Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen
|
|
- Marja-Leena Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän joukkoseulonnan teho perustuu koko seulontaketjuun; kutsuista mahdollisen esiasteen hoitoon ja seurantaan. Kolposkopialla varmistetaan ja hoidetaan kohdunkaulan poikkeavat solulöydökset. Vaikka kolposkopia diagnostisena toimenpiteenä on pysynyt hyvin samankaltaisena vuosikymmeniä, kohdunkaulan solumuutosten hoito- ja seurantatavat sekä -kriteerit ovat muuttuneet joukkoseulonnan 40- vuotisen historian aikana. Selvitimme kyselytutkimuksella Suomen sairaaloiden nykyisiä kolposkopiakäytäntöjä kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten hoidossa. Kyselyymme vastasi 35 sairaalaa. Vaikeat solumuutokset hoidetaan kaikissa sairaaloissa aina, mutta lievien hoito ja seuranta on kirjavaa. Useassa paikassa hoitona käytetään vielä anestesiassa tehtävää veitsikonisaatiota, mutta suurin osa on siirtynyt resursseja ja potilasta säästävään polikliiniseen sähkösilmukkahoitoon. Seuranta-ajat vaihtelevat, samaten laadunvalvonta. Kolposkopioiden vuosittainen kokonaismäärä ja seuranta-ajat vaihtelivat suuresti. Koska samaan aikaan kohdunkaulan joukkoseulonnassa on ollut ongelmia ja kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus suurentunut, olisi kolposkopiaohjeiston yhtenäistäminen aiheellista parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Maailman toiseksi yleisin naisten pahanlaatuinen kasvain kohdunkaulan syöpä on ollut Suomessa valtakunnallisen joukkotarkastusseulonnan kohteena pian 40 vuotta. Seulonnan aikana kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja siihen liittyvä kuolleisuus ovat vähentyneet noin 80 % (Anttila ym. 1998). Joukkoseulonnan syöpää ehkäisevä teho ei perustu pelkästään Papa-näytteeseen. Kaikki seulontaketjun osat kutsuista mahdollisen esiasteen hoitoon ja seurantaan ovat tärkeitä tuloksen saavuttamisessa. Suomen nykyiset kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus- (4,5 / naisvuotta) ja kuolleisuusluvut (1,0/ naisvuotta vuonna 1998) ovat edelleen maailman pienimpiä. Kuitenkin ilmaantuvuus alkoi 1990-luvun alun jälkeen suurentua nopeasti. Viime vuosina muutos on hiukan tasoittunut. Syitä ilmaantuvuuden kasvuun on useita: tärkein on nuorten naisten huono osallistuminen Papa-tutkimuksiin (Anttila ja Nieminen 2000). Muihin syihin kuuluu mm. seulonnan laadun vaihtelu (Nieminen ym. 2000). Kunnat vastaavat seulonnan järjestämisestä, ja valtaosa niistä kutsuu asetuksen mukaisesti vuotiaita naisia Papa-tutkimukseen viiden vuoden välein. Kolposkopialla eli kohdunsuun ja emättimen tähystyksellä on tärkeä asema syövän ehkäisyssä. Sillä varmistetaan Papa-tutkimuksessa todetun solumuutoksen laatu ja paikka ja otetaan kohdistetut näytteet histologista tutkimusta varten. Kolposkopian aiheet vaihtelevat ja vaikuttavat oleellisesti kolposkopioiden tarpeeseen. Kolposkopian avulla annetaan tarvittaessa myös kohdunkaulan muutosten mikrokirurginen hoito. Itse kolposkopia on toimenpiteenä pysynyt 50 Duodecim 2003;119:50 5 R. Zilliacus ja P. Nieminen
2 melko samanlaisena vuosikymmeniä. Diagnostiikka perustuu optiseen suurennukseen sekä keittosuola- ja etikkaliuoksen ja joskus myös jodin käyttöön. Löydösten kuvantaminen ja tallentaminen video- ja digitaalikuvina on kehittynyt ja korvaa usein valokuvaamisen. Selvin muutos on kuitenkin tapahtunut kohdunkaulan solumuutosten hoidossa. Totunnaisen veitsikonisaation sijaan alettiin 1970-luvulla käyttää kryohoitoa luvulla siirryttiin yleisesti hiilidioksidilaseriin ja 1990-luvulla sähkösilmukkaeli»loop»-hoitoon. Veitsikonisaation vaatimasta nukutuksesta ja usean päivän sairaalahoidosta on päästy. Sähkösilmukkahoito on paikallispuudutuksessa tehtävä polikliininen