Jaamankankaan ranta-asemakaava

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Jaamankankaan ranta-asemakaava 533/ /2012 Ympäristölautakunta UPM-Kymmene Oyj on käynnistänyt ranta-asemakaavan laadinnan Höytiäisen etelärannalle Jaamankankaan alueelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 56 ha ja alue sisältää 3,7 km Höytiäisen rantaa. Ranta-asemakaava on niin sanottu maanomistajan kaava eli maanomistaja voi käynnistää omille maille rantarakentamista koskevan kaavoituksen. Kaavoitus tehdään kuitenkin ELY -keskuksen ja kunnan ohjauksessa. Lopullisen kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto ja hallinnollinen menettely on samanlainen, kuin kunnan omissa kaavahankkeissa. Ranta-asemakaavassa UPM:n konsulttina toimii FCG Kuopiosta. Ensimmäinen ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Tämän neuvottelun jälkeen on työstetty kaavaluonnos, joka on nyt tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Kaavoitusjohtaja on sopinut, että UPM maksaa kunnalle aiheutuneet kulut. Ranta-asemakaava koskee Kontiolahden kunnan Lehmon kylän tiloja ja Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-6, lähivirkistys-, uimaranta-, katu-, pysäköinti- sekä maa- ja metsätalousalueet. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa MRL 62 ja MRA 30 :n mukaisesti Jaamankankaan päivätyt ranta-asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY -keskuksilta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi ympäristölautakunta edellyttää, että osa M- alueista (maa- ja metsätalousalue) muutetaan MU-alueiksi (maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Ympäristölautakunta Jaamankankaan ranta-asemakaavan päivätyt luonnosasiakirjat olivat MRL 62 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan.

2 Lausunnot pyydettiin kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta sekä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Lausunnot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Alla on tiivistelmä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lausunnosta. Ranta-asemakaavaluonnos ei ole voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Maakuntakaavassa kaavoitettu alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), tärkeänä tai veden hankintaan soveltuvana pohjavesialueena (pv) sekä arvokkaana harju- tai moreenialueena (ge-1). Alue on myös osa rantojenkäytön kehittämisen kohdealuetta (rk). Ranta-asemakaavan laatimista tulee jatkaa vasta sen jälkeen, kun aluetta on ensin tarkasteltu osana kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta maakuntakaavan 4. vaiheen laatimisen yhteydessä. AO-rakennuspaikat voidaan muuttaa lomarakennuspaikoiksi. Ranta-asemakaavalla ei nykyisessäkään muodossa osoiteta taajatoimintoja. Kaava ei muutoinkaan estä tulevaisuudessa alueen kehittämistä potentiaalisena kasvualueena. Kaavaluonnoksessa on jätetty 63 % ranta-alueesta rakentamisen ulkopuolelle. Alueeseen kohdistuva yleinen virkistyspaine on huomioitu uimarantavarauksella sekä rakennuspaikkojen sijoittelulla. Yhtiö on aikaisemmin myynyt kunnalle venevalkama-alueen samalta ranta-alueelta. M-alueet voidaan muuttaa MU-alueiksi. Lisäksi yhtiöllä on kaava-alueen ulkopuolella laajat metsäalueet, joita voidaan käyttää virkistystoimintaan. Hirvirannan tilan kokonaispinta-ala on noin ha. Osoitetut rakennuspaikat ovat vain 0,8 % tilan kokonaispinta-alasta. Kaavaluonnos ei ole maakuntakaavan vastainen, koska ulkoilutarve on kaavassa huomioitu ja kaavassa jää 63 % rantaviivasta edelleen rakentamisen ulkopuolelle. Maakuntakaavan MU-alue ei estä rantarakentamista. Alueella ei ole myöskään MRL:n 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavan mukaan alue kestää normaalin määrän rantarakentamista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Alla on tiivistelmä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnosta. 1. Kaavan mitoitusta ei voi arvioida, koska emätilan mitoituslaskelma puuttuu. Alustavan tarkastelun perusteella myös kaava-alueen ulkopuolella on emätilaan kuuluvia tiloja, jotka on huomioitava mitoituksessa. Kaavaselostuksesta ei selviä, onko ilmoitettu rantaviivan pituus luonnollisen vai muunnetun rantaviivan pituus. Mitoitukseen ei ole laskettu korttelin 6 kolmea toisen vyöhykkeen rakennuspaikkaa. 2. Kaava vähentää oleellisesti Jaamankankaan muodostuman merkitystä Pohjois-Karjalan tärkeimpänä pohjavesireservinä.

