Taloustoimikunta on kokouksessaan käsitellyt ensi vuoden talousarviokehystä oheisen mukaisesti:

Transkriptio

1 Talousarvion 2013 kehys Kh , 172 Taloustoimikunta on kokouksessaan käsitellyt ensi vuoden talousarviokehystä oheisen mukaisesti: --- Ensi vuoden talousarvion kehystarkastelu käynnistettiin jo vuoden vaihteen jälkeen. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa talousseminaarissaan Tämän jälkeen lautakunnat ovat valmistelleet oman näkemyksensä ensi vuonna tarvittavasta rahoituksesta. Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa iltakoulussaan ja valtuusto talousseminaarissaan Kolme suurinta lautakuntaa on käsitellyt asiaa vielä kokouksissaan huhtikuussa. Valtuuston talousseminaarin materiaali on oheisena liitteenä. Liite 36. Talousarviokehyksen keskeiset luvut ovat seuraavat: Peruskehys Lautakuntakehys Kehysylitys Toimintamenot Vuosikate Karsinta Vuosikatetavoite Investoinnit Lisävelkaantuminen Velkaantuminen Edellä todetun mukaisesti tavoitteena pidetään esitetystä kokonaisuudesta toimintamenoista 7,6 milj. euron karsintaa ja investoinneista 5,0 milj. euron karsintaa. Näillä toimenpiteillä voidaan lisävelkaantuminen rajata vajaaseen 5,0 milj. euroon. Erityisesti käyttömenojen karsintatavoite on haastava. Palvelukeskuksilla on asukasluvun ja palvelujen kysynnän kasvun oloissa suuria vaikeuksia löytää määrärahojen supistamismahdollisuuksia. Kun uudet palvelut esim. päivähoito, perusopetus ja terveydenhuolto vaativat rahoitusta, tulee karsinta kohdistaa olemassa oleviin palveluihin niitä priorisoiden, vähentäen ja tehostaen. Lähes kaikissa tapauksissa joudutaan tarkastelemaan henkilöstömenoja, niiden leikkauksia ja näiden leikkausten vaikutuksia. Menojen karsinnan ja palvelutuotannon tehostamisen vaihtoehtoina voidaan esittää mm. seuraavia asioita: o omaisuuden myynti, taseen muuttaminen likvidimmäksi o veroprosenttien korotukset o lisävelkaantuminen o tulopohjan vahvistaminen ja siihen liittyvät kehittämishankkeet Edellä olevista keinoista oikeastaan ainoastaan viimeinen kohta luo kestävää talousperustaa palvelujen rahoittamiselle. Muut keinot eivät johda kestävään talouden paranemiseen, vaan voivat johtaa entistä vaikeampiin talousongelmiin. Tässä mielessä palvelujen rakenteellinen tehostaminen ja

2 tulopohjan vahvistaminen ovat aivan keskeisiä kestävän talouskehityksen synnyttämiseksi. Ehdotus: Päätös: --- Taloustoimikunta käy keskustelua kaupungin ensi vuoden talousarvion kehyslinjauksista. Taloustoimikunta päätti asettaa kehystavoitteen siten, että palvelukeskusten tulee karsia toimintamenojen osalta peruskehyksen ylimenevästä osuudesta vähintään 4,0 milj. euroa ja taloussuunnitelman sisältämistä vuoden 2013 investoinneista 5,0 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarviokehystä on edellä todetun mukaisesti valmisteltu vuoden alkupuoliskolla lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Asian tarkastelun taustaksi jaetaan oheisena vielä valtuustoseminaarin valmistelumateriaali, liite 172/Valt 65. Kehysvalmistelussa lähtökohtana olleen peruskehyksen toteuttaminen on palvelukeskusten esittämien määrärahatarpeiden valossa varsin haasteellista. Tämän johdosta Peruskehykseen on lisätty palvelujen kasvuun pohjautuvaa Palvelukasvua 5,4 milj. euroa. Tällöin on siis karsittu palvelukeskusten esityksistä 4,0 milj. euroa. Tämä johtaa palvelukeskusten ensi vuoden toimintamenojen osalta oheiseen budjettikehykseen. KEHYSTARKASTELU 2013 Peruskehys Kehys, Palvelukeskukset Lisäkarsinta KEHYS 2013 KASVU 2012/2013, % Toimintamenot Muutos, 2013 Kehysylitys Kaupunginkanslia ,4 Sivistyskeskus ,8 Sosiaali- ja terveyskeskus ,9 Tekniikkakeskus ,7 Liikelaitokset ,3 YHTEENSÄ ,8 Toimintamenojen kokonaismäärä on kehyksessä 401,6 milj. euroa ja siinä on kasvua kuluvan vuoden budjettiin verrattuna 3,8 %. Toimintamenot ovat kehittyneet seuraavasti: TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ KASVU, KASVU, % tilinpäätös tilinpäätös ,3 tilinpäätös ,4 talousarvio ,6 peruskehys ,4 KEHYS ,8

3 Eri palvelukeskusten toimintamenojen määrä ja kasvuprosentit näkyvät taulukosta. Karsinnan jälkeen alkuperäistä Peruskehystä pienempi kehys osoitetaan kaupunginkanslialle ja liikelaitoksille. Tekniikkakeskuksen toimintamenokehys on Peruskehyksen mukainen ja lisärahoitusta palvelukysynnän kasvuun liittyen saavat sivistyskeskus ja sosiaali- ja terveyskeskus. Nyt esitetyn kehyksen jälkeen vuosikate ja tilikauden tulos muodostuu seuraavasti (1 000 ): Vuosikate, Peruskehys Vuosikate, Palvelukeskukset VUOSIKATE, KEHYS TILIKAUDEN TULOS, KEHYS Nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelman mukaan vuonna ,0 milj. euroa. Kehystarkastelussa on lähdetty siitä, että investointitasoa pudotetaan 5,0 milj. euroa. Tällöin kaupungin velkakehitys muodostuu seuraavaksi: Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit Velkaantuminen Kaupungin velkamäärä tulee edellä olevan pohjalta kehittymään seuraavasti: Lainamäärä, Lainamäärä, /as Kaupungin lainamäärä on siis vuoden 2013 lopussa 148,6 milj. euroa, joka merkitsee asukasta kohti laskettuna euroa. Nyt esitetty kehys heikentää kaupungin talouden asemaa. Vuosikatetaso on riittämätön investointien rahoittamiseksi ja tämä kehitys merkitsee velkaantumisen jatkumista ja jopa kiihtymistä. Esitetyn kehyksen mukaista toimintamenojen määrää tuleekin pitää ehdottomana menojen ylärajana, menojen karsinta tätä pienemmäksi olisi aivan välttämätöntä. Vuosikatetaso tulisi saada nousemaan tässä vaiheessa 16,0 17,0 milj. euroon, jotta muodostuisi selkeä näkemys velkakehityksen hallitusta hoitamisesta. Kaupungin talouden tervehdyttämiseen liittyviä toimenpiteitä on valmisteltu ja niitä on esitelty useissa eri yhteyksissä. Palvelujen tuottamisen rakenteita, palvelujen määrää ja laatua tulee tarkastella kriittisesti. Palvelujen tuottamista tulee jatkuvasti tehostaa mutta myös palvelutason heikennyksiin pitää olla valmius.

