ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

Transkriptio

1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys yleistyy edelleen Kuva: Tuire Ruokosuo Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Espoon väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana henkeen. Vuoden 2013 alussa espoolaiset asuivat asuntokunnassa. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 2 262:lla. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,24 henkilöä. Keskikoko oli hienoisesti laskenut vuoden aikana. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus kasvoi vuoden 2012 aikana hieman, 67,6 %:iin. Pienten asuntokuntien osuus oli noussut Suur-Matinkylässä, Suur-Kauklahdessa ja Vanhassa-Espoossa. Espoossa asui yli perhettä vuoden 2013 alussa. Vuoden 2012 aikana perheiden määrä kasvoi noin 940 perheellä. mikä oli lähes 100 perhettä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, keskimääräinen alaikäisten lasten määrä oli pysynyt 1,78 lapsessa vuoden 2012 ajan. Vuoden 2013 alussa Espoossa oli noin lapsiperhettä. Yksilapsisten lapsiperheiden osuus oli hieman laskenut, mutta kaksilapsisten perheiden osuus noussut vuoden aikana. Monilapsisten perheiden osuus oli pysynyt ennallaan. Perheitä, joissa oli vähintään kolme alaikäistä lasta oli noin Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lisäystä edellisestä vuodesta oli 162 perhettä, mikä oli suurempi lisäys kuin vuotta aikaisemmin. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on hieman kohonnut edellisestä vuodesta. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2012 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 75,3 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli noussut 12,4 %:iin. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 3,9 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on 12,8 %. Näistä suurin osa oli perheitä, joissa puhuttiin suomea ja ruotsia. Hieman yli 13,7 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Osuus oli kohonnut selvästi edellisestä vuodesta. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 7,9 %.

2 1 ASUNTOKUNTIEN KOKO PIENENI HIEMAN Espoon väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana henkeen. Vuoden 2013 alussa espoolaiset asuivat asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 2 262:lla. Kasvu oli sekä määrällisesti että suhteellisesti suurempi kuin vuotta aikaisemmin, vaikka koko väestömäärän kasvu jäikin edellisvuoden tasosta. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,24 henkilöä. Keskikoko oli hienoisesti laskenut vuoden aikana Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Pohjois-Espoossa asuntokunnan koko oli jopa kasvanut vuoden aikana. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat ovat keskimäärin Espoon pienimmät. Myös Suur-Tapiolassa asuntokunnan keskikoko oli hieman noussut, mutta Suur-Matinkylässä pienentynyt. 2 Asuntokunnat ja perheet 2013/Tietoisku 8/2013

3 Taulukko 1. Asuntokuntien määrä vuonna 2012 sekä keskikoko 2012 ja 2013 suuralueittain Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta Suur-Leppävaara ,22 2,21 2. Suur-Tapiola ,16 2,17 3. Suur-Matinkylä ,07 2,05 4. Suur-Espoonlahti ,32 2,32 5. Suur-Kauklahti ,52 2,50 6. Vanha-Espoo ,33 2,31 7. Pohjois-Espoo ,71 2,73 Koko Espoo ,25 2,24 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus kasvoi vuoden 2012 aikana hieman, 67,6 %:iin. Pienten asuntokuntien osuus oli noussut Suur-Matinkylässä, Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa ja laskenut tai pysynyt ennellaan muilla alueilla. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus on 74 %. Suur-Matinkylän asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia oli 41 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa, vain 53 %. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2012/13 (%) Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,5 32,2 13,2 12,4 5, Suur-Tapiola 37,1 32,9 12,6 12,6 4, Suur-Matinkylä 40,9 33,1 11,9 10,1 4, Suur-Espoonlahti 32,8 32,2 14,4 14,2 6, Suur-Kauklahti 31,4 26,8 14,9 18,1 8, Vanha-Espoo 34,6 30,2 15,1 13,4 6, Pohjois-Espoo 23,1 30,1 16,5 18,9 11, Koko Espoo 35,7 31,9 13,6 13,0 5, Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman kohonnut, mutta kahden hengen asuntokuntien laskenut hieman. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on 31 %. Osuus oli kasvanut edelleen vuoden 2012 aikana. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, 27 % asuntokunnista. Asuntokunnat ja perheet 2013/Tietoisku 8/2013 3