3 3. Alueen geologisten ja luonnonmaiseman arvojen sekä sietokyvyn suojelua ei ole kaavassa huomioitu. 4. Kaava on sekä Pohjois-Karjalan maakuntakaavan että Joensuun seudun yleiskaava 2020:n vastainen. Aluetta on tarkoitus käsitellä Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheessa. Kaavahankkeen tulisi odottaa maakuntakaavoitusta tai järjestää työneuvottelu, johon kutsutaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Joensuun kaupungin edustajat. 1. Kaava-asiakirjoja on täydennetty rakennusoikeuden emätilakohtaisella (1959) mitoituslaskelmalla. Emätilalla on rantaviivaa 4575 m (muunnettu ja todellinen käytännössä sama) ja siitä on erotettu tilat 46:4, 46:10, 46:12, 46:23 ja 46:24 sekä LV-alue 46:13 (myyty kunnalle). Kaavassa osoitetut 21 rakennuspaikan lisäksi käytettyä on yhteensä 5 kpl. Emätilan mitoitukseksi tulee siten 5,68 rakennuspaikka / mitoitusrantaviiva. Alueelle on osoitettu 21 omarantaista rakennuspaikkaa. Alueella on rantaviivaa n. 3,7 km Alueen mitoitus on 5,7 rakennuspaikkaa / mitoitusrantakilometri. 2. Rakennuspaikat tullaan liittämään vesi- ja viemäriverkostoon. Samalla olemassa olevat kiinteistöt voidaan liittää verkostoon, jolloin pohjaveden pilaantumisriski tulee pienenemään tai poistumaan kokonaan. 3. Rakentaminen tapahtuu vanhalle vesijättöalueelle, jolloin harjualue ja vesistöön näkyvä rinteen lakialue jää täysin koskemattomaksi. Olevaa tiestöä voidaan hyödyntää täysimääräisesti, joten tiestön kehittämisen aiheuttamat muutokset ovat aivan olemattomat. Vanhan seutukaavan s-alueet eivät sijoitu rakentamisen osoitetuille alueille. Voimassa olevassa maakuntakaavassa suojelualueita ei enää ole merkitty. Korttelin 1 ja 2 rakennuspaikat sijoittuvat rannassa olevan tien ja rannan väliin ja s-alueet kohdistuvat tien toiselle puolelle vanhaan rantapenkkaan. Yhtiö on valmis osoittamaan s-alueet suojelualueiksi, jos yhteiskunta on valmis niiden suojeluun. Pohjois-Savon ELY-keskus: Alla on tiivistelmä Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnosta. Ranta-asemakaava-alueella ei sijaitse palveluita. Pohjois-Savon ELY-keskus suhtautuu kielteisesti ympärivuotisen asumisen osoittamiseen erilleen taajamasta, sillä se lisää liikennettä jo ennestään vaaralliseksi mielletyllä Puntarikoskentiellä. Vaikka koululaisille järjestettäisiin koulukyydit, on otettava huomioon myös lasten ja nuorten vapaa-ajan liikkuminen. Puntarikosken ja Jaamankankaan aluetta koskevia liikenneturvallisuusaloitteita ja palautteita on ELY-keskukselle toimitettu lukuisia. Koska Kontiolahden kunta on järjestelmällisesti osoittanut asumista Puntarikoskentien varteen, on kunnalla vastuu kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisesta. Palveluista osa haetaan Lehmon taajamasta, joka on huomattavasti lähempänä kuin Joensuu tai kirkonkylä.

4 Yhtiö on valmis siirtämään AO-rakennuspaikkojen kulkuyhteyden Kankaantien kautta Jaamankankaantielle ja tarvittaessa AO-rakennuspaikat muutetaan RA-rakennuspaikoiksi. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy: Kaavakarttaan on merkitty nykyiset 20 kv ilmajohdot ja pylväsmuuntamot (täydennetty puuttuvat pylväsmuuntamot punaisella) jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: -johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) -muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä. Huomioidaan ehdotuksessa esitetyt muuntamonpaikat. Johtoalueet on merkitty kartalle 10 m leveinä. Perusturvalautakunta: Alla on tiivistelmä perusturvalautakunnan lausunnosta. Onttolan alueen päivähoitopalvelut täyttyvät Kunnasniemi-Onttola-Pilkko alueiden asukkaiden tarpeista. Uusien asuinrakennuspaikkojen myötä tuleva päivähoidon tarve tulee huomioida palvelutarveselvityksessä. Huomioidaan kaavaselostuksessa. Koulutuslautakunta: Ei huomautettavaa. Ei toimenpiteitä. Tekninen lautakunta: Alla on tiivistelmä teknisen lautakunnan lausunnosta. 1. Alue tulisi liittää Onttolan vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen. 2. Liikenne pitäisi järjestää Palokankaantien kautta. Napakympintien jatkaminen Jaamankankaantielle Palokankaantien kautta mahdollistaisi tämän uuden rinnakkaistien käyttämisen uudelle kaava-alueelle liikennöimiseen. 1. Maanomistaja rakentaa kunnallistekniikan kaikille uusille rakennuspaikoille ja alueella olevilla rakennuspaikoille annetaan mahdollisuus liittyä verkostoon. 2. Tieyhteyden siirtämistä Kankaantien kautta kulkevaksi selvitetään, jolloin uudet rakennuspaikat eivät ohjautuisi Puntarikosken tielle. Teknisen osaston vesihuolto ja kuntatekniikka:

5 Alla on tiiviestelmä teknisen osaston vesihuollon ja kuntatekniikan lausunnosta. 1. Alue tulisi liittää Onttolan vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen. 2. Liikenne pitäisi järjestää Palokankaantien kautta. Napakympintien jatkaminen Jaamankankaantielle Palokankaantien kautta mahdollistaisi tämän uuden rinnakkaistien käyttämisen uudelle kaava-alueelle liikennöimiseen. Vaihtoehtoisesti kyseessä olevan kaava-alueen omistajan pitäisi osallistua Puntarikoskentien kevyen liikenteen väylän rakentamiskustannuksiin. 1. Maanomistaja rakentaa kunnallistekniikan kaikille uusille rakennuspaikoille ja alueella olevilla rakennuspaikoille annetaan mahdollisuus liittyä verkostoon. 2. Tieyhteyden siirtämistä Kankaantien kautta kulkevaksi selvitetään, jolloin uudet rakennuspaikat eivät ohjautuisi Puntarikosken tielle. Vapaa-aikalautakunta Alla on tiivistelmä vapaa-aikalautakunnan lausunnosta. Alueella on merkittävä virkistysalueen arvo. Uimarannan molemmin puolin tulisi lisätä VL-alueet sekä tarpeellinen huoltotila-alue P-alueen tuntumaan. Lukkorannantien uimaranta-alueesta kunnalla ja yhtiöllä on 5 vuoden vuokrasopimus. Kaavassa uimaranta-alueeksi on osoitettu 100 m leveä ranta-alue. Uimaranta-alueen itäosa voidaan osoittaa VL-alueeksi ja vastaavasti uimaranta-aluetta voidaan laajentaa länteen päin. Länsipäässä ei ole tarvetta puskurialueelle, koska alue rajoittuu M-alueeseen. LP-aluetta voidaan laajentaa länteen ja kaavassa voidaan osoittaa LP-alueen länsipäähän alueen osa, jolle voidaan sijoittaa 50 m²:n huoltorakennus. VV-alueen määräystä voidaan tarkentaa siten, että alueelle voi sijoittaa aluetta palvelevia rakenteita. Ranta-asemakaavaan lisätään VL-alueet uimarannan itäpuolelle sekä huoltotila-alue LP-alueen tuntumaan. Mielipiteet: Eenokinlahden yksityistien tiekunta: Nähtävillä olevan Jaamankankaan ranta-asemakaavan aluevarauksissa sijoittuvat korttelit AO-1 ja AO-2 Eenokinlahden yksityistien piiriin. Nykyisellään tien piirissä on yhdeksän vakituista asuntoa, kaksi rakenteilla olevaa vakituista asuntoa ja 16 loma-asuntoa. Vakituinen asutus sijoittuu pääosin Häikänlahdentielle ja vakituisen asumisen tierasitus kohdistuu Eenokinlahdentien alkuosaan.

6 Tien kunto ja liikenteenvälityskyky vastaavat juuri ja juuri tämän hetken tilannetta. Jos kaavaluonnoksessa osoitettu lisärakentaminen toteutuu, aiheuttaa tämä ongelmia tien vanhoille ja uusille käyttäjille lisääntyvän liikenteen muodossa. Tällä hetkellä tieosuus Häikänniementien risteyksestä Häikänlahdentien risteykseen on pääasiassa yksikaistainen ja etenkin talvisaikaan hyvin kapea. Tien viimeiselle kilometrille (tenniskentästä eteenpäin, AO-1, tontti 1) kohdistuu nykyisellään vain neljän loma-asunnon liikennerasitus. Tie on siltä osin kapea, mutkainen ja rakenteeltaan sellainen, että se on tarkoitettu vain vähäiseen käyttöön. Myös tieosuus Häikänlahdentien risteyksestä em. tenniskentän kohtaan on kapea ja tarkoitettu vain vähäiseen käyttöön ja vaatisi yhdeltä kohdin myös linjauksen muuttamista. Tiekunta katsoo, että ennen tonttien myyntiä ja rakentamisen aloittamista, tulisi maanomistajan saattaa tie kustannuksellaan tulevaa käyttötarvetta vastaavaan kuntoon. Se tarkoittaa tien uudelleen linjaamista ja rakentamista Häikänniementien risteyksestä eteenpäin. Tiekunta pitää hyvänä, että kaavaehdotuksessa olevan korttelin RA-1 tieyhteyttä ei ole osoitettu Eenokinlahdentien kautta Puntarikoskentielle vaan Jaamankankaan kautta lähinnä Kajaanintielle. Tieyhteys Kaunislahteen lisäisi merkittävästi tielle sellaista läpiajoliikennettä, joka ei liity tonttien käyttöön. Huomioitavaa on myös se, että toteutuessaan 13 vakituista asuntoa lisää omalta osaltaan jo nyt ajoittain vaarallisen vilkasta liikennettä kapealla Puntarikoskentiellä. Liikenne tonteilta palvelujen piiriin tulee tapahtumaan pääosin yksityisautoilla, sillä julkista liikennettä ei juuri ole ja kevyt liikenne on ao. väylien puuttuessa vaarallista ja siten vähäistä. Maanomistaja (UPM) saneeraa Eenokinlahden tien sellaiseen kuntoon, että se kestää ja palvelee tulevaa liikennettä, mikäli liikenne ohjataan sitä kautta. Tien sijoittumista voidaan tarvittaessa muuttaa kaava-alueen ulkopuolella. Liikenne voidaan ohjata myös Kankaantien kautta, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi. Yhtiö rakentaa alueelle myös vesi- ja viemärijohtoverkoston, johon myös jo olevien rakennuspaikkojen on mahdollista liittyä kustannuksellaan. Kontiolahden Luonnonystävät ry: Alla on tiivistelmä Kontiolahden Luonnonystävät ry:n mielipiteestä. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa ja Joensuun seudun yleiskaavassa Jaamankankaan alue on mainittu valtakunnallisesti arvokkaaksi harju- ja pohjavesialueeksi. Molemmissa kaavoissa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Yleiskaavan mukaan yhtenäisiä ranta-alueita tulee jättää vapaaksi yleiseen virkistyskäyttöön ja vesille pääsyyn. Kaava-alue on Höytiäisen vesijättömaata, jota on säilynyt hyvin vähän alkuperäisenä ja rakentamattomana. Järvenlaskun muovaamaa luontoa tulisi säilyttää