4 Palvelukeskusten valmistelussa ja kaupunginhallituksen ja valtuuston talousseminaareissa on noussut esiin seuraavia talouden tasapainottamiseen liittyviä palvelujen rahoitustarpeita, ongelmia ja periaatelinjauksia: Keskeisiä kysymyksiä: Talousarvion kestävyyden kannalta olennaista on elinkeinopolitiikan toimivuus kasvavassa kaupungissa tulorahoituksen (verotulot) riittävyys vs. menojen hiominen Palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen edellyttää investointiajattelua palveluinvestoinnilla tarvittavat resurssit kohdennetaan oikein tavoiteltavan tehokkuuden varmistamiseksi pidemmällä aikavälillä Palvelustrategian tai muun päätöksen mukainen toiminnan linjaus maksutuottojen asiakasmaksujen tarkistaminen ja palvelujen myyntihintojen tarkistaminen palvelutasomäärittely palvelujen tuottamistapojen määrittely Palvelujen ostomenettelyn ja hankinnan kehittyminen Ostopalvelujen hintakehitys Palvelukeskukset ovat tuoneet esille seuraavia asioita: Kaupunginkanslia o vapautuvien vakanssien täyttämättä jättäminen o avustusmäärärahojen leikkaukset o tietohallinnon kehittäminen ja rahoitus o kehittämishankkeiden rahoituksen tarkastelu Sivistyskeskus Varhaiskasvatus o tarvittavat uudet päiväkotitilat, laajennukset vai tilaelementtiratkaisut o otetaan käyttöön uusia keinoja ja tukimuotoja, joilla päivähoidon kysyntää voidaan hillitä o ryhmäperhepäiväkodeista luopuminen mahdollisuuksien mukaan Opetustoimi o koulutoimen tilaongelmien ratkaisut, laajennukset vai tilaelementtiratkaisut o koulukuljetusrajojen muuttaminen o kuljetusten järjestämisperiaatteiden muuttaminen Kansalaisopisto o järjestetään opetusta vain sellaisille ryhmille, joissa on vähintään 10 osallistujaa nykyisen 7 sijaan Liikuntatoimi o liikuntapaikkamaksujen harmonisointi ja maksuperusteiden määrittely alkaen o liikuntaseurojen vuoden 2013 avustusten harmonisointi

5 o kaupungin rooli yksityisten liikuntapaikkojen rakentamisessa ja käyttömenoihin osallistumisessa Ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen o kaupungin omistusosuus yli 50 %, rahoitustarve n. 4,0 milj. euroa Sivistyskeskuksen talousarviovalmistelussa on lähdetty siitä, että seuraavat muutokset tulevat voimaan vuoden 2013 alusta: Koulukuljetusten kilometrirajat muutetaan siten, että kaupunki järjestää maksuttoman kuljetuksen esioppilaille ja luokkalaisille, kun koulumatka kaupungin oppilaalle osoittamaan kouluun on yli 3 km ja muille peruskoululaisille, kun vastaava koulumatka on yli 5 km. Kansalaisopiston opetusryhmässä tulee rehtorin erikseen päättämin poikkeuksin olla nykyisen 7 sijasta vähintään 10 opiskelijaa. Liikuntapaikkamaksut harmonisoidaan koko kaupungin alueella, jolloin myös Nurmon ja Ylistaron alueen yhdistykset ja seurat maksavat liikuntapaikkojen käytöstä liikuntalautakunnan kullekin liikuntapaikalle määrittämät käyttömaksut. Liikuntatoimen avustukset jaetaan liikuntalautakunnan vahvistamien avustussääntöjen mukaisesti kaikille kaupungin alueen liikunta- ja urheiluseuroille. Tuloja lisätään erilaisia harkinnanvaraisia asiakasmaksuja ja vuokria korottamalla ja käyttäjien tai käyttötarkoituksen mukaan porrastamalla. Korotuksia on suunniteltu mm. uimahallimaksuihin. Sosiaali- ja terveyskeskus Terveydenhuolto o Y talon käynnistyminen (palvelusopimukset n. 1,2 M ) o ensihoidon käynnistyminen (n. 1,6 M ) o YHTS kokeilu (n. 120 t ) o e reseptin käyttöönotto (n. 55 t ) o suun terveydenhuollon päivystyksen laajeneminen (lakisääteinen) (n. 100 t ) o henkilöstörakenteen vahvistaminen vastaamaan palvelutarvetta ja palvelurakennetta (yht. n. 830 t ) o erikoissairaanhoidon kustannusten tarkastelu ensihoidon investointien vaikutus erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen toimintarakenteen yhteensovittaminen ostopalvelujen hintakehitys Sosiaalityö o sosiaalipäivystyksen järjestäminen ja henkilöstörakenteen vahvistaminen vastaamaan palvelutarvetta (mm. päihdetyö, mielenterveystyö) (yht. n. 370 t ) o erityisryhmien asumispalveluyksikkö (n. 360 t ) o toimeentulotukimenojen tarkastelu työllistämistoimenpiteiden vaikutus o lastensuojelun toimintakokonaisuuden muutos