toimenpide, joka ei vaadi edes sairauslomaa (Mentula ja Nieminen 2000). Kolposkooppiset hoitokäytännöt ovat Suomessa olleet kuitenkin kovin vaihtelevia. Koska muutoksen tutkimisella, hoidolla ja seurannalla on oleellinen vaikutus kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuteen ja siihen liittyvään kuolleisuuteen, selvitimme, miten ja kuka tekee kolposkopiat Suomen eri sairaaloissa. Aineisto ja menetelmät Lähetimme keväällä 2001 yksisivuisen kyselylomakkeen 47:ään gynekologista toimintaa harjoittavaan sairaalaan kyseisten yksiköiden ylilääkäreille selvittääksemme sairaaloiden kolposkopiatoimintaa sekä kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten hoitokäytäntöä. Kyselyyn vastasi 35 yksikköä (74 %). Sairaaloiden gynekologiset yksiköt ja niiden miehitys olivat varsin erilaisia. Kuudessa vastanneessa sairaalassa oli ainoastaan yksi naistentautien erikoislääkäri. Kahdessatoista sairaalassa oli vähintään viisi erikoislääkäriä. Suurimmassa oli 25 erikoislääkäriä ja sen lisäksi 18 sairaalalääkäriä (erikoistuvaa tai apulaislääkäriä). Kuudessa sairaalassa ei ollut ollenkaan sairaalalääkäreitä. Tulokset Kaikissa 35 sairaalassa diagnostisia kolposkopioita tekivät erikoislääkärit. Heidän lisäkseen sairaalalääkärit (erikoistuvat tai apulaislääkärit) tekivät kolposkopioita 24 sairaalassa. Yliopistosairaaloissa samoin kuin suurimmissa keskus- sairaaloissa sairaalalääkärit tekivät koulutusaikanaan kolposkopioita, useimmiten spesialistin johdolla. Kohdunsuun hoitoja annettiin 17 sairaalassa ainoastaan erikoislääkärivoimin; 18 sairaalassa myös sairaalalääkärit tekivät hoitotoimenpiteitä. Suurimmassa yksikössä tehtiin kaikkiaan yhteensä diagnostista ja hoidollista kolposkopiaa vuoden aikana ja neljässä muussa sairaalassa yli vuodessa kolposkopiaa vuodessa tehtiin seitsemässä sairaalassa ja alle 500 tähystystä 19:ssä. Pienin yksikkö ilmoitti tekevänsä vain 20 kolposkopiaa vuodessa. Hoitokäytännöt vaihtelivat huomattavasti. Keskivaikeat ja vaikeat kohdunkaulan esiastemuutokset (dysplasia moderata ja gravis sekä carcinoma in situ) hoidettiin järjestelmällisesti kaikissa yksiköissä. Lievät dysplasiat hoidettiin 33 yksikössä aina ja kaksi ilmoitti seuraavansa yleensä niitä. Kohdunsuun ei-dysplastiset kondyloomamuutokset (HPV) hoidettiin aina kymmenessä yksikössä, kun taas 24 yksikköä ilmoitti yleensä seuraavansa niitä vaihtelevan ajan. Hoitomenetelmät olivat kirjavia (kuva 1). Sähkösilmukkahoito oli ylivoimaisesti käytetyin; ainoastaan sitä käytti 14 yksikköä. Seitsemän yksikköä käytti sen lisäksi laservaporisaatiota ja 11 kryohoitoa. Yksitoista sairaalaa käytti edelleen veitsikonisaatiota. Kohdunkaulan solumuutokset hoidettiin useimmiten polikliinisesti (21 sairaalaa) käyttäen kivunlievityksenä paikallispuudutusta. Päiväkirurgisena toimenpiteenä leikkaussaliolosuhteissa toimenpiteet tehtiin yhdeksässä sairaalassa yleisanestesiassa ja yhdessä paikallispuudutuksen avulla. Lopuissa neljässä sairaalassa toimenpiteitä tehtiin sekä poliklinikassa että leikkaussalissa ja anestesiamenetelmä vaihteli. Palautekokouksia, joissa tarkastettiin potilastapauksia ja hoitolinjoja kolposkooppisten, sytologisten ja histologisten löydöksien avulla patologin ollessa läsnä, järjestettiin hyvin eri tavoin. Viisitoista yksikköä ei järjestänyt tällaisia lainkaan ja kolme vain satunnaisesti. Kuusi yksikköä järjesti palautekokouksia viikottain ja 11 ilmoitti pitävänsä niitä joka kuukausi. Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten hoitotuloksen seuranta oli järjestetty eri tavoin ky- Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa 51
3 Sairaaloiden määrä a = Sähkösilmukka b = Kryohoito c = Laservaporisaatio d = Laserkonisaatio e = Veitsikonisaatio a a + b a + c a + d a + e c + d b + e Kuva 1. Kohdunkaulan solumuutosten hoitomenetelmät ja niiden käyttäjien jakauma. Sairaaloiden määrä Lievät muutokset Vahvat muutokset 0 Jälkitarkastus + 1 vuosi + 2 vuotta + 3 vuotta Ei seurantaa Vuosia Kuva 2. Hoitotuloksen seuranta hoitopaikassa. selyyn vastanneissa sairaaloissa (kuva 2). Linja oli yhtenäisin vaikeiden esiasteiden seurannassa. Seurantamenetelmää (kolposkopia ja Papa tai pelkkä Papa) ei erikseen kysytty. Kolposkopistien tiedot ja taidot oli hankittu erilaisista lähteistä (kuva 3). Tärkein tiedon lähde näytti olevan erikoislääkärikoulutus. Kirjallisuutta pidettiin suunnilleen yhtä tärkeänä lähteenä kuin Suomen Kolposkopiayhdistyksen koulutustilaisuuksia. Viimeksi mainittu asettui tärkeysjärjestyksessä kansainvälisten kongressien edelle. Kolposkopiataidot olivat kuitenkin varsin monella itse opittuja. Kolposkopiatoiminnan mielekkyyttä päivittäisessä työssä arvioitiin asteikolla Keskiarvo oli 7,6 ja vaihteluväli Vastaajista R. Zilliacus ja P. Nieminen
4 Sairaaloiden määrä Erikoistumiskoulutus Kirjallisuus Kolp.yhdis. koulutus Kongressit Itseopittua Kuva 3. Kolposkopistien koulutus, tietolähteet tärkeysjärjestyksessä antoi arvosanan 8, kahdeksan arvosanan 7 ja viisi arvosti toimintaa täyden kympin verran. Vain yksi antoi arvosanaksi 4 ja yhden suuren yksikön esimies antoi arvosanan 5. Pohdinta Kohdunkaulan syövän torjuntaan olennaisesti liittyvät kolposkopiat kuormittavat julkista terveydenhuoltoa varovaisestikin arvioiden yli käynnillä vuosittain. Poliklinikkakäynnin hinta on noin 200 euroa, joten kokonaiskustannukset nousevat ainakin neljään miljoonaan vuodessa. Toisaalta koko kohdunkaulasyövän seulontaohjelma on Suomessa ollut kustannus-hyötysuhteeltaan kannattava (Hristova ja Hakama 1997). Kohdunkaulan syövän seulonta ja onnistunut torjunta ovat monen tekijän yhteistulos. Syövän ilmaantuvuuden huomattava pieneneminen 1990-luvulla seulontaikäisillä naisilla antaa aiheen tarkastella myös solu- ja kudosmuutosten hoitoja Papa-diagnostiikan ja seulontaorganisaation lisäksi. Kolposkopiadiagnostiikan ja -hoitojen sekä seurannan laatu vaikuttavat luonnollisesti oleellisesti syöpälukuihin. Koska Papadiagnostiikan leviäminen moniin uusiin laboratorioihin on aiheuttanut laatuongelmia (Nieminen ym. 2000), saattaa samoja ongelmia syntyä myös kolposkopioiden osalta. Kohdunkaulan solumuutosten hoidossa päätösten pitää perustua kolmeen tietolähteeseen: sytologiaan, histologiaan ja kolposkopialöydökseen. Niinpä muutosten kolposkooppinen hoito vaatii myös runsaasti diagnostisen kolposkopian kokemusta ja toiminnan jatkuvaa harjoittamista. Kolposkooppinen diagnoosi perustuu tekijän näköhavaintoon kohdunkaulan morfologiasta optisen suurennuksen avulla. Histologia ja sytologia taas perustuvat kudoksen ja solujen mikroskooppisen rakenteen tulkintaan. Kuten kudosdiagnostiikassa myös kolposkopialöydöksen tulkinnassa kokeneidenkin diagnostikkojen mielipiteet menevät usein ristiin, jopa testitilanteissa (Sellors ym. 1990) saati rutiinitoiminnassa. Kolposkopistin täytyy olla myös tekniikaltaan riittävän kokenut ja taitava saadakseen edustavat näytteet pahimmilta muutosalueilta. Kyselyn mukaan Suomessa tehdään kolposkopioita useissa paikoissa ja hyvinkin vaihtelevia määriä. Määrään vaikuttaa sairaalan ja alueen koon lisäksi mm. kolposkopian aiheiden määritys. Koska joissakin paikoissa kolposkopioiden melko vähäinen määrä jakautuu usean lääkärin kesken, voidaan olettaa, että kolposkopioiden henkilökohtainen määrä saattaa jää- Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa 53
