eturauhanen Eloonjäänti, % Kokonaiskuolleisuus Elinkohtainen kuolleisuus Aika, vuotta Kuva 5. Eturauhassyövän 1 vuotisennuste; 1684 tapausta 8

9 6.KOLOREKTAALISYÖPÄ 1 Rectum 1 Paksusuoli Eloonjäänti, % Eloonjäänti, % Kokonaiskuolleisuus Elinkohtainen kuolleisuus Kokonaiskuolleisuus Elinkohtainen kuolleisuus Aika, vuotta Aika, vuotta Kuva 6 ja 7. Rectum ja colon syövän 1 vuotisennuste; 34 ja 913 tapausta Taulukko 1. 5 vuotiseloonjäänti (%) ja 95% luottamusväli Elin K S Syövänseurantatiedosto Suomen Syöpärekisteri miehet naiset Rinta 88,9 (87,1 9,5) 85 Endometrium 89,4 (85,1 92,5) 84 Ovario 49,8 (41,6 57,5) 49 Eturauhanen 79,3 (76,4 81,8) 82 Virtsarakko 83,1 (79,1 86,4) Rektum 67,7 (6,6 73,7) Colon 68,1 (64,3 71,7)

10 Taulukko 2. Syövänseuranta tiedosto yleinen ja elinkohtainen 1 vuotiseloonjääntiluku (%) ja 95 % luottamusväli. Elin Elinkohtainen eloonjäänti Kokonais eloonjäänti Rinta 83,5 (81,1 85,7) 62,7 (59,3 65,9) Endometrium 86,9 (81,9 9,6) 6,4 (53, 67,) Ovario 44,5 (35,7 53,) 24,7 (18,2 31,6) Eturauhanen 55, (48,4 61,2) 24,4 (2,4 28,6) Virtsarakko 77,8 (72,3 82,4) 33, (27,3 38,5) Rektum 6,4 (51,8 68,) 32,5 (25,3 39,9) Colon 62,7 (58,1 66,9) 34,6 (3,4 38,8) YHTEENVETO 1. Keskisuomalaisia eloonjääntilukuja on verrattu Suomen Syöpärekisterin julkaisemiin relatiivisiin 5 vuoti eloonjääntilukuihin. Lukujen tausta oleva vertailukohta on erilainen ja epäedullinen keskisuomalaiselle kokonaismateriaalille. 2. Rinta, endometrium, rakko, rectum ja colonsyövän 5 vuotisennuste on parempi kuin valtakunnallisessa tilastossa. Myös 5 vuotisennusteen 95 % luottamusvälin on valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella (Taulukko 1.). 3. Ovariosyövän kohdalla luvut ovat valtakunnallisen keskiarvon tasolla. Eturauhassyövän 5 vuotiseloonjääntiluvut jäävät valtakunnallisen keskiarvon vaihteluvälin alapuolella (Taulukko 2.). 4. Kaikissa raportoiduissa syöpämuodoissa kokonaiskuolleisuus oli selvästi syöpäspesifiä kuolleisuutta suurempi (Taulukko 2). 1

11 IHON PAHANLAATUISET KASVAIMET Vastuulääkäri: Matti Juhola Ihon pahanlaatuiset kasvaimet Keski Suomessa 24 Carcinoma basocellulare 53 Carcinoma spinocellulare 67 Carscinoma in situ (Morbus Bowen) 83 Melanoma in situ 16 Melanoma 2 Lymphoma malignum 1 Muut 3 Yhteensä 693 Melanoomien ptnm luokitus pt 1 ( 1, mm) 12 pt 2 (> 1, 2, mm) 1 pt 3 (> 2, 4, mm) 4 pt 4 ( > 4. mm) Ihon pahanlaatuisten kasvainten lukumäärät Keski Suomessa Tyvisolusyöpä eli basaliooma on valkoisen rodun yleisin ihosyöpä. Se kasvaa yleensä hitaasti, eikä juuri koskaan metastasoi. Okasolusyöpä eli carcinoma spinocellulare on kulultaan malignimpi ja voi metastasoida. Malignien melanoomien osuus kaikista pahanlaatuisista kasvaimista on noin 2 %. Melanoomien esiintyvyys on kasvanut 199 luvun alkupuolelle saakka. Tämän jälkeen esiintyvyydessä ei ole ollut enää selvää nousua. Tällä hetkellä lähes 8 %:lle melanoomatapauksista riittää pelkkä leikkaus, ja taudin ennuste on parantunut. Valtaosa tyvi ja okasolusyövistä hoidetaan paikallisella poistolla avoterveydenhoidossa. 11

