MERENKULKU SJÖFART. 17 a. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK / I B MERENKULKU SJÖFART KAUPPALAIVASTO, SEN RAHA-ARVO, ANSIOT JA MIEHISTÖ HANDELSFLOTTAN, DESS VÄRDE, FRAKTINKOMSTER OCH BEMANNING VUONNA ÅR 934 UUSI SARJA - NY SERIE 7 a. 452 H E L SIN K I 936

2 H elsinki 936. V altioneuvoston k irjapain o.

3 Sisällys: Innehåll: Table des matières. Siv. Sid. Teksti : Text : Texte :... 3 Késumé en français Taulusto: Tabeller: Tableaux: Taulu Tab. Tabl.. K auppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisterito n n in suuruiset ja sitä suurem m at alukset vuoden 934 alussa ja lopussa. H andelsflottans fa rty g om 9 nettoregisterto n och d ärö v er vid b ö rjan och slu tet av å r 934. N avires de la m arine m archande finlandaise jau g e an t 9 tonneaux nets et au-dessus au début et à la fin de l année K auppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisterito n n in suuruiset ja sitä suurem m at alukset, jae ttu in a kotipaikan m ukaan v. 934 lopussa. H andelsflo ttan s fa rty g om 9 n etto reg isterto n och däröver, fördelade efter hem ort vid 934 års slut. N avires de la m arine m archande finlandaise jau g ean t 9 tonneaux nets et au-dessus, classés par lieu d origine à la fin de l année K auppalaivastoon kuuluvat 9 nettcre k isterito n n in suuruiset ja sitä suurem m at alukset, ja e ttu in a rakennuspaikan m ukaan v. 934 lopussa. H andelsflo ttan s fa rty g om 9 nettoregisterton och däröver, fö r delade efter byggnadsort vid.934 års slut. N avires de la m arine m archande fin landaise jau g ean t 9 tonneaux nets et audessus, classés p a r lieu de construction à la fin de l année K auppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suurem m at alukset, jae ttu in a vetom äärän ja iän mu- Siv. Sid. kaan v. 934 lopussa. H andelsflo ttan s fa rty g om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade e fte r d räktig h et och ålder vid 934 års slut. N avires de la m arine m archande finlandaise jau geant 9 tonneaux nets et au-dessus, classés p ar tonnage et l âge des navires à la fin de l année ) 5. Y leiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittu ih in b ru tto rahteih in v. 934 aluksenom istajain antam ien tietojen m ukaan. översikt av h andelsflottans värde ocli in tjä n ta b ru tto fra k te r å r 934 enligt d ärom frå n redare läm nade u p p g ifter. Valeur des navires de la m arine m archande fin lan d aise et les bénéfices des fre ts b ru ts en 934 selon les indications des a r m a te u r s (i. K auppalaivaston arvo j a an saitu t bruttorahdit v. 934 aluksenom istajain antam ien tietojen m ukaan. (A lukset jae ttu in a la a dun m uk aan). U pp g ifter om handelsflo tta n s värdo och in tjä n ta b ru tto fra k te r år 934 enligt därom frå n redare läm nade u ppg ifter. (F artygen fördelade enlig t a rt). V aleur des navires de la m arine m archande finlandaise et les bénéfices des fre ts b ru ts en 934 selon les. indications des arm ateurs. (N avires classés par genre) K auppalaivaston bruttorsfhdit v. 9.34, ja e t tuina eri tuloryhm ien m ukaan, aluksenom istajain antam ien tieto jen m ukaan. H andelsflottans b ru tto fra k te r å r 934, fördelade på olika inkom stgrupper, enligt därom frå n redare läm nade u ppg ifte r. M ontants des fre ts b ru ts de la m arine m archande finlandaise, ré p artis sur les d ifférentes catégories de recettes, pendant l année 934, selon les indications des arm ateurs... 58

4 4 Siv. Sid. 8. K au p palaivasto on kuuluvien aluksien u l kom aanm atkat ja b ru tto ra h d it v. 934 alu k sen o m istajain a n tam ien tie to je n m u k aan. H a n d e lsflo tta n tillh ö rig a fa rty g s u trik es sjö fa rt och b ru tto fra k te r år 934 en lig t därom frå n redare läm nade u ppg ifte r. N avig atio n des n avires de la m arine m archande finlandaise à l é tra n ger et les fre ts b ru ts en 934, selon les indications des arm ateurs K auppa-alu k sien p u rjeh d u saik a v u o ro k au sissa v. 934 aluksenom istajain antam ien tieto jen m ukaan. Seglationstidens längd å r 934 fö r handelsfartygen, uttry ck t i Siv. Sid. dygn, enligt därom frå n redare läm nade u p p g ifter. D urée de la navigation des navires de la m arine m archande finlandaise pendant l'an n é e 934, exprim ée en jours, selon les indications des arm ateurs.... 7S! 0. Liikenteessä olevan kauppalaivaston m iehistö v. 934 aluksenom istajain antam ien tieto jen m ukaan. B em anningen å den i s jö fa rt använda h andelsflo ttan år 934 enligt därom frä n redare läm nade u p p gifter. Équipage de la m arine m archande fin landaise p endant l année 934, selon les indications des arm ateurs... 80

5 Kertomus Suomeni kauppalaivastosta, sen raha-arvosta, rahtituloista ja miehistöstä vuonna. 934 liittyy kertomukseen vuodelta 933. Aineisto tähän kertomukseen 0 saatu osaksi m aistraattien heinäkuun 29 päivänä 927 alusrekisteristä, annetun lain perusteella pitäm istä alusrekistereistä, osin niistä tiedoista, joita aluksenomistajat syyskuun 6 päivänä 98 aluksenom istajan velvollisuudesta antaa erinäisiä tilastotietoja annetun asetuksen mukaisesti ovat velvolliset lähettämään. Alusrekisteristä annetun lain mukaan on kauppam erenkulkuun käytettävistä aluksista, joiden nettovctoisuus on vähintään T9 rekisteritonnia, pidettävä rekisteriä. S itä paitsi voidaan, jos omistaja k a luaa, rekisteröidä pienem m ätkin alukset, mikäli niiden nettovetoisuus on vähintään 0 rekisteritonnia. Asetus aluksenomistajan velvollisuudesta antaa tilastotietoja koskee vähintään 9 nettorekistcritonnin, vetoisia aluksia. Alle 9 nettorekisteritonim n vetoisista aluksista ci näin ollen saada tietoja aluksenom istajilta. N äitä aluksia on kuitenkin (hyvin vähän, eivätkä ne sisälly tau lu koihin. T aulut 4, jotka valaisevat kauppalaivaston tilaa, kotipaikkaa, rakennuspaikkaa, vetomäärää ja ikää, on laad ittu m aistraattien alusrekisterien perusteolla, kun taas m uut tau lu t perustuvat varustajien antamiin tietoihin. Vuoden 934 lopussa kauppalaivasto käsitti alusta, bruttovetom äärältään Föreliggande berättelse om Finlands handelsflotta, dess värde, fraktinkom ster och bemanning år 934 ansluter sig till den för år 933 avgivna redogörelsen. M aterialet till berättelsen h ar dels häm tats ur de av m agistraterna enligt lagen om fartygsregister av den 29 juli 927 förda fartygsregistren, dels ur de uppgifter, som redarna jäm likt förordningen av den 6 september 98 angående fartygsredares skyldighet att avlämna särskilda statistiska uppgifter, årligen avgiva. E n lig t lagen om fartygsregister äro fa r tyg, vilka nyttjas till handelