Merenkulku Sjöfart Navigation

Transkriptio

1 Suomen virallinen tilasto Finlands o fficiella statisti k I B:62 a 12.C3.51 O f f icial statistics of Finland Merenkulku Sjöfart Navigation 1979 HELSINKI 1980 Kauppalaivasto Merenkulkuhallitus Sjöfartsstyrelsen National Board of Navigation

2 F/3. o' Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official statistics of Finland IB :62 a Merenkulku Sjöfart Navigation Kauppalaivasto Handelsflottan Merchant fleet 1979 Tilasi okirjasto Siatisdibifeiiotekef HELSINKI 1980

3 ISSN Helsinki Valtion painatuskeskus

4 Alkusanat T äten saatetaan julkisuuteen Suom en kauppalaivastoa koskeva tilasto vu o d elta A ineisto on sa atu sam oista lä h teistä k u in aikaisem m inkin eli osaksi m aistraattien heinäkuun 29 päivänä 1927 alusrekisteristä annetun lain perusteella pitäm istä alusrekistereistä, osaksi niistä tiedoista, jo ita alukseno m istajat o v at velvolliset a n tam a an m erenkulkuhallitukselle. A luksenom istajain velvollisuus a n ta a tieto ja alu k sistaan p eru stu u yleiseen tilastolakiin eli m aaliskuun 5 p äivänä 1954 a n n e ttu u n lakiin eräiden tietojen antam isesta virallisia tilasto ja v arte n ja joulukuun 10 p äiv än ä 1964 an n ettu u n valtioneuvoston päätökseen eräiden tietojen antam isesta virallista m erenkulkutilasto a v arten. A lusrekisteristä annetun lain m ukaan on kauppam erenkulkuun k ä y tettäv istä aluksista, joiden nettovetoisuus on v äh in tään 19 rekisteritonnia, p id ettävä rekisteriä, lu k u u n o ttam a tta proom uja, jo ita k äy tetä än ainoastaan tavaroiden siirtäm iseen lastaus-, purkausta i varastoim istarkoituksessa sam alla satam a-alueella ta i lastauspaikalla. S itä paitsi voidaan, jos om istaja haluaa, rekisteröidä pienem m ätkin alukset, m ikäli niiden pituus on v äh in tään 10 m etriä. T äm ä selvitys koskee kuitenkin vain rekisteröim ispakon alaisia eli siis v äh in tään 19 nettorekisteritonnin aluksia, sillä myös aluksenom istajilta on p y y d etty tied o t vain n äistä aluksista, joten pienem m ät vesiliikennevälineet jä ä v ä t sen ulkopuolelle. Tekstiosassa on esite tty erikseen pohjoism aiden m ä ä rittelem ä, niiden kesken vertailukelpoinen k au p p alaivasto, joka k äsittää vain v äh in tään 100 rekisteritonnin bru tto v eto iset alukset lu k u u n o ttam a tta erikoisaluksia, jo ita ei k ä y te tä kauppam erenkulkuun. Sam oin siinä on esite tty täm än kauppalaivaston jak aan tu m in en suuruus- ja ikäryhm iin. L iitetaulu t 1 3, jo tk a valaisevat kauppalaivaston kotipaikkaa, vetom äärää ja ikää, on la a d ittu m aistra a ttie n alusrekisterien perusteella, kun ta a s m uut ta u lu t peru stu v at varustajien antam iin tietoihin. Vuodesta 1972 alkaen ilmoitetaan alusten vetoisuudet suljetun mitan mukaan. Förord H ä rm e d p u b liceras S tatistik en ang& ende F in la n d s h a n d e lsflo tta ä r M a te ria le t tili S tatistik en h a r ta g its u r sam m a källo r som tid ig a re, dels u r de a v m a g istra te m a e n lig t lagen om fa rty g sre g iste r d en 29 ju li 1927 fö rd a farty g sreg istre n oeh dels u r d e u p p g ifte r, som re d a rn a ä r skyld ig a a t t avge tili sjö fa rtssty re lsen. F a rty g sre d a m a s skyldigh e t a t t lä m n a u p p g ifte r ang&ende sin a fa rty g g ru n d a r sig p& d e n a llm ä n n a sta tistik la g e n eller lagen om läm - n a n d e a v vissa u p p g ifte r fö r officiell S tatistik, d en 5 m ars 1954 oeh p ä s ta ts rä d e ts b eslu t om läm n an d e a v vissa u p p g ifte r fö r officiell sjö fa rtssta tistik, d e n 10 d ecem b er E nligt lagen om fartygsregister ä r fartyg i handelssjöfart m ed en n etto d räk tig h et av m inst 19 registerton registreringspliktiga, m ed undantag a v pr&mar, som används endast vid förflyttning av varor i lastnings-, lossnings- eller upplagringssyfte p& sam m a ham nom - r&de. Om ägaren s& önskar kan jäm väl m indre fartyg registreras fö ru tsatt a tt dess längd är m inst 10 m eter. D enna redogörelse o m fattar endast registreringspliktiga farty g d.vls. farty g om m inst 19 nettoregisterton, ty av fartygsägarna h ar endast uppgifter ang&ende dessa farty g anfordrats. De m indre farkosterna faller utom ram en för denna redogörelse. I textavdelningen h ar skilt behandlats den av de nordiska länderna preciserade, dem em ellan jäm förbara handelsflottan, som o m fattar fartyg om m inst 100 bruttoregistertons d räk tig h et fränsett specialfartyg, som icke används tili handelssjöfart. D äri har även redogjo rts för denna handelsflottas fördelning p& olika storleks- och äldersgrupper. Tabellerna 1 3, som belyser handelsflottans hemort, dräk tig h et och &lder, h ar u ta rb e tats p& basen av m agistratem as fartygsregister, m edan övriga tabeller g ru n d ar sig p& uppgifter läm nade av redarna. Fr.o.m. är 1972 räknas fartygens dräktighet enligt slutet mätt. Helsingissä, m erenkulkuhallituksen tilasto- ja rekis teritoim istossa m arraskuussa H elsingfors, n o v em b er 1980, v id sjö fartssty relsens S tatistik- och reg iste rb y rä. Risto Hytti H arry Federley

5 Sisällys Siva I. II. Kauppalaivasto ja sen kehitys... Kauppalaivaston käyttäminen III. Kauppalaivaston arvo IV. Kauppalaivaston rahtitulot V. Muita, tietoja Sum m ary Taulusto Innehäll Sida I. Handelsflöttan ooh dess utveckling... 5 IL Handelsflottans användning III. Handelsflottans värde IV. Handelsflottans fraktinkomster... 19' V. ÖVriga uppgifter Summary Tabeller Contents The merchant fleet and its development I I. Operating of the merchant fleet... H I. Value of the merchant fleet... IV. Freight income V. Other information... Sum m ary... Tables... Page m

6 I. Kauppalaivasto ja sen kehitys V oim akas kasvu on ollut tunnusom aista m aailm an kauppalaivaston kehitykselle kym m enen viim eisen vuoden aikana. K asvu ja tk u i m yös vuonna M aailman yli 100 rekisteritonnin b ru tto vetoinen kauppalaivasto k äsitti L loyd s R egister of Shippingin m u k aan heinäkuun 1979 alussa alusta, yhteensä 413 milj. b ru tto to n n ia vastaavien lukujen ollessa alusta ja 406 milj. b ru tto n o n n ia v u o tta aikaisem m in. V uoden lisäys oli siten alusta (3,1 %) ja 7 m ilj. bruttoto n n ia (1,7 % ). M aailm ankauppa kasvoi edelliseen vuoteen v e rrattu n a. M aailm an m erikuljetusten volyym i nousi vuonna % kun nousu vuonna 1979 oli 5 %. M aailm an tavaraliikenne m eritse oli vuonna m ilj. to n n ia ja vuonna m ilj. tonnia, m istä m äärästä puolet oli öljyä ta i ö ljy tu o tte ita. K ansainvälisten rahtim arkkinain k eh ity stä k u v aav ista rahti-indekseistä m ain ittak o o n seu raav aa. N orwegian Shipping N ew s in kuivalastialusten hakurahtiindeksi (1965/66 = 100) oli vuonna 1979 keskim äärin 179,3 ja v u onna ,0 sekä aikarahti-indeksi v asta a v a sti 276,0 ja 194,9. Suuruusluokkaan dw t ja yli kuuluvien säiliöalusten kohdalla oli rahti-indeksi vuonna 1978 keskim äärin W orldscale 29,1 m u tta nousi ,5:een. Suom en kauppalaivastolle vuosi 1979 m erkitsi to n niston h id asta kasvua ja m u u ttu m atto m ia riisumislukuja. T onniston kasvu tuli pääasiallisesti säiliöalusten osalle. Suom en ja ulkom aiden välillä m eritse k u lje tetu is ta tav aram ääristä (47,8 milj. t) k u ljetettiin 48,5 % eli 23,2 m ilj. tonnia kotim aisella tonnistolla ja siten noin 3,0 milj. to n n ia enem m än kuin edellisenä vuonna. Suom alaisen tonniston suhteellinen osuus m erikuljetuksista pieneni 0,3 prosenttiyksikköä v e rra ttu n a vuoteen I. Handelsflottan och dess utveckling V arldshandelsflottans utveckling h ar karakteriserats av en kräftig expansion under de tio señaste áren. D enna utveckling fo rtsatte även under á r V ärldens handelsflotta p& över 100 b ru tto to n om fattade enligt L loyd s R egister of Shipping i början av juli fartyg om sam m anlagt 413 m ilj. b ru tto to n m ot fartyg om 406 m ilj. b ru tto to n &ret förut. Á rets ökning utgjorde s&ledes farty g (3,1 %) och 7 m ilj. b ru tto ton (1,7 %). V ärldshandeln ökade i jäm förelse m ed ä re t förut. Ár 1978 ökade den sjöburna handeln m ed 2 % m edan ökningen &r 1979 v ar 5 %. D en sjöburna godsm ängden utgjorde &r m ilj. ton och ár m ilj. ton, varav hälften bestod av olja eller oljeprodukter. Ang&ende fraktindexen som belyser utvecklingen p ä de int'ernationella frak tm ark n ad ern a kan följande näm - nas. N orw egian Shipping News tram pfartindex för to rrlastfarty g (1965/66 = 100) v ar 1979 i genom snitt 179,3 och a r ,0 sam t tidsfraktindex 276,0 och 194,9. F raktindex för tan k fa rty g p ä dw t och över som 1978 i genom snitt v ar W orldscale 29,1 Steg tili 47,5. F ör F inlands handelsflotta innebar 1979 en lángsam ökning av tonnaget och oförändrade uppläggningssiffror. Tonnagets ökning gällde främ st tankfartyg. Av den sjöburna v aru trafik en (47,8 m ilj. t) m ellan F inland och u tla n d et tran sp orterade d et inhem ska tonnaget 23,2 m ilj. to n d.v.s. 48,5 % och sälunda c. 3,0 milj. to n m era än föregäende ar. R elativ t se tt m inskade det finländska tonnagets andel av sjötransporterna m ed 0,3 procentenheter jä m fö rt m ed är 1978.

7 6 A. K auppalaivaston suuruudessa v tap ah tu n eet m uutokset F örändringarna i fartygsbeständet är 1979 Vuoden alkaessa V id arets början: M atkustaja-alukset P a s sa g e ra rfa rty g... Säiliöalukset T ankfartyg... K uivalastialukset T o rrla s tfa rty g... M uut alukset A ndra f a r ty g... Yhteensä Summa R ek isterö ity jä proom uja - R egistrerade präm ar... An tai Brt Nrt Dwt Vähennys ( ) ta ilisä ys ( + ) M inskning ( ) eller ökning ( + ) ' M atkustaja-alukset P a s s a g e ra rfa rty g... Säiliöalukset T an k farty g... K uivalastialukset T o rrla s tfa rty g... M uut alukset A ndra farty g... Yhteensä Summa R ekisteröityjä proom uja R egistrerade p räm ar... Vuode,n päättyessä V id arets slut: M atkustaja-alukset P a s s a g e ra rfa rty g... Säiliöalukset T an k farty g... K uivalastialukset T o rrla s tfa rty g... M uut alukset - A ndra farty g... Yhteensä Summa R ekisteröityjä proom uja R egistrerade präm ar M atkustaja-aluksista oli 23 yhteensä bruttotonnia, ulkom aanliikenteeseen k ä y te tty jä auto/m atk u sta ja lau tto ja. Edelliseen vuoteen v errattu n a on säiliötonnisto lisäänty n y t bru tto to n n illa eli 7,3 % ja m atk u staja-alu sto n n isto b ruttotonnilla eli 2,2 %. M uun to n n isto n lisäys oli b ru tto to n n ia eli 2,0 %. Jo s tilastollisen v erta ilu n aikaansaam iseksi eri p o h joism aiden kauppalaivastojen välillä o tetaan huomioon pohjoismaiden määrittelyn mukainen kauppalaivasto, jo k a k ä sittä ä vain vähintään 100 rekisteritonnin b ru tto v eto iset varsinaiset kauppaalukset, joihin ei lu e ta erikoisaluksia kuten hinaajia, pelastusaluksia eikä kalastusaluksia, saadaan Suomen kau p p alaiv asto sta vuosien 1978 ja 1979 päättyessä yhdistelm ä E (sivu 10). Siinä on k ä y te tty pohjoism aiden kesken so v ittu a alu sten jak o a eri ryhm iin. A v passagerarfartygen v ar 23 enheter, om sam m anlagt b ru tto to n, färjor (passagerar/bil) an v än d a i u trik esfart. T ankfartygstonnaget h ar sedan föregäende ä r ö k at m ed b ru tto to n eller m ed 7,3 % och passagerarfartygstonnaget m ed b ru tto to n eller m ed 2,2 %. D et övriga tonnaget ökade m ed b ru tto reg isterto n eller 2,0 %. Om m an, i syfte a tt göra de nordiska ländernas handelsflottor sta tistisk t jäm förbara, beaktar den av de nordiska länderna preciserade handelsf lottan, som om fattar endast de egentliga handelsfartygen m ed m inst 100 registertons b ru tto - d räk tig h et, tili vilka icke hänföres speeialfartyg, säsom bogserbätar, bärgningsfartyg och fiskefartyg, fár m an sam m anställning E (sida 10) för F inlands handelsflotta i slu tet a v áren 1978 och H är h ar an v änts den m ellan de nordiska länderna överenskom na fördelningen p ä fartygsgrupper. B. K auppalaivasto vv. 1977, 1978 ja 1979 H andelsflottan áren 1977, 1978 och Brt Nrt Dwt Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Matkustaja-autolautat Passagerar-bilfärjor Lastilautat L astfärjor Irtolastialukset Bulkfartyg Jäähdytysalukset Kylfartyg Muut kuivalastialukset Andra torrlastfartyg Säiliöalukset Tankfartyg Muut alukset Andra fartyg Yhteensä Summa Siitä höyryaluksia Därav ängfartyg Proomut P rä m a r