5 dä niin pieneksi, ettei rutiinista voi juuri puhua. Euroopan kolposkopiayhdistyksen suositus on, että koulutettava lääkäri tekee 100 ohjattua kolposkopiaa ennen omatoimista työtä. Suomessa voi moni rutiinityötä tekevä lääkäri jäädä tuon määrän alle. Hoitoaiheet olivat kyselyn mukaan hyvin samansuuntaisia, mutta hoitokäytännöissä oli eroja. Vaikeat muutokset (carcinoma in situ, dysplasia gravis ja moderata) hoidettiin aina, kuten muuallakin länsimaissa. Lievät muutokset dysplasia levis ja HPV-muutokset ilman dysplasiaa hoidetaan Suomessa aktiivisemmin kuin useissa muissa maissa. Tosin dysplasian kriteerit voivat vaihdella maittain ja tietysti myös Suomessa paikkakunnittain. Aktiivinen hoitolinja Suomessa koko joukkoseulonnan aikana on osoittautunut kuitenkin toimivaksi, jos mittarina pidetään kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta (Nieminen ym. 1995). Toisaalta liian aktiivinen linja voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa turhia komplikaatiota useimmat lievät muutoksethan paranevat itsekseen vuoden kahden aikana (Koutsky ym. 1992) luvulla sähkösilmukkahoito levisi maailmalla kohdunkaulan solumuutosten hoitomenetelmänä. Se on osoittautunut hyväksi ja tehokkaaksi myös Suomessa (Mentula ja Nieminen 2000). Kohdunkaulan striktuurat ovat vähäisempiä kuin veitsikonisaatiossa, hoito voidaan hyvin tehdä polikliinisesti, sairaslomaa ei tarvita ja sähkösilmukalla irrotettu konus on hyvä preparaatti histologiseen tutkimukseen. Kyselymme mukaan Suomessa käytetään edelleen paljon resursseja vaativaa ja suurehkon komplikaatioriskin veitsikonisaatiota. Kryohoidon käytön runsaus oli yllättävää, koska tässä tuhoavassa menetelmässä hoidon Hoidon ja seurannan laatua voidaan ylläpitää ja varmistaa kokouksin, joissa käydään läpi potilaiden sytologiset ja histologiset löydökset sekä kolposkooppinen diagnoosi. laajuus ja vaikutus jäävät todentamatta ja residiiviriski suuremmaksi. Lähes kolmasosa sairaaloista teki kolposkooppiset hoitotoimenpiteet leikkaussaliolosuhteissa ja useimmiten yleisanestesiassa. Tämä saattaa olla resurssien tuhlausta, koska nykyisillä menetelmillä hoito voidaan tehdä polikliinisesti paikallispuudutuksessa erittäin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Tällöin vapautuu kallista leikkaussaliaikaa ja myös potilaat hyötyvät komplikaatioriskien vähentyessä sekä liittännäis- ja jälkihoitojen keventyessä. Hoidon ja seurannan laatua voidaan ylläpitää ja varmistaa kokouksin, joissa käydään läpi potilaiden sytologiset ja histologiset löydökset sekä kolposkooppinen diagnoosi. Koska jokainen näistä tutkimuksista yksittäisenä menetelmänä on epävarma ja niiden löydökset subjektiivisia, tulosten yhdistäminen ja toistuva arviointi kohentaa väistämättä toiminnan varmuutta ja laatua. Kyselymme mukaan lähes puolet sairaaloistamme ei järjestänyt tällaista kokoustoimintaa lainkaan tai järjesti sitä erittäin harvoin. Vain kuusi yksikköä piti kokouksia viikoittain. Tämäntyyppisen toiminnan toivoisi lisääntyvän. Kolposkopiataidot ja työn mielekkyys ovat myös motivoivia tekijöitä ja jonkinlainen tae työn laadusta, ja siksi oman kolposkopiatyön vähäinen arvostus joissakin sairaaloissa antaa ajattelemisen aihetta. Näiden asioiden saattaminen kuntoon on myös Suomen Kolposkopia- ja Gynekologiyhdistysten suuri haaste ja tehtävä. Nämä yhdistykset ovatkin yhdessä Duodecimin kanssa käynnistäneet Käypä hoito -projektin»kohdunkaulan solumuutosten diagnostiikka, hoito ja seuranta». Kirjallisuutta Anttila A, Pukkala E, Nieminen P, Hakama M. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus kääntynyt Suomessa jyrkkään nousuun. Duodecim 1998;114: Anttila A, Nieminen P. Cervical cancer screening programme in Finland. Eur J Cancer 2000;36: Hristova L, Hakama M. Effect of screening for cancer in the Nordic 54 R. Zilliacus ja P. Nieminen