12 SUUSYÖPÄ Vastuulääkäri: Meri Toivanen Uusia suun alueen ( huuli, kieli, suuontelo, nielu) syöpiä löytyy Suomessa keskimäärin 446 vuosittain, Keski Suomessa vastaavasti 28 ( tilasto vuosilta ). Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa todettiin 18 uutta suun alueen syöpää. Ikä ja sukupuolijakauma Keski Suomessa mies nainen Syöpälajit ja sijainti Keski Suomessa 24 HUULI KIELI NIELU MUU SUUN LIMAKALVO Carcinoma epidermoides Adenocarcinoma ( low grade) 1 Carcinoma lymphoepithelialis 1 Valtaosa kasvaimista oli levyepiteelisyöpiä (16). Yhdellä potilaalla oli sylkirauhasperäinen adenokarsinooma (low grade) ja yhdellä potilaalla nielun lymfoepiteliaalinen karsinooma. 12

13 Kliininen aste Stage I 7 Stage III 1 Stage II 5 Stage IV 5 Hoito 1 potilasta hoidettiin leikkauksella. Neljä potilasta sai hoidoksi sädehoidon tai kemosädehoidon. Kolmen potilaan hoitona oli leikkauksen ja sädehoidon yhdistelmä. Yksi potilas ei saanut varsinaista syövän hoitoa korkean iän ja huonokuntoisuuden vuoksi. Neljällä viidestä stage 4 potilaasta oli nielusyöpä. Suusyöpä Keski Suomessa

14 KURKUNPÄÄN SYÖPÄ Vastuulääkäri: Meri Toivanen Uusia kurkunpään syöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 111 ( tilasto vuosilta ). Keski Suomessa todetaan uusia kurkunpään syöpiä keskimäärin viisi vuodessa. Vuonna 24 todettiin kaksi uutta kurkunpään syöpää. Molemmat olivat äänihuulen alueelta lähtöisiä (glottisia). Molemmat potilaat ovat miehiä. Ikä syövän toteamisen aikaan oli 56 ja 74 vuotta. Syöpälaji Kliininen aste Hoito Carcinoma Epidermoides Stage 1 Sädehoito Chondrosarcoma Stage 3 Leikkaus (kurkunpään poisto) 14

15 RUOKATORVISYÖPÄ Vastuulääkäri: Sirpa Antila Suomessa uusia ruokatorvisyöpiä todetaan n. 2/vuosi. Edelleen on esitetty adenokarsinoomien suhteellisen osuuden olevan nousussa epidermoidikarsinoomien kustannuksella. T3, T4 ruokatorvisyövässä potilaalle tehdään endoultraäänitutkimus ja annetaan neoadjuvantti säde sytostaattihoito ennen leikkausta. Leikkauksessa thoracolaparotomiateitse poistetaan ruokatorvi. Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa todettiin 1 uutta ruokatorvisyöpää. Kahdeksalla potilaalla on levyepiteelikarsinooma ja kahdella potilaalla on adenokarsinooma. Hoito Leikkaushoito 2 Muu; proteesi, dilataatio 4 Ruokatorvisyöpä Keski Suomen keskussairaalassa

16 MAHASYÖPÄ Vastuulääkäri: Sirpa Antila Mahasyöpä on Suomessa viidenneksi yleisin syöpä rintasyövän, eturauhassyövän, paksu ja peräsuolisyövän ja keuhkosyövän jälkeen. Uusia mahasyöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 764, 348 kpl naisilla ja 416 kpl miehillä (tilasto vuosilta ). Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa hoidettiin 48 uutta mahasyöpätapausta. Ikä ja sukupuolijakauma Keski Suomen keskussairaalassa nainen m ies Histologia Histologiset diagnoosit jakautuvat seuraavasti: adenokarsinoomista diffuusia tyyppiä 8 ja intestinaalista tyyppiä 17. Muut kasvaimet GIST tuumoreita 2, lymfoomia 8, karsinoidituumoreita 2 ja adenokarsinoomia 11. Sijainti Alakolmannes 11 Cardia 1 Keskikolmannes 11 Ala ja keskikolmannes 2 Koko ventrikkeli 2 Oireet Suurimmalla osalla mahasyöpäpotilaista kliiniset oireet muodostuivat useista eri oireista (dyspepsiaa 83 %, laihtumista 44 %, ylävatsakipua 75 %, anemiaa 69 %, verioksentelua 22 %, melenaa 19 %, dysfagiaa 19 %, oksentelua 36 % ). 16

