MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas

Transkriptio

1 MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas Alueen työikäisen väestön muutos ja sen vaikutus osaavan työvoiman saatavuuteen uusimman tutkimuksen valossa. Jarkko Pietilä, Keski-Suomen Liitto Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen lisäys Lähde: Tilastokeskus 1

2 Luonnollinen väestölisäys ja kokonaisnettomuutto (summat) Saarijärvi-Viitasaari -seudun kunnissa Saar Piht Kars Viit Kin Kyy Kiv Kan Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Lähde: Tilastokeskus Ikärakenne eräillä seuduilla Keski-Suomessa 2008 ja 2030 Joutsa Joutsa Saar.-Viit Saar.-Viit Keuruu Keuruu Koko maa Koko maa Nuoret Työikäiset Seniorit Lähde: Tilastokeskus, syksyn 2009 ennuste 2

3 Yli 80-vuotiaat eräissä kunnissa Keski-Suomessa Muutos Muutos % Jyväskylä Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Laukaa Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Keski-Suomi Lähde: Tilastokeskus Työikäinen väestö (15-64 v.) seuduittain (2008=100) Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus, syksyn 2009 väestöennuste 3

4 Työikäisten (15-64 v.) kehitys Viitasaarella, Pihtiputaalla ja Kinnulassa Sis. muutot Omavaraisennuste Lähde: Tilastokeskus (vuodet toteutumatietoa, vuodet syksyn 2009 ennustetietoa) Työvoiman poistuma Keski-Suomessa Työvoima 2007: Työvoiman kokonaispoistuma: : henkeä : henkeä Poistuman kohdentuminen: : 23 % : 25 % : 48 % Työvoiman menetys toimialoilla: Terv.huolto- ja sos. palvelut: 27 % 2015 mennessä, 30 % 2025 mennessä ( ) Koulutus: 22 % 2015 mennessä, 26 % 2025 mennessä ( ) Julkinen hallinto: 27 % 2015 mennessä, 28 % 2025 mennessä ( ) Maa-, riista- ja kalatalous: 35 % 2015 mennessä, 29 % 2025 mennessä ( ) Lähde: Foredata Oy 4

5 Työvoiman poistuma Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa Työvoima 2007: henkeä Työvoiman kokonaispoistuma: : henkeä : henkeä Poistuman kohdentuminen: : 26 % : 29 % : 55 % Eniten työvoimaa menettävät toimialat: Terv. huolto- ja sos. palvelut: 29 % 2015 mennessä, 62 % 2025 mennessä (n. 1100) Maa-, riista- ja kalatalous: 33 % 2015 mennessä, 30% 2025 mennessä (n. 850) Tukku- ja vähittäiskauppa: 21 % 2015 mennessä, 28 % 2025 mennessä (n. 500) Lähde: Foredata Oy Työvoiman poistuma suurimmilla päätoimialoilla SV-seudulla vuosiin 2015 ja 2025 mennessä (abs, %) A 01, B Maa-, riista- ja kalatalous Työvoima 2007 Poistuma 2015 (abs.) Poistuma 2015 (%) Poistuma (abs.) Poistuma (%) A 02 Metsätalous D 20 Puutavara ja tuotteet D Metallituot. valm F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Maj. ja ravit. toiminta I Kuljetus ja varastointi K (pl. 70) Liike-elämän palv L Julk. hallinto M Koulutus N Terv. ja sos. palvelut O, P, Q Muut palvelut Yhteensä Lähde: Foredata Oy 5

6 SV seudun työllisten muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat Lähde: VATT / Foredata Oy KESU (koulutustarjonta 2016) prosessina 1) Työllisten arviointi vuoteen 2025 (toimialoittain, VATT:lta pohja) 2) Työvoimatarve käännetään ammattirakennetarkasteluksi (ammattiryhmät) 3) Ammattiryhmittäin pohditaan keitä (osaajia) tarvitaan ja kuinka paljon 4) Tarve osaajista ryhmitetään koulutettaviksi koulutusasteittain ja aloittain 5) Koulutustarpeen arvioinnissa huomioon ikäluokkakoko ja koulutuksen läpäisytekijät 6) Päätehtävänä lopulta esittää luvut aloittajamäärästä (koulutusasteittain) ainakin maakunnan tasolla. 6

7 Työlliset pääammattiryhmittäin Keski-Suomessa (tavoiteura) Pääammattiryhmät Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennusalan työ Liikenne- ja logistiikkatyö Palvelutyö Toimistotyö Sosiaali- ja terveysalan työ Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuri- ja tiedotustyö Muu johto- ja asiantuntijatyö Turvallisuusalan työ Tuntematon Yhteensä Avautuvat työpaikat vuotta kohden pääammattiryhmittäin Keski-Suomessa Pääammattiryhmät Muutos Poistuma Yhteensä Muutos Poistuma Yhteensä 1 Maa- ja metsätaloustyö ,93 % 2,59 % 1,42 % 2 Teollinen työ ,56 % 2,11 % 1,72 % 3 Rakennusalan työ ,21 % 2,23 % 2,37 % 4 Liikenne- ja logistiikkatyö ,02 % 2,16 % 2,17 % 5 Palvelutyö ,36 % 1,99 % 2,25 % 6 Toimistotyö ,62 % 2,41 % 2,00 % 7 Sosiaali- ja terveysalan työ ,05 % 2,32 % 3,05 % 8 Opetus- ja kasvatustyö ,51 % 2,28 % 2,63 % 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö ,21 % 2,06 % 2,21 % 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö ,08 % 2,03 % 2,09 % 11 Turvallisuusalan työ ,51 % 2,45 % 2,11 % 12 Tuntematon ,24 % 1,56 % 1,37 % Yhteensä ,04 % 2,17 % 2,20 % 7