6 countries on deaths, costs and quality of life up to the year Acta Oncol 1997;36 (Suppl 9):1 60. Koutsky LA, Holmes KK, Critchlow CW, ym. A cohort study of the risk of cervical intraepithelial neoplasia grade 2 or 3 in relation to papillomavirus infection. N Engl J Med 1992;327: Mentula M, Nieminen P. Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Duodecim 2000;116: Nieminen P, Kallio M, Hakama M. Effect of mass-screening on incidence and mortality of squamous and adenocarcinoma of cervix uteri. Obstet Gynecol 1995;85: Nieminen P, Kallio M, Anttila A, Hakama M. Organised vs. spontaneous Pap-smear screening for cervical cancer: A case-control study. Int J Cancer 1999;83(1):55 8. Nieminen P, Tarkkanen J, Timonen T, Meyer B, Hakama M, Anttila A. Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla. Duodecim 2000;116: Sellors JW, Nieminen P, Vesterinen E, Paavonen J. Observer variability in the scoring of colpophotographs. Obstet Gynecol 1990;76: ROBERT ZILLIACUS, LL robert.zilliacus@yths.fi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A Helsinki PEKKA NIEMINEN, dosentti, erikoislääkäri pekka.nieminen@hus.fi HUS:n naistenklinikka PL 140, HUS Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa 55
Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan solumuutosten hoito on vuosien saatossa vaihdellut, ja yhdeksänkymmentäluvun alusta
LisätiedotKohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla Pekka Nieminen, Jussi Tarkkanen, Tuomo Timonen, Bengt Meyer, Matti Hakama ja Ahti Anttila Vuodesta 1991 kohdunkaulan
LisätiedotKoulutusohjelman yhteenveto
SUOMEN KOLPOSKOPIAYHDISTYKSEN (SKY) MYÖNTÄMÄ KOLPOSKOPIASERTIFIKAATTI (SKYKS) Koulutusohjelman yhteenveto Miksi tarvitaan kolposkopian koulutusohjelmaa ja sertifikaattia? Koulutusohjelma on tehty varmistamaan
LisätiedotKohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot
Gynekologinen syöpä Ilkka Kalliala ja Pekka Nieminen Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama
ALKUPERÄISTUTKIMUS Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä valtakunnallinen seulonta
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotGynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus
Pekka Nieminen ja Tuomo Timonen TEEMA: SYTOLOGIA Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Papakokeella tehdyt kohdunkaulasyövän seulonnat ovat Suomessa pienentäneet taudin ilmaantuvuutta
LisätiedotMiten Papa-lausuntoa tulee lukea?
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? Pekka Nieminen Vuoden 1991 jälkeen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus alkoi Suomessa nopeasti kasvaa. Tätä ennen tilanne oli ollut hyvä miltei 40 vuoden
LisätiedotPinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)
Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti
LisätiedotKohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Päivitetty 23.11.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin,
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2017 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2017 Kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa on merkittäviä alueellisia eroja. Ohjelman yhtenäistäminen edellyttää valtakunnallisen ja alueellisen ohjausrakenteen
LisätiedotRaportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta
Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotKohdunkaulan syövän seulonnassa suuria alueellisia eroja
Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Ahti Anttila FT, tutkimusjohtaja Tero Näveri VTM, suunnittelija Tytti Sarkeala FT, seulontatoimintojen päällikkö Joukkotarkastusrekisteri, Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa
LisätiedotGynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka
Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus Ollut toistuvasti kutsuttuna luennoitsijana
LisätiedotPotilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle
Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyönkoulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö
LisätiedotKOLPOSKOPIAKÄYNNIT OYS:SSA VUONNA 2015: PAPA- NÄYTTEEN SYTOLOGIAN KORRELAATIO KOLPOSKOPIASSA OTETUN BIOPSIAN HISTOLOGIAAN
KOLPOSKOPIAKÄYNNIT OYS:SSA VUONNA 215: PAPA- NÄYTTEEN SYTOLOGIAN KORRELAATIO KOLPOSKOPIASSA OTETUN BIOPSIAN HISTOLOGIAAN Keränen, Sara Syventävien opintojen tutkielma Oulun lääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotSyöpärekisteri ja seulonnat
Syöpärekisteri ja seulonnat Ahti Anttila, FT, dosentti Joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Suomen Syöpärekisteri, Helsinki LabQuality päivät 7.2.2009, Sessio 16: Patologia Tärkeimmät suositukset
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
LisätiedotPotilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla
Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla Nurmi, Niina Rosimo-Luhtanen, Taija 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Päivitetty 14.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotKOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala
KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2018 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2018 JOUKKOTARKASTUSREKISTERI 50 VUOTTA Yli 50-vuotta käynnissä ollut kohdunkaulasyövän seulontaohjelma on ollut vaikuttava. Erinomaisista tuloksista huolimatta
LisätiedotSYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT
SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia MÄÄRITELMIÄ Laatukontrolli (quality control) Menettelyt toivotun laatutason todentamiseksi
LisätiedotOrganisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa
Alkuperäistutkimus Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Mervi Kallio, Pekka Nieminen, Ahti Anttila ja Matti Hakama Tämän tutkimuksen
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
Lisätiedotylilääkäri Teijo Kuopio
ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotKohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi
Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Tähdellä (*) merkitty tieto rekisteröidään joukkotarkastusrekisteriin. 1. Sukunimi ja etunimet tarvittaessa näytteenottaja merkitsee nimenmuutoksen
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotLAATUA PAPANÄYTTEISSÄ. Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia
LAATUA PAPANÄYTTEISSÄ Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia 32-VUOTIAS NAINEN Sytologia skriinattu NILM, vastattu lopulta AGC-NOS tämän perusteella Sytologia skriinattu NILM, vastattu lopulta AGC-NOS,
LisätiedotHPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta
HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,
LisätiedotKohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri Esityksen sisältö 1. YLEISTÄ SYÖPÄSEULONNOISTA 2. NYKYISEN KOHDUNKAULASEULONNAN
LisätiedotPapa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia
Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys Leila Lind, 8.12.2016 Epidemiologia Ei puhuta enää papa-suosituksesta, vaan kohdunkaulan suosituksesta
LisätiedotPapilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa
Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori Virologian ja immunologian osasto Kliinisen mikrobiologian vastuualue HUSLAB Virologian osasto
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotReumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS
Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumatauteja Ei-tulehdukselliset Nivelreuma raudet Selkärankareuma Tulehdukselliset Kulumasai-
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON
LisätiedotCervical cancer screening in Finland where are we now?