7 muistona tuleville sukupolville sekä jättää vapaaksi yleiseen virkistyskäyttöön. Ympärivuotinen asuminen ja sen edellyttämä liikenneyhteyksien ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä ympärivuotinen liikenne muuttavat luonnon tilaa laajasti. Omakotitaloalue rikkoo lisäksi merkittävästi yhdyskuntarakennetta. Tonttien väliin jätetyt VL-alueet ovat eteläisimmällä alueella pieniä ja epäyhtenäisiä. Näiden seikkojen vuoksi kaavaluonnos on sekä maakuntakaavan että Joensuun seudun yleiskaavan vastainen. Kaavassa osoitetut vähäiset rakennuspaikat eivät vaaranna harjualueen luonnonarvoja tai pohjaveden laatua. Rakennettava viemäriverkko parantaa nykyistä tilannetta, kun olemassa olevat kiinteistöt voidaan liittää siihen. Kaavaluonnoksessa on huomioitu yleinen virkistyskäyttö erittäin hyvin. Kaavassa jää rakentamisen ulkopuolelle 63 % rantaviivasta. Kaavassa on osoitettu uimaranta-alue yleiseen käyttöön ja yhtiö on jo aikaisemmin myynyt ranta-alueelta Pohjakylän venevalkama-alueen vierestä veneiden pitämistä varten Kontiolahden kunnalle. Jos on todellista tarvetta venepaikkojen lisäämiseen, yhtiö on valmis huomioimaan tämän kaavassa. Yksityisten mielipiteet: Liukkonen Reija ja Ollikainen Pentti: Ehdotamme muodostettavan 30 m leveä M-merkinnällä ja pikku s-kirjaimella (M/s) varustettu palsta RA-2 toisen tontin vasempaan reunaan (liite 2). Ja että kyseiselle alueelle saa sijoittaa enintään 30 k-m² suuruisen saunarakennuksen vähintään 15 m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rantasaunan terassin pinta-ala saa olla enintään 50 % saunarakennuksen kerrosalasta. Samalla paikalla on ollut kiinteistön käytössä sauna ilmeisesti 1800-luvun loppu puolelta asti, 1859 tapahtuneen Höytiäisen laskun jälkeen. Vuonna 1959 tämä kiinteistöllä käytössä ollut vanha savusauna paloi. Lupa uuden rakentamiseen on liitteenä (liite 1). Sauna on ollut pysyvässä käytössä Hirvisärkkä -nimisellä kiinteistöllä. Kiinteistötunnus E. Lupa oli voimassa asti ja koska kumpikaan osapuoli ei ole kiistänyt oikeutta yli 40 vuoteen, voitaneen todeta, että on syntynyt saavutettu oikeus, jota ei kiinteistöltä voida poistaa. Ja jotta saunan käyttö ja pääsy saunalle on mahdollista jatkossa, ehdotetaan muodostettavan tämä 30 metrin leveä M merkinnällä ja pikku s-kirjaimella varustettu palsta. Rakennusluvassa mainittu huvila on ollut Toivo Ollikaisen kuoltua vuonna 1976 hänen poikansa Pentti Ollikaisen omistuksessa. Omistus on siirretty Pentin tyttärelle Reija Liukkoselle. Hallintaoikeus on edelleen Pentti Ollikaisella. Mikäli esitetty M-alueen lisäys ei onnistu ja tontin ostaa ulkopuolinen taho, tulisi kauppaehdoissa olla maininta saunarasitteesta. Myös mahdollisesta

8 saunan käyttöoikeudesta. Ja korvauksia saunan käytön vaikeutuessa ja mahdollisesta purkamisesta. Kiinteistöllä E on ollut rannalla sauna noin 100 vuotta. Vuokrasopimus saunan pitämisestä on loppunut vuonna Se, että yhtiö ei ole purattanut tai siirrättänyt saunaa rannasta, ei tuo muistuttajille hallintaoikeutta saati omistusoikeutta maa-alueeseen. Yhtiö on antanut ystävällisyyttään pitää saunaa maa-alueellaan. Em. perusteella ei ole tarvetta tai perusteita osoittaa saunan aluetta omaksi. Todettakoon lisäksi, että valittajan omistamalla tilalla ei ole kulkuoikeutta saunalle. Kulkuoikeus katkeaa vesijättöalueen rajalle. Yhtiö on myös ilmoittanut, että muistuttajilla on mahdollista ostaa kaavassa osoitettu rakennuspaikka kaavan saatua lainvoiman. Ruokonen Reijo: Alla on tiivistelmä Reijo Ruokosen mielipiteestä. 1. Kyseessä ei ole ranta-asemakaava, koska ympärivuotiseen asumiseen osoitettuja rakennuspaikkoja on enemmän kuin loma-asuntopaikkoja. 2. Ranta-asemakaavan asiakirjoista puuttuu emätilatarkastelu. 3. Maisemallisesti arvokasta Järvenlaskun jälkeistä Höytiäisen etelärantaa tuhoutuisi iso osa kaavan toteutuessa. 4. Luonto- ja maisemaselvitys on tehty laajemmalta alueelta ja on kaava-alueen osalta ylimalkainen. Luontoselvityksen lintukuvaus on kaava-alueen osalta vajaa, jopa virheellinen. Alueella on säännöllisesti (viimeisin tieto kesältä 2012) pesinyt mm. kalalokki, härkälintu, tukkakoskelo ja mahdollisesti myös kuikka, toisin kuin kaavassa väitetään. 5. Kaavan toteutuminen muuttaa merkittävästi luonnonympäristöä. 6. Suunnitellut tontit ovat olevia tontteja pienempiä ja rakennusoikeutta ehdotetaan poikkeuksellisen paljon. 7. Lähivirkistysalueet rannassa AO-1 ja AO-2 alueilla ovat mitättömän pienet. Hajauttaa yhdyskuntarakennetta, ei riittävästi vapaita ranta-alueita, liikenneturvallisuus heikkenee, kevyt liikenne ei lisäänny vaan vain yksityisautoilu lisääntyy. Liikenneväyliä tulisi parantaa ennen alueen rakentamista. 1. AO-korttelista 4 siirretään yksi rakennuspaikka RA-kortteliin 3, jolloin loma-asuntopaikkoja on yhtä paljon kuin ympärivuotiseen asumiseen osoitettuja rakennuspaikkoja. 2. Emätilatarkastelu on laadittu ja se lisätään asiakirjoihin. 3. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että arvokkaimmat alueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle.