8 7 T äm ä tonnisto k äsitti vuoden 1979 lopussa 332 alusta bruttovetoisuudeltaan yhteensä rekisteritonnia. Vetoisuus on vuodesta 1978 k asv an u t 4,6 % sam alla kuin alusten lukum äärä on v äh e n ty n y t 1,2 %. V ertailun vuoksi m ainittakoon, e ttä tä m än yhteisen m äärittely n m ukainen kauppalaivasto oli vuoden 1979 lopussa R uotsilla 513 alusta, yhteensä bruttotonnia, T anskalla 871 alu sta yhteensä bruttotonnia, N orjalla p eräti alu sta yhteensä b ru tto to n n ia ja Islannilla 61 alu sta yhteensä b ru tto to n n ia. Edelliseen vuoteen v erra ttu n a on R uotsin kauppalaivasto v äh e n ty n y t bru tto to n n illa (21,8 % ), T anskan kauppalaivasto on v äh en ty n y t bru tto to n n illa (3,4 % ), N orjan kauppalaivasto on v äh e n ty n y t bru tto to n n illa (6,9 %) kun ta a s Islannin kauppalaivaston vetoisuus on lisään ty n y t b ru tto to n n illa (6,6 %). R uotsin kauppalaivaston alusten lukum äärä on p y sy n y t m u u ttu m atto m ana, T anskan kauppalaivasto pieneni 84 yksiköllä, N orjan kauppalaivasto pieneni 70 yksiköllä ja Islannin kauppalaivastossa alu sten lu k u m äärä lisään ty i 2 yksiköllä. Rekisteröityyn, vähintään 19 nettotonnin kauppalaivastoon lisää tulleiden alusten lukum äärä proom uja lukuun o tta m a tta oli 38 ja bruttovetoisuus rekisteritonnia eli 20,4 % k au p p alaiv asto sta vuoden alussa (sivu 8). L isää tulleista aluksista oli 19 yksikköä, yhteensä b ru tto to n n ia eli 91,7 %, ulkom ailta o stettu ja k ä y te tty jä aluksia, joiden keskim ääräinen ikä bru tto - to n n ia kohden oli 7,9 v u o tta. U udisrakennusten osuus tonniston lisäyksestä oli 8,1 %. K okonaisvähennys oli 31 alusta ja yhteensä b ru tto to n n ia eli 15,9 % kauppalaivastosta vuoden alussa. V ähennyksestä oli suurin osa, 98,6 % ulkom aille m y y ty ä tonnistoa, jonka keskim ääräinen ikä bruttoto n n ia kohden oli 8,3 v u o tta. D e tta tonnage o m fattade v id utgängen av &r: farty g m ed en b ru tto d räk tig h et a v registerton. B ru tto d räktig h eten h ar sedan &r 1978 ö k at m ed 4,6 % m edan a n tale t farty g m inskat m ed 1;2 %. Som jäm förelse k an näm nas a t t handelsflottan i Sverige enligt ovannäm nda definition i slu tet av är 1979 om fattade 513 farty g om sam m anlagt b ru tto to n, i D anm ark 871 farty g om bru tto - ton, i N orge hela farty g om sam m anlagt b ru tto to n och p ä Island 61 farty g om b ru tto to n. Jä m fö rt m ed föregäende ä r m inskade Sveriges hapdelsflo ttas b ru tto d räk tig h et m ed registerton (21,8 % ), D anm arks m ed registerton (3,4 %), Norges m ed registerton (6,9 %) m edan den isländska handelsflottans b ru tto d räk tig h et ökade m ed registerton (6,6 % ). D en svenska handelsflottans fartygsbest& nd bibehölls oförändrat, m edan den danska m inskade m ed 84 enheter, den norska m inskade m ed 70 enheter och den isländska ökade m ed 2 enheter. D e tillkom na registrerade fartygen om minst 19 nettoton utgjorde á r 1979, om inte pr&marna m edráknas, 38 enheter m ed brutto d rák tig - heten registerton eller 20,4 % av handelsflottan vid áxets borjan (sida 8). A v de tillkom na fartygen v a r 19 enheter om sam m anlagt b ru tto to n eller 91,7 % frán u tla n d et inkopt andrahandstonnage, vars m edelálder rak n a d per b ru tto to n v ar 7,9 &r. De nybyggda fartygens andel i tonnageokningen v ar 8,1 %. D en to ta la m inskningen utgjorde 31 farty g om sam m anlagt b ru tto to n eller 15,9 % av handelsflotta n vid árets borjan. A v m inskningen kom den stó rsta delen eller 98,6 % p á till u tla n d et fórs&lt tonnage, vars medel&lder, rak n a d p er b ru tto to n, v a r 8,3 &r Brt N rt Dwt Brt N rt Dwt :

9 i 8 I I np)pwajg Kianoiö^a^i uoio-jinjg; v uno)0^)tu^ l«iuy D3inTt. «O 00 rh Ci t r rh e io o Ci op O* uo t» i> rh c5 rh CM»O rh O O sf CM^ DH io rh r- CG ihcdojcoi«rh CG rh Cfi lo HGO H- ic tii CM rh CM cm (M O <M rh rht^co *r 00 H* rh CO. CO Ci 00' rh ' rh C l>. rh C0V Yhteensä Summa u o io ^ a n ei u n o ^o^a^ uoio jju jg «(uuoio^njg; rh rh e lä rh t r rh r rh (M rh CM»O ics rh.sä Ci rh irt O CM (M & JBJUy Tl ^ n i C i l> CMrH rh li» tr rh CM * 02 g 3 VtyO^OH K unojoviam ao ^o^ni^ Bjuaoio^rua l*?ay n^na I l I I 1 (M M 1 1 CM 1 1 Muista syistä poistettuja Av annan orsak avförda uojomaji vjguoipiia^i u o jö jjn jg «iuuoioi?nja 1 M 11 S I S m i n 53 i ; Ci rh lu^uy n3[ni 1 1 I 1 1 M f K a u p p a la iv a s to n l i s ä ä n ty m in e n v F a r ty g s b e s tä n d e ts ö k n in g ä r «s cat» i s s f i & S S o I «r 2 >o S.9 S M d «S M Ö «-- m a> M : f «f g 1 s f S ö i s O 1.3 «Ä ä S O 43 f» Ö v d ujuao^oiiäit n o^o^njg eiuuoio^nig l^uy n^na uo)oma eiuuo^onöji UOiOi^Tlia BIUUoioMTUa l s l CM rh [ I rh CM I lii -<*1 (M. th e l ^ u y n^na CM rh 1«CM 1 1 no^o^ox «luuoioiidii 00 CO 1 CMOi ^ C Cr HsJCco esi rh CG CM J CO' «u o ^ o ^iu a BJUUO^O^tUa Sj «Mes S t :02 e>8phs [B?uy rh COCO03. c! -* 3 -+j d <i>to g g g g c a >. s g ~o5 >»i2 P 3 d. «s s aj *3 d -*-»3 d g to Sa S to-bs >. a> 43 «ÄT3 o >» 3 M S fc * uo?owatj «[uuo^ojia^ n o io ^ m a «luao?ojinja la^uy n^ni 1 uo)owa& «rauojomaji UO^OnTUa «itiuo^o^nia Ittfuy n2ini rt Ph 3 ; CM CM (M 1CO o CO 1CO m (X) CO rh (M rh rh rh»ä lo 1ia rft t> l Dr L''- t r rfd rh CO CM M rh rh D"» CO rh rh rh 1 rh rh ia cm O- rh»a CM SM rh cm e rh rh rh I CGrH CG rh CG... c«: : : s 1bo * S ; ^ ; s "S & sj H % o g -2 ' 4 1 g. s j rt A -e ^ 3 (3 ö Ai b :2 s -S S S» «S a a rt a c o 3 > i>* Ci te. *3 c «S &d Ph Ci i> C i 3 O pä :rt O fl a *3 *3 CH. 3 M A Lajin muutos Ändring av art Uudestaan rakennettuja tai m itattuja Ombyggda eller ommätta Hylyksi tuom ittuja tai purettuja. Kondemnerade eller slopade Ulkomaille m yytyjä Försälda tili utlandet Haaksirikkoutuneita Förolyckade uoio-j^aii «Tuuojo^a^ upjomnig; giuud-jp^nja ?! I I I I ^ I l la^uy n ^ m I I ^ I l uoio^ajsi B tmoioijaji uo^o^nig; Biuuo-joiiitua 1 rh 1 H rh 1 rh CM 1 O rh S S rh iuc uy nspri I I uo^o^iaii tj uuoioi^a^j u o?o^nja B iuuoio^nji ta^uy n2ini uo;c;ia>j «!uuo?owaji uo^o^nig; «muojoiinig; Kquy n ^ n i uoioija^j «juuo^o^a^ noioiim g Kiuuo^o^njg CMHl (M I> t> t r no t> CM rh rh rh rh CM rh C rh 1 rh CM rh l«iuy nsini 1 1 ^ 1^ 1 I I ei Ph JS *rt rt : :s bo * S >*» ; s M rt OT I 33 bn * «2 >>trt Ph e" «4 5S 07 bi) rt *P fc * H hj <J 4 3 Ö +i s. s j -W^ C M J S -E*.g "Te S : r-,.fe :ä 3 3 $ * s 3 > PH 3 3 o Ph 00 i>* Ci rh -u 3 >

10 9 V arsinaisen kauppalaivaston proom uja lukuun o tta m a tta alusten lu v u sta oli 260 alusta eli 55,8 % bruttovetoisuudeltaan alle 500 rekisteritonnia. B ruttovetoisuuden m ukaan lask ettu n a kuului ainoastaan eli 1,8 % tä h ä n suuruusryhm ään. Inom den egentliga handelsflottan d.v.s. exklusive p ram arn a hade 260 farty g eller 55,8 % av heia a n ta le t farty g en b ru tto d räk tig h et om m indre än 500 registerton. R ä k n a t efter b ru tto to n ta le t hänförde sig endast registerton eller 1,8 % tili denna storleksgrupp. Jo s o tetaan huom ioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa vertailukelpoinen kauppalaivasto, joka k äsittää vain v äh in tää n 100 b ru tto to n n in suuruiset varsinaiset kauppa-alukset, saadaan alusten suuruusryhm ityksestä seuraava asetelm a (sivu 10). Siinä on k ä y te tty pohjoism aiden kesken so v ittu a ja o tte lu a suuruusryhm iin, Om m an endast beaktar d e n m e d d e nordiska ländernas handelsflottor jämförbara handelsflottan, som o m fattar endast egentliga handelsfartyg om m inst 100 b ru tto to n, f&r m an följande (sida 10) uppställning för fartygens storleksgruppering. I den h ar använts en m ellen de nordiska länd em a överenskom m en fördelning p ä storleksgrupper JT

11 10 E. Pohjoismaiden määrittelyn mukainen kauppalaivasto vt ja 1979 Handelsflottan enligt nordisk definition ären 1978 och nia B ruttotonnia B ruttoton Säiliöalukset Tankfartyg Moottorialuksia Motorfartyg Malmitankkialukset Malmtankfartyg Moottorialuksia Motorfartyg Jäähdytysalukset Kylfartyg Moottorialuksia Motorfartyg Muut kuivalastialukset övriga torrlastfartyg Yhteensä Summa SuuruuRryhmftt M atkustaja-alukset Säiliöalukset B ruttotonnia Passagerarfartyg Tankfartyg Storleksgrupper B ruttot. B ruttot Yhteensä Summa Kuivalastialukset Muut alukset Yhteensä Torrlastfartyg Andra fartyg Summa B ruttot. B ruttot. B ruttot. B ruttoton ; K u n v erra ta a n pienim m än suuruusryhm än o su u tta eri pohjoism aiden kauppalaivastoissa, h av aitaan e ttä n iitä oli R uotsin kauppalaivastossa 212 yhteensä b ru tto to n n ia, T anskan kauppalaivastossa 497 y h teen sä b ru tto to n n ia, N orjan kauppalaivastossa y hteensä b ru tto to n n ia ja Suom en kauppalaivastossa 128 alu sta yhteensä bruttotonnia. A lusten luvun m ukaan lask ettu n a oli pienim pään ry h m ään kuuluvien suhteellinen osuus suurin N orjan kauppalaivastossa 58,1 %, ja sen jälkeen T anskan k au p p alaiv asto ssa 57,1 %, R uotsin kauppalaivastossa 41,3 % ja Suom en kauppalaivastossa 38,6 %. Lisäksi voidaan to d e ta e ttä Suomen kauppalaivastossa oli vain 14 (4,2 %) yli b ru tto to n n in alusta, kun niitä sen sijaan oli R uotsin kauppalaivastossa 23 (4,5 %), T anskan kauppalaivastossa 46 (5,3 %) ja N orjan kauppalaivastossa 216 (12,5 %). Om m an jäm för andelarna för den m insta storleksgruppen i de nordiska handelsflottorna fram gär det, a t t deras andel i Sveriges handelsflotta v ar 212 fartyg om b ru tto to n, i D anm arks handelsflotta 497 farty g om b ru tto to n, i Norges handelsflotta fartyg om b ru tto to n och i F inlands handelsflotta 128 fartyg om b ru tto to n. R ä k n a t enligt fartygens an tal v a r den m insta storleksgruppens relativ a andel stö rst i N orges handelsflo tta med 58,1 %, d ärefter följde D anm arks handelsflo tta med 57,1 %, Sveriges handelsflotta m ed 41,3 % och Finlands handelsflotta m ed 38,6 %. V idare kan näm nas a tt det i F inlands handelsflotta endast fanns 14 (4,2 %) fartyg större än bruttoregisterton m edan m otsvarande an tal en h eter i den svenska h an delsflottan uppgick tili 23 (4,5 % ), i den danska tili 46 (5,3 %) och i den no rsk a tili 216 (12,5 %).

