Oppimisvaikeudet nuorten kouluttautumisen haasteena

Transkriptio

1 JULKAISU 4/2010 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Oppimisvaikeudet nuorten kouluttautumisen haasteena Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona seminaarin "Oppimisvaikeudet nuorten kouluttautumisen haasteena". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat opetusneuvos Marja-Liisa Niemi opetusministeriöstä, professori Jarkko Hautamäki Helsingin yliopistosta, professori Heikki Lyytinen ja dosentti Pirjo Aunio Jyväskylän yliopistosta, professori Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopistosta, tutkija, PsT Vesa Närhi Niilo Mäki Instituutista ja professori Hannu Savolainen Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Mirja Vehkaperä( kesk.), Raija Vahasalo (kok.) ja Tuula Peltonen (sd.). Tähän julkaisuun sisältyvät ne alustukset, joista saatiin kirjallista materiaalia.

3 SISÄLLYSLUETTELO Seminaarin ohjelma Väestön nykyiset ja kaavaillut koulutusurakuviot tilastokatsaus Opetusneuvos Marja-Liisa Niemi, opetusministeriö Uusia keinoja oppimisvaikeuksien torjuntaan LukiMat tietopalveluhankkeen esittelyä Professori Heikki Lyytinen ja dosentti Pirjo Aunio, Jyväskylän yliopisto Oppimisen esteitä motivaatiokysymysten näkökulmasta Professori Jari-Erik Nurmi, Jyväskylän yliopisto Laaja-alaiset oppimisvaikeudet kouluttautumisen ja työllistymisen esteenä Tutkija, PsT Vesa Närhi, Niilo Mäki Instituutti Oppimisvaikeuksien merkitys seurantatutkimus peruskoulusta eteenpäin Professori Hannu Savolainen, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

4 Oppimisvaikeudet nuorten kouluttautumisen haasteena keskiviikkona kello Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Kimmo Kiljunen Väestön nykyiset ja kaavaillut koulutusurakuviot tilastokatsaus Opetusneuvos Marja-Liisa Niemi, opetusministeriö Erityisopetus ja tukiopetus oppimisen vaikeuksien kuvaajana Professori Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto Uusia keinoja oppimisvaikeuksien torjuntaan LukiMat tietopalveluhankkeen esittelyä Professori Heikki Lyytinen ja dosentti Pirjo Aunio, Jyväskylän yliopisto Kahvitauko Oppimisen esteitä motivaatiokysymysten näkökulmasta Professori Jari-Erik Nurmi, Jyväskylän yliopisto Laaja-alaiset oppimisvaikeudet kouluttautumisen ja työllistymisen esteenä Tutkija, PsT Vesa Närhi, Niilo Mäki Instituutti Oppimisvaikeuksien merkitys seurantatutkimus peruskoulusta eteenpäin Professori Hannu Savolainen, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Mirja Vehkaperä, keskusta Kansanedustaja Raija Vahasalo, kokoomus Kansanedustaja Tuula Peltonen, sdp Keskustelua

5 Väestön nykyiset ja kaavaillut koulutusurakuviot - tilastokatsaus Marja-Liisa Niemi Opetus- ja kulttuuriministeriö MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /1.

6 Toimintaolosuhteet globalisaatio etenee ja syvenee; rakenteet, toimintatavat ja osaamistarpeet muuttuvat taloudelliset suhdanteet vaihtelevat ja vaikuttavat kaikilla tasoilla Ympäristö- ja ilmaston muutos etenee Köyhyyden pysäyttäminen ja inhimillisen elämän olosuhteiden varmistaminen Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu Nuorten ikäluokkien tilapäinen vähentyminen ja työiässä olevien määrän lasku samalla kun eläkeiän saavuttaneiden määrä kasvaa voimakkaasti (alueelliset erot suuria) väestö kasvaa TK:n mukaan kuitenkin ja arviolta 2042 >6 milj.; mm. maahanmuutto; monikulttuurisuus ja monikielisyys voimistuu (> 9% väestöstä muita kieliä), kansainvälistyminen kasvaa MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /2.