9 4. Ympäristöviranomainen (Pohjois-Karjalan ELY) arvioi Jaamankankaan luontoselvitystä lausunnossaan kokonaisuutena varsin hyväksi. Linnustoselvitystä tarkennetaan tarvittaessa tulevana keväänä. 5. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että arvokkaimmat alueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Yli 60 % rannasta jätetään maakunta- ja yleiskaavan mukaisesti rakentamattomaksi. 6. AO-tonteille on osoitettu rakennusoikeutta 10 % tontin pinta-alasta siten, että maksimi rakennusoikeus on kuitenkin enintään 500 kem² / tontti. AOtonttien keskimääräiseksi rakennusoikeudeksi muodostuu siten n. 430 kem². RA-tonteilla vastaavat luvut ovat 8 %, max. 400 kem² ja toteutuva keskimääräinen rakennusoikeus n. 350 kem² / tontti. Rakennusten keskimääräinen koko on vuosikymmenien aikana noussut. Tonttien tehokkuusluku 0,08 0,10 ei ole tavanomaista suurempi. 7. Yli 60 % rannasta on jätetty maakunta- ja yleiskaavan mukaisesti rakentamattomaksi. Lähes kaikki AO-tontit ovat omarantaisia ja kooltaan suuria. Myös M-alueita voi käyttää jokamiehenoikeuksin virkistäytymiseen. Lähivirkistysalueet AO-1 ja AO-2 alueiden yhteydessä tarjoavat pääsyn vesirajaan ja ovat siihen tarkoitukseen riittävät. Yhtiö tulee parantamaan tieyhteyksiä riittävän hyvään kuntoon kustannuksellaan. Yhtiö on myös valmis muuttamaan AO-rakennuspaikkojen tieyhteyden kulkemaan Kankaantien kautta. Muttonen Janne ja Kettunen Sari: Alla on tiivistelmä Janne Muttosen ja Sari Kettusen mielipiteestä. 1. Kaavaluonnoksessa rakennuspaikkojen rakennusoikeus ylittää alueen nykyisten kiinteistöjen rakennusoikeuden, maanomistajia ei kohdella tasapuolisesti. 2. Höytiäisen rantamaisemaa luontoarvona ei ole huomioitu ja kaava muuttaa maisemaa hallitsevasti ja pysyvästi. Rakentaminen tuhoaa myös harjumaiseman. 3. Onttolan vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkon kapasiteetti tulee selvittää. 4. Maanomistajan tulee kunnostaa liikenneväylät lisääntyvän liikenteen tarpeisiin. 1. AO-tonteille on osoitettu rakennusoikeutta 10 % tontin pinta-alasta siten, että maksimi rakennusoikeus on kuitenkin enintään 500 kem² / tontti. AOtonttien keskimääräiseksi rakennusoikeudeksi muodostuu siten n. 430 kem². RA-tonteilla vastaavat luvut ovat 8 %, max. 400 kem² ja toteutuva keskimääräinen rakennusoikeus n. 350 kem² / tontti. Rakennusten keskimääräinen koko on vuosikymmenien aikana noussut. Tonttien tehokkuusluku 0,08 0,10 ei ole tavanomaista suurempi. Rakennusoikeus on voimassa olevan Joensuun seudun yleiskaavan mukainen. 2. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että arvokkaimmat alueet jäävät

10 rakentamisen ulkopuolelle. Yli 60 % rannasta jätetään maakunta- ja yleiskaavan mukaisesti rakentamattomaksi. 3. Yhtiö rakentaa alueelle vesi- ja viemärijohtoverkoston, johon myös jo olevien rakennuspaikkojen on kustannuksellaan mahdollista liittyä. 4. Maanomistaja (UPM) saneeraa Eenokinlahden tien sellaiseen kuntoon, että se kestää ja palvelee tulevaa liikennettä. Tien sijoittumista voidaan tarvittaessa muuttaa kaava-alueen ulkopuolella. Liikenne voidaan ohjata myös Kankaantien kautta, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa päivätyt Jaamankankaan ranta-asemakaavaa koskevat ehdotusasiakirjat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä MRA 28 :n mukaiset lausunnot Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta ja Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä sekä Kontiolahden kunnan eri hallintokunnilta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta Jaamankankaan ranta-asemakaavan päivätyt ehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Lausunnot pyydettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä sekä Kontiolahden eri hallintokunnilta. Lausunnot ja muistutukset ja niihin laaditut vastineet ovat ohessa tiivistettynä ja kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Ranta-asemakaavasta pidettiin viranomaisneuvottelu Muistio on oheismateriaalina. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy: Ei huomautettavaa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: 1. Kaava on sekä Pohjois-Karjalan maakuntakaavan että Joensuun seudun yleiskaava 2020:n vastainen. Aluetta on tarkoitus käsitellä Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheessa. Kaavahankkeen tulisi odottaa maakuntakaavoitusta tai järjestää työneuvottelu, johon kutsutaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Joensuun kaupungin edustajat. 2. ELY-keskus pitäytyy luonnosvaiheen lausunnossaan ja toteaa, että suunniteltu maankäyttöratkaisu ei täytä ranta-asemakaavan sisältövaatimuksia ja on näin ollen MRL:n vastainen.