17 ptnm luokitus pt1 N1 M 1 pt3 N1 M 4 pt2 N M 2 pt4 N M 1 pt2 N1 M 6 M1 7 pt2 NX 1 luokitus puuttuu 19 pt3 N M1 1 Hoito Ensisijainen hoito on kirurginen. Tyyppileikkaus on D2RO totaali gastrektomia, johon kuuluu laaja imusolmukedissektio. Leikkaus tehdään laparotomiateitse tai thoracolaparotomiateitse. Subtotaali gastrektomia voi tulla kyseeseen distaalikolmanneksen pienen intestinaalisen karsinooman hoidossa. Mahasyövän leikkaustyyppi Keski Suomen keskussairaalassa 24 Gastrectomia totalis 17 Laparoscopia 6 Laparotomia explorativa 2 Ei leikattu 12 Mahasyöpä Keski Suomen keskussairaalassa

18 PAKSU JA PERÄSUOLEN SYÖPÄ Vastuulääkärit: Matti Kairaluoma Markku Aarnio Uusia kolorektaalisyöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 224, naisilla 1167 kpl ja miehillä 173 kpl (tilasto vuosilta ). Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa todettiin 13 uutta paksu ja peräsuolisyöpätapausta. Paksu ja peräsuolisyövän ikä ja sukupuolijakauma Keski Suomen keskussairaalassa nainen mies Sijainti Colon ascendens 4 Sigma 22 Colon transversum 8 Rectum 52 Colon descendens 8 Elektiivisiä leikkauksia tehtiin 113 ( 87 %), päivystyksenä leikattiin 8 ( 9 %), 9 potilasta jätettiin leikkaamatta. Leikkaukset Hemicolectomia dx 42 Extirpatio recti abdominoperinealis 4 Hemicolectomia sin 17 Operatio am Hartman 2 Resectio sigmae 6 Colectomia subtotalis 1 Resectio anterior 14 Muu leikkaus 16 Resectio anterior (TME=total mesorectum excision) 19 Ei leikattu 9 18

19 Paksu ja peräsuolisyöpätapausten lukumäärät 2 24 Keski Suomen keskussairaalassa paksusuoli peräsuoli ptnm luokitus leikatuista potilaista: ptis N M 1 pt3 N2 M 7 pt1 N M 12 pt3 N2 M1 2 pt1 N1 M 1 pt4 N M 4 pt2 N M 19 pt4 N M1 1 pt2 N1 M 2 pt4 N1 M 3 pt3 N M 37 pt4 N1 M1 1 pt3 N1 M 19 pt4 N2 M 3 pt3 N M1 1 pt4 N2 M1 2 pt3 N1 M1 2 Neljää ( 4 ) potilasta ei voitu luokitella ( TNM/Dukes ) koska syöpä oli laajalle levinnyt. Yhdeksällä ( 9 ) potilaalla syöpä oli inoperaabeli. Dukesin luokitus Dukes A 32 Dukes B 41 Dukes C 35 Dukes D 22 19

20 Paksu ja peräsuolisyövän levinneisyysjakaumat (%) Dukes A Dukes B Dukes C Dukes D Jatkohoito Aktiivinen syöpäseuranta 7 Terminaalihoito 7 Aktiivinen syöpäseuranta+adjuvanttihoito 1 Exitus 4 Terveyskeskusseuranta 1 Jatkohoito avoin 5 Adjuvanttihoito 14 Muu 3 Palliatiivinen hoito 7 Kolorektaalisyövän seuranta Seurannan tavoitteena on löytää leikkauksen jälkeen mahdollisesti ilmenevät kolorektaalisyövän paikalliset uusiutumat tai etäpesäkkeet. Osassa tapauksista voidaan tehdä uusintaleikkaus (esim. keuhko tai maksaresektio). Sytostaattihoidosta voi olla hyötyä, mikäli uusintaleikkaukseen ei ole mahdollisuuksia. Hyvin iäkkäiden tai huonokuntoisten potilaiden osalta seuranta voi tapahtua pelkästään avosektorilla. Periytyvän paksusuolisyövän seuranta tapahtuu erillisten ohjeiden mukaan. 2

21 UMPILISÄKKEEN KASVAIMET Vastuulääkäri: Matti Kairaluoma Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa todettiin yksi adenokarsinooma, jonka levinneisyysaste oli T3N. OHUTSUOLISYÖPÄ Vastuulääkäri: Matti Kairaluoma Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa ei todettu yhtään ohutsuolen adenokarsinoomaa. 21

22 HAIMASYÖPÄ Vastuulääkäri: Ilmo Kellokumpu Haimasyövistä n. 9 % on ns. duktaalisia adenokarsinoomia. Sijainnista riippuen (caput, corpus, kauda) haimasyöpä kasvaa pohjukaissuoleen, mahalaukkuun, vasempaan lisämunuaiseen, pernaan ja poikittaiseen paksusuolen suoliliepeeseen. Haimasyöpä metastasoi yleisimmin maksaan, alueellisiin imusolmukkeisiin, vatsakalvoon ja keuhkoihin. Uusia haimasyöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 794, 431 kpl naisilla ja 363 kpl miehillä (tilasto vuosilta ). Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa hoidettiin 37 haimasyöpäpotilasta. Haimasyövän ikä ja sukupuolijakauma Keski Suomen keskussairaalassa nainen mies Kliininen aste Stage X 4 Stage III 1 Stage I 1 Stage IV 28 Stage II 3 Hoito Kuudelle potilaalle tehtiin pancreaticoduodenaalinen resektio ja kahdelle potilaalle enterobiliaarinen ohitus. 22

