Yleispatologia Johdanto

Transkriptio

1 Mitä patologia on? Yleispatologia Johdanto Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Patologia on tautioppia. Inflammaatio ja immunologiset reaktiot ovat periaatteessa samanlaisia prosesseja riippumatta elimestä Patologia selvittää Miten diagnoosiin päästään? 1. Etiologiaa 2. Patogeneesia 3. Epidemiologiaa 4. Diagnoosia Kliininen informaatio (anamneesi) RTG PAD = Patologis-anatominen diagnoosi Veritutkimukset Virtsatutkimukset Selkäydineste SYLKI 5. Seurauksia Elektronimikroskopia TEM SEM IMMUNOEM Histokemiallinen diagnoosi markkeri Histologinen diagnoosi biopsia valomikroskooppi Sytologinen diagnoosi Miten tauti määritellään? Patologian jaotteluita 1. Ruumiinavaus Makroskooppinen tutkimus Mikroskooppinen tutkimus 2. Biopsia Neulabiopsia Ohutneulabiopsia Kirurginen biopsia 3. Sytologinen näyte 1. Kliininen patologia antaa tietoja kliinikolle 2. Kokeellinen patologia esim. kemoterapeuttiset keinot TAI 1. Yleispatologia yleisprinsiippi 2. Elinpatologia esim. silmä, gynekologia, lapset, suupatologia 1

2 Muutamia käsitteitä Miksi kuolemansyyt on selvitettävä? 1. Patologinen tila = pysyvä tila 2. Patologinen prosessi = dynaaminen tila Suomi liittyi kuolemansyyn selvittämistä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen v Kuolemansyyt tuottavat merkittävää tietoa sekä yhteiskunnalle että yksityisille ihmisille. Niitä tarvitaan terveydenhuollon, sairaanhoidon, tieteellisen tutkimuksen ja monien yhteisten toimintojen suunnittelun pohjaksi. Hoitoresursseja ei voida jakaa pelkästään hoidossa olevien määriä tarkkailemalla, vaan kuolleisuudellakin on tärkeä merkitys. Noin kolmasosa vainajista pääsee tai joutuu ruumiinavaukseen; lääketieteelliseen tai oikeuslääketieteelliseen. Yksilötasolla kuolemansyynselvitys vastaa lähiomaisten tiedontarpeeseen. Jos vainajan omaisella on epäilyksiä tutkimusten tai hoidon laadusta, heillä on oikeus saada luotettava, mieluummin puolueeton arviointi kuolemantapauksessa. Kuolemansyyn asiallinen selvitys on asioitten hoidon kannalta ratkaisevan tärkeää tilanteessa, jossa voi syntyä epäilyjä esim. tutkimusten tai hoidon laiminlyönnistä. Onneksi ollaan jo kaukana ajoista, jolloin voitiin jopa aiheellisesti epäillä hoitovirheitä peitettävän mullalla! Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 7 mukaan poliisin on suoritettava tutkinta seuraavissa tapauksissa: 1. Kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa. 2. Kun kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä. 3. Kun kuolema muuten on tapahtunut yllättävästi. Näissä äkillisissä tapauksissa ns. ei luonnollisissa kuolemissa poliisi vastaa tutkinnasta käyttäen lääkäriä apunaan ja useimmiten näissä tapauksissa suoritetaan siis oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. 2

3 Lääketieteellisten ja oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrät Lääketieteellisten ruumiinavausten määrä on vähentynyt jatkuvasti. Vuonna 1975 se tehtiin 9044 vainajalle (21 %:lle kuolleista). Vuonna 2010 määrä oli 3345 (n. 6,5 %:lle kuolleista). Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä on lisääntynyt. Vuonna 1975 se tehtiin 6418 vainajalle (15 %:lle kuolleista). Vuonna 2010 se tehtiin vainajalle (n. 23 %:lle kuolleista). Elävänä syntyneet sukupuolen mukaan Vuosi Pojat Tytöt Lähde: Valvira/Tilastokeskus Suomalaisten yleisimmät kuolemansyyt vuotiaiden miesten yleisimmät kuolemansyyt 2010 Yhteensä Miehet Naiset Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Dementia, Alzheimerin tauti Tapaturmat Hengityselinten sairaudet Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys Itsemurhat Muut kuolemansyyt Kuolleita yhteensä vuotiaiden naisten yleisimmät kuolemansyyt 2010 Liikennetapaturmat vuonna 2010 Miehet Naiset Ikäluokat yhteensä