11 Ranta-asemakaavan AO-rakennuspaikat voidaan muuttaa lomarakennuspaikoiksi 5 rakennuspaikkaa lukuun ottamatta, jolloin MRL:n 73 :n mukainen vaatimus täyttyy. Lausunnossa on annettu ymmärtää, että ELY:n lausuntoa ei olisi huomioitu. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kaavaluonnosta on muutettu sekä tarkennettu lausunnon perusteella. Kaavaprosessia ei ole keskeytetty, koska alueella ei ole rakennuskieltoa ja maanomistajalla on oikeus laatia alueelleen ranta-asemakaava. Maakuntakaavan vastainen ranta-asemakaavan ehdotus ei ole, kuten todettiin luonnosvaiheessa käydyissä työneuvotteluissa. Pohjois-Karjalan maankuntaliitto ei myöskään pidä kaavaa maakuntakaavan vastaisena. Ranta-asemakaavan mitoitus on ihan tavanomainen huomioiden alueen rakennettavuus, oleva infrastruktuuri, alueelle rakennettava vesi- ja viemäriverkko ja palveluiden läheisyys. Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri: ELY-keskus ei pidä myönteisenä, että ympärivuotista asumista osoitetaan erilleen taajamasta. Ratkaisu, jossa alueen liikennöinti ohjattaisiin Puntarikoskentien (mt 15708) sijasta Jaamankankaantielle (mt 15710), ei paranna kaavaratkaisua liikenneturvallisuusnäkökulmasta. Kunnalla on suuri vastuu kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisesta. Jaamankankaan alue on merkittävässä asemassa Joensuun seudun yhdyskuntarakenteessa, eikä sen rakentumista tule ratkaista maanomistajan ranta-asemakaavalla, vaan alueen käyttö tulee ensin tutkia maakuntakaavan 4. vaiheessa. Yhtiö on valmis muuttamaan asuinrakennuspaikat lomarakennuspaikoiksi 5 rakennuspaikkaa lukuun ottamatta, jotka päätettiin jättää keskustelujen jälkeen. Uusien rakennuspaikkojen kulku voidaan tarvittaessa suunnata etelään. Tarvittaessa liikenne on mahdollista johtaa Palokankaantielle, mikä mahdollistaisi kevyen liikenteen liittymisen olemassa olevaan kevyen liikenteen väylään. Vapaa-aikalautakunta: Ei huomautettavaa. Koulutuslautakunta: Ei huomautettavaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Ranta-asemakaavan laatimista tulee jatkaa vasta sen jälkeen, kun aluetta on ensin tarkasteltu osana kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta maakuntakaavan 4. vaiheen laatimisen yhteydessä. Kaavaprosessia ei ole keskeytetty, koska alueella ei ole rakennuskieltoa ja maanomistajalla on oikeus laatia alueelleen ranta-asemakaava. Reilun parinkymmenen lomarakennuspaikan osoittaminen ei vaikeuta

12 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelua, kun huomioidaan se, että uudet rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevien rakennuspaikkojen läheisyyteen ja vapaata rantaviivaa jää 63 % sen lisäksi, että koko laaja Jaamankankaan alue jää vapaaksi. Yhtiön omistamista alueista vain noin 1 % tulee rakentamisen piiriin tällä kaavalla. Kaava ei vaikeuta tai sido pakottavasti tulevaa suunnittelua. Tekninen lautakunta: Kokonaisuutena Jaamankankaan ranta-asemakaavoitus näyttää aiheuttavan monia kielteisiä vaikutuksia. Kaavaehdotuksen jättäminen odottamaan asioiden selkeytymistä olisi kaikkien osapuolien kannalta paras ratkaisu. Ranta-asemakaava on maanomistajan kaava, joten vesihuollon rakentaminen ja toteuttaminen on maanomistajan vastuulla. Vesihuollon toteuttamisesta ei tule kustannuksia kunnalle. Asuinrakennuspaikat muutetaan lomarakennuspaikoiksi yhtä korttelia lukuun ottamatta (5 rakennuspaikkaa), jolloin koulukyyditykset voidaan välttää tai vähentää. Uuden kevyen liikenteen yhteyden välttämiseksi kaikki liikenne kaava-alueelta voidaan tarvittaessa ohjata Palokankaantielle. Tällöin kevyt liikenne ohjautuu olemassa olevalle kevyen liikenteen väylälle. Kontiolahden luonnonystävät: Emme näe perusteita Jaamankankaan asemakaavaehdotuksen hyväksymiselle. Se on sekä Pohjois-Karjalan maakuntakaavan että Joensuun seudun yleiskaavan vastainen. Kyseiselle alueelle ei pitäisi hyväksyä tai suunnitella mitään toimenpiteitä ennen maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksymistä. Kaavan toteuttaminen ei vaaranna maakuntakaavan s-aluetta. Ranta-asemakaava on maakuntakaavan sekä Joensuun seudun yleiskaavan mukainen. Kaavaehdotuksessa on jätetty 63 % ranta-alueesta rakentamisen ulkopuolelle. On suuresti liioiteltua, että koko ranta-alue tuhoutuu. Alueeseen kohdistuva yleinen virkistyspaine on huomioitu uimarantavarauksella sekä rakennuspaikkojen sijoittelulla. Yhtiö on aikaisemmin myynyt kunnalle venevalkama-alueen samalta ranta-alueelta. Rakentamisen ulkopuoliset alueet on osoitettu MU-alueeksi. Lisäksi yhtiöllä on kaava-alueen ulkopuolella laajat metsäalueet, joita voidaan käyttää virkistystoimintaan. Hirvirannan tilan kokonaispinta-ala on noin 1500 ha. Osoitetut rakennuspaikat ovat vain 0,8 % tilan kokonaispinta-alasta. Asuinrakennuspaikat voidaan muuttaa lomarakennuspaikoiksi yhtä korttelia lukuun ottamatta (5 rakennuspaikkaa), jolloin alueelle ei muodostu haja-asutusta tai sitä muodostuu vain vähän. Suomen kalastusmuseoyhdistys ry: Kaavasta tulee luopua esitetyssä muodossaan. Rakentaminen rajoittaa