23 KILPIRAUHASSYÖPÄ Vastuulääkäri: Kerkko Karjalainen Kilpirauhassyöpä on 195 luvulla tasaisesti lisääntynyt. Naisten kilpirauhassyövän lisääntyminen sen sijaan jatkuu suhteellisen voimakkaana. Keski Suomen alueella kilpirauhassyövän insidenssi on vuosien ajan ollut muuttumaton. Uusia kilpirauhassyöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 337, 257 kpl naisilla ja 8 kpl miehillä (tilasto vuosilta ). Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa todettiin 9 uutta kilpirauhassyöpätapausta. Papillaarisia karsinoomia todettiin neljä. Yksi näistä oli okkultti, 5 mm:n tuumori. Follikulaarisia karsinoomia todettiin kolme (potilaiden iät 2, 49 ja 55 v) ja anaplastisia karsinoomia yksi ( potilaan ikä 32 v ). Potilaiden kokonaismäärä ja histologisten tyyppien jakauma oli odotetun kaltainen ja pysynyt viime vuosina vakiona. Kilpirauhassyövän ikäjakauma Keski Suomessa NAINEN MIES Histologia HISTOLOGINEN TYYPPI POTILAITA Papillaarinen karsinooma 4 Follikulaarinen karsinooma 3 Medullaarinen karsinooma 1 Anaplastinen karsinooma 1 Hoito Kaikille potilaille tehtiin totaali tyreoidektomia. Yhtään hypoparatyreoosia, rekurrenspareesia tai muuta merkittävää komplikaatiota ei esiintynyt. Potilas, jolla oli anaplastinen karsinooma, sai sädehoitoa, mutta kuoli viiden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Muut potilaat saivat radiojodihoidon lukuun ottamatta potilaita, joilla oli medullaarinen karsinooma ja okkultti papillaarinen karsinooma. 23

24 Kilpirauhassyöpä Keski Suomessa mies nainen 24

25 RINTASYÖPÄ Vastuulääkärit: Elina Nieminen, KSKS Jorma Anttinen, KSKS Martti Laukkanen, Jokilaakson sairaala Rintasyöpä on yleisin syöpä maassamme. Rintasyövän ikävakioitu esiintyvyys on 1 vuoden aikana noussut 35 % ja tämä lisääntyminen tulee edelleen jatkumaan. On arvioitu, että vuosina Suomessa todetaan vuosittain noin 3 7 uutta tapausta. Tilastoihin perustuen on laskettu, että elossa olevien hoidettujen rintasyöpäpotilaiden määrä tulee vuonna 28 olemaan noin 37. Uusia rintasyöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 3694 kpl (tilasto vuosilta ). Vuonna 24 Keski Suomessa todettiin 188 uutta rintasyöpätapausta, näistä 174 Keski Suomen keskussairaalassa ja 14 Jokilaakson sairaalassa. Rintasyövän ikäjakauma Keski Suomessa lukum äärä Rintasyöpä Keski Suomessa K SKS JAS 25

26 KIRURGINEN TOIMENPIDE Ablaatio 17 Ablaatio + kainaloevakuaatio 73 Segmenttiresektio 27 Segmenttiresektio + vartijaimusolmukkeiden poisto 2 Segmenttiresektio + kainaloevakuaatio 22 Ablaatio + rekonstruktio 4 Muu (Lumpektomia /Mastektomia/Resektio) 12 Säästävä leikkaus voitiin tehdä ainakin 69 potilaalle. Tieto puuttui 13:sta. Keski Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämissä mammografiajoukkotarkastuksissa havaittiin 58 uutta rintasyöpää. Näistä hoidettiin Keski Suomen keskussairaalassa 5. Vuonna 24 omarahoitteisessa seulonnassa 6 69 vuotiaiden ikäryhmässä löytyi 22 rintasyöpää. 26

27 Stage ptnm K SKS JOKILAAKSO YHTEENSÄ Stage ptis Stage I pt 1 NX 1 1 pt 1 N Stage II a pt 1 N pt 2 N Stage II b pt 2 N pt 2 NX 1 1 pt 2 N2a 1 1 pt 3 N 3 3 pt 3 N1 4 4 Stage III b pt 4 N pt 4 NX 1 1 ei leikattu tai leikattu muualla YHTEENSÄ Paikallisia rintasyöpiä oli 129 (69 %), joista carcinoma in situja 27 (14 %) ja kainaloon tai laajemmalle levinneitä 32 (17 %) kappaletta. 27