6 pitkällä aikavälillä kustannuskehitystä hillitsevä o kehitysvammahuollon toimintakokonaisuuden muutos pitkällä aikavälillä kustannuskehitystä hillitsevä Vanhustyö o kotiutustiimin käynnistäminen (n. 250 t ) o palvelusetelikäytännön laajentaminen (n. 650 t ) o omaishoidontuen ja palveluostojen varmistaminen (n. 165 t ) o ostopalvelupaikkojen poistuminen (n t ) o ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen kustannuskehitystä hillitsevän toimintatavan ja palvelurakenteen toteuttaminen Ympäristöterveydenhuolto o ympäristöterveydenhuollon toiminta on organisoitu yhteistoimintaalueella (Seinäjoki vastuukunta), jossa kustannukset jakautuvat kuntien välillä asukasluvun ja suoritteiden mukaisesti Tekniikkakeskus Epävarmuustekijöitä o talven säät eli kiinteistöjen lämmityskustannukset ja liikenneväylin talvikunnossapito o yllättävät kiinteistövauriot, lähinnä vesivuoto- ja muut kosteusongelmat o kustannusten nousu niin pidempiaikaisissa indeksiehtoon perustuvissa sopimuksissa eli sidotuissa kustannuksissa kuin myös kertaluontoisissa palvelu- ja materiaalihankinnoissa o ylioptimismi tuloperusteissa, mm. tontinmyyntituloissa Sopeutumismahdollisuudet o infran ja kiinteistöjen ylläpitotaso o toimintatulojen ja tuloperusteiden arviointi Uhat o jatkuvasti kasvava saneerausvelka sinänsä mutta mikä lisää entisestään kunnossa - ja ylläpitokustannusten kasvupaineita Edellä todetut asiakokonaisuudet liittyvät kiinteästi nyt valmisteltuun budjettikehykseen. Kehyspäätöksen yhteydessä tulee näihin asiakokonaisuuksiin ottaa kantaa ja sitoutua. Kehyspäätöksen yhteydessä tulee tehdä asiakokonaisuuksien linjaukset, joiden perustalta talousarvion valmistelua voidaan jatkaa. Talousarvion jatkovalmistelu tulee näyttämään, onko mahdollista saavuttaa parempi budjettikehitys kuin mitä nyt ennakoidaan. Talousarvion käytännön valmistelu aloitetaan valtuuston kehyspäätöksen jälkeen ja kesäkuun loppuun mennessä on ensimmäinen budjettiversio numerotasolla tehty. Lomakauden jälkeen alkusyksystä tullaan järjestämään sekä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle talousseminaarit, joissa asiaa voidaan myös käsitellä ennen budjettiesityksen valmistumista päätöksentekoa varten. Valmistelija: rahoitusjohtaja Aaro Honkola Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto - hyväksyy asiaselostuksen mukaisen vuoden 2013 talousarviokehyksen ensi

7 vuoden talousarvion valmistelun pohjaksi sekä - hyväksyy asiaselostuksessa esitetyt linjaukset palvelurakenteen kehittämiseksi ja huomioon otettavaksi vuoden 2013 talousarviossa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja: rahoitusjohtaja Aaro Honkola, p. (06) , aaro.honkola(at)seinajoki.fi Valt , 65 Kaupunginhallituksen ehdotus: Valtuusto päättää - hyväksyä asiaselostuksen mukaisen vuoden 2013 talousarviokehyksen ensi vuoden talousarvion valmistelun pohjaksi sekä - hyväksyä asiaselostuksessa esitetyt linjaukset palvelurakenteen kehittämiseksi ja huomioon otettavaksi vuoden 2013 talousarviossa. Päätös: Lisätietoja: rahoitusjohtaja Aaro Honkola, p. (06) , aaro.honkola(at)seinajoki.fi