12 11

13 12 Iä n m ukaan ja k a a n tu i rekisteröity kauppalaivasto taulu k o n F osoittam alla tavalla. B rutto v eto isu u d en m ukaan la sk ettu n a siitä oli, proom u ja lu kuun o tta m a tta, u u tta eli alle 5 v u o tta v an h aa to n n isto a 29,3 % ja alle 10 v u o tta vanhaa tonnistoa 65,3 % k u n ta a s 7,6 % tonnistosta oli 20 v u o tta v an h aa ta i sitä vanhem paa. A lusten lu v u sta sen sijaan oli vielä 40,6 % yli 20 v u o tta vanhoja aluksia. Alle 10 v u o tta v an h an tonniston ikärakenteen m u u tos vuodesta 1978 (kuvio 3 a) jo h tu u siitä, e ttä kauppalaivastoon lisäätulleesta to n n isto sta suurin osa, 91,7 % oli ulkom ailta o ste ttu ja k ä y te tty jä aluksia, joiden keskim ääräinen ik ä b ruttorekisteritonnia kohden oli 7,9 v u o tta ja to isaa lta siitä, e ttä ulkom aille m y y ty to n n isto oli o sittain alle viisi v u o tta vanhaa. Jo s o te taan huom ioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa vertailukelpoinen kauppalaivasto, se ja k aantu i eri ikäryhm iin seuraavasti: I äldershänseende fördelade sig d e n registrerade handelsflottan säsom av tabellen F fram gär. R ä k n a t enligt b ru tto to n ta le t utgjorde andelen av n y tt tonnage eller tonnage under 5 âr, om p râm arna inte m edräknas, 29,3 % och andelen för tonnage under 10 âr 65,3 %, m edan 7,6 % av tonnaget ännu v ar 20 â r eller däröver. R ä k n a t enligt fartygens an tal därem ot v ar hela 40,6 % a v handelsflottan över 20 âr gam m al. Ändringeri i äld ersstru k tu ren sedan 1978 (fig. 3 a) för tonnaget under 10 â r beror delvis p â a tt stö rsta delen, 91,7 %, av d et tonnage varm ed handelsflottan förstärkts sedan dess v ä rit an v än d a farty g in k ö p ta i u tlandet, vilkas m edelälder per bruttoregisterton v ar 7,9 âr, och delvis p â a t t en del a v d et tonnage som säldes till u tla n d et v a r under fem â r gam m alt. Om endast d e n m e d d e nordiska landernas handelsflottor jämförbara handelsflottan tages i b etraktan d e, fördelar den sig pâ olika äldersgrupper enligt följande: Matkustaja-alukset Säiliöalukset Kuivalastialukset Muut alukset Yhteensä Ik ä Passagerarfartyg Tankfartyg Torrlastfartyg Andra fartyg Summa Alder B ruttot. B ruttot. B ruttot. B ruttot. B ruttot. B ruttoton B ruttoton B ruttoton 0 4 v. ä r... n i » » » » » » i Y hteensä - Sum m a T ä stä to n n isto sta oli bru tto v eto m äärän m ukaan lask e ttu n a alle 5 v u o tta v an h aa tonnistoa 29,4 %, alle 10 v u o tta v an h aa tonnistoa 65,6 % ja yli 20 v u o tta v a n h a a to n n isto a 7,4 %. V astaav at suhdeluvut olivat R u o tsin kauppalaivastossa 54,2 %, 87,1 % ja 2,0 %, T anskan kauppalaivastossa 51,1 %, 81,8 % ja 1,6 % sekä N orjan kauppalaivastossa 44,2 %, 87,3 % ja 1,1 %. P ro se n ttilu v u t o so ittav at, e ttä m uiden pohjoism aiden k au p p alaiv asto t o v at h u o m a tta v asti Suomen tonnistoa nuorem pia. R ekisteröidyn kauppalaivaston keskim ääräinen ikä bru tto rek isterito n n ia kohden oli v u o den 1979 lopussa ta san 9 v u o tta, kun se v u o tta aik aisem m in oli 8,26 v u o tta. E n iten alu sty y p eittäin keskim ääräin en ikä on m u u ttu n u t säiliöalusten osalta, joiden keskim ääräinen ik ä b ru ttorekisteritonnia kohden on k a sv a n u t lähes vuodella. A v d e tta tonnage v ar enligt b ru tto a n tale t 29,4 % under 5 ä r gam m alt, 65,6 % under 10 är och 7,4 % över 20 är. M otsvarande relationstal v ar i den svenska handelsflottan 54,2 %, 87,1 % och 2,0 %, i den danska 51,1 %, 81,8 % och 1,6 % sam t i den norska 44,2 %, 87,3 % och 1,1 %. P rocenttalen visar a tt de övriga nordiska ländernas handelstonnage relativ t se tt är bety d lig t yngre än Finlands. D e n registrerade handelsflottans m edelälder per b ru tto to n v ar i slu tet av är 1979 jä m n t 9 är, m edan den e tt ä r tidigare v ar 8,26 är. F ö r de olika farty g sty p ern a h a r m edeläldern ändrats m est för tankfartygen, vilkas m edelälder per bruttoregisterton stigit m ed n ästan e tt är. K auppalaivaston keskim ääräinen ik ä H andelsflottans medelälder den Bruttorekisteritonnia kohden Per bruttoregisterton M atkustaja-alukset P assagerarfartyg... 9,63 Säiliöalukset T ankfartyg... 9,59 K uivalastialukset T orrlastfartyg... 7,98 M uut alukset A ndra farty g... 29,07 K oko kauppalaivasto H ela handelsflottan... 9,00 määrän mukaan Enligt antal M atkustaja-alukset P assagerarfartyg... 28,09 Säiliöalukset T a n k f a r ty g... 16,12 K uivalastialukset T orrlastfartyg... 24,58 M uut alukset A ndra farty g... 29,62 K oko kauppalaivasto H ela handelsflottan '... 25,69

14 13 F. Kauppalaivaston jakaantuminen eri suuruus- ja ikäryhmiin v Händelsflottans fördelning pä olika storleksoch äldersgrupper är 1979 Suuruusryhmät Storleksgrupper 04 V &r 59 v &r 1014 v. ftr 1519 v. ir 20 v. Ja yli 20 4r och dftröver nia nia nia nia nia YhteensäSumma nia M atkustaj a-alukset Passagerarfartyg Yhteensä Summa Säiliöalukset Tankfartyg r Yhteensä Summa Kuivalastialukset Torrlastfartyg , : ; Yhteensä Summa , i M uut alukset Andra fartyg * '--., ---- " Yhteensä Summa ' Varsinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan ' , ; ' ' * v ; v \ ' '-- * ( ' Kaikkiaan I allt Proomut Prämar , Yhteensä Summa

15 14 s i CO Kuvio Kuvio Figur Figur

16 15 A lusten keskim ääräinen b ru tto v e to m ää rä ilmenee seuraav asta asetelm asta: F arty g en s m edeldräktighet i b ru tto to n fram gâr av följande sam m anställning: M atkustaja-alukset Passägerarfartyg Säiliöalukset T ankfartyg K uivalastialukset T orrlastfartyg M uut alukset A ndra fartyg Alusten laatuun katsomatta Oavsett fartygens art P ro o m u t P r ä m a r K auppalaivaston keskim ääräinen bruttovetoisuus nousi vuonna ,0 %. Säiliöalusten keskim ääräinen b ruttovetoisuus oli rekisteritönnia ja siten huom a tta v a sti suurem pi kuin m atk u staja-alu sten ja k u iv a lastialusten, joilla se oli v astaav asti ja rek isteritö n n ia. M uutokset edelliseen vuo teen v e rra t tu n a olivat + 23,0 % 5,7 % ja + 1,0 %. N e alukset, jo tk a o v at talv iaik an a (joulukuun 1 p äiv ä stä h u h tik u u n loppuun) Suom en ja ulkom aiden välisessä liikenteessä, jo u tu v a t tä n ä aik an a m aksam aan ns. jääm aksua, joka on korvausta jään m u rtajien avustu s toim innasta. M aksun suuruuden m äärääm istä v arten alukset luetaan rakenteensa, lujuutensa, konetehonsa ja rad io laitteitten sa perusteella eri jääluokkiin, joista m erenkulkuhallitus on a n ta n u t m ääräykset vuodesta 1932 alkaen. Tällä hetkellä voim assa olevat m ääräykset an n e ttiin huhtik u u n 6 p äivänä T aulukossa G esitetään kauppalaivastom m e jak aantu m in en eri jä ä luokkiin. V uoden 1979 lopussa oli kauppalaivastossam m e 213 jääluokkiin I A Super, I A, I B, I C ja I I kuuluvaa alusta. N iiden bruttovetoisuus oli rekisterito n n ia eli 97,6 % koko tonnistosta. Jä älu o k k a an I I I k u u lu v at ta i lu o k a tto m a t alukset, jo ita jä ä n m u rta ja t a v u stav a t vain erikoistapauksessa, olivat suurim m aksi osaksi kotim aiseen liikenteeseen k ä y te tty jä aluksia. H andelsflottans m edeldräktighet steg under â r 1979 m ed 3,0 %. T ankfartygens m edeldräktighet v ar bru tto reg isterto n och säledes m ärk b a rt större än passagerar- och torrlastfartygens, för vilka den utgjorde resp bruttoregisterton. F örändringarna sedan förogäende â r v a r + 23,0 %, 5,7 % och + 1,0 %. De farty g som id k ar tra fik under vin tern (perioden 1 decem ber 30 april) m ellan F inland och u tla n d et m äste under denna period erlägga s.k. isavgift, som utgör ersättn in g för isbrytarnas assistans. F ö r bestäm m andet a v isavgiftens storlek hänförs farty g beroende av konstruktion, hällfasthet, m askineffekt och radioanläggning tili. olika isklasser, angäende v ilk a sjöfartsstyrelsen u tfä rd a t bestäm m elser sedan âr De nu ikraftvarande bestäm m elsem a utfärdades den 6 april I tabell G fram ställes handelsflottans fördelning p ä olika isklasser. A v v ä r h andelsflo tta hänförde sig i slu tet av â r farty g till isklasserna I A Super, I A, I B, I C och I I. D eras sam m anlagda b ru tto d räk tig h et utgjorde registerton eller 97,6 % a v heia tonnaget. De fartyg, som tillhör isklass I I I eller är u ta n klass och vilka assisteras av isbrytare endast i undantagsfall, v ar till stö rsta delen i inrikesfart a n v ä n d a fartyg. G. Kauppalaivaston jakaantuminen eri jääluokkiin v Handelsflottans fördelning efter olika isklasser âr 1979 Matkustaja-alukset Fassagerarfartyg Säiliöalukset Tankfartyg Kuivalastialukset Torrlastfartyg Muut alukset Andra fartyg Yhteensä Summa Isklass Autal B ruttotonnia B ruttoton nia B ruttotonnia nia nia I A Super I A i I B I C II III tai ilman jääluokkaa eller utan isklass Yhteensä Summa K auppalaivastosta, proom uja lu k u u n o tta m a tta oli vuoden 1979 lopussa bruttovetoisuuden m ukaan lask e ttu n a rekisteröity H elsinkiin 34,0 %, N aantaliin 25,6 % ja M aarianham inaan 23,7 % eli näiden kolm en paikkakunnan osuus oli 83,3 % koko m aan tonnistosta. V uonna 1978 v asta a v a t osuudet olivat: H elsinki 47,5 %, M aarianham ina 25,0 % ja N aan tali 10,5 %. O lennainen H andelsflottan, m ed u n d an tag av pr& m am a, v a r i slu tet a v ä r 1979, rä k n a t enligt b ru tto to n tili 34,0 % registrerad i H elsingfors, tili 25,6 % i N ädendal och tili 23,7 % i M arieham n, alltsä v a r 83,3 % a v landets hela tonnage reg istrerat p ä n&gon av dessa orter. Ä r 1978 v a r m otsvarande andelar: H elsingfors 47,5 %, M arieham n 25,0 % och N ädendal 10,5 %. D en bety- \

17 16 kuvio Figur 4. KAUPPALAIVASTON SUURUUSJAKAUTUMA VUOSINA BRUTTOVETOISUUDEN MUKAAN HANDELSPLOttANS STORLEKSFÖRDELNING ÄREN ENLIGT BRUTTÖDRÄKTIGHET H. Kauppalaivaston jakaantuminen alusten kotipaikan mukaan V Handelsflottans fördclning efter hemort är 1979 M atkustaja-alukset P a s s a g e ra rfa rty g... S äiliöalukset T a n k f a r ty g... K uivalastialukset T o rrla s tfa rty g..... M uut alukset A ndra f a r t y g... Yhteensä Summa P rö ö m u t; P räm ar Kaikkiaan I allt Kaupungeissa I städer B rutto tonnia % % , , , , , , , , , , , , , ,7 Maaseudulla P4 landsbygd % Brutto tonnia B ruttoton % 13 9, ,5 1 2, , , Ö, , , , ,2 7 7, , , ,3 m U utös H elsingin ja N aantalin osuuksissa jo h tu u läh in n ä kolm en suuren säiliöaluksen rekisteröim isestä N aan taliin sekä H elsingissä rekisteröidyn kauppalaivasto n pienenem isestä 7 säiliöaluksella, joiden yhteinen vetoisuus oli b rt. dande förändringen i Helsingfors respektive N ädehdäls andelar beror n ärm a st p& a tt tre Stora tan k fa rty g registrerats i N&dendal Och a'tt den i Helsingfors registreräde handelsflottan reducerats ined 7 tänkfärty g, vilka hade en säm m ahlägd d räk tig h et p ä b rt.