28 ETURAUHASEN SYÖPÄ Vastuulääkäri: Seppo Lundstedt Uusia eturauhassyöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 3675 kpl (tilasto vuosilta ). Eturauhasen syöpä on miesten yleisin pahanlaatuinen kasvain. Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa hoidettiin 28 uutta eturauhasen syöpätapausta ja 1 Jokilaakson sairaalassa. Eturauhasen syövän ikäjakauma Keski Suomessa lukumäärä ptnm luokitus pt1 N 1 pt3 N1 M 1 pt1 N M 5 pt3 N1 M1 1 pt1 NX M 54 pt3 N M 6 pt1 NX MX 23 pt3 NX M 35 pt2 NX 1 pt3 NX MX 3 pt2 N M 2 pt3 NX M1 3 pt2 NX M1 4 pt4 NX M 19 pt2 NX M 12 pt4 NX MX 6 pt3 NX 1 pt4 NX M1 17 pt3 M1 1 ei luokitusta 5 Paikallisia eturauhassyöpiä oli 116 (~ 53 %) ja paikallisesti levinneitä oli 71 (~ 33 % )sekä ei paikallisia 26 (~ 12 %). 23 tapauksessa eturauhasen höyläyslastuista löytyi adenokarsinoomakudosta. 28

29 Hoito Seuranta 26 Radikaali prostatektomia 14 Hormonihoito 16 Sädehoito 39 Muu 3 Eturauhasen syöpä Keski Suomessa K S KS JAS 29

30 KIVESSYÖPÄ Vastuulääkäri: Seppo Lundstedt Uusia kivessyöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 96kpl (tilasto vuosilta ). Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa todettiin kivessyöpä viidellä potilaalla. Kasvaimet olivat seminoomia. Kivessyövän ikäjakauma Keski Suomessa lukumäärä 2 3 Hoito Potilaille tehtiin radikaalinen orkiektomia. Potilaita seurataan vähintään puolivuosittain tietokonetomografiatutkimuksella sekä merkkiainemäärityksin. Kivessyöpä Keski Suomessa

31 MUNUAISSYÖPÄ Vastuulääkäri: Seppo Lundstedt Uusia munuaissyöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 755, 333 kpl naisilla ja 422 kpl miehillä (tilasto vuosilta ). Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa hoidettiin 28 uutta munuaissyöpätapausta, 3 tapausta hoidettiin konservatiivisesti. Ikä ja sukupuolijakauma Keski Suomessa nainen m ies ptnm luokitus pt 1 N M 1 pt 3 N M1 2 pt 2 N M 4 pt 3 N1 M1 3 pt 2 N M1 1 pt 3 N1 M 1 pt 3 N M 3 pt 4 N1 M1 2 Hoito Nefrektomia tehtiin 24 potilaalle. Kahta potilasta ei leikattu. Munuaissyöpä Keski Suomessa nainen mies

32 VIRTSARAKON SYÖPÄ Vastuulääkäri: Seppo Lundstedt Virtsarakon syövän vaaratekijöistä tärkeimmät ovat tupakointi sekä eräät teollisuudessa käytettävät kemikaalit. Uusia virtsarakon syöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 788, 198 kpl naisilla ja 59 kpl miehillä (tilasto vuosilta ). Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa hoidettiin 41 uutta rakkosyöpätapausta. Rakkosyöpään luetaan myös virtsanjohtimen ja munuaisaltaan syövät. Ikä ja sukupuolijakauma Keski Suomessa mies nainen ptnm luokitus ptis 1 pt 3 N M 1 pta 24 pt 3 NX MX 1 pt 1 N M 1 pt 3 NX M1 1 pt 1 NX MX 7 pt 3 NX M1 1 pt 2 N M 1 pt 4 N M 1 pt 2 N1 M 1 pt 4 N1 M1 1 Gradus Gradus I 1 Gradus II 16 Gradus III 15 32

33 Hoito Höyläys tai elektrokoagulaatio 29 Resektio 2 Kystektomia 4 Muu 2 Hoitoperiaatteissa ei ole tapahtunut muutoksia. Virtsarakkosyöpä Keski Suomessa nainen mies 33