7 World map of the Global Competitiveness Index. Each color represent one quartile of the ranked nations. Green nations score higher, red nations lower. Grey nations are not ranked. Published by the Fraser Institute. MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /3.

8 MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /4.

11 Koulutusta koskevat linjaukset Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma (987/1998) - Haasteina tasa-arvoiset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet - Määrät ja rakenteet - Lasten ja nuorten psykososiaalisen huono-osaisuuden kasvun hillitseminen (mm. ryhmäkokojen pienentäminen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen, oppilashuollon kehittäminen) - Koulutuksen ja työelämän kohtaanto-ongelman helpottaminen määrien ohella koulutuksen sisältöjä uudistamalla - Aikuisten osaamisen edistäminen koko koulutusjärjestelmän kautta Määrällisiä arvioita on tarkistettu 2009 (OPM 2009:34) MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /7.

12 Miten arvioidaan työvoiman tarvetta ja sen pohjalta nousevaa koulutustarvetta? MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /8.

13 Opetushallituksen käyttämä työvoimamenetelmä: Toimialaennusteista koulutustarve-ennusteisiin TEM tuottaa toimialaennusteet (28 toimialaa, tavoitekehitys) OPH:ssa laaditaan kaikille toimialoille ammattirakenne-ennusteet (60 ammattiryhmää) Ammattirakenne-ennusteet summataan yli toimialojen = ammattiryhmän työllisten määrän muutos Ammattiryhmille laaditaan poistumaennusteet =>Työllisten määrän muutos + poistuma => avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin Uuden työvoiman tarve käännetään koulutustarpeiksi ammattien ja koulutuksen välisellä vastaavuusavaimella Työelämän koulutustarve sovitetaan nuorisoikäluokan kokoon. Huomioidaan koulutuksen tehokkuus- ja vaikuttavuustekijät (läpäisyaste, moninkertainen koulutus, työvoimaosuus). Lähde: Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020, OPH 2009 MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /9.

14 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /10.

15 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan TEOLLINEN TYÖ MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /11.

16 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan RAKENNUSALAN TYÖ MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /12.

17 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan LIIKENNE- JA LOGISTIIKKATYÖ MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /13.

18 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan PALVELUTYÖ MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /14.

19 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan TOIMISTOTYÖ MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /15.

20 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TYÖ MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /16.

21 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan OPETUS- JA KASVATUSTYÖ MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /17.

22 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan KULTTUURI- JA TIEDOTUSTYÖ MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /18.

23 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan MUU JOHTO- JA ASIANTUNTIJATYÖ MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /19.

24 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan TURVALLISUUSALAN TYÖ MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /20.

25 Työllisten määrän muutos pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen mukaan TUNTEMATON MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /21.

26 Koulutus ja tutkimus tarkiste 2009 Suuria muutoksia ei ole tässä vaiheessa koulutustarpeessa tapahtunut eikä varsinaisia muutoksia koulutustarjonnan määriin ehdoteta Eräillä opintoaloilla Kehittämissuunnitelmassa asetetut aloittajatavoitteet eivät ole toteutuneet ja ehdotetaan, että näiden alojen kehitystä tulee erityisesti seurata Tarpeeseen nähden aloittajia on liian vähän: - Sosiaali- ja terveysala - Lääketiede - Kone-, metalli- ja energiatekniikka - Puhdistuspalvelut MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /22.

27 Nuorten koulutuksen aloittaneet ja aloittajatarve (tavoitekehitys) koulutusasteittain Koulutusaste Aloittaneet Aloittajatarve 2012 Muutos KESUn 2007 *) KT 2012 Tarkistus KT-tark. tavoite Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Muu koulutus tai ei ammatillista tutkintoa Yhteensä *) Ammatillinen peruskoulutus: Wera, Opetushallitus (nuorten ops-perusteinen koulutus). Ammattikorkeakoulutus: AMKOTA, Online-tilastot, opetusministeriö (amk-tutkinnot, nuorten koulutus). Yliopistokoulutus: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2008, SVT, Koulutus 2009 (taulukko 28; alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot yhteensä). MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /23.

28 Koulutuksen aloittajat Lukumäärä AM AMK YO 0 Hum Kulttuu Yhtkunta Luonnont Tekn&liik Luonnvara Sos&terv Matk&rav Koulutusala MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /24.

29 Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa Aikuiskoulutusta annetaan kaikilla koulutusasteilla yleissivistävästä yliopistoon Tavoitteet uusien opiskelijoiden/osallistujien määriksi: - Yleissivistävä km Ammatillinen Ammattikorkea (ammattikorkeakoulututkinto, ylempi amktutkinto, erikoistumiskoulutus) - Yliopisto - Tutkintoja tai erikoistumisopintoja Täydennyskoulutus Avoin yliopisto Vapaa sivistystyö 1,2 miljoonaa osallistujaa MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /25.

30 Aloittajatavoitteet ruotsinkielisessä koulutuksessa 2012 Yhteensä ammatillinen ammattikorkea yliopisto 1275 MINISTRY OF EDUCATION Marja-Liisa Niemi/ /26.

32 Uusia keinoja oppimisvaikeuksien torjuntaan: LukiMat tietopalveluhankkeen esittelyä Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopisto & Niilo Mäki Instituutti TUTKAS seminaari Eduskunnassa Oppimisvaikeudet nuorten kouluttautumisen haasteena

33 Lukivaikeuksien voittaminen Lukivaikeus on yleisin lasten oppimisen haaste N. 15% lapsista hyötyy merkittävästi tuesta, mikä on luokkaopetuksen tarjoamaa yksilöllisempää Sujuva lukutaito tärkein oppimisen väline Lukemaan oppiminen oikea-aikaisesti 1. lk:lla, varmistaa lapsen kouluoppimisen motivaatioperustan;..myös lukusujuvuus varmistettava Suomalaislapset saavat lukutaidon saavuttamisen haasteissaan avun LukiMat-hankkeestamme

34 LukiMat oppimis- ja tietopalvelu Lasten perustaitojen lukemisen ja laskemisen tuki- ja oppimisympäristö, joka on kaikkien tavoitettavissa, ks. Ilmainen tietopalvelu opettajille, erityisopettajille ja vanhemmille Perustana innostava, pelinomainen harjoitusympäristö, Ekapeli, jonka avulla harjoitetaan molempia taitoja

35 Ekapeli kaikkien tarvitsevien saatavilla korvauksetta Kehitetty Jyväskylän yliopiston Oppimisen ja motivaation tutkimuksen huippuyksikössä. Käytäntöön viennin realisoinnista on vastannut Niilo Mäki Instituutti, OPM:n myöntämällä rahoituksella Lukemispelillä n rekisteröityä lapsi- ja n opettaja/vanhempi- käyttäjää; Viime vuonna käyttökertaa. Tietopalvelusivuilla vierailua.

36 Ekapelin idea Opettaa puhutun ja kirjoitetun kielen suhteita pienistä äänne-kirjain yksiköistä isompiin systemaattisesti edeten Mukautuu lapsen oppimiseen Ylläpitää oppimisen iloa ja harjoittelun riittävän pitkään jatkamista, myös haasteita kohtaavalla lapsella, tarjoamalla riittävästi onnistumisen kokemuksia

37 Ekapelin käyttösuositukset Lukiriskilasta jolle kirjainten nimet eivät tallennu muistiin hyvä kannustaa käyttämään Ekapeliä (eskaria) 1-3 kk ennen koulun alkua 10 minuutin pelijakso, useamman kerran päivässä, muutaman viikon ajan riittää Tarvittaessa jatkokäyttöa ala-asteella kunnes riittävä lukusujuvuus saavutettu