18 17 I. Kauppalaivaston suuruus y niillä paikkakunnilla, joiden osalle tuli vähintään bruttorekisteritonnia ' Handelsflottans fördelning är 1979 pä de orter p& vilkas andel kom minst bruttoregisterton M atkustaja-alukset Säiliöalukset Kuivalastialukset M uut alukset Y hteensä Proom ut Passagerarfartyg T ankfartyg Torrlastfartyg A ndra fartyg Summa Prám ar B rutto - B rutto - B rutto- B rutto- Brutto- B ruttotonnia tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia B ruttoton B ruttoton B ruttoton B ruttoton B ruttoton % B ruttoton H e l s i n k i H e l s i n g f o r s , N a a n t a l i N & d e n d a l ,6 --- M a a r i a n h a m i n a M a r i e h a m n ,7 S a l o ,4 T u r k u Ä b o , K o t k a ,9 V a a s a V a s a , R a u m a R a u m o , O u l u U l e & b o r g ,0 H a n k o H a n g ö ,7 436 H am ina F re d rik s h a m n ,7 P orvoo B orgä ,6 P orvoon m lk Borgä lk ,6 P arainen P argas ,6 M uut A n d r a , Yhteensä Summa , II. Kauppalaivaston käyttäminen K auppalaivaston käyttäm isestä on v aru sta jilta saatu tieto ja, kalastusaluksia lukuun o tta m a tta, 533 alu k sesta, joiden b ru tto v eto m äärä oli yhteensä rekisteritonnia. N äistä 440 alusta, yhteensä b ru tto to n n ia, kuului varsinaiseen kauppalaivastoon ja loput olivat proom uja. V arsinaisesta k auppalaivastosta on koko vuoden seisomassa ollut 39 alusta, yhteensä b ru tto to n n ia eli 0,3 % koko kauppatonnistosta vuoden p äätty essä. M itä liikenteen eri lajeihin tulee, on kaikissa alusten k ä y ttö ä koskevissa tauluissa vuodesta 1959 lähtien k ä y te tty jakoperusteena alusten pääasiallista k äy ttö ä. Sen sijaan aikaisem pina vuosina sisälsivät Suom en satam ain välinen liikenne ja ulkom aan satam ain välinen liikenne yksinom aan näissä liikenteissä olleet alukset ja ryhm ään»suomen ja ulkom aan välillä» luettiin kaikki alukset, jo tk a olivat tehneet yhdenkin lastim atkan Suom en ja ulkom aan välillä. A lusten pääasiallista k ä y ttö ä koskeva ta u lu on kyllä sisältynyt jokaisen k.o. tilastojulkaisun tek stio saan lisätau lu n a vuodesta 1949 läh tien, jo ten II. Handelsflottans användning A ngáende anvandningen av handelsflottan avgav red am a uppgifter om 533 fartyg, om sam m anlagt bruttoregisterton, fiskefartygen icke m edraknade. Av d e tta tonnage hórde 440 farty g om sam m anlag t b ru tto to n till den egentliga handelsflo ttan, m edan resten utgjordes av prám ar. A v den egentliga handelsflottan v ar 39 enheter om b ru tto to n, 0,3 % av handelsflottan vid árets slut, upplagda áret ru n t. B etraffande olika slag av fart har i alia tabeller angáende handelsflottans anvándning fr.o.m. ár 1959 sásom indelningsgrund an v ants fartygens huvudsakliga sysselsáttning. D árem ot om fattade under tidigare ár trafiken m ellan finska ham nar och trafik en m ellan utlándska ham nar fartyg enbart i dessa farter, ooh till gruppen»mellan F inland och utlandet» hanfórdes sam tliga fartyg som u tfo rt n&gon lastresa m ellan F inland ooh utlandet. Tabellen angáende handelsflottans huvudsakliga sysselsattn in g h ar dock ing&tt i textdelen i varje ifr&gavaran d e sta tistisk pu b lik atio n sásom tillággstabell fr.o.m. J. Kauppalaivaston käyttäminen v Handelsflottans användning ár 1979 Suomen satamien välillä Mellan finska hamnar Suomen ja ulkomaan välillä Mollan Finland och utlandet Ulkomaan satam ain välillä Mellan utländska ham nar Seisoneet Upplagda Yhteensä Summa rt rt rt a rt rt "rt a a *5 rt rt "rt _rt a a < <5 a. < e < o o a a i o o o o O o 0 0 i *3 a o o O O o o ö o a a i a o o o o o o o m M -M ** s o o o OO O O 1 M J 3 O o O o 0 M M a h-) h! Hi mm H l MM Hi can rt a 0 0 S-H o O o O 4-3 Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Säiliöalukset T ankfartyg Kuivalastialukset Torrlastfartvg Muut alukset Andra fartyg Yhteensä Summa Proomut Präm ar Kaikkiaan I allt T

19 K. Kauppalaivaston käyttäminen vuosina Handelsflottans användning áren «e <3 c3 «e 3 *3 a < « S 3 < S s 3 1 OO 1 OO I OO I OO o o o"o Oo o o o o *? M r 3 ä 3 3 Í S «fp i-j w8 Ptfj Hl 'm Hl Suomen satamain välillä Mellan finska ham nar Siitä yksinomaan tässä liikenteessä Därav enbart i denrta tr a fik Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlan d et Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Siitä yksinomaan tässä liikenteessä Därav enbart i denna tra fik Seisoneet Upplagda Yhteensä Summa uuden jakoperusteen m ukainen vertailu voidaan tehdä m ain ittu u n vuoteen saakka. V ertailun vuoksi esitetään ta u lu ssa K m yös yksinom aan kotim aisessa ja yksinom aan ulkom aiden välisessä liikenteessä olleet alukset. L iikenteessä olleesta to n n isto sta, jä ttä e n proom ut huom ioon o tta m a tta, on 2,4 % pääasiallisesti ollut kotim aisessa liikenteessä, 47,1 % pääasiallisesti Suom en ja ulkom aiden välisessä liikenteessä ja 50,5 % p ä ä asiallisesti ulkom aiden välisessä liikenteessä. Y ksino m aan kotim aisessa liikenteessä on ollut 1,3 % to n n isto s ta ja yksinom aan ulkom aiden välisessä liikenteessä 37.4 %. Edelliseen vuoteen v e rra ttu n a on liikenteessä olleen to n n isto n b ru tto v e to m ää rä k asv an u t rekisterito n n illa eli 9,5 %. U lkom aisessa liikenteessä, siis Suomen ja ulkom aiden sekä ulkom aiden välisessä liikenteessä olleesta to n n isto sta, jo k a k äsitti 224 alusta, y hteensä bru tto - to n n ia, on 80 alusta, yhteensä b ru tto to n n ia eli 22.4 % ollut pääasiallisesti linjaliikenteessä. P ääasiallisesti sopim usliikenteessä on ollut 67 alusta, yhteensä b ru tto to n n ia eli 48,4 %, josta a ik arah d a ttu a to n n isto a noin b ru tto to n n ia, ja pääasiallisesti hakurahtiliikenteessä 29 alu sta, yhteensä b ru tto - to n n ia eli 9.6 %. M uu osa tä s tä to n n isto sta, yhteensä b ru tto to n n ia eli 19,6 % on ollut pääasiallisesti ulkom aiden välisessä aik arah tau k sessa. &r 1949, s& a tt jäm förelser kan göras enligt den n y a indelningsgrunden fr.o.m. näm nda är. F ör jäm förelsens skull behandlar tabell K även de fartyg, som v ärit en b art i inrikesfart eller enbart i trafik m ellan utlän d sk a ham - nar. A v d et i g&ng varande tonnaget, fr& nräknat pr&mar, h a r 2,4 % huvudsakligen v ärit i tra fik m ellan finska ham nar, 47,1 % huvudsakligen m ellan F inland och u tla n d et sam t 50,5 % huvudsakligen m ellan u tländsk a ham nar. A v to n n ag et har 1,3 % g ä tt en b art i inrikesfa rt och 37,4 % i tra fik enbart m ellan u tländsk a ham nar. Jä m fö rt m ed föregäende är h ar d et i tra fik in sa tta to n n ag et ö k at m ed b ru tto to n eller 9,5 %. A v to n n ag et i utländsk fart, d.v.s. i tra fik m ellan F inland och u tla n d et sam t m ellan utlän d sk a ham nar, vilket o m fattade 224 fartyg om sam m anlagt b ru tto to n, h ar 80 fartyg om sam m anlagt b ru tto to n eller 22,4 % huvudsakligen g á tt i linjefart. H u v u d sakligen i k o n trak tsfa rt har v ärit 67 fartyg om sam m anlagt b ru tto to n eller 48,4 %, varav som tidsbefraktade c b ru tto to n och huvudsakligen i tra m p fa rt 29 fartyg om sam m anlagt b ru tto to n eller 9,6 %. D en övriga delen av d e tta tonnage, sam m anlagt b ru tto to n eller 19,6 %, h ar h u v u d sakligen v ä rit tid sb efrak tat i tra fik m ellan u tländsk a ham nar. III. Kauppalaivaston arvo V arsinaisen kauppalaivaston arvo kasvoi vuoden 1979 aik an a 256,7 m ilj. m arkalla. A lusten arvo ja k aa n tu i pääasiallisen liikenteen m u k aan, jä ttä e n proom ut ja kalastusalukset huom ioon o tta m a tta, siten, e ttä kotim aisessa liikenteessä olleiden alusten osalle tuli 332,1 m ilj. m k eli 4,8 %, Suomen ja ulkom aiden välisessä liikenteessä olleiden alusten osalle 4 121,9 m ilj. m k eli 60,0 %, ulkom aiden välisessä liikenteessä olleiden alusten osalle 2 405,9 m ilj. m k eli 35,0 % ja seisoneiden alusten osalle 14,3 m ilj. m k eli 0,2 %. III. Handelsflottans värde Den egentliga handelsflottans värde steg under &r 1979 m ed 256,7 m ilj. m ark. F artygens värde fördelade sig enligt huvudsaklig fart, om pr&marna och fiskefartygen inte m edräknas, sä a tt 332,1 m ilj. m k eller 4,8 % belöpte sig pä fartyg h u v u d sakligen i inrikesfart, 4 121,9 milj. m k eller 60,0 % p& farty g huvudsakligen i fart m ellan F inland och u tlan d et, 2 405,9 m ilj. m k eller 35,0 % p& fartyg h u v u d sakligen i fa rt m ellan utländska ham nar och 14,3 m ilj. m k eller 0,2 % p ä upplagda fartyg.

20 I. Kauppalaivaston arvo vuosina Handelsflottans Tarde âren Matkustaja-alukset Säiliöalukset Yuosl Passagerarfartyg Tankfartyg r Kuivalastialukset Torrlastfartyg Muut alukset Andra fartyg Yhteensä Summa Proomut Prim ar K auppalaivastoon, jä ttä e n proom ut huom ioon o tta m a tta, o te ttu je n kiinnityksien kokonaism äärä oli vuoden 1979 p ää tty e ssä 2 981,6 m ilj. m k eli 43,2 % kauppalaivaston arv o sta v astaten 3 057,6 m ilj. m k eli 46,0 % v u o tta aikaisem m in. D et to ta la inteekningsbeloppet i händelsflottan, p räm arn a icke m edräknade, utgjorde i slute t av är ,6 m ilj. m k eller 43,2 % av handelsflo ttans värde m o t 3 057,6 m ilj. m k eller 46,0 % äre t förut. M. Kiinnitykset alusten laadun mukaan v ) Inteckningarna enligt fartygens art &r 19791) Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Säiliöalukset Tankfartyg Kuivalastialukset Torrlastfartyg Muut alukset Andra fartyg Yhteensä Summa Proomut Präm ar lu k u Vuoden alkaessa Vid ärets ingäng Lisäys Ökning VähennysMinskning Vuoden päättyessä Vid ärets utgäng IV. Kauppalaivaston rahtitulot L iitetauluissa 4 6 esitetään tie to ja kauppalaivaston ansaitsem ista b ru tto tu lo ista. B ru tto rahtien kokonaism ä ärä oli vuonna ,6 m ilj. m k, jo sta 3 416,6 m ilj. m k tu li varsinaisen k au p palaivaston osalle. V arsinaisen kauppalaivaston b ru tto tu lo t kasvoivat 728,6 m ilj. m k, v astaten 27,1 %. A ikarahtaustuloista todettakoon, e ttä jos alus on ollut a ik a rah d a ttu n a toiselle kotim aiselle varustam olle, on bruttotuloiksi o te ttu aikarahtim aksujen sijasta alu k sella an saitu t todelliset tu lo t eli ne tu lo t, jo tk a aikara h ta a ja on tä llä aluksella ansainnut. IV. Handelsflottans fraktinkomster I tabellbilagorna 4 6 läm nas uppgifter om av handelsflottan in tjä n ta b ru tto fra k ter. D et to ta la bru tto - fraktbeloppet belöpte sig är 1979 tili 3 420,6 m ilj. m k, varav 3 416,6milj. m k hänförde sig tili den egentliga handelsflottan. D en egentliga handelsflottans b ru tto fra k ter ökade m ed 728,6 m ilj. m k, m otsvarande 27,1 %. Ang&ende tidsbefraktningsavgiftem a m ä beaktas a tt om farty g tidsbefraktats ä t nägon finsk redare, har som b ru tto fra k ter intagits i stället för tidsbefraktningsavgifterna de med fartyg inseglade verkliga inkom stem a eller de inkom ster, som inseglats av tidsbefraktaren m ed d e tta fartyg. K. Kauppalaivaston ansaitsemat bruttorahdit vuosina Av handelsflottan intjänta bruttofrakter ären Varsinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan Proomut Prämar Kaikkiaan I allt OS P P U Matkustajaan kuljetuksesta Passageiarav g if ter Tavaran kuljetuksesta. Godsfrakter * H inauksista ja pelastuksista Bogserings- och bärgnirgsavgifter Aikarahtauksesta Tidsbefraktningsavgifter Yhteensä Summa % % % 1 noo % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , x): Maistraattien alusrekistereistä saatujen tietojen mukaan Enligt uppgifter hämtade ur magistraternas fartygsregister.

