Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Transkriptio

1 Ilpo Hanhijoki Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa

2 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien osuudet (%) työllisten kokonaismäärästä Ammattirakenteen muutokseen vaikuttavat toimialarakenteen muutos ja toimialojen sisäisen ammattirakenteen muutokset Ammattirakenteen muutoksessa on kyse työelämässä tarvittavan osaamisen muutoksesta; ilmaistaan eri ammateissa tarvittavien työntekijöiden määrinä (osuuksina) tuotantotapojen (teknologioiden) ja tuotannon organisoinnin muutokset uudet menetelmät ja teknologia muutokset ansaintalogiikassa ja johtamisessa

3 Ammattirakenne Samat ilmiöt koskevat tavaratuotantoa, palvelutuotantoa ja tutkimus- ja kehittämistyötä Voimakkuudessa voi olla eroja Suomessa ammattirakenne-ennakointia tehdään asiantuntijatyönä tavoitteiden asettaminen tämä perusteltua, kun käytetään koulutustarpeiden ennakointiin

4 Ammattirakenne-ennakoinnin lähtökohtia valtakunnallisessa työssä (tavoitekehitys) Suomessa panostetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä erityisosaamista edellyttävään tuotantoon. Tavaroiden ja palveluiden viennillä on vahva työllistävä merkitys. Tuotteisiin liitettävien asiantuntijapalvelujen osuus viennistä kasvaa. Uudet teknologiset innovaatiot (biotekniikka, uudet materiaalit jne.) mahdollistavat perinteisten toimialojen uudistumisen ja kilpailukyvyn säilymisen (etenkin energia, elintarvikkeet, kemianteollisuus, elektroniikkateollisuus). Niiltä osin kuin perusteollisuuden uskotaan säilyvän Suomessa, arvioidaan tulevaisuudessa syntyvän kapean erikoisosaamisen ja korkean jalostusasteen tuotantoa. Julkisia palveluja ennakoidaan entistä enemmän ulkoistettavan. Lähde: Koulutus ja työvoiman kysyntä Opetushallitus, 2011.

5 Ammattirakenne-ennakoinnin lähtökohtia valtakunnallisessa työssä (jatkuu) Asiakaslähtöisen ajattelun ja helppokäyttöisyyden merkitys tuotannossa ja liiketoiminnassa kasvaa (Ikääntyminen, monikulttuurisuus). Useiden toimialojen tulevaisuusnäkemyksissä korostetaan verkottuneita toimintamalleja ja kansainvälistä verkottumista. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys kasvaa edelleen, ja se on tärkeä tuottavuuskasvun lähde. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos tuottavat uusia globaaleja teollisuudenaloja ja liiketoimintaa. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy, mikä vaikuttaa suotuisasti energiateknologiaa ja bioraaka-aineita tuottavien sekä jalostavien alojen kehitykseen. Kulttuuriosaamisen merkitys (ts. visualisointi, muotoilu, esteettiset tekijät) korostuu tuotannon ja palveluiden kysynnässä. Lähde: Koulutus ja työvoiman kysyntä Opetushallitus, 2011.

6 Pääammattiryhmien työllisyyden muutos valtakunnallisen ja maakuntien yhteenlasketun tuloksen mukaan

7 Pääammattiryhmien työllisyyden suhteellinen muutos valtakunnallisen ja maakuntien yhteenlasketun tuloksen mukaan %

8 Pääammattiryhmien työllisyyden muutos , koko maa Toimialojen työllisyyden muutoksen ja ammattirakenteen muutoksen vaikutus pääammattiryhmien työllisyyteen

9 Pääammattiryhmien työllisyyden muutos Maakunnat yhteensä Toimialojen työllisyyden muutoksen ja ammattirakenteen muutoksen vaikutus pääammattiryhmien työllisyyteen

10 Työllisyyden suhteellinen muutos Maa- ja metsätaloustyö

11 Työllisyyden suhteellinen muutos Teollinen työ

12 Työllisyyden suhteellinen muutos Rakennusalan työ

13 Työllisyyden suhteellinen muutos Liikenne- ja logistiikkatyö

14 Työllisyyden suhteellinen muutos Palvelutyö

15 Työllisyyden suhteellinen muutos Toimistotyö

16 Työllisyyden suhteellinen muutos Sosiaali- ja terveysalan työ

17 Työllisyyden suhteellinen muutos Opetus- ja kasvatustyö

18 Työllisyyden suhteellinen muutos Kulttuuri- ja tiedotustyö

19 Työllisyyden suhteellinen muutos Muu johto- ja asiantuntijatyö

20 Työllisyyden suhteellinen muutos Turvallisuusalan työ

21 Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu koulutuksen aloittajatarve koulutusasteittain Aloittaneet 2009 Valtakunnallinen Maakunnat yht Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Lähde: TK, OPH, maakunnat

22 Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu koulutuksen aloittajatarve koulutusaloittain Aloittaneet 2009 Valtakunnallinen Maakunnat yht Lähde: TK, OPH, maakunnat