38 Ekapelin perusnäkymä Kirjainten ilmaantuessa kuuluu äänne valittava vastinkirjain Kilpailijan saavutukset Pelaajan saavutukset Putoavat kirjaimet Opitut kirjaimet Hiiren osoitin Pelaajan koppaaja Kilpailijan koppaaja

39 Lisätietoa Kysy: Soita: Katso: heikki.lyytinen.info KIITOS!

40 Oppimisen esteitä motivaatiokysymysten näkökulmastakulmasta Jari-Erik Nurmi Jyväskyl skylän yliopisto Oppimisen ja motivaation huippuyksikkö

41 Oppilaiden motivaatioerot näkyvät luokkahuoneissa

42

43 Motivoitunut oppilas Innostunut Kiinnostunut Tarkkaavainen Keskittyy tehtäviin Luottaa kykyihinsä Motivoitumaton oppilas Ahdistunut Väsynyt Levoton Passiivinen tai häseltää Ei luota kykyihinsä

44 Riippuen mitä painotetaan motivaatiota kuvattu esimerkiksi Kiinnostuksena tai sen puutteena eri oppiaineisiin Toimintatapoina oppimistilanteessa - tehtäväkeskeinen - passiivinen tai välttelevä Oppimisen pontimena - asioiden hallitseminen - olla parempi kuin muut - epäonnistumisen välttäminen

45 Kaksi tärkeää kysymystä Onko motivaatiolla merkitystä oppimisessa? Miten heikko oppimismotivaatio syntyy?

46 Onko motivaatiolla merkitystä oppimisessa?

47 1. luokka Aika 1 Lokakuu Aika 2 Joulukuu Aika 3 Tammikuu Aika 4 Huhtikuu - Taidot - Motivaatio- strategiat - Taidot - Motivaatio- strategiat - Taidot - Motivaatio- strategiat - Taidot - Motivaatio- strategiat Alku- mittaus Jyväskylä Transition to primary school study: 102 lasta seurattu (Lerkkanen, Rasku-Puttonen, Aunola & Nurmi)

48 Elokuu Lokakuu 1. luokka Joulukuu Tammikuu Huhtikuu Lukeminen Lukeminen Lukeminen Lukeminen Alkutaidot Tehtävän välttäminen Tehtävän Tehtävän Tehtävän välttäminen välttäminen välttäminen Aunola, Nurmi, Niemi, Lerkkanen & Rasku-Puttonen (2002)

49 Elokuu Lokakuu 1. luokka Joulukuu Tammikuu Huhtikuu Alkutaidot Matema- tiikka.47 Matema-.73 Matema-.60 tiikka tiikka Matema- tiikka -.45 Tehtävän välttäminen Tehtävän Tehtävän Tehtävän välttäminen välttäminen välttäminen Aunola, Nurmi, Lerkkanen & Rasku-Puttonen (2003)

50 Motivaatiolla on merkitystä

51 Miten heikko oppimismotivaatio syntyy?

52 Palaute aiemmista oppimistuloksista

53 Elokuu Lokakuu 1. luokka Joulukuu Tammikuu Huhtikuu Lukeminen Lukeminen Lukeminen Lukeminen Alkutaidot Tehtävän välttäminen Tehtävän Tehtävän Tehtävän välttäminen välttäminen välttäminen Aunola, Nurmi, Niemi, Lerkkanen & Rasku-Puttonen (2002)

54 Opettaja- ja luokkahuonetekijät vaikuttavat

55 The First Steps study Kindergarten 1 st grade 2nd gr. 3rd gr. 4th gr children Parents Questionn. Teachers Questionn. Individual testing Teacher ratings Parents Questionn. Teachers Questionn. Parent ratings Parents Questionn. Teachers Questionn.