21 20 0. Bruttorahtien jakaantuminen erilaisen meriliikenteen osalle vv Bruttofrakternas fördelning pä olika slag av fart áren Kotimainen Suomen ja uiko* Ulkomaan satamain Yhteensä liikenne maan välillä välillä Summa Vuosi Inrikesfart Hellan Finland Mellan utländska Är och utlandet hamnar milj. % milj. % milj. % milj. % ,5 3, ,5 66, ,6 29, ,6 100, ,5 4, ,8 65,7 812,5 30, ,8 100, ,6 4, ,6 63,6 698,6 31, ,8 100, ,8 4, ,7 65,4 587,7 30, ,2 100, ,1 4, ,6 67,3 455,5 28, ,2 100, ,9 4, ,6 69,5 461,9 26, ,4 100, ,9 4,0 903,9 62,9 476,1 33, ,9 100, ,2 5,7 720,3 66,5 301,0 27, ,5 100, ,4 4,9 630,2 64,4 300,1 30,7 978,7 100, ,0 4,7 587,5 60,2 342,0 35,1 975,5 100, ,5 4,6 550,3 6 8,8 212,4 26,6 799,2 100,0 P. Bruttoralitien jakaantuminen alusten laadun mukaan erilaisessa meriliikenteessä v Bruttofrakternas fördelning eniigt fartygens art och pä olika sjöfartskategorier är 1979 Säiliöalukset Tankfartyg Matkustajaalukset Passagerarfartyg Kuivalastialukset Torrlastfartyg Muut alukset Andra fartyg Yhteensä Summa Proomut Prám ar % % % % % Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar , , , , , ,5 Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet , , ,6 0, , ,1 Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar , , ,4 0, , ,0 Yhteensä Summa , , , , , ,1 Q. Suomen merenkulku: Bruttotulot 1979 Finlands sjöfart: Bruttointäkter 1979 Suomalaisten alusten tulot Intäkter med finska fartyg T ulot ulkomaan liikenteestä Intäkter av utrikesfart (Siitä cross-trade tu lo t D ärav cross-tradeintäkter)... ( ) Suom alaisten v aru stajien ansaitsem at b ru tto ra h d it B ru tto frak te r intjänade av finska redare T av a ra tu lo t G o d sfra k te r M atk u stajatu lo t P a ssa g e ra rin tä k te r U lkom aille aik arah d a ttu je n alusten aikarahdit T idsfrakt för farty g tidsbefra k tad e tili u tla n d et R isteily tu lo t - K ryssningsintäkter Tulot kotim aan liikenteestä Intäkter av inrikesfart T av a ra tu lo t G odsfrakter M atk u stajatu lo t P a ssa g e ra rin tä k te r R isteilytulot K ry ssn in g sin tä k te r Ulkomailta aikarahdatuilla aluksilla ansaitut tulot Intäkter intjänade med fartyg tidsbefraktade frän utlandet T ulot ulkomaan liikenteestä Intäkter av u tr ik e sfa rt (Siitä cross-trade tu lo t D ärav cross-tradeintäkter)... ( ) Tulot kotim aan liikenteestä Intäkter av in r ik e s fa r t... Merenkulun kokonaistulot Sjöfartens totalintäkter % V arsinaisen kauppalaivaston b ru tto tu lo ista 22,9 % oli ta n k k irah titu lo ja. K otim aisen liikenteen tu lo ista oli 58,5 % ta n k k irah titu lo ja. V astaav at prosenttiluvut Suom en ja ulkom aiden sekä ulkom aiden satam ien v ä lisen liikenteen o salta o liv at 10,1 ja 47,3 %. K oko ulkom aisen liikenteen b ru tto tu lo t olivat 3 299,1 m ilj. m k (täh än sisältyy cross-trade tuloja 1 022,6 milj. m k eli 31,0 % ulkom aisen liikenteen bruttotuloista), jo sta 52,7 % tu li kuivalasti- ja m atkustaja-alusten osalle ja 47,3 % säiliöalusten osalle. V uonna 1978 v a s ta a v a t osuudet olivat 83,1 % ja 16,9 %. U lkom aisen liikenteen ra h titu lo t lisäänty iv ät vuonna ,9 %. A v den egentliga handelsflottans b ru tto fra k ter var 22,9 % tan k frak ter. Av b ru tto fra k tern a i inrikesfart kom 58,5 % p ä ta n k frak tern a. M otsvarande p rocenttal för fart m ellan F inland och u tla n d et sam t fart m ellan u tlä n d sk a ham nar v ar 10,1 resp. 47,3 %. D et to ta la bruttofraktbelopp, som erhölls i u trik e s fart, utgjorde 3 299,1 m ilj. m k (häri inkluderas crosstrad e in tä k te r & 1 022,6 m ilj. m k eller 31,0 % a v b ru tto frak tern a erh&llna i utrikesfart), v ara v 52,7 % kom pä to rrlast- och passagerarfartyg och 47,3 % p ä tankfarty g. Á r 1978 v ar m otsvarande andelar 83,1 resp. 16,9 %. In tä k te rn a i u trik esfart ökade u nder ä r 1979m ed 27,9 %.

22 21 Suom en ja ulkom aiden välisen liikenteen rahtituloista oli, jä ttä e n aikarahtaus- ja risteilytulot lukuun o tta m a tta, 56,2 % tu lo ja liikenteestä Suom esta ulkom aille ja 43,8 % tu lo ja liikenteestä ulkom ailta Suomeen. Edelliseen vuoteen v e rra ttu n a oli v ientirahtien lisäys 25,9 % ja tu o n tirahtien lisäys 31,2 %. E ri m aihin ja eri m aista ta p ah tu n e esta liikenteestä saaduista rah titu lo ista, lukuun o tta m a tta aikarahtausja risteily tulo ja voidaan todeta, e ttä R uotsin liikenne oli ensim m äisellä sijalla. R uotsin liikenteen osalle tuli 994,7 m ilj. m k eli 35,1 % k aikista bruttotuloista. T oisella tilalla oli Saksan liittotasavallan liikenne, jonka osuus oli 12,7 % ko. tuloista. A v b ru tto frak tern a fr&n trafik e n m ellan F inland och u tla n d et kom, om tidsbefraktningsavgifterna och kryssningsintäkterna inte m edräknas, 56,2 % p& trafiken fr&n F inland tili u tlan d et och 43,8 % p& trafik e n fr&n u tla n d e t tili Finland. Jä m fö rt m ed föreg&ende är ökade ex p o rtfrak tern a m ed 25,9 % och im p o rtfrak tern a m ed 31,2 %. V ad b ru tto frak tern a fr&n trafik e n m ellan olika länder beträffar, tidsbefraktningsavgifterna och kryssningsin tä k te rn a icke m edräknade, intog trafik en p& Sverige den främ sta platsen med b ru tto fra k te r p& 994,7 m ilj. m k eller 35,1 % av alla b ru tto fra k ter. D en an d ra platsen intogs av trafiken p& Förbundsrepubliken Tyskland m ed 12,7 % av ifr.v. bruttoinkom ster. R. Bruttorahticn1) jakaantuminen Suomen ja ulkomaiden sekä ulkomaiden välisessä liikenteessä vuonna 1979 FÖrdelningen av bruttofrakterna1) frän trafiken mellan Finland och främmande länder samt mollan främmande länder &r 1979 Suomesta allamainittuihin maihin Frän Finland tili Allam ainituista m aista Suomeen Tili Finland frän Ulkomaan paikoista allamainittuihin maihin Frän utrikes ort tili Allam ainituista maista ulkomaan paikkoihin Tili utrikes ort frän Yhteensä *) Summa ) % % % % % Ruotsi Sverige , , , , ,1 Tanska Danmark , , , , ,8 Norja N orge , , , , ,6 Islanti Islan d , ,0 Neuvostoliitto Sovjetunionen , , , ,6 Puola Polen , , , , ,8 Saksan dem. tasav. Tyska Demokr. Rep , , , ,1 Saksan liittotas. Förb.r. Tyskland... Iso-Britannia ja P. Irlanti Stor , , , , ,7 britannien och N. Irlan d , , , , ,5 Irlanti Irla n d , , , ,3 Alankomaat Nederländerna , , , , ,2 Belgia Belgien , , , , ,3 Ranska F rankrike , , , , ,6 Espanja Spanien , , , , ,2 Portugali Portugal , , , , ,5 Malta ,0 1 0, ,0 91 0,0 Italia Italien , , , , ,1 Jugoslavia Jugoslavien , , ,1 Albania Albanien... _ , ,0 Kreikka Grekland , , , , ,8 Bulgaria Bulgarien , ,0 Romania Rumänien... _ , , ,3 Turkki T urkiet , , , , ,2 Etu-Aasia Främre Asien , , , , ,9 Pohj.-Afrikka Nordafrika , , , , ,7 Länsi-Afrikka V ästafrika , , , , ,3 Etelä-Afrikka Sydafrika... _ , ,0 Itä-Afrikka O stafrika... _ , ,0 Lounais-Aasia Sydvästasien , , , , ,1 Etelä-Aasia Sydasien , ,0 Itä-Aasia Ostasien , , , ,6 Kanada , , , ,3 Grönlanti Grönland... Amerikan Yhdysvallat Amerikas , ,2 Förenta Stater , , , , ,5 Meksiko Mexiko , , ,1 Keski-Amerikka Centralamerika , ,1 Länsi-Intia Västindien , , ,9 Etelä-Amerikka Sydamerika , , , ,5 Yhteensä Summa , , , , ,0 J) Aikarahtaus- ja risteilytuloja ei ole otettu huomioon Tidsbefraktningsavgifter och kryssningsintäkter har icke medräknats. 2) Kun ulkomaiden välisen liikenteen rahtitulot on ilmoitettu sekä lähtö- että tulomaan kohdalla, on niistä yhteismäärissä kaksinkertaisen laskemisen välttämiseksi puolet otettu lähtömaan ja puolet tulomaan osalle Dä frakterna i trafik mellan utrikes orter redovisas pä säväl ankomst- som avgängslandet, har för undvikande av dubbelräkning i slutsummorna hälften av dem hänförts tili avgängs- resp. ankomstländerna.

23 22 Jo s h alu taan tie tä ä ei ainoastaan Suom en kauppalaivaston, v aan Suom en koko laivanvarustuselinkeinon ansaitsem at b ru tto tu lo t ulkom aanliikenteessä, on o te tta v a huom ioon myös suom alaisten varustam oiden aikarahtaam illaan ulkom aisilla aluksilla an saitsem at b ru tto tu lo t. V arustajien antam ien tietojen m u k aan olivat ko. b ru tto tu lo t vuonna ,9 m ilj. m k v a sta te n 241,4 m ilj. m k vuonna K oko laivanvarustuselinkeinon brutto tu lo ik si ulkom aan liikenteessä tu li 3 624,0 m ilj. m k v astaten 2 820, 7 milj. m k vuonna J o tta saataisiin selville, kuinka paljon kauppalaivasto n ulkom aanliikenteessä ansaitsem ista b ru tto tu lo ista tulee kotim aan hyväksi, on tu n n e tta v a kauppalaivasto n kustan n u k set ulkom ailla. Laivanvarustuselinkeinon b ru tto tu lo t ulkom aanliikenteestä ja kustannukset ulkom aille ilm enevät seu raav asta asetelm asta: F ó r a t t fá en bild av icke en b a rt den finska handelsflo tta n, u ta n av hela den finska rederináringens b ru tto in tá k te r i utrikesfart, m áste m an b eak ta aven de b ru tto frak ter, som finska rederier f&tt m ed tidsbefraktade utlan d sk a fartyg. E nligt uppgifter fr&n rederierna utgjorde ifr.v. b ru tto fra k ter ár ,9 m ilj. m k m ot 241,4 m ilj. m k &r H ela rederináringens b ru tto fra k ter i u trik e sfa rt utgjorde á r ,0 milj. m k m otsvarande 2 820,7 m ilj. m k ár Om m an vill u tre d a h u r m ycket a v handelsflottans b ru tto fra k ter i utrikesfart som kom m it hem landet till godo, bór m an aven kánna till handelsflottans utgifter i u tlan d et. R ederináringens b ru tto in tá k te r i u trikesfart och kostnader i u tla n d et fram gár u r fóljande samm anstállning: Oma kauppalaivasto Kgen handelsflotta B ruttotulot B ruttofrakter Kustannukset ulkomaille Kostnader i utlandet A lkarahdatut ulkomaiset alukset Tidsbefraktade utländska fartyg B ruttotulot Bruttofrakter Kustannukset ulkomaille Kostnader i utlandet B ruttotulot kotim aan hyväksi Bruttofrakter hemlandet till godo K u te n asetelm asta ilm enee, tu li laivanvarustuselinkeinon ulkom aanliikenteessä vuonna 1979 ansaitsem ista b ru tto tu lo ista m aan hyväksi 2 623,7 milj. m k m ikä on 37,7 % enem m än kuin edellisenä vuonna. B ru tto tu lo t lisäänty iv ät 28,5 % :lla sam alla kun kustannukset lisä ä n ty iv ä t 9,2 % :lla. O m an kauppalaivaston b ru tto tu lo ista jä i ulkom aille 25,6 % v astaten 29,7 % edellisenä vuonna. O m an kauppalaivaston ulkom aisten kustannusten ja k a u tu m a ilm enee seuraavasta asetelm asta: Säsom av sam m anställningen fram gár, kom av rederináringens b ru tto in ták te r i u trik esfart á r ,7 m ilj. m k hem landet till godo eller 37,7 % m era än ár B ru tto frak tern a ökade m ed 28,5 % sam tidigt som kostnaderna i u tla n d et ökade m ed 9,2 %. Av v ár egen handelsflottas b ru tto in tá k te r stannade 25,6 % i u tla n d et m ot 29,7 % á re t förut. Fördelningen av den egna handelsflottans kostnader i u tla n d e t fram gár av följande uppställning: P o ltto a in ee t B r ä n s le n S ata m ak u lu t H a m n a v g ifte r..., K o rjau sk u lu t R e p ara tio n su tg ifte r V akuutukset F ö rs ä k rin g a r M uut liik en n ekustan n u k set Ö vriga tra fik k o s tn a d e r... Yhteensä Summa ,9 50,1 9,5 1,4 4,1 100,0 V. Muita tietoja U lkom aan liikenteessä olevat alukset o tta v a t poltto- ja voiteluaineensa yleensä ulkom ailta. Selontekovuonna on o te ttu ulkom ailta rask aasta p o ltto ö ljy stä 63,2 %, dieselöljystä 56,2 %, kaasuöljystä 23.5 % ja vo itelu ain eista 54,3 %. Liikenteessä vuonna 1979 olleiden alusten miehistön luku oli Lisäys edelliseen vuoteen v e rra ttu n a oli 3,2 % eli 279 henkeä. E rilaisessa liikenteessä olleiden alusten kesken m iehistö ja k a a n tu i siten, e ttä 11,4 % on toim inut pääasiallisesti kotim aisessa liikenteessä olleissa aluksissa ja 88.6 % pääasiallisesti ulkom aisessa liikenteessä olleissa aluksissa. Edelliseen vu o teen v e rra ttu n a on ulkom aisessa liikenteessä olleiden alusten m iehistö lisäänty n y t 110 hengellä (1,4 % ). P ääasiallisesti kotim aisessa liikenteessä olleiden alusten m iehistö on lisään ty n y t 169 hengellä (19,8 %). V. övriga uppgifter F a rty g i utländsk tra fik ta r i regel b r ä n s 1 e o c h smörjmedel utom lands. U nder redogörelseáre t intogs 63,2 % av den förbrukade tunga brännoljan i u tlandet, 56,2 % av dieseloljan, 23,5 % av gasoljan och 54,3 % a v sm örjm edlen. M anskapsnum erären p á de fartyg, som ár 1979 v ar i trafik, utgjorde personer. Jäm fö rt m ed foregáende ár v a r ökningen 3,2 % eller 279 personer. Med avseende ä olika slag av fa rt fördelade sig m ansk apet sá a tt 11,4 % tjänstg jo rd e p ä fartyg huvudsakligen i inrikesfart och 88,6 % p á fartyg huvudsakligen i u trik esfart. Jä m fö rt m ed foregáende á r h ar m anskapet p á farty g huvudsakligen i utrik esfart ö k at m ed 110 (1,4 %) personer m edan an tale t p á fa r ty g i inrikesfart ö k at m ed 169 personer (19,8 %).

24 23 T iedot liikenteessä olleiden alusten seisontaajoista esitetään liitetaulussa n:o 7. Siinä ei ole o te ttu huom ioon sitä poissaoloa liikenteestä, jo k a jo h tu u aluksen liittäm isestä kauppalaivastoon ta i siitä poistam isesta selontekovuoden aikana. Uppläggningstidens längd, för de farty g, som v arit i trafik, framg&r u r tabellbilaga n r 7. H ä r h a r in te b eak ta ts den fr&nvaro fr&n trafik en som b e ro tt p& a t t farty g et under redogörelsearet kom m it tili eller av fö rts frä n handelsflottan. S. Kauppalaivaston poltto- ja voiteluaineen kulutus v ) Handelsflottans förbrukning av bränsle och smörjmedel är 19791) K ulutus F örb ru k n in g S iitä o te ttu D ärav frän lager Suomesta ulkom ailta i Finland utom F in lan d Kivihiiliä Stenkol... - ton Halkoja Ved... 1Ö8 108 Raskasta polttoöljyä Tung brännolja... - to n Dieselöljyä Dieselolja... & Kaasuöljyä Gasolja Mööttoripetrolia Motörpetroleum... kg Bensiiniä Bensin Vöiteluöljyjä Smörjoljor Muita voiteluaineita Ovriga smörjmedel Ö2 883 T. Kauppalaivaston miehistö v Bemanningen pä handelsflottan är 1979 Matkustaja- Säiliöaiukäet Kuivalasti- Muut alukset Proomut Yhteensä alukset Tankfartyg alukset Andra fartyg Präm ar Summa Passagerarfärtyg Torrla3tfartyg P äälliköitä B e fä lh a v a re Peräm iehiä S tyrm än K önem estäreita M ä sk in m ä sta re R ädiösähköttäjiä RadiotelögräfisteP Í19 2 ö i K oneenhoitajia ja koneapulaisia M askinskötare ooh m askinbiträden KäiiSim iehistöä D äcksp erso iläl L äm m ittäjiä ja m u u ta konehenkilökuntää E ld are och an n an m askinpersonal M uuta henkilökuntaa Övrig personäl JM Y hteensä Sum m a V u o n n a Är » o * i l i 9 164»» Höyryalukset Moottorialukset Purjealukset Purjealukset Proomut Yhteensä Angfartyg Motorfartyg apukonein Segelfartyg Präm ar Summa Segelfartyg m hjälpmaskin V uonna Ä r »» »» »» * * »» »» » t » i »» »» ÖÖ » - - i » o »» »» »» , » s ,, *» F 9 I *» , »» 1 9 l l) Varustajien antamien tietojen mukaan Eiiligt äv iedama meddelade üppgifter.

25 Summary A t the end of 1979 the F innish merchant fleet, consisting of vessels of not less than 19 net tons engaged in the transportation of merchandise and passengers, comprised the following number of vessels : Gross tonnage Passenger v e sse ls T a n k e r s D ry cargo vessels Other ve sse ls Total B a r g e s Grand total I n the course of the year the merchant fleet, barges excluded, has undergone the following changes Increase: Gross tonnage N ew vessels built in F in la n d N ew vessels built abroad Vessels bought fro m a b ro a d Old Vessels repaired or re-registered Vessels rebuilt or remeasured Vessels converted into some other type of craft... Total Decrease: Oro88 tonnage Vessels w recked... i Vessels sold a b ro a d Vessels condemned or broken u p Vessels rebuilt or re m e a su re d Vessels converted into some other type o f craft... Other r e a s o n s Total T he merchant fleet is classified by age as follows: 0 19 years 20 years and above Gross tonnage % Gross tonnage % Passenger vessels , ,9 T ankers , ,8 D ry cargo vessels , ,9 Other vessels...: , ,0 Total , ,6 B a r g e s , ,6 Grand total , ,0 W ith regard to tonnage the merchant fleet, barges excluded, was divided u p as follows: Qro88 tonnage Vessels under 500 gross tons Vessels of gross tons Vessels of gross tons Vessels of gross tons Vessels of gross tons and above Total The average tonnage of vessels was: steamers and motorships gross tons. W ith regard to home ports 98,8 per cent of the vessels of the F innish merchant fleet, barges excluded, calculated in tons, were registered in towns. Barges excluded, the fleet divided u p according to home port as follows: H elsinki 34,0 per cent, N aantali 25,6 per cent, M ariehamn 23,7 per cent, Salo 3,4 per cent, T u rku 2,2 per cent and Kotka 1,9 per cent. Inform ation on the value of the vessels of the merchant fleet, their routes, gross freights and crews is based on data which shipowners are obliged to supply every year. According to these data the value of the merchant fleet was F innish m arks at the end of the year, which total was divided up amongst different groups of vessels as follows: Value of l ooo marks Passenger vessels T a n k e r s D ry cargo v e sse ls Other vessels Total Barges Grand total Barges and fishing-vessels excluded, the value of vessels engaged principally in navigation between F inland and foreign countries was 59,8 per cent of the value of the merchant fleet proper, the corresponding figures being respectively 4,9, 35,0 and 0,3 per cent fo r vessels plying principally between F in n ish ports, fo r vessels plying p rin cipally between foreign ports and fo r vessels laid up. The average value of different kinds of vessels, per gross ton, was as follows:

26 25 Value in marks Passenger vessels ,72 T a n k e r s ,38 D ry cargo vesse ls ,49 Other vessels ,72 Barges ,05 D uring the year 401 merchant vessels proper, comprising gross tons, were in service; 39 vessels, gross tons, were laid up. O f vessels in service 224 vessels, accounting fo r gross tons, were engaged in international traffic and 177 vessels of gross tons in all were employed p rin c i p a lly in navigation between F in n ish ports. The crews consisted of persons of whom were women and 17 bargemen. The gross freight revenue of the F innish merchant fleet amounted in 1979 to 3 420,6 m illion F in n ish marks (See Table 5). O f this sum 121,5 m illion marks were earned in navigation between F innish ports, 2 276,5 millions between F in land and foreign countries and 1 022,6 millions between foreign ports. The gross freight revenue was classified as being divided as follows: l ooo marks Cargo P assen g ers Towing and salvage T im e c h a rte r Total Barges Grand total I n international navigation the percentage o f gross freight revenue fro m different countries, time charter excluded, was as follows: S w e d e n ,1 per cent F R G... 12,7 D» Great B r ita in... 10,5 )>» The N e th e rla n d s ,2 i> South-W est A s i a ,1 Ita ly... 4,1» U S S R... 3,6»» France ,6»» North A f r i c a ,7» J> U S A ,5» & Western A s i a ,9»» Poland ,8 )> D en m a rk ,8 1> & West A fr ic a ,3» Belgium ,3»» S p a in ,2»» Other countries ,6» J> 4 X28002S07T

27

28 TAULUSTO TABELLER TABLES

29 28 Taulu 1. Kauppalaivastoon kuuluvat 19 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset vuoden 1979 Tab. 1. Handelsflottans fartyg om 19 nettoregisterton och däröver vid början ooh slutet av &r 1979 Table 1. Vessels of the F in n ish merchant fleet of 19 net tons and above, at the beginning and end of 1979 Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels Säiliöalukset Tankfartyg Tankers nia i Net tons, Bruttoi tonnia ; Net tons i Vuoden alkaessa Vid ärets början At the beginning of the year Lisäys: Ökning: Increase: kotimaassa rakennettuja genom nybyggnad inom riket new vessels built in Finland ulkomailla rakennettuja genom nybyggnad ä utrikes ort new vessels built abroad... ulkomailta ostettuja genom förvärv frän utlandet bought from abroad uudestaan kunnostettuja tai rekisteröityjä vanhoja aluksia-genom iständsättning eller nyregistrering av äldre fartyg old vessels repaired or re-registered uudestaan rakennettuja tai m itattuja genom ombyggnad eller ommätning rebuilt or remeasured lajin muutos genom ändring av fartygets art converted into different types of craft... Yhteensä Summa Total Vähennys: Minskning: Decrease: haaksirikkoutuneita genom förolyckande wrecked... ulkomaille myytyjä genom överging tili utlandet sold abroad hylyksi tuom ittuja tai purettuja genom kondemnering eller slopning condemned or broken up... uudestaan rakennettuja tai m itattuja genom ombyggnad eller ommätning rebuilt or remeasured lajin muutos genom ändring av fartygets art converted into different types of craft... muista syistä poistettuja av annan orsak avförda other reasons Yhteensä Summa Total Vuoden päättyessä Vid ärets slut At the end of the ye a r

30 29 alkaessa ja päättyessä Kuivalastialukset Torrlastfartyg Dry cargo vessels Muut alukset Andra fartyg Other vessels Yhteensä Summa Total 1 Proomut Prâm ar Barges nia Net tons *! nia Net tons nia Net tons nia Netto ton Net tons %

31 30 Taulu 2. Kauppalaivastoon kuuluvat 19 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina koti- Tab. 2. Handelsflottans fartyg om 19 nettoregisterton och däröver, fördelade efter hemort vid 1979 ärs slut Table 2. Vessels of the F in n ish merchant fleet of 19 net tons and above classified by home port, at the end of 1979 Aluksien kotipaikka Fartygens hemort Home port of vessels Matkustaja-alukset Passagerarfartyg 'Passenger vessels nia Net tons Säiliöalukset Tankfartyg Tankers nia ' Net tons Kuivalastialukset Torrlastfartyg Dry cargo vessels * i nia Net' tons 1 2 : : \ i ' Uudenmaan lääni Nylands Iän m Helsingin rekisterialue Helsingfors registeromräde Helsinki Helsingfors Sibbo Sipoo Espoo Esbo K yrkslätt Kirkkonummi --- Loviisan rekisterialue Lovisa registeromräde Lovisa Loviisa Perna P e rn a ja Porvoon rekisterialue Borgä registeromräde Borgä Porvoo , lk. mlk Tammisaaren rekisterialue Ekenäs registeromräde Ekenäs Tammisaari Hangon rekisterialue Hangö registeromräde Hangö Hanko Turun ja Porin lääni Abo och Björneborgs Iän Turun rekisterialue Abo registeromräde Turku. Äbo Pargas Parainen Salo R ym ättylä Rimito Nagu Nauvo Korpo Korppoo Kimito K em iö V estanfjärd Iniö... Naantalin rekisterialue Nädendals registeromräde Naantali Nädendal

32 31 paikan mukaan Tuoden 1979 päättyessä Muut alukset Andra f&ttyg, - Other vessels -i Yhteensä Summa Total Proomut,. v Prämar Barges.23 1 «* a.5 «9 G fl 5 S : K ' O O ' fl fl 1 fl 2 S _ V SS S Ö fl æ fl fl 2 fl K SS e 0 g 0 «e 2 O O-S o o ^ s i S l i i ä «2* * o o S O O^ 3-2 S 9 a s «-S '» 03«o fl hi < t- t- S Ö fl 8 tn t- S 0303«fe; / sfcfe; ; _ _

33 32 T a u lu 2. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort Home port of vessels Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels nia N et tons Säiliöalukset Tankfartyg Tankers nia Net tons Kuivalastialukset Torrlastfartyg Dry cargo vessels nia Net tons i 2 3 i Uudenkaupungin reklsterialue Nystads registeromr&de Uusikaupunki Nystad Rauman reklsterialue Raumo registeromr&de Rauma Raumo Porin reklsterialue Björneborgs registeromr&de _ _ Pori Bjömeborg Landskapet Aland Ahvenanmaan m aakunta » Mariehamns regfsterömr&de Maarianhaminan rekisterialue M arieham n M aarianh a m in a Eckerö _ Saltvik... _ _ Föglö...i... Kumlinge... - Brändö... _ Sottunga... Hämeen lääni Tavastehus Iän Tampereen rekisterialue Tammerfors registeromr&de Tam pere Tammerfors J _ N o k ia... _ Ruovesi ' Hämeenlinnan rekisterialue Tavastehus registeromr&de H ämeenlinna Tavastehus _ Valkeakoski... Lahden rekisterialue Lahti registaromr&d« Lahti _ Hollola

34 33 Muut alukset Andra fartyg Other vessels Yhteensä Summa Total Proomut Prämar Barges T a b. 2. (Forts.).5 rt S c c * Ö S e a *o *3 o e «G h. OOg k S S o Oo g K 9 0 s M5 0 3 i s Sti s c o«o o o *3 * ao! o s fill ti f «e O O F P o «o Ti S Ti S 69 o n ä o -» à; sisä! ««ö is s i B _ » " 12 81B _ :---' ' _ ' _ _ _

35 34 T a u lu 2. (Jatk.) Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels Säiliöalukset Tankfartyg Tankers Kuivalastialukset Torrlasti'artyg Dry cargo vessels Aluksien kotipaikka Fartygens hemort Home port oi vessels nia Net tons o a s S nia Net tons nia Net tons Kymen lääni Kymmene Iän Haminan rekisterialue Fredrikshamns registeromr&de i H a m in a F redriksham n.. i Kotkan rekisterialue Kotka registeromr&de K o t k a Pyhtää Pyttis... '.. Lappeenrannan rekisterialue Villmanstrands registeromr&de Lappeenranta V illm ans tr a n d Joutseno...» Mikkelin lääni S:t Michels Iän Savonlinnan rekisterialue Nyslotts registeromr&de S a vo n lin n a N yslo tt Sulkava Puumala _ Mikkelin rekisterialue S:t Michels registeromr&de Ristiina Heinolan rekisterialue Heinola registeromr&de H einola ' Kuopion lääni Kuopio Iän * Kuopion rekisterialue Kuopio registeromr&de KUÖpio Iisalmen rekisterialue Iisalmi registeromr&de Iisalm i...