8 Uuden työvoiman tarve vuotta kohti koulutusaloittain Koulutusala Avautuvat työpaikat Työttömien työvoimatarjonta Uuden työllisen työvoiman kokonaistarve Työttömät vuonna 2020 Uuden työvoiman kokonaistarve 1 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.kunt., liiketal. ja hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matk.-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus Yhteensä Ikäluokkasovitettu aloittajatarve* koulutusaloittain ja -asteittain Yht. Koulutusala Aloittaneet ka. Aloittaneet viim.vuosi Koulutettavat Laskennallinen aloittajatarve 1 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.kunt., liiketal. ja hall. ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matk.-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus Yhteensä Yht. Koulutusaste Aloittaneet ka. Aloittaneet viim.vuosi Koulutettavat Laskennallinen aloittajatarve Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus tai ei tutkintoa Yhteensä * Aloittajatarve on keskimääräinen vuotta kohti ennakoitu tarve, joka on sovitettu ikäluokkakokoon (keskiarvo) 8

9 Esimerkki maakuntahallituksen kannanotosta ammatilliseen koulutukseen aloittajatarpeeksi (kesäkuu 2011) Koulutusala / Koulutusaste Aloittaneet ka. Aloittaneet 2009 Pohjaesitys aloittajatarpeesta Keski-Suomen esitys aloittajatarpeeksi Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal. ja hal. ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ymp.ala Sos.-, terv.- ja liikunta-ala Matk.-, ravit.- ja tal.ala Muu koulutus Yhteensä Alustavia Foredatan huomioita laajempi raportti tulossa Saarijärvi-Viitasaari seudulla on vuonna 2020 noin työllistä (v n ). Työllisyys kasvaa erityisesti SOTE-aloilla ja rakentamisessa, maatalous suurin menettäjä ja alalla myös suurin suhteellinen poistuma. Avautuvat työpaikat tulevat erityisesti sote-aloille, kauppaan ja rakentamiseen. Pulaa tulee olemaan osaavasta hoitohenkilöstöstä ja koneenrakentajista. Seutu on myös jatkossa riippuvainen kouluttautuneiden muutoista seudulle, sillä kohtaantoennusteiden mukaan seudulle tarvitaan jopa 1000 osaajaa enemmän kuin seudun koulutusorganisaatiot pystyvät tuottamaan tällä hetkellä. Erityisesti ammattikorkeakoulu tason tutkinnon suorittaneista (mm. sote, liikunta-alat, luonnonvara- ja ympäristöalat, liiketalous ja hallinto) tulee pulaa ja heidän pendelöinti muualta tai sisäänmuutto on merkityksellistä seudun menestykselle. Yliopistokouluttautuneiden määrällinen tarve pysyy suhteellisen vähäisenä jatkossakin. Lähde: Foredata Oy 9

10 Muutamia ajatuksia maaseutualueiden näkökulmasta Väestölliset perusteet suunnan muuttumiselle ovat vähäiset: syntyvyyteen ei ole odotettavissa muutoksia, siirtolaisuuden nettovaikutus on vähäinen ja maassamuutot suunnat ovat vakiintuneet ja koskettavat kouluttautuvia nuorisoikäluokkia. On kuitenkin huomioitava, että väestöennusteita kohtaan on esitetty myös kritiikkiä välttämättä väestö (ml. työikäiset) ei vähene sitä tahtia kuin synkimmät ennusteet esittävät. Työmatkaliikenne on kasvanut vuosikymmeniä huimasti, kun työssäkäynti ja asuminen eriytyvät toisistaan. Fyysisten olosuhteiden ohella huomio on kiinnitettävä tietoteknisiin mahdollisuuksiin. Tähän mennessä etätyö ei ole täyttänyt siihen kohdistuneita odotuksia. Uudet ja säilyvät työpaikat ovat välttämättömiä paikallistalouksille. Koulutus ja sen fyysinen sijoittuminen on merkittävä väestön liikuttaja. Verkkooppiminen ja uudet teknologiat voivat vähentää fyysistä liikkumista. Laaja ja monitahoinen koulutussuunnittelu on välttämätöntä työn kohtaanto-ongelman ratkaisuun. Koulutuksen läpäisyn parantaminen on yksi konkreettinen kohde, jota parantamalla nopeutetaan valmistumista ja vaikutetaan työvoiman (työikäisten) riittävyyteen. 10