Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Transkriptio

1 Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

2 Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen kehityksestä Uudenmaan tavoitteet Koulutustarjonta aluekehittämisen näkökulmasta

3 Työssäkäyntialue

4 Pääkaupunki seutu on suuren työssäkäyntialueen keskus. Sinne sukkuloi yli työssäkäyvää, heistä muualta Uudeltamaalta ja maakunnan ulkopuolelta.

5 Ainoastaan Helsingissä, Raaseporissa ja Hangossa yli 70 prosenttia kunnan työvoimasta käy töissä omassa kunnassa.

6 Helsingin työpaikoista vain noin 60 prosentissa ja Vantaalla vähän yli 40 prosentissa on samassa kunnassa asuva työntekijä.

7 Nykyinen työvoiman kysyntä ja tarjonta

8 Työttömiin työnhakijoihin verrattuna työnvälitystilastoihin kirjattiin vuoden 2012 aikana eniten avoimia työpaikkoja myyntisekä terveyden- ja sairaanhoitotöihin.

9 Suhteessa avoimiin työpaikkoihin eniten työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2012 taide- ja viihdealalla sekä talonrakennuksessa. (Kaikki avoimet työpaikat eivät kirjaudu tänne.)

10 Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys tilanne, syyskuu 2012 ja syyskuu Syyskuu työnhakijoita 2013 Syyskuu työnhakijoita Muutos-% KAIKKI KOULUTUSASTEET YHTEENSÄ % 3011 YLIOPPILASTUTKINTO % 3811 MAJOITUS-RAVITSEM-TAL.AL.PERUSKOUL % 3511 KONE- JA METALLIALAN PERUSKOULUTUS % 3311 LIIKETAL.PERUST.(MERKANT.,MERKON.) % 3514 SÄHKÖALAN PERUSKOULUTUS % 3711 TERVEYS- JA SOSIAALIALAN PERUSKOUL % 3513 AUTO- JA KULJETUSALAN PERUSKOULUTUS % 3522 RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-ALAN PERUSK % 3813 KAUNEUDENHOITOALAN PERUSKOULUTUS % 3517 PUUALAN PERUSKOULUTUS % 3524 TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSK % 3814 LIIKENTEEN JA MERENKULUN PERUSKOUL % 3211 ARTESAANI, KÄSI- JA TAIDET. PERUSK % 3525 GRAAFISEN ALAN PERUSKOULUTUS % 3512 LVI-ALAN PERUSKOULUTUS % 3515 TIETOTEKN.JA TIETOLIIK. PERUSKOUL % Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Lähde: Uudenmaan ELY-keskus, työnvälitystilasto

11 Tulevaisuuden näkymät

12 Uudet työpaikat Uudellamaalla

13 Uudet työpaikat ja poistuma yhteensä Uudellamaalla

14 Työvoimapoistuman ja työpaikkalisäyksen johdosta arvioidaan Uudellamaalla tarvittavan seuraavan 20 vuoden aikana vuosittain keskimäärin noin uutta työntekijää.

15 Ennusteen mukaan Uudenmaan nuorisoikäluokan koko jatkaa kasvuaan Keskimääräisen ikäluokan koko kaudella on yli 400 nuorta KESU laskelmia suurempi.

16 Työvoimatarpeen tyydyttäminen edellyttää Uudellamaalla työllisyysasteen nostamista ja työvoimatarjontaa maakunnan ulkopuolelta

17 Uudenmaan tavoitteet

18 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet Strategiset valinnat

19 Koulutustarjonta aluekehittämisen näkökulmasta Koulutustakuun toteuttaminen tärkein toisen asteen koulutuksen mitoittamiskriteeri Pääpaino nuorten koulutuksen nivelvaiheiden tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä (mm. keskeyttämisen ehkäisy) Toisen asteen järjestäjäverkko ja joustavat opintopolut (seudullinen yhteistyö) Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistaminen (elinkeinoelämän kysyntänäkökulma?) Maahanmuuttajat

20 Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen Toisen asteen yhteistyön muotojen ja erityisesti joustavien opetussisältöjen kehittämisen lähtökohtana tulee olla oman- ja työelämän tarpeet, jatkokoulutuksen edellytysten tukeminen ja valmiudet elinikäiselle oppimiselle. Osaamistarpeiden muutoksia on vaikea, jos ei mahdotonta ennakoida. Siksi tarvitaan joustoa, kykyä nopeasti vastata muutoksiin, vahvoja perustaitoja sekä uusien asioiden oppimis- ja opettamisvalmiuksia ja tahtoa.

21 Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen Metropolialueella tarvitaan erityisratkaisuja toisen asteen järjestäjäverkon kokoamiseksi. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhteistyö- ja fuusioedellytyksiä tulee tarkastella innovatiivisesti ja perinteiset rakenteet ylittäen. Erikoisaloille koulutusta tarjoavat ja yksityiset valtakunnalliset koulutuksen järjestäjät tarvitsevat muusta järjestäjäverkoston poikkeavia erillisratkaisuja.

22 Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisen tehtävän laajentaminen ja opintopolkujen laajentaminen Koulutustakuun toteuttamiseksi tarvitaan myös ammatillisen koulutuksen kehittämistä vahvasti työvaltaisilla opiskelumenetelmillä sekä yksilöä tukevilla koulutuksen järjestämismuotojen ja sektorit ylittävillä toimenpideyhdistelmillä. Sopivien työpaikkojen järjestämisen esteiden poistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä työnantajien, ammattiliittojen ja valtiohallinnon sekä koulutushallinnon ja -organisaatioiden välistä yhteistyötä.

23 Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi

24 Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Uudellamaalla Uudenmaan liiton tehtävänä on sovittaa yhteen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointia alueella ja valmistella alueellisia koulutustavoitteita osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Liitto on tässä työssä vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden sekä valtion keskushallinnon; mm. OKM:n, OPH:n, TEM:n, valtioneuvoston kanslian, VATT:n, kuntaliiton sekä muiden maakuntien kanssa.

25 Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Uudellamaalla Uudellamaalla tärkeitä osia tämän työn tekemisessä ovat Ennakointikamarityö, jonka avulla kerätään ja välitetään laadullista ennakointitietoa koko maakunnan keskeisiltä toimialoilta, sekä PKS-ennakointi koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla, jonka keskeisenä tehtävän on tuottaa ja jalostaa pääkaupunkitasoista tietoa koulutuksen järjestäjien strategista suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Liitto paitsi hyödyntää ja välittää näistä saatuja tietoja myös osallistuu aktiivisesti niiden toimintaan ja osin myös rahoitukseen.