36 35 T a b. 2. (Forts.) Muut alukset Andra fartyg Other vessels Yhteensä Summa T otal Proomut Präm ar Barges a 2, rt rt jd S a- " a ä SS _ l a fld S *2 _ K S S 8 K o o e K g-g-s o g o o i o o -S _o o ^ 3 s S i l l z S S S s 1 ö o 3* H K 3 SS C S 1- H K «3 C S H»M «> Hl <5^5 «MCS Xl , ' ' ' '

37 36 T a u lu 2. (Jatk.) Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels Säiliöalukset Tankfartyg Tankers Kuivalastialukset Torrlastfartyg Dry cargo vessels Aluksien kotipaikka Fartygens hemort Dome port of vessels nia Net tons Pohjois-Karjalan lääni Norra Karelens Iän O O «o 7 =3 3 o *4 U K O 4 J «10 Joensuun rekisterialue Joensuu registeromr&de Nurmes Vaasan lääni Vasa Iän Kristiinank. rekisterialue Krlstinestads registeromr&de Krisiinestad Kristiinankaupunki Kaskisen rekisterialue Kasko registeromr&de Närpiö N äxpes... Vaasan rekisterialue Vasa registeromr&de Vaasa Vasa » Pietarsaaren rekisterialue Jakobstads registeromr&de Jakobstad Pietarsaari , Kokkolan rekisterialue Karleby registeromr&de Kokkola Karleby Keski-Suomen lääni Mellersta Finlands Iän Jyväskylän rekisterialue Jyväskylä registeromr&de ; Jyväskylä Äänekoski Suolahti Jämsä V

38 37 T a b. 2. (Forts.) Muut alukset Andra fartyg Other vessels Yhteensä Summa Toini Proomut Prâmar Barges nia Net tons i nia Net tons nia Net tom * _

39 T a u la 2. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Fartygens hcinort Home port of vessels Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels nia Net tons Säiliöalukset Tankfartyg Tankers nia Net tons Kuivalastialukset Torrlastfartyg Dry cargo vessels K«a O a f gflj nia Gros»tons Net tons i 5 6 i g 9 lô Oulun lääni Uleäborgs Iän Raahen rekisterialue Brahestads registeromräde Raahe Brahestad Kalajoki Oulun rekisterialue Uleäborgs registeromräde Oulu Uleälörg Haukipudas... Lapin lääni Lapplands Iän Kemin rekisterialue Kemi registeromräde ' ~~ Kemi... Tornion rekisterialue Torneä registeromräde Tornio Torneä Kaikkiaan I alli Grand total

40 T ab, 2. (Forts.) Muut alukset Andra fartyg Other vessels Yhteensä Summa Total 1 Proomut Prâmar Barges nia Oro88 tone Net tone nia Netto tonnia Net tons nia Net tons n l i IS : » ~ , »

41 40 Taulu 8. Kauppalaivastoon kuuluvat 19 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina vetomäärän, Tab. 3. Handelsflottans fartyg om 19 nettoregisterton och däröver, fördelade efter dräktighet, äldcr och värde vid Table 3. Vessels of the F in n ish merchant fleet of 19 net tons and above classified by tonnage, age and value, at the end Suuruusluokka Dräktighetsgrupp Tonnage groups nia Otos8tons Ikä--AlderAge alle 5 v. under 5 âr under 5 years nia Arvo Värde Value 69 V. 59 r 59 years nia Qross tons Arvo Värde Value 1014 v âr 1014 years nia Arvo Värde Value 1519 v âr 1519 years nia ; \ Arvo Värde Value Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels ' * ' ' _ * Säiliöalukset Tankfartyg Tankers * ' Kuivalastialukset Torrlastfartyg Dry cargo vessels

42 41 Iän ja arvon mukaan vuoden 1979 päättyessä slutet avär 1979 o f V âr years V âr years SO 39 V. SO 39 âr years 40 V. ja yli 40 âr och däröver 40 years and above Yhteensä Summa Total nia Arvo Värde Value nia Arvo Värde Value nia ; Arvo Värde Value nia Arvo Värde Value nia Arvo Värde Value , _ _ ' ' _

43 42 T a u lu 3. (Jatk.) Suuruusluokka Dr&ktighetsgrupp Tonnage groups nia Ikä Alder Age alle 5 v. under 5 är under 5 years eö a <3 K S I 3 S.5 *3 a a <5 S o 3 o'* 1 w S3S O O 0-0,8 « V. 59 Ar 59 years "3 et Ö < 3 a a s 1is 2 o 3 o ** S s "S 1? e9 3 5 a "S a o. wms v O-g J M«8 8 a 1014 v är 1014 years *3 a S *3 a a s i 3 o 3 o ^ Sa Is l i 1 Hl *5 Otd «3 8 M a 1519 v är 1519 years *3 a 1 i «** S i Hl^ (3 a a a s 33.1 o o * * 3a Oto 0 *2 8 m5 e 3 a ; _ - - _ 1 _ : _ _ _ Muut alukset Andra fartyg Other vessels " _ _ Kaikkiaan I allt Grand to ta l Proomut Prämar Barges ooa _ _ _ _ _ :

44 V âr yean a g. a 0.0 a S o. o i f ^ j Arvo Värde Value m k V. 25^ 29 âr 25-r- 29 years nia, Arvo Värde Value V. " SO 39 âr yean nia Arvo Värde Value 40 V. ja yli" * ' 40 âr och däröver 40 yean and above nia Arvo Värde Value Yhteensä Summa Total nia T a b. 3. (Forts.) Arvo Värde Value 14 IS i ' * _ ' ; I l l

45 Taulu 4. Yleiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin bruttorahteihin vuonna 1979 ) Tab. 4. Översikt av handelsflottans värde ocb intjänta bruttofrakter är 1979 *) Table 4. Value and gross freight revenue of the F in n ish merchant fleet in 19791) 44 Pääasiallisesti Suomen sat&main välillä Huvudsakligen mellan finska hamnar M ainly between Finnish ports Pääasiallisesti Suomen ja ulkomaan välillä Huvudsakligen mellan Finland och utlandet Mainly between Finland and foreign countries Aluksien kotipaikka Fartygens hemort Home port of vesseli n ia Net tons Arvo Värde Value Bruttorahteja Bruttofrakter Gross freights nia! Net tons Arvo Värde Value Bruttorahteja Bruttofrakter Gross freights n Uudenmaan lääni Nylands iän j Helsinki Helsingfors Muut kaupungit Övriga städer Other towns Maalaiskunnat Landskommuner Rural districts Turun ja Porin lääni Abo oeh Björneborgs iän Turku Ä b o Muut kaupungit Övriga städer Other towns Maalaiskunnat Landskommuner Rural districts Landskapet Aland Ahvenanmaan maakunta Mariehamn Maarianham ina Maalaiskunnat Landskommuner Rural districts Hämeen lääni Tavastehus Iän KaupungitStäderToions Maalaiskunnat Landskommuner Rural districts ; Kymen lääni Kymmene iän Kaupungit StäderTowns Maalaiskunnat Landskommuner Rural districts Mikkelin lääni S:t Michels iän KaupungitStäderTowns _ Maalaiskunnat Landskommuner Rural districts *) Ilman kalastusaluksia Exklusive fiskefartyg Fishing-vessels excluded.

46 45 Pääasiallisesti ulkomaan satamain välillä Huvudsákligén mellan utländska hamnar Mainly between foreign porte ö 'S *< i» * > i.»o «S s i 3 3*5. Brut to tonnia Groes; tone Net tone Arvo Vardè Value ej u «nu «S g S E o c ^ S 2 fc- S 3 fc- > Ow np2<$ S Seisoneet Upplagda Laid up nia Chose tone Net tone Arvo Varde Value Yhteensä Summa Total nia Bruttotön Groes tone Netto ton Net tone Arvo Värde Value Bruttorahteja : Bruttofrakter Grose freights u ' Ô Ó Ö * _- ; 1Í < \ ,

47 46 T a u lu 4. (Jatk.) Aluksien kotipaikka F artygens hem ort Home port oi vessels 1 Kuopion lääni Pääasiallisesti Suomen satam ain välillä H uvudsakligen mellan finska ham nar Mainly between Finnish voris i A ntal \ «1 1 1 CO* * E S S cpcshs N ettotonnia N ettoton Net tons Arvo Varde Value B ru tto rah teja B ruttofrakter Gross freights m k Pääasiallisesti Suomen ja ulkom aan välillä H uvudsakligen mellan Finland och utlandet Mainly between Finland and foreign countries B ruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N ettoton Net tons Arvo Värde Value B ru ttorahteja B rutto frak ter Gross freights m k i l ' Kuopio Iän Kaupungit Städer Towns Pohjois-Karjalan lääni Norra Karelens iän Kaupungit Städer Tdvms Vaasan lääni Vasa iän Kaupungit Städer Towns Keskl-Suomen lääni Metiers ta Finlands iän KaupungitStäderTowns Oulun lääni Uleäborgs iän KaupungitStäderTowns Maalaiskunnat Landskommuner Rural dis- Iricts Lapin lääni Lapplands Iän KaupungitStäderTowns , Kaikkiaan I allt Grand, total Siitä Därav Of which Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passmaer vessels Säiliöalukset Tankfartyg Tankers Kuivalastialukset Toitlastfartve Dry carao vessels Muut alukset Andra fartyg Other vessels Proomut Prämar Barges

48 47 Pääasiallisesti ulkomaan satamain välillä Huvudsakligen mellan utländska hamnar Mainly between foreign ports rt C ds c o g C O "S 25 «s b 22 hl fficco Net tons Arvo Värde Value c3 «- m *5? AS.5» e ^ ~2"c «- t- v om *2 c&ffits Seisoneet Upplagda Laid up nia Orost tons Net tons Arvo Värde Value Yhteensä Summa Total nia Net tons Arvo Värde Value T a b.-4. (Forts.) <6h «0}3 *S «2 g ^ 5 5 I * M 3CS S ' 895, _ _ _ _ ' ' : '

49 i Taula 6. Kauppalaivaston bruttorahdit vuonna 1979, jaettuina eri tuloryhmiin Tab. 5. Handelsflottans bruttofrakter är 1979, fördelade pä olika inkomstgrupper Table 5. Gross freight revenue o f the F in n ish merchant fleet in 1979, by different income groups 48 1 Suomen satam ain välillä Mellan fínska ham nar Between Finnish porte mä a «? U5 'S e*«sk * 5 ««- 9) «Ü b J S M8 * S Sä SA<a. a Säiliöalukset Tankfartyg Tankers Kuivalastialukset Torrlastfarty? Dry cargo vessels Muut alukset Andra fartyg Other vessels Proomut Prâm ar Barges Yhteensä Summa Total 2 3 i Matkusta] ain kuljetuksesta Persontrafik Passengers Tavarain kuljetuksesta Godstransport Cargo Hinauksista Bogsering T ow ing Pelastuksista Bärgning Salvage Aikarahtauksesta Tidsbefraktningsavgifter Time charter... : Rahtituloja yhteensä Summa fraktinkomster Total T aulu 5. (Jatk.) 1 Ulkomaan satam ain välillä Mellan utländska ham nar Between foreign ports Matkustajain kuljetuksesta Persontrafik Passengers... Tavarain kuljetuksesta Cargo... Godstransport Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels Säiliöalukset Tankfartyg Tankers Kuivalastialukset Torrlastfartyg Dry cargo vessels Muut alukset Andra fartyg Other vessels Proomut Prâmar Barges Yhteensä Summa Total Hinauksista Bogsering Tow ing Pelastuksista Bärgning Salvage... Aikarahtauksesta Tidsbefraktningsavgifter Time charter Rahtituloja yhteensä inkomster Total... Summa frakt

50 49 Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Betteten Finland and /oreign countries ** " 8 * 3 t* «0 Tja s «"2 s I S * «o g e c «! 53 Pm P 4» «4» p a* *<2 fc,«** S f l S u oqhcms Kuivalastialukset Torrlastfartyg Dry cargo veeeelt Muut alukset Andra fartyg Other vessels ink Proomut Präm ar Bärget Yhteensä Summa Total, l i 12 13, , ! , Tab. 5. (Forts.) Kaikkiaan «I allt Grand total * Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels Säiliöalukset Tankfartyg Tankers Kuivalastialukset Torrlastfartyg Dry cargo vessels Muut alukset Andra fartyg Other vessels Proomut Prämar Barges Yhteensä Summa Total :