56 Menetelmät Lasten oppiainekiinnostus kuinka paljon pidät kirjaintehtävist vistä/ numerotehtävist vistä? Opettajuustyylit 49n esiopetuksen opettajan observointi nk.m ECCOM- menetelmäll llä - lapsikeskeinen vs. opettajakeskeinen tyyli

57 Fall Kindergarten Spring Kindergarten Group Size (T2) Between Child-Centered Teaching (T2).39** -.28* Task Motivation in Reading (T2, R 2 =.23) Within.57*** -.12*** -.14*** Phoneme Identification (T1) Letter Knowledge (T1).07* Task Motivation in Reading (T2, R 2 =.02) -.10*** Gender 1

58 Fall Kindergarten Spring Between Child-Centered Teaching (T2).46* Task Motivation in Math (T2, R 2 =.21) Within.15*** Number Sequence Skill (T1).16*** Task Motivation in Math (T2, R 2 =.03) Gender 1

59 Voidaanko oppilaan motivaatioon vaikuttaa? Tutkittu itse asiassa hyvin vähän

60 Myönteiseen oppimismotivaatioon Lisää onnistumiskokemuksia haaste -- oppimisvaikeudet Taidon kehittymisen tukeminen mutta niin, ettei itsetunto katoa Opettajien opetustyylit Vanhempien tuki

61 Kouluhallinnollisia haasteita Opetusohjelmaan akateemisen painotuksen lisäksi käytännöllisten taitojen opettamista Valinnaisuuden lisää ääminen Opetuksen eriyttäminen eri tasoryhmiin? Motivaationäkökulman kulman tuominen erityis- ja tukiopetukseen Erityisopetuksen inklusiivisuus? Ammattiopetuksen eriyttäminen tieto- ja taitopainotteisiin linjoihin

62 Kiitos

63

64 JEPS-study Data 1lk-4lk (kev( kevät) Measures - Motivation - Achievement beliefs: e.g. failure expectations - Task-avoidance avoidance Intergrative approach ISOA clustering by cases

65 Pre-school Grade 1 Grade 2 Time 1 October Time 2 April Time 3 October Time 4 April Time 5 October Time 6 April - Pre-skills - Academic skills - Achievement beliefs - teacher-ratings ratings - Pre-skills - Academic skills - Achievement beliefs - teacher-ratings ratings - Pre-skills - Academic skills - Achievement beliefs - teacher-ratings ratings - Pre-skills - Academic skills - Achievement beliefs - teacher-ratings ratings - Pre-skills - Academic skills - Achievement beliefs - teacher-ratings ratings - Pre-skills - Academic skill - Achievement beliefs - teacher-ratings ratings Five-year examination * Practicing skills * Parenting styles * Expectations * Well-being * etc. * Practicing skills * Parenting styles * Expectations * Well-being * etc. * Practicing skills * Parenting styles * Expectations * Well-being * etc. Parents questionnaire 1 Parents questionnaire 2 Tuloskooste, syksy 2009 Parents questionnaire 3

66 Grade 4 Grade 7 Time 7 Time Grade 9 Time 9 - Pre-skills - Academic skills - Achievement beliefs - teacher-ratings ratings - Pre-skills - Academic skills - Achievement beliefs - teacher-ratings ratings - Pre-skills - Academic skills - Achievement beliefs - teacher-ratings ratings * Practicing skills * Parenting styles * Expectations * Well-being * etc. * Practicing skills * Parenting styles * Expectations * Well-being * etc. Parents questionnaire 4 Tuloskooste, syksy 2009 Parents questionnaire 5

67 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 task_avoidance efficacy motivation failure_expectation social_support reading_motivation math_motivation -1,0-1,5-2,0-2,5 failure-expectation low-motivation autonomic adaptive-social