4 Itsemurhat vuonna 2010 (koko maa) Uusien syöpätapausten määrät yleisimmissä syöpämuodoissa vuosina 1960 ja 2004 Vuonna 2010 tehtiin itsemurhia 8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sukupuolet yhteensä 954 Miehet 718 Naiset 236 LLähde: Syöpä Suomessa 2006-julkaisu Syöpään sairastuu joka neljäs suomalainen Yleisimmät syövät vuonna 2010, MIEHET Syöpä on yleinen sairaus, sillä joka neljäs suomalainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa syöpään. Sairastumisvaara kasvaa iän myötä. Vuosittain sairastuu noin suomalaista, joista yli puolet paranee. Paranemismahdollisuus riippuu syövänlaadusta ja sen levinneisyysasteesta. Väestön keskuudessa elää noin syövän jossain elämänsä vaiheessa sairastunutta ihmistä. Primaaripaikka Tapausten määrä Prosenttijakauma Ilmaantuvuus kohti 1 Eturauhanen Keuhkot, henkitorvi Paksusuoli Iho, ei-melanooma Rakko, ureter, urethra Non-Hodgkin-lymfooma Peräsuoli, peräaukko Ihomelanooma Munuainen Haima Aivot, keskushermosto Maha Leukemia Maksa Ruokatorvi Myelooma Kives Nielu Kurkunpää Kokonaissyöpä Ikävakioitu "maailman standardiväestöön". 2 Ihon basalioomat eivät sisälly lukuihin Lähde: Suomen Syöpärekisteri Yleisimmät syövät vuonna 2010, NAISET Hyvänlaatuiset ja pahanlaatuiset kasvaimet niiden kudostyyppien mukaan: Primaaripaikka Tapausten määrä Prosenttijakauma Ilmaantuvuus kohti 1 Rinta Paksusuoli Kohdunrunko Keuhkot, henkitorvi Iho, ei-melanooma Ihomelanooma Aivot, keskushermosto Non-Hodgkin-lymfooma Haima Munasarjat Peräsuoli, peräaukko Munuainen Kilpirauhanen Leukemia Maha Rakko, ureter, urethra Myelooma Maksa Sappirakko, sappitiet Kohdunkaula Sidekudokset Kokonaissyöpä Ikävakioitu "maailman standardiväestöön". 2 Ihon basalioomat eivät sisälly lukuihin. Lähde: Suomen Syöpärekisteri 4

5 Hyvänlaatuinen kasvain Pahanlaatuinen kasvain Kapseloitunut Ei tunkeudu lähikudoksiin Hyvin erilaistunut Vähän solunjakautumisia eli mitooseja Hidaskasvuinen Ei lähetä etäpesäkkeitä Kapseloitumaton Tunkeutuu lähikudoksiin Vähemmän erilaistunut Solunjakautumiset eli mitoosit usein yleisiä Kasvaa yleensä nopeasti Saattaa lähettää etäpesäkkeitä Esimerkkejä syöpää aiheuttavista tekijöistä eli karsinogeeneista: 1. Elintapoihin liittyvät tupakansavu alkoholi auringonvalo (ihon polttaminen) jotkut ravintotekijät 2. Työ- ja elinympäristöön liittyvät asbestikuidut (kivihiili) terva ja piki monirenkaiset hiilivedyt (esim. bentsopyreeni) eräät metalliyhdisteet eräät muovikemikaalit (esim. vinyylikloridi) 3. Bakteerit ja virukset Helicobacter pylori (bakteeri, joka aiheuttaa mahakatarria) HBV, HCV (viruksia, jotka aiheuttavat maksatulehdusta) HPV (human papilloma virus, aiheuttaa muutoksia esim. kohdunkaulan soluissa) EBV (Epstein-Barrin virus, herpesryhmän virus, joka aiheuttaa nielun imukudoksen tulehduksen) 4. Säteily ionisoiva (esim. röntgensäteily, maaperän radon) ionisoitumaton (auringon ultraviolettisäteily) 5. Eräät lääkeaineet jotkut solunsalpaajat jotkut hormonit immuunipuutostilaa aiheuttavat lääkkeet 5