Cervical cancer screening in Finland where are we now? Pekka Nieminen, M.D. Chief Physician, Associate Professor Dept. of Obstetrics & Gynaecology Helsinki University Central Hospital Finland Conflict
LisätiedotOnko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta
Alkuperäistutkimus Onko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta Tähystysseulonnan kustannuksia ja vaikutusta kuolleisuuteen 60-vuotiailla suomalaisilla arvioitiin
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotMitä poliklinikalla voidaan tutkia ja hoitaa? Tuula Karipohja, HYKS NaiS
Mitä poliklinikalla voidaan tutkia ja hoitaa? Tuula Karipohja, HYKS NaiS 29.10.2018 HYKS naistentautien poliklinikka, Ruoholahti postiosoite: PL 615, 00029 HUS käyntiosoite: Itämerenkatu 5, 1. krs Mitä
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotSuomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön
ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:
LisätiedotPotilaiden elämänlaatu paranee, kun sairaus
Seulonnat Syöpätautien seulonta edelleen tarpeellista ja tehokasta Lyly Teppo, Ahti Anttila, Anssi Auvinen ja Matti Hakama Tietyn syöpätaudin seulonnalla on kaksi päätavoitetta: pienentää kyseisen syövän
LisätiedotLIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ
Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT
LisätiedotLataa Papa-kokeen kertomaa - Ervo Vesterinen. Lataa
Lataa Papa-kokeen kertomaa - Ervo Vesterinen Lataa Kirjailija: Ervo Vesterinen ISBN: 9789513741136 Sivumäärä: 183 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.46 Mb Ensimmäiseen suomenkieliseen papilloomavirusinfektioitakäsittelevään
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotPerusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto
Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä
LisätiedotVäestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta
Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotMilloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi
Milloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi Papan käyttö Organisoidussa seulonnassa Spontaani/opportunistisessa seulonnassa Diagnostiikassa Hoidon seurannassa
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotGynekologisen sytologian harjoitustehtäviä
Carmen Eskin & Heidi Hellgrén Gynekologisen sytologian harjoitustehtäviä Digitaalisessa oppimisympäristössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotSuomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,
LisätiedotKondylooman hoito. Näin hoidan. Kliininen kuva
Näin hoidan Eija Hiltunen-Back Kondylooman hoito Kondylooman aiheuttajana ovat yleensä pienen riskin papilloomavirukset (HPV) 6 ja 11. Ne esiintyvät tyypillisesti genitaalialueella ihonvärisinä syylämäisinä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotIT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY
IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan
LisätiedotKunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998
Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja
LisätiedotTyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA
Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita
LisätiedotAkillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011
Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotJorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO
Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO RAPORTTI VUODELTA 24 112/25 KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN
LisätiedotKohdunkaulan syövän biologinen tausta
Kohdunkaulan syövän biologinen tausta Henna Karhunen Luonnontieteiden kandidaatintutkielma Biologian tutkinto-ohjelma Oulun yliopisto Joulukuu 2018 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Syövän biologia... 4 2.1.