68 100,0 % 80,0 % n = 123 (62.8 %) 65*** 4 *** 3 * n = 80 (40.8 %) 30*** 0 ** n = 48 (27.0 %) 60,0 % n = 64 (36.0 %) 40,0 % 20,0 % 0,0 % n = 32 (16.3 %) n = 19 (9.7 %) n = 22 (11.2 %) 17* 8*** 7** 10 ** 9 ** n = 66 (33.7 %) n = 24 (12.2 %) n = 26 (13.3 %) 13*** 15*** n = 35 (19.7 %) n = 31 (17.4 %) 1st 2nd 4th 8 * 0** 5 * failure-expectation low-motivation autonomic adaptive-social

69 Social Background Low motivation group comes from homes where fathers do not have any vocational education Failure expectation group come from single parent homes

70 Preschool reading and math skills Reading skills Mathematical skills 0,5 0,4 0,3 0,3 0-0,5-1 Skills in preschool (z score mean) 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6 1st 2nd 4th Reading Math Reading skills in grades 1, 2 and 4 (z score m ean) 0,2 0,1 0,0-0,1 1st 2nd 4th -0,2-0,3-0,4-0,5-0,6-0,7 M ath skills in grades 1, 2 and 4 (z score m ean) 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6-0,7 1st 2nd 4th -0,7-0,8-0,8-0,8-0,9-0,9 Group membership in Grade 1 Group membership in Grades 1, 2 and 4 Group membership in Grades 1, 2 and 4 failure-expectation low-motivation autonomic adaptive-social

71 0 Internal problem behavior 3 2,5 2 group mean 1,5 1 0,5 group mean 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 1st grade 2nd grade 4th grade 0,2 0,0 1st grade 2nd grade 4th grade 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 External problem behavior 1st grade 2nd grade 4th grade failureexpectation lowmotivation autonomic adaptivesocial

72

73 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet kouluttautumisen ja työllistymisen esteenä Vesa Närhi, PsT Niilo Mäki Instituutti

74 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet oppimisen ongelmia selvästi muuallakin kuin lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan perustaidoissa tietojen ja taitojen oppimisessa sosiaalisessa suoriutumisessa tarkka määritelmä puuttuu kehitysvammaisuuden ja erityisten oppimisvaikeuksien rajalla selviytymisvaikeuksia, joiden keskeisenä syynä on kognitiiviset heikkoudet jos lähestytään yleisen älykkyyden kautta ollaan lähellä aiempaa heikkolahjaisuus -käsitettä Vesa Närhi, PsT; NMI

75 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet keskimääräistä alemman älykkyyden näkökulma tutkimuksissa yleisin 14% väestöstä näin määritellen Älykkyysosamäärä Persentiili Vesa Närhi, PsT; NMI

76 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet; Systemaattinen kirjallisuuskatsaus lähtökohtana keskimääräistä alempi älykkyys (ÄO 70 85) 4108 tutkimusta, joista 40 kelpasi tarkasteluun tutkimusta siis todella vähän varmaa ryhmätason tietoa oppimisen ongelmat jatkuvat koulutusurat lyhyempiä työllistyminen matalapalkkaisiin ammatteihin työllistymisaste vaihtelee tutkimuksesta toiseen työllistyessä pitkäkestoisia työuria mielenterveysongelmat muuta väestöä yleisempiä Vesa Närhi, PsT; NMI (Peltopuro ym., valmistella)

77 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet hankalasti työllistyvien joukossa aineisto työklinikalta (N=50) kriteeri: fyysisesti ja psyykkisesti terveitä ihmisiä, joiden yleinen älykkyys vähän alle keskiarvon (ÄO 70-85) merkittävä osa työklinikan asiakkaista 21% kaikista aineiston keruun aikana työklinikalle tulleista asiakkaista alle 30-vuotiaista 40% Vesa Närhi, PsT; NMI (Lammi-Hiltunen, 2010)