13 virkistyskäyttöä ja kalastusta. Alue on maisemallisesti hyvin herkkää. Rakennusoikeus tulee pääosin siirtää ylemmäs rannoilta, siten että rantaan muodostuu maisemallisesti ja yleiskäytön kannalta riittävä vyöhyke, joka ei kuulu ao. kiinteistöjen omistukseen. Ylemmäs rannoilta tulevien kiinteistöjen rantautumismahdollisuudet turvataan luomalla näille tarvittava yhteinen venevalkamapaikka. Kokonaan rakentamisen ulkopuolelle tulee jättää kolme itäisintä aluetta. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen yleiseen virkistyskäyttöön. Alueella olevat uimaranta ja venevalkamat jäävät edelleen nykyiseen käyttöön. Rantaviivasta 63 prosenttia jää muutoinkin rakentamisen ulkopuolelle. Mitään kulkuyhteyksiä kaava ei katkaise. Jokamiehenoikeudella tapahtuva kulku tulee siirtymään rakennuspaikkojen osalta hiukan etäämmäksi rannasta. Vaikutukset jokamiehenoikeuden käyttöön ovat hyvin vähäiset. Vaikutukset maisemaan eivät ole merkittäviä. Alueelle ei voi ilman vesialueen omistajan lupaa tai ympäristöviranomaisen lupaa rakentaa massiivisia laitureita. Lupakäytännöllä voidaan estää massiivisten laitureiden syntyminen alueelle. Ranta-asemakaavalla ei voida antaa määräyksiä vesialueelle. Suositus voidaan ottaa selostukseen. Nykyisen uimarannan itäpuolella on jo olemassa oleva saunarakennus sekä yksi lomarakennuspaikka. Uudet rakennuspaikat on osoitettu melko lyhyelle rantajaksolle olemassa olevien rakennuspaikkojen väliin. Yhtiö on myös luovuttanut kunnalle jo aikaisemmin alueen venevalkamaa varten. Pieni-Hirviniemessä on jo olemassa olevaa rakentamista ja se on kaava-alueen ulkopuolella. Uudisrakentaminen on sijoitettu Kaunislahden länsipuolelle. Esitys siitä, että rakentaminen tulisi siirtää kauemmaksi rannasta, ei ole tarkoituksenmukaista, eikä myöskään kaavan tavoitteiden mukaista. Eenokinlahden yksityistien tiekunta: Eenokinlahdentien kunnostamisesta ja liikenteen suuntauksesta tehtävä selkeä suunnitelma. Tiekunta edellyttää, että kaavaehdotuksessa olevan korttelin RA-1 tieyhteyttä ei osoiteta Eenokinlahdentien kautta Puntarikoskentielle vaan Jaamankankaan kautta lähinnä Kajaanintielle. Ja vastaavasti Eenokinlahdentien vaikutuspiirin liikenne ohjataan Puntarikoskentielle. Tonttien määrää tulee vähentää. Eenokinlahden yksityistien kunnostaminen on kaavan toteuttamista ja sitä koskevat suunnitelmat eivät ole kaavan laadintaa. Suunnitelmat laaditaan vasta, kun kaava on saanut lainvoiman. Yksityistielain mukaisesti alueella tullaan yhtiön toimesta hakemaan tietoimitus, missä ko. tien rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä talouteen liittyvät asiat ratkaistaan.

14 Kaikkien uusien tonttien liikenne voidaan vaihtoehtoisesti suunnata myös Jaamankankaantielle. Muistutuksessa ei ole esitetty mitään perusteita rakennuspaikkojen vähentämisvaatimukselle. Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy (13 asianomistajaa): Jaamankankaan ranta-asemakaava jätetään vahvistamatta. Kaava ei kohtele maanomistajia yhdenvertaisesti rakennusoikeuden osalta. Tehdyt selvitykset eivät ole riittäviä. Ranta-asemakaava ei ole maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Kaavaehdotuksen rakennusoikeus on määritelty Kontiolahden rakennusjärjestyksen ja Joensuun seudun yleiskaavan mukaisesti. Ranta-asemakaava ei siten vaaranna maanomistajien yhdenvertaista kohtelua. Lomarakennuspaikkojen rakennusoikeutta on pienennetty 300 k-m², mikä on Kontiolahden viimeisimmissä kaavoissa käytetty rakennusoikeuden määrä. Ranta-asemakaavaa varten on laadittu riittävät selvitykset. Emätilatarkastelu on kirjattu kaavaselostukseen, mistä se on kaikkien osallisten luettavissa. Rakennuspaikkojen määrä lasketaan 5 rakennuspaikkaan. Kaava täyttää siten MRL:n 73 :n vaatimukset. Rakennuspaikkojen Puntarikoskentielle aiheuttama liikennetuotto on vähäinen, kun huomioidaan, että osa liikenteestä voidaan ohjata Lehmon suuntaan. Rakennuspaikoille pääsee olemassa olevien yksityisteiden tai tieurien kautta, joten niiden käyttämisestä ei muodostu uhkaa pohjaveden laadulle tai määrälle. Uusien rakennuspaikkojen toteuttaminen ei vaadi suuria maaston muokkauksia. Rakennuspaikat ovat hyvin rakentamiseen soveltuvia ja suurelta osalta vain loivasti viettäviä. Ranta-asemakaava ei ole maakuntakaavan tai Joensuun seudun yleiskaavan tai sen määräysten vastainen. Kaavassa jää myös riittävästi yhtenäisiä vapaita rantajaksoja, joista pisin on noin 950 m ja toiseksi pisin lähes 600 m. Tämän lisäksi kaava-alueelta löytyy muistutuksessa esitettyjen vapaiden rantajaksojen lisäksi 250 m:n vapaa ranta-alue. Kaavaratkaisussa on huomioitu alueen luonnonarvot. Kaavaratkaisu ei uhkaa alueella tai sen läheisyydessä havaittujen uhanalaisten tai harvinaisten kasvi- tai eläinlajien olemassa oloa. Muistutuksessa ei ole eritelty miten kaava vaarantaisi luontoarvoja. Kaava ei vähennä merkittävästi luonnon monimuotoisuutta alueella. Ruokonen Reijo: 1. Kaava ei ole ensisijaisesti ranta-asemakaava. 2. Tarkennettuja luontoselvityksiä ei ole esitetty. 3. Tehdyt muutokset eivät juurikaan vaikuta harvinaisen järvenlaskualueen säilymiseen. 4. Keskeiset virkistyskäytön ranta-alueet tuhoutuisivat.