4 2 PERHEIDEN KESKIKOKO PYSYNYT ENNALLAAN Espoossa asui yli perhettä vuoden 2013 alussa. Vuoden 2012 aikana perheiden määrä kasvoi noin 940 perheellä. mikä oli lähes 100 perhettä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suhteellinen perheiden määrän lisäys oli 1,4 %. Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2011, 2012 ja 2013, lapset iästä riippumatta Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia , , ,4 Avopari, ei lapsia , , ,5 Aviopari ja lapsia , , ,1 Avopari ja lapsia , , ,9 Äiti/isä ja lapsia , , ,1 Yhteensä Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,79 lasta. Määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli edelleen suurin Pohjois-Espoossa ja pienin Suur-Matinkylässä. Lapsettomia perheitä on eniten Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa, joissa niiden osuus lähenee jo puolta perheistä. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2012/13 (kaikki lapset iästä riippumatta) Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue Yht. % 1. Suur-Leppävaara 43,9 24,4 22,8 7,1 1, ,1 1,77 2. Suur-Tapiola 47,4 21,8 22,7 6,9 1, ,6 1,77 3. Suur-Matinkylä 48,0 24,1 20,5 6,0 1, ,0 1,72 4. Suur-Espoonlahti 41,1 24,6 24,7 7,5 2, ,9 1,79 5. Suur-Kauklahti 31,5 26,0 28,9 10,9 2, ,5 1,88 6. Vanha-Espoo 38,7 26,6 24,1 8,1 2, ,3 1,81 7. Pohjois-Espoo 34,5 23,4 27,3 10,3 4, ,5 2,00 Koko Espoo 43,0 24,3 23,4 7,4 2, ,0 1,79 Perheet, lkm Lähes joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten suuria perheitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2013/Tietoisku 8/2013

5 3 MONILAPSISUUS YLEISINTÄ POHJOIS-ESPOOSSA Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, keskimääräinen alaikäisten lasten määrä oli pysynyt 1,78 lapsessa vuoden 2012 ajan. Vuoden 2013 alussa Espoossa oli noin lapsiperhettä. Yksilapsisten lapsiperheiden osuus oli hieman laskenut, mutta kaksilapsisten perheiden osuus noussut vuoden aikana. Monilapsisten perheiden osuus oli pysynyt ennallaan. Perheitä, joissa oli vähintään kolme alaikäistä lasta oli noin Yksilapsisia perheitä oli eniten Suur-Matinkylän lapsiperheissä 46 %.Vähiten yksilapsisia perheitä oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa taas niiden perheiden osuus, joissa oli vähintään kolme lasta oli keskimääräistä selvästi korkeampi. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2012/13 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,7 40,8 12,4 3, ,76 1,89 2. Suur-Tapiola 41,2 44,5 12,1 2, ,76 1,91 3. Suur-Matinkylä 45,9 39,6 11,6 2, ,73 1,84 4. Suur-Espoonlahti 42,2 42,2 12,3 3, ,78 1,92 5. Suur-Kauklahti 36,7 45,1 14,7 3, ,87 1,99 6. Vanha-Espoo 44,3 39,3 12,5 4, ,79 1,92 7. Pohjois-Espoo 36,2 42,3 15,1 6, ,97 2,11 Koko Espoo 42,7 41,5 12,5 3, ,78 1,91 Lkm Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lisäystä edellisestä vuodesta oli 162 perhettä, mikä oli suurempi lisäys kuin vuotta aikaisemmin. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on hieman kohonnut edellisestä vuodesta. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2012/13 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja- Yksinhuoltajaperheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,3 2. Suur-Tapiola ,9 3. Suur-Matinkylä ,6 4. Suur-Espoonlahti ,6 5. Suur-Kauklahti ,6 6. Vanha-Espoo ,4 7. Pohjois-Espoo ,5 Koko Espoo ,5 Yksinhuoltajaperheiden osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla Suur-Leppävaaraa ja Pohjois- Espoota lukuun ottamatta. Korkein yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur- Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Vanha-Espoossa yksinhuoltajaperheitä oli viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa. Asuntokunnat ja perheet 2013/Tietoisku 8/2013 5

6 Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2012/13. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2013/Tietoisku 8/2013

7 4 PERHEIDEN KAKSIKIELISYYS YLEISTYY EDELLEEN Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2012 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 75,3 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli noussut 12,4 %:iin. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan Vanhempien/ vanhemman äidinkieli Molemm. suomenkielisiä 65,0 67,5 67,1 66,5 65,9 65,0 Molemm. ruotsinkielisiä 3,0 3,3 3,3 3,2 3,1 3,0 Molemm. muunkielisiä 6,0 3,9 4,4 4,8 5,4 6,0 Suomenk. ja ruotsink. 7,0 7,4 7,4 7,2 7,1 7,0 Suomenk. ja muunkielinen 5,4 4,5 4,6 4,8 5,2 5,4 Ruotsink. ja muunkielinen 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Ainoa huoltaja suomenk. 10,3 10,7 10,6 10,6 10,5 10,3 Ainoa huoltaja ruotsink. 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Ainoa huoltaja muunk. 1,9 1,2 1,4 1,5 1,7 1,9 Yhteensä Lkm Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 3,9 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on 12,8 %. Näistä suurin osa oli perheitä, joissa puhuttiin suomea ja ruotsia. Hieman yli 13,7 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Osuus oli kohonnut selvästi edellisestä vuodesta. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 7,9 %. Asuntokunnat ja perheet 2013/Tietoisku 8/2013 7

8 Sammandrag År 2012 ökade Esbos folkmängd till invånare. I början av 2013 var antalet hushåll Antalet hushåll ökade 2012 med Hushållens genomsnittliga storlek var 2,24 personer. Den genomsnittliga storleken hade minskat en aning under året. Andelen små hushåll, det vill säga hushåll med en eller två personer, ökade en aning under 2012, till 67,6 procent. Andelen små hushåll ökade i Stor-Mattby, Stor-Köklax och Gamla Esbo och minskade eller hölls på samma nivå i övriga områden. Antalet familjer i Esbo var drygt i början av Under 2012 ökade antalet familjer med cirka 940, vilket var nästan 100 familjer mindre än året innan. I familjer där barnen bor hemma var antalet barn i medeltal fortfarande 1,79. Antalet kvarstod på föregående års nivå. I de egentliga barnfamiljerna, dvs. i familjer med minst ett minderårigt barn, kvarstod det genomsnittliga antalet minderåriga barn på 1,78 år I början av 2013 hade Esbo cirka barnfamiljer. Andelen familjer med ett barn minskade en aning, medan andelen familjer med två barn ökade under året. Andelen familjer med flera barn hölls på samma nivå. Antalet familjer med minst tre minderåriga barn var cirka Antalet ensamförälderfamiljer, det vill säga familjer med minst ett minderårigt barn och endast en förälder, var vid årsskiftet Ökningen jämfört med föregående år var 162 familjer, vilket var en större ökning än året innan. Nästan en femtedel av barnfamiljerna var ensamförälderfamiljer. Andelen har stigit en aning från föregående år. Andelen helt finskspråkiga familjer minskade ytterligare år Andelen familjer där den enda eller båda vuxna är finskspråkiga är 75,3 procent. Andelen familjer där en vuxen är finskspråkig steg till 12,4 procent. Andelen familjer där den enda eller båda vuxna är svenskspråkiga var 3,9 procent. Andelen familjer med två modersmål var 12,8 procent. I största delen av dessa familjer var hemspråken finska och svenska. Drygt 13,7 procent av familjerna har antingen helt eller delvis något annat språk som modersmål. Andelen ökade betydligt jämfört med föregående år. Andelen familjer där samtliga familjemedlemmar har ett utländskt modermål var 7,9 procent. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto Espoon kaupunki [email protected] Espoo intranet Essi > omat työkalut> Verkkotilastopalvelu