78 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet hankalasti työllistyvien joukossa työhaluisia ihmisiä Omat toiveet jatkosta työklinikalle tullessa % <30 v. > 30 v. 0 työ koulutus eläke EOS (Lammi-Hiltunen, 2010) Vesa Närhi, PsT; NMI

79 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet hankalasti työllistyvien joukossa nuoremmilla suurimmalla osalla oli ammatillinen koulutus; vanhemmat olivat menneet suoraan töihin Ammatillinen koulutus % Ei Mukaut. Yleisop. muu < 30 v. > 30 v. Vesa Närhi, PsT; NMI (Lammi-Hiltunen, 2010)

80 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet hankalasti työllistyvien joukossa nuorilla ei juurikaan työkokemusta; osalla vanhemmista pitkäkin Palkkatyökokemus vuosina työklinikalle tullessa % < 30 v. > 30 v. 0 ei < >5 (Lammi-Hiltunen, 2010) Vesa Närhi, PsT; NMI

81 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet hankalasti työllistyvien joukossa oppimisen vaikeudet katoavat jonnekin aikuisuuteen siirryttäessä? alle 30%:lla oli mainintaa oppimisvaikeuksista aiemmissa käytettävissä olevissa lausunnoissa kuitenkin perustaidot olivat suurimmalla osalla niin heikot, että niistä olisi vakavaa haittaa opiskelulle (vaikeuden kriteeri verrokkien 4. persentiili) Oppimisvaikeudet osallistuneilla 100 % 80 % 60 % 40 % Ei On 20 % 0 % Lu Ki Mat Joku (Lammi-Hiltunen, 2010) Vesa Närhi, PsT; NMI

82 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet hankalasti työllistyvien joukossa Yhteenvetoa työhaluiset ja työkykyiset ihmiset, joilla on laajaalaisia oppimisen vaikeuksia muodostivat merkittävän osan työklinikan asiakkaista ei ole syytä olettaa, että tämä aineisto poikkeaisi muista vastaavista puolelle osallistuneista kirjoitettiin eläkesuositus osallistuneista nuoremmilla työurat (ammatillisesta koulutuksesta huolimatta) eivät olleet auenneet ollenkaan vanhemmilla työllistyminen oli onnistunut, mutta jos oli tullut pientä kremppaa tai vanha työ mennyt alta, uuden löytäminen ei ollut onnistunut Vesa Närhi, PsT; NMI (Lammi-Hiltunen, 2010)

83 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet Kysymyksiä ja huomioita minne katoavat oppimisen vaikeudet aikuisuudessa? ihmisiltä ei puheesta ja tukitoimista kyllä--lapsella on oppimisvaikeuksia, aikuinen syrjäytyy oppimisen (ja niihin liittyvien muiden) vaikeuksien merkitys työllistymisen esteinä on kasvanut koulutuksen merkitys korostunut avustavia tehtäviä hävinnyt pätkätyöt vaativat aina uuden tehtävän oppimisen ja uuteen työyhteisöön sopeutumisen Vesa Närhi, PsT; NMI

84 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet koulussa voidaan tukea ja tuetaan työelämässä? tuen tarve ei (läheskään kaikilta) katoa työelämään siirryttäessä tuettu ja mukautettu koulu -> tuettu ja mukautettu työelämä? oppimisvaikeuksien merkitys työllistymisen vaikeuksissa pitää muistaa tiedon pitää kulkea laaja-alaiset oppimisvaikeudet vaikuttavat myös työn tekemisen oppimiseen Vesa Närhi, PsT; NMI