15 5. Luonnonympäristö muuttuisi merkittävästi. 6. Tonttien määrä liian suuri ja rakennustehokkuus liian korkea. 7. Yhdyskuntarakenteen hajauttamisen kielteisiin vaikutuksiin ei ole esitetty ratkaisua. 8. Tarkoituksenmukaisen ja turvallisen tieyhteyden toteutuksesta ei ole esitetty kuin ylimalkainen toteamus. 9. Tietä Eenokinlahden yksityistieltä Kaunislahden suuntaan ei tule jatkaa. 1. AO-rakennuspaikat muutetaan lomarakennuspaikoiksi 5 rakennuspaikkaa lukuun ottamatta. 2. Alueella tehty linnustoselvitys on ollut asiakirjojen liitteenä. 3. Rantaviivasta jää vapaaksi noin 63 %, mikä turvaa riittävästi vapaiden ranta-alueiden säilymisen. 4. Kaavassa on osoitettu virkistyskäytön puolesta keskeinen ranta-alue uimarannaksi. 5. Rakentamiseen osoitetut alueet muuttuvat toki, mutta luonnontilaisia (metsätalousaluetta) alueita jää alueelle vielä runsaasti. 6. Rakennuspaikkojen lukumäärä ja rakennusoikeus eivät poikkea tavanomaisesta ranta-asemakaavan määrästä, kun huomioidaan alueen sijainti ja rakennettava kunnallistekniikka. 7. Lomarakentaminen ei hajauta yhdyskuntarakennetta.puntarikosken alueella on jo olemassa olevaa asuinrakentamista. Osoitetut 5 rakennuspaikkaa tukevat Puntarikosken kyläasutusta. 8. Rakennuspaikoille kulku voidaan turvata olemassa olevien tieyhteyksien avulla olemassa oleviin liittymiin. Koska ne sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle, niiden tarkempi suunnittelu tapahtuu tieoikeuksia varten pidettävässä yksityistietoimituksessa, jonka kustantaa hakija. 9. Tietä ei olla jatkamassa. Oheismateriaali: - Viranomaisneuvottelun muistio Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto - Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto - Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lausunto - Teknisen lautakunnan lausunto - Kontiolahden luonnonystävien muistutus - Suomen kalastusmuseoyhdistyksen muistutus - Eenokinlahden yksityistien tiekunnan muistutus - Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy:n muistutus - Reijo Ruokosen muistutus Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä päivätyt Jaamankankaan ranta-asemakaavan ehdotusasiakirjat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Ranta-asemakaavaan tehdyt muutokset ovat sen laatuisia, etteivät ne vaadi kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus: Ympäristölautakunta päättää jättää asian pöydälle. Kaavoittaja neuvottelee

16 Ympäristölautakunta 103 kaavasta vielä maanomistajan kanssa. Päätös: Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. Kaavoitusjohtaja kävi neuvotteluja UPM -edustajien kanssa Kyseisissä neuvotteluissa maanomistajan edustajat ilmoittivat haluavansa, että aloitettu kaavoitushanke vietäisiin loppuun saakka, eli kunnan valtuuston käsittelyyn saakka. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä päivätyt Jaamankankaan ranta-asemakaavan ehdotusasiakirjat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Ranta-asemakaavaan tehdyt muutokset ovat sen laatuisia, etteivät ne vaadi kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Päätös: Marja-Leena Pihlatie teki esityksen, että Jaamankankaan ranta-asemakaavaehdotusta ei hyväksytä tässä vaiheessa. Kirsi Piiparinen kannatti Marja-Leena Pihlatien esitystä. Minna Kuusela kannatti kaavoitusjohtajan tekemää esitystä. Koska asiasta oli tehty kaksi erilaista päätösehdotusta puheenjohtaja esitti, että suoritetaan äänestys nimenhuutoäänestyksenä siten, että kaavoitusjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Marja-Leena Pihlatien ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Kaavoitusjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Pekka Ahlholm, Mika Kontkanen, Minna Kuusela, Minna Pakarinen, Juha Pakarinen, Markku Nykänen ja Satu Huttunen. Marja-Leena Pihlatien ehdotuksen puolesta äänestivät Marja-Leena Pihlatie ja Kirsi Piiparinen. Kaavoitusjohtajan ehdotus hyväksyttiin äänin 7-2. Marja-Leena Pihlatie ja Kirsi Piiparinen jättivät päätökseen yhteisen eriävän mielipiteensä.