34 KOHDUNKAULAN SYÖPÄ Vastuulääkäri: Merja Yliskoski Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpä. Suomessa levyepiteelisyöpien ilmaantuvuus pieneni 196 luvulta lähtien joukkotarkastustoiminnan ansiosta. Pienimmillään kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus oli 9 luvun alussa, noin 13 uutta tapausta vuodessa, 199 luvulla ilmaantuvuus suureni vuoteen 1995 noin 18 tapaukseen. Uusia kohdunkaulan syöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 155 ja kohdunkaulan carcinoma in situja 187 (tilasto vuosilta ). Kohdunkaulan syövän kaksi tärkeintä histologista tyyppiä ovat levyepiteeli ja adenokarsinooma. Levyepiteelisyöpä kehittyy hitaasti esiasteiden kautta (cervical intraepithelial neoplasia= CIN), jotka voidaan löytää ja hoitaa niin, ettei syöpää pääse kehittymään. Irtosolukoe eli papakoe on tärkein tutkimusmenetelmä, jossa todetut muutokset selvitetään kolposkopiassa eli kohdunsuun tähystyksessä otettavilla koepaloilla. Hoito määräytyy levinneisyyden mukaan. Kohdunkaulan syöpä Keski Suomessa vuonna 24 Kohdunkaulan syöpä löytyi vuonna 24 Keski Suomesta 11 naiselta. Näistä neljä löytyi ns. mikroinvasiivisessa eli hyvin varhaisessa vaiheessa. Histologinen löydös oli adenokarsinooma kahdessa tapauksessa, loput olivat levyepiteelisyöpää. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Hyvin varhaisten ns. mikroinvasiivisten syöpien (FIGO levinneisyysaste ST IA1) hoitona on pelkkä kohdunpoisto, jotka tehdään K SKS:ssa. Varhaisvaiheen syöpä, jossa on koepalassa todettu selvä invaasio (FIGO ST IB), leikataan keskitetysti Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (ns. Wertheimin mukainen laajennettu kohdunpoisto). Mahdollisten lisähoitojen tarve arvioidaan leikkausnäytteiden ja kuvantamistutkimusten avulla. Kohdun sisäinen sädehoito on keskitetty Kuopioon, mutta ulkoinen sädehoito ja sytostaattihoidot annetaan Jyväskylässä. Potilaita seurataan viiden vuoden ajan naistentautien poliklinikalla ja sen jälkeen avoterveydenhuollossa vuosittain. Kohdunkaulan syövän esiasteet hoidetaan yleensä poistamalla muutos sähkösilmukalla. Kaikkein lievempiä muutoksia (CIN 1) ei välttämättä tarvitse hoitaa, koska niiden oma spontaani paranemistaipumus on hyvä. Lievät ja keskivaikeat syövän esiasteet (CIN 1 ja 2) seurataan avoterveydenhuollossa; vaikeat esiasteet ja carcinoma in situ (CIN 3) seurataan 2 vuotta keskussairaalassa ja sen jälkeen avoterveydenhuollossa papakokeella. Kohdunsuun muutosten hoidosta on tulossa käypä hoitosuositus, jolla pyritään yhtenäistämään hoito ja seurantalinjoja Suomessa. Ikäjakauma lukumäärä

35 Histologia CARCINOMA EPIDERMOIDES 9 ADENOCARCINOMA 2 Kohdunkaulan syövän lukumäärät Keski Suomessa Keski Suomessa löytyi v.24 kohdunkaulansyövän vaikeaa esiastetta (CIN III) 83 potilaalta. Kohdunkaulan syövän vaikeat esiasteet Keski Suomessa (CIN III)

36 KOHDUNRUNGON SYÖPÄ Vastuulääkäri: Merja Yliskoski Kohdunrunko osan limakalvosyöpä (endometrium ca) on naisten kolmanneksi yleisin syöpä rintasyövän ja paksusuolisyövän jälkeen ja naisten yleisin gynekologinen syöpä. Uusia kohdunrungon syöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 75 (tilasto vuosilta ). Keski Suomen kohdunrungon syöpätilasto vuonna 24 Vuonna 24 löytyi Keski Suomessa 32 uutta kohdunrungon syöpää, joista 24 oli FIGO ST I, jossa ennuste on erinomainen. Yhteensä 31 pystyttiin leikkaamaan. Yhdellä potilaalla oli vatsaontelo erittäin kiinnikkeinen aikaisemman suolistosyövän hoidon vuoksi, joten kohdun poisto ei onnistunut. Tämä potilas hoidettiin kohdun sisäisellä sädehoidolla KYS:ssä. Lisäksi hoidettiin yksi potilas, joilla oli kohtulihaksesta lähtenyt syöpä (leiomyosarkooma). Imusolmukkeiden poisto syövän levinneisyyden selvittämiseksi tehtiin 16 potilaalle (5 %). Kohdun kaulaosaan levinneet kohdunrungon syövät leikataan yliopistosairaaloissa. Vuonna 24 vain yksi potilaista leikattiin KYS:ssä tämän vuoksi. Kuusi potilasta lähetettiin emättimen sädehoitoon KYS:siin. Ulkoset sädehoidot (11 potilasta) ja lisähoitona käytettävät solunsalpaajahoidot (4 potilasta) toteutettiin K SKS:ssä. Ikäjakauma > 8 lukumäärä Hoito Leikkaus (kohdun ja munasarjojen) poisto on tässä syövässä hoidon kulmakivi ja lisäksi pyritään poistamaan lantion imusolmukkeet levinneisyyden määrittämiseksi. Huonon ennusteen riskitekijöiden perusteella annetaan lisäksi sädehoito, joka nykykäytännön mukaan jätetään antamatta vain aivan pinnallisissa, hyvin erilaistuneissa kohtusyövissä. Sädehoidon laajuus suunnitellaan taudin levinneisyyden mukaan. Pitkälle edenneen kohtusyövän hoitona voidaan käyttää myös sytostaatteja ja hormonihoitoja. 36