85 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet RAY:n rahoittamat hankkeet; Niilo Mäki Instituutti yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa kirjallisuutta Lammi-Hiltunen, L. (2010). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet työrajoitteena työklinikka-asiakkailla. Psykologian lisensiaatintutkimus. Tampereen yliopisto; Yhteiskuntatieteellinen tdk. Närhi, V., Seppälä, H. & Kuikka, P. (2010)(toim.). Laajaalaiset oppimisvaikeudet. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Peltopuro, M., Närhi, V., Ahonen, T. & Kaartinen, J. (valmisteilla). Systematic literature review of borderline intellectual functioning. Seppälä, H. (2004). Se on pienestä kiinni. Lahden ja Hämeenlinnan Työnhyrrä-projektien kokemuksia ja arviointia. Lahti: Avain-säätiö. Vesa Närhi, PsT; NMI

86 Oppimisvaikeuksien merkitys seurantatutkimus peruskoulusta eteenpäin Hannu Savolainen Itä-Suomen yliopisto Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Hannu Savolainen

87 Oppimisvaikeudet ja nuoren koulutusura Työelämän koulutustasovaatimukset ovat nousseet Hyväkään koulutus ei välttämättä takaa paikkaa työelämässä Kouluttamattomuuden merkitys syrjäytymisen tuottajana on kasvanut Oppimisvaikeudet ovat riskitekijä opintien tulokselliselle sujumiselle Hannu Savolainen

88 Opintiellä pysyminen - tutkimushanke Hannu Savolainen ja Leena Holopainen Itä-Suomen yliopisto Tilanne 5 vuotta Peruskoulun jälkeen Yliop. 23,3 % % 80% 78% 73% Amkk 20,6 % Aol 13,4 % N= 516 N= 480 N= 415 N= 400 N= Työssä 20, 4% Työtön 14,7 % Muu 7,6 % Hannu Savolainen

89 Oppimisvaikeudet ovat yhteydessä erityisesti: Heikkenevään koulumenestykseen, erityisesti kun erilaiset oppimisvaikeudet kasautuvat Koulutusuran keskeytymiseen Koulutustason jäämiseen matalammaksi kuin mitä nuoren edellytykset muutoin edellyttäisivät Hannu Savolainen

90 Oppimisvaikeudet ja koulumenestyksen historia peruskoulussa Hannu Savolainen

91 Toisen asteen koulutustilanne viisi vuotta peruskoulun jälkeen Lukivaikeudet ja keskeyttäminen Luetun- Ymmärtämisen vaikeus Teknisen Lukemisen vaikeus Valmistunut 85,2 % Valmistunut 76,7 % Valmistunut 64,7 % Opinnot kesken 3,2 % Keskeyttänyt 11,6 % Keskeyttänyt 23,3 % Keskeyttänyt 35,3 % N= 554 Hannu Savolainen p=.054 p=.000 Kriteerinä seulatestin 8%:n raja

92 Oppimisvaikeudet 9.luokalla koulutus- ja työvoimauran ennustajina 5-vuotisseurannassa Lukivaikeudet Matem. Op.vaik Koulumenestys Psyykkiset oireet Koetut Op. vaik Sanelu Tekninen lukem. Luettunymmärt. Käyttäyty minen Masentu neisuus ym.. Työtön Töissä Aol Amk Yliopisto (Chi square) = lisää todennäköisyyttä - = pienentää todennäköisyyttä Hannu Savolainen

93 Oppimisvaikeuksien huomioimisessa erityisesti kaksi haastetta: Yksilöllisen tuen tarpeen tehokkaampi tunnistaminen ja oikein kohdistettu tuki Osa lapsista ja nuorista joilla on oppimisvaikeuksia jää ilman tukea Yleisopetuksen keinoja tukea kaikkia oppilaita on mahdollista kehittää Yksilöllinen tuki olisi kohdistettava niille, jotka siitä erityisesti hyötyvät Riittävän pitkän ja johdonmukaisen tuen takaaminen Lukivaikeuksiset oppilaat hyötyvät pitkäkestoisesta tuesta Tukea tarvitaan myös toisella asteella Siirtymävaiheet erityisen huomion kohteeksi Hannu Savolainen