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotTULEVAISUUDEN HAASTEET LABOTORIOHOITAJILLE / BIOANALYYTIKOILLE PATOLOGIAN LABORATORIOSSA
TULEVAISUUDEN HAASTEET LABOTORIOHOITAJILLE / BIOANALYYTIKOILLE PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Ajatuksia ja ideoita työelämän ja koulutuksen näkökulmasta Anneli Kekkonen 09.02.2006 Labqualityn XXXIII Laaduntarkkailupäivät
LisätiedotJoko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä?
Joko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä? Kustannukset ja vaikuttavuus? vastaava lääkäri Suomen Maarit Syöpärekisteri Leinonen, LT vastaava lääkäri, Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys,
Lisätiedot6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.
6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotNaistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat
Naistentautien alueellinen koulutus 9.11.2018 Lähete- asiat Yleistä Kiitos sähköisistä lähetteistä! Lähete Aikoja antavat sekä osastonsihteerit että kätilösairaanhoitajat Potilaalle tieto ajanvarausajasta,
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
LisätiedotMRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen
MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotHPV-TESTIN KÄYTTÖ KOHDUNKAULAN SYÖVÄN JOUKKOSEULONNASSA
HPV-TESTIN KÄYTTÖ KOHDUNKAULAN SYÖVÄN JOUKKOSEULONNASSA Suvi Leskinen Opinnäytetyö Marraskuu 2016 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma
LisätiedotHPV-rokotteet: tilannepäivitys. Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum
HPV-rokotteet: tilannepäivitys Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum 4.3.2019 Erikoistuva lääkäri HUS Naistensairaalassa 2011- Post doc-tutkija HUS Naistensairaala 2011- Sidonnaisuudet: Honorary Clinical Lecturer,
LisätiedotKlamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku
Katsaus Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Klamydiat ovat virusten lailla vain solun sisällä lisääntyviä mikrobeja. Sekä Chlamydia trachomatis että Chlamydia pneumoniae näyttävät liittyvän levyepiteelisyövän
LisätiedotSyöpäseulonnan perusteet
Syöpäseulonnan perusteet Ahti Anttila FT, dosentti, tutkimusjohtaja Joukkotarkastusrekisteri Suomen Syöpärekisteri Helsinki Syöpäseulontojen tulevaisuus Suomessa STM seulontatyöryhmän järjestämä seminaari
LisätiedotLastenkardiologian lisäkoulutusohjelma
Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Päivämäärä: 15.6.2004 Valtakunnallinen koordinaattori dosentti Eero Jokinen 1. Johdanto: CESP (Confederation of European Specialists in Paediatrics), UEMS:n (European
LisätiedotKESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS
A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö
LisätiedotJäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi
Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö
1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ
tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista
LisätiedotKOLPOSKOPIA TÄRKEÄ TUTKIMUS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN TOTEAMISESSA
Irina Rissanen KOLPOSKOPIA TÄRKEÄ TUTKIMUS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN TOTEAMISESSA Ohje kolposkopiaan tulevalle asiakkaalle KOLPOSKOPIA TÄRKEÄ TUTKIMUS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN TOTEAMISESSA Ohje kolposkopiaan tulevalle
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
Lisätiedot