37 Kohdunrungon syövän esiintyminen Keski Suomessa Seuranta Kohtusyöpäpotilaita seurataan naistentautien poliklinikalla viisi vuotta ja sen jälkeen avoterveydenhuollossa ad 1 vuotta. Hyvin varhaisvaiheen syövissä, joissa ei ole tarvittu leikkauksen lisäksi muuta hoitoa, seuranta siirtyy avoterveydenhuoltoon kahden vuoden kuluttua. 37

38 MUNASARJASYÖPÄ Vastuulääkäri: Merja Yliskoski Munasarjasyöpä on Suomessa neljänneksi yleisin naisten syöpä ja toiseksi yleisin gynekologinen syöpä. Siihen kuolee enemmän potilaita kuin muihin gynekologisiin syöpiin yhteensä. Huono ennuste johtuu ensisijaisesti siitä, että munasarjasyöpä on vähäoireinen eikä hyvää seulontamenetelmää ole olemassa ja siksi todettaessa munasarjasyöpä on usein laajalle levinnyt. Munasarjoissa esiintyy histologiselta kuvaltaan hyvänlaatuisten ja pahanlaatuisten kasvainten välille kuuluvia epiteliaalisia kasvaimia, ns. semimaligneja eli borderlinekasvaimia noin 15 % pahanlaatuisista munasarjakasvaimista ja niistä 1 15 % käyttäytyy syövän tavoin. Munasarjasyövän ilmaantuvuus ei ole 196 luvun jälkeen oleellisesti muuttunut. Uusia munasarjasyöpiä todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 485 ja uusia semimaligneja munasarjakasvaimia 115 (tilasto vuosilta ). Suomalaisten naisten eilinikäinen riski sairastua munasarjasyöpään on alle 2 %. Noin 95 % kaikista pahanlaatuisista munasarjakasvaimista on epiteliaalista alkuperää, loput ovat itusolu ja sukupienakasvaimia. Epiteliaalisista munasarjasyövistä tavallisimpia ovat seroosit, musinoosit ja endometrioidityyppiset kasvaimet. Hieman harvinaisemmilla kirkassoluisilla ja anaplastisilla kasvaimilla on muita tyyppejä huonompi ennuste. Ennusteeseen vaikuttaa myös solukon erilaistumisaste ja syövän levinneisyysaste. Munasarjasyöpä Keski Suomessa vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa munasarjasyövän leikkaushoito tapahtuu omassa sairaalassa. Sytostaattihoidot on toistaiseksi annettu sädesairaalassa osastolla 31 ja päiväsairaalassa, joissa potilaiden hoidosta alkaen on vastannut gyn.onkologi. Munasarjasyöpäpotilaita seurataan naistentautien poliklinikalla vähintään viiden vuoden ajan. Semimalignien kasvainten seuranta on kaksi vuotta, mikäli molemmat munasarjat on leikkauksessa poistettu. Vuonna 24 todettiin Keski Suomessa 15 uutta munasarjasyöpää, joista 5 (33 %) oli alkuvaiheen syöpiä (FIGO ST I) ja 8 (53 %) I levinneitä (FIGO ST III IV). Kaikille alkuvaiheen syöville tehtiin laaja leikkaus, jossa poistettiin imusolmukkeet. Mutta levinneissä syövissä usein jäi niin paljon jäännöskasvainta vatsaonteloon, ettei imusolmukkeiden poistoon kannattanut lähteä. Lisäksi todettiin kahdeksan ns. semimalignia munasarjakasvainta. Yhdellä näistä potilaista oli samanaikaisesti granulosasolukasvain. 38

39 Ikäjakauma alle m unasarjasyöpää 8 sem im alignia kasvainta Hoito Kirurgisessa hoidossa pyritään mahdollisimman hyvään kasvainmassan poistoon ja varhaisvaiheen syövässä laajoihin levinneisyystutkimusnäytteisiin, jolloin poistetaan myös sekä lantion että para aortaalialueen imusolmukkeet. Mitä pienempi yksittäisen jäännöskasvaimen koko on, sitä paremmat hoitotulokset saadaan. Lähes aina munasarjasyövässä annetaan leikkauksen lisäksi sytostaattihoito, jota voidaan käyttää hoitona vielä taudin mahdollisesti uusiessa. Munasarjakasvaimista noin 8 % vastaa hyvin solunsalpaajahoitoon. Yleisimpien gynekologisten syöpien lukumäärät Keski Suomessa MUNASARJASYÖPÄ KOHDUNRUNGON SYÖPÄ KOHDUNKAULAN SYÖPÄ 39

40 MUUT GYNEKOLOGISET SYÖVÄT KESKI SUOMESSA Vastuulääkäri: Merja Yliskoski Vuonna 24 hoidettiin kolme potilasta, joilla syöpä oli lähtöisin munatorvesta. Hoito noudattaa periaatteessa munasarjasyövän hoitolinjoja: leikkaus ja lisäksi solunsalpaajahoito. Kaikki K SKS:ssa todetut munatorvisyöpäpotilaat saivat leikkauksen jälkeen solunsalpaajahoidon. Munatorvisyövissä on sama ongelma kuin munasarjasyöviä eli alkuvaiheen oireet puuttuvat ja potilaat tulevat hoitoon vasta kun syöpä on levinnyt. Ulkosynnyttimen syöpä on myös harvinaisempia gynekologisia syöpiä. Vuonna 24 leikattiin kaksi vulvakarsinoomapotilasta K SKS:ssa. Molemmilla on todettu paikallinen basaliooma. Neljä potilasta lähetettiin hoidon porrastusmallin mukaisesti leikattavaksi KYS:iin. Kolmella heistä (FIGO ST III) annettiin lisäksi ulkoinen sädehoito täällä. Vulvakarsinooman sädehoidossa noudatetaan pohjoismaisia sädehoito ohjeita. 4

41 NON HODGKIN LYMFOOMA Vastuulääkäri: Hanna Raunio Vuonna 22 Suomessa todettiin 928 uutta non Hodgkin lymfoomatapausta. Keski Suomessa todetaan keskimäärin 46 non Hodgkin lymfooma tapausta vuosittain. Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa hoidettiin 41 non Hodgkinlymfoomapotilasta. Non Hodgkin lymfoomatapaukset Keski Suomessa Ikä ja sukupuolijakauma Keski Suomessa mies nainen mies nainen Histologiseen REAL luokitukseen perustuva maligniteettiaste Matala maligniteettiaste 9 Korkea maligniteettiaste 24 Keskikorkea maligniteettiaste 1 Sekalaiset 7 41

42 Kliininen aste Ia 3 IIb 1 IIa 7 IVb 1 IIIa 6 IE 6 IVa 15 IIE 2 Hoito Kemoterapia 19 Sädehoito+kemoterapia 18 Exitus (hoitoja ei ehditty aloittamaan) Ennuste 4 Lymfoomapotilaiden ennusteeseen vaikuttaa solutyyppi. Matalan maligneettiasteen lymfoomat paranevat harvoin täysin, mutta niiden hitaan käyttäytymisen vuoksi potilaiden keskimääräinen elossaoloaika on n. 8 vuotta. Aggressiivisempien lymfoomien ennusteeseen voidaan käyttää nk IPI pisteytystä. Riskipisteitä kertyy levinneisyydestä, sairastumisiästä ( 6 vs > 6 v), LD arvosta, imusolmukealueiden ulkopuolella olevien pesäkkeiden määrästä sekä potilaan suorituskyvystä. 42

43 HODGKININ TAUTI Vastuulääkäri: Hanna Raunio Uusia Hodgkinin tautitapauksia todetaan vuosittain Suomessa keskimäärin 133, 59 kpl naisilla ja 74 kpl miehillä (tilasto vuosilta ). Vuonna 24 Keski Suomen keskussairaalassa hoidettiin 7 uutta Hodgkinin tautitapausta. Ikä ja sukupuolijakauma Keski Suomessa 24 SUKUPUOLI IKÄ HISTOLOGIA MIES 12 sidekudoskyhmyinen MIES 19 " MIES 23 " MIES 22 MIES 34 MIES 46 lymfosyyttivaltainen NAINEN 25 Kliininen aste Ia 2 Ib IIa 2 IIb 1 IIIa IIIb 1 IVa IVb 1 Hoito Viisi potilasta sai sekä sädehoidon että kemoterapian, kahdella potilaalla kemoterapian lisäksi suunnitelmissa myös sädehoitojaksot. Ennuste Hodgkinin taudin ennuste on kohtalaisen hyvä, potilaista % on elossa kahdeksan vuoden kuluttua taudin puhkeamisesta. 43