51 50 Taulu 6. Kauppalaivaston bruttorahdit v Suomen ja ulkomaiden sekä ulkomaiden välisessä liikenteessä Tab. 6. Handelsflottans bruttofrakter är 1979 i trafik mellon Finland och utlandet samt mellan utländska hamnar Table 6. Gross freight revenue o f the F in n ish merchant fleet in 1979 in international navigation Suomesta Ruotsista Tanskasta Norjasta Neuvostoliitosta Mihin frän Finland frän Sverige frän frän Norge frän Sovjetunionen from Finland from Sweden Danmark from Norway from USSR 1 from Denmark Suomenlahden satamista frän hamnar vid Finska viken from poru on the Finnish Gulf Itämeren satamista frän Östersjöhamnar. from Baltic ports. 1 2,: 3 i Suomeen till Finland Ruotsiin till Sverige ' Tanskaan till Danmark Norjaan till N orge Islantiin till Island... ' --- Neuvostoliittoon: till Sovjetunionen: 6 Suomenlahden satamat hamnar vid Finska viken Puolaan till P o le n Saksan dem. tasav. till Tyska Demokr.Rep Saksan liittotas.: till Förb.r. Tyskland: Itämeren satamat hamnar vid Öetersjön _ Pohjanmeren satamat hamnar vid Nordsjön Isoon-Britanniaan ja P. Irlantiin till Storbritannien och N. Irland _ Irlantiin till Irland Alankomaihin till Nederländerna Belgiaan till Belgien Ranskaan: till Frankrike: 15 Atlantin satamat hamnar vid Allanien _ 16 Välimeren satamat hamnar vid Medelhavet Espanjaan: till Spanien: Atlantin satamat hamnar vid Atlanten Välimeren satamat hamnar vid Medelhavet Kanarian saaret Kanarieöarna Portugaliin till Portugal Maltaan till Malta Italiaan till I talien Jugoslaviaan tili Jugoslavian Kreikkaan tili Grekland Romaniaan tili Rumänien... Turkkiin: tili Turkiet: Vähä- Aasian sat. hamnar i Mindre Asien Etu-Aasiaan tili Främre A sien Pohjois-Afrikkaan tili Nordafrika Länsi-Afrikkaan tili Västafrika Lounais-Aasiaan tili Sydvästasien Etelä-Aasiaan tili Sydasien Itä-Aasiaan tili Ostasien _ Kanadaan: tili Kanada: 33 Atlantin satamat hamnar vid Atlanten Grönlantiin tili G rönland... _ Amerikan Yhdysvaltoihin: tili Amerikas Förenta Stater: Atlantin satamat hamnar vid Atlanten Meksikonlahdon satamat hamnar vid Mexikanska hukten Tyynenmeren sat. hamnar vid Stilla havet.. Meksikoon: tili Mexiko: 38 Meksikonlahden satamat hamnar vid Mexikanska bukten Länsi-Intiaan tili Västindien Etelä-Amerikkaan: tili Sydamerika: Atlantin satamat hamnar vid Atlanten Yhteensä Summa Total

52 51 P. Jäämeren satamista frän hamnar id N. Ishavet fromarctic Ocean ports» Mustanmeren satamista frän hamnar vid Svarta havet fromblack Sea ports Puolasta fr&n Polen frompoland ink 8 9 Saksan demokrat* tisesta tasavallasta frän Tvska Demokratiska Republiken fromodr 10 Saksan liittotasavallasta frän Förbundsrepubliken Tyskland fromxku- Itämeren satamista frän ÖstersjÖhamnar from Baltic ports. i i Pohjanmeren satamista frän Nordsjöhamnar from North Sea ports Isosta--, Britanniasta ja P. Irlannista frän Storbritanmen och N. Irland fromqreat Britain1 and Northern Ireland Irlannista Alankomaista frän Irland from Ireland frän Nederländerna. fromthe. Netherlands Belgiasta frän. Beigien frombelgium r ' ' _ , _ _ 1 37 _ _ ~

53 52 T a v i n 6. (Jatk.) : Ranskasta Espanjasta Portuça- Maltalta Italiasta Jugoslaviasta Albaniasta fr&n Frankrike fr&n Spanien lista *) frän Malta fr&n Italien fr&n fr&n fromfrance fromspain fr&n from Malta fromitaly Jugoslavien : Albanien Portugal *) from fromalbania Atlantin Välimeren Atlantin Välimeren Kanarian /roi» Yugoslavia satamista satamista satamista satamista saarilta Portugall) fr&n hamnar fr&n hamnar frän hamnar fr&n hamnar fr&n vid Atlantan vid vid Atlanten vid Kanan e- from Medelhavet from Medelhavet öarna Atlantic ports frommedi- Atlantic ports from Medi fromcanary terranean terranean Islands ports ports _ i _ E r «I « _ _ _ _ _ ' _ z =

54 53 T a b. 6. (Forts.) Kreikasta Bulgariasta Romaniasta Turkista Etu- Pohjois- Länsi- Etelä- Itä- Lounaisfrän frän frän frän Turkiet Aasiasta #) Afrikasta *) Afrikasta *) Afrikasta Afrikasta 5) Aasiasta ) Grekland Bulgarien Rumänien fromturkey frän Främre frän frän Asien ') Nordafrika *) Västafrika *) frän frän frän SydfromGreece from from Sydafrika Ostäfnka *) västasien 8) Bulgaria Rumania Vähä- from from from West from fromeast fromsouth- Aasian Western North Africa South Africa 6) West Asia *) satamista Asia *) Africa 8) Africa frän hamnar l Mindre Asien from Asiatic ports ink s r i i z z z 2 r _ _ : *) Madeira m ukaanluett. Med Madeira Iiicl. Madeira. *) Syyria, Libanon, Israel ja Kypros Syrien, Libanon, Israel ooh Cypern The Syria, Lebanon. Israel and Cyprus. ) P ort Saidista Tangeriin (täm ä m ukaanluettuna) Frän Port Said t. o. m. Tanger From Port Said to Tangiers (incl.). 4) Tangerista Angolan et. rajalle Frän Tanger till sydgr. av Angola From Tangiers to the southern frontier of Angola. 6) M ozam biquen et. ra ja lta Sueziin F rän sydgr. av M ozambique till Suez From the southern frontier of Mozambique to Suez. ) Arabia, Irak ja Ira n Arabien, Irak och Iran Arabia, Iraq and Iran.

55 54 T a u lu 6. (Jatk.) Itä- Aasiasta *) frän Ostasien *)' from East Asia Kanadasta frän Kanada from Canada Atlantin satamista frän hamnar vid Atianten from Atlantic ports Amerikan Yhdysvalloista frän Amerikas Förenta Stater from USA Atlantin satam ista frän hamnar vid Atianten from Atlantic ports Meksikonlahden satamista frän hamnar vid Mexikanska bukten from ports on the Mexican Gulf Meksikosta frän Mexiko from Mexico Tyynenmeren satam ista frän hamnar vid Stilla havet from Pacific ports Keski-Amer. frän Centr.am. from Cehtr.Am. Tyynenmeren satam ista frän hamnar vid Stilla havet from Pacific ports L&nsi- Intiasta fr&n VSstindien from the West Indies Etelä-Amer. frän Sydamer. from South Am. Atlantin satamista frän hamnar vid Atianten from Atlantic ports Yhteensä Summa Totot ' _ IS *) Burman itärajalta itään Frän Östra gränsen av Burma österut Eastward from the eastern frontier of Burma.

56 55 Taulu 7. Kauppalaivaston riisutut alukset1) Tab. 7. Handelsflottans upplagda fartyg1) Table 7. F in n ish merchant vessels1) laid up «8 <3 a a g a g ; a S S 8 2 I a a 2 d ö 2' o o OO * es's 2? «s p O * o o 'K' o o - SS e l s eo h h k. OS tl *Hk. o tf UUl. 3 O S UU3 Mflq PQMC5 PPM 1979 Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels _. _ Säiliöalukset Tankfartyg Tankers... Kuivalastialukset Torr- K antavi Dödvikt Deadwei, Kantavuus Dödvikt Deadweight 1 & Kantavi Dödvikt Deadwei lastfartyg Dry cargo vessels l Yhteensä Summa Total l Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels _ Säiliöalukset Tankfartyg Tankers... Kuivalastialukset Torr i lastfartyg Dry cargo vessels Yhteensä Summa Total Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels...: Säiliöalukset Tankfartyg Tankers... Kuivalastialukset Torr lastfartyg Dry cargo vessels Yhteensä Summa Total Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels Säiliöalukset Tankfartyg Tankers... Kuivalastialukset Torr lastfartyg Dry cargo vessels Yhteensä Summa Total Matkustaja-alukset Passagerarfartyg Passenger vessels Säiliöalukset Tankfartyg Tankers... Kuivalastialukset Torr lastfartyg Dry cargo vessels Yhteensä Summa Total ') Vain alukset yli 500 brt, jotka ovat riisutut rahtimarkkinoiden takia. Aluksia, jotka tilapäisesti ovat poissa liikenteestä esim. korjausten takia,. ei ole otettu mukaan Endast fartyg över 500 brt vilka är upplagda p.g.a. fraktmarknaden. Fartyg som tillfälligt är ur trafik t.e.x. p.g.a. reparation medtages ej Only vessels of 500 gross tons and over laid up for lack of employment. Vessels temporarily withdrawn from service for repairs etc. are not included.

57 Taulu 8. Tab. 8. Table 8. Liikenteessä olleen kauppalaivaston miehistö vuonna 1979 Bemanningen ä den i sjöiart använda handelsfiottan är 1979 M a n n in g o f the vessels of the F in n ish merchant fleet in service in 1979 Pääasiallisesti Suomen satam ain välillä Huvudsaklieen mellan finska hamnar M ainly between Finnish port,s! Matkusta- Säiliö- Kuivalasti- Muut Proomut Yhteensä ja-alukset alukset alukset alukset Prâmar Summa Passa- Tank- Torrlast- Andra Barges Total gerarfartyg fartyg fartyg fartyg Passenger Tankers Dry cargo Other ; vessels vessels vessels i Päälliköitä Befälhavare Masters... Yliperämiehiä överstyrmän Chief mates... I perämiehiä I styrmän 1st mates... II perämiehiä II styrmän 2nd mates... Ainoita perämiehiä Enda styrmän Sole mates' Äjomiehiä Rorgängare Helmsmen... Pumppumiehiä Pumpmän Pumpmen Kirvesmiehiä Timmermän Carpenters Pursimiehiä Bätsmän Boatswains... Matruuseja Matroser Able seamen.. Puolimatruuseja Lättmatroser Ordinary seamen Laivapoikia Jungmän Deekboys... Kansioppilaita Däckselever Apprentices... Kansi miehiä Däcksmanskap Deck hands... Konepäälliköitä Maskinchefer Chief engineers... I konemestareita I maskinmästare 1st engineers II konemestareita II maskinmästare 2nd engineers III konemestareita III maskinmästare 3rd engineers... Koneenhoitajia Maskinskötare Machine tenders... Koneapulaisia Maskinbiträden Assistant machine tenders Sähkömiehiä Elektriker Electricians... Sorvareita Svarvare Turners... Donkeymiehiä Donkeymän Donkeymen... Moottorimiehiä Motormän Motormen... Rasvaajia, lämmittäjiä Smörjare, eldare Oilers, firemen Koneoppilaita Maskinelever Engine apprentices... Linjaluotseja Linjelotsar Distance pilots... Radiosähköttäjiä Radiotelegra- f miehiä manliga men fister Radio operators... 1 naisia kvinnliga women Intendenttejä, keittiömestareita miehiä manliga men Intendenter, köksmästare naisia kvinnliga women Intendants, chefs Stuertteja Stuertar c., f miehiä manliga men.. S ewai s I najsja kvinnliga women Kokkistuertteja Kockstuertar - f miehiä manliga men.. Cook stewards { naisia kvinnliga women Kokkeja Kockar Cooks { miehiä manliga men 1.. naisia kvinnliga women II kokkeja II kockar J miehiä manliga men.. 2nd cooks f naisia kvinnliga women Keittiöapulaisia Köksbiträden j miehiä manliga men Kitchen assistants \ naisia kvinnliga women Kylmäkköjä Kallskänkor Cold servers... Varastonhoitajia Lagerförvaltare Stock keepers Pursereja Purser Pursers... Tarjoilijoita Servitörer Waiters... Tar j oili jattaria Servererskor Waitresses... Siivoojattaria Städerskor Cabin attendants , _ _ O _ _ _! _! :8 Messipoikia Mässpojkar Messroom boys... Messityttöjä Mässflickor Messroom stewardesses... Pentterityttöjä Penteriflickor Pantry girls... Kassa-, kioski- ja baarihenkilökuntaa 1 miehiä manliga men.. Kassa-, kiosk- och barpersonal I Cashier, kiosk and bar personnel J. naisia kvinnliga women Muuta henkilökuntaa - Other personnel Övrig personal f miehiä- I naisia - - manliga i ! 8-

58 57 Pääasiallisesti Suomen ja ulkomaan välillä ja ulkomaan satamain välillä Huvudsakligen mellan Finland och utlandet och mellan utländska hamnar Mainly between Finland and foreign countries and between foreign ports Yhteensä Summa Total Matkusta- Säiliö- Kuivalasti- Muut Proomut Yhteensä Matkusta- Säiliö- Kuivalasti- Muut Proomut ja-alukset alukset alukset alukset Prâmar Summa ja-alukset alukset aiukset alukset Prâmar Passagerarfartyfartyg fartyg fartyg gerarfartyg fartyg fartyg fartyg Tank- Torrlast- Andra Barges Total Passa- Tank- Torrlast- Andra Barges Passenger Tankers Dry cargo Other Passenger Tankers Dry cargo Other vessels vessels vessels vessels vessels vessels Kaikkiaan I a lit Grand total ' ~ _ ; : _ ' ' _ _ ' ' : ? ; , : ' _

59 T ätä julkaisua m yy D enna Publikation säljes av This publication can be obtain ed fro m V A L T IO N P A IN A T U S K E S K U S M A R K K IN O IN T IO S A S T O Postim yynti PL H E L S IN K I 1 0 P uh Kirjakauppa A n n a n k a tu H E L S IN K I 10 P uh S T A T E N S T R Y C K E R IC E N T R A L M A R K N A D S F Ö R IN G S A V D E L N IN G E N Postförsäljning PB H E L S IN G F O R S 10 Tel Bokhandel A n n e g a ta n H E L S IN G F O R S 1 0 T el G O V E R N M E N T P R IN T IN G CEN TRE M A R K E T IN G D E P A R T M E N T M a il-o rd e r business P.O. B o x 516 S F H E L S IN K I 10 Phone Bookshop A n n a n k a tu H E L S IN K I 1 0 P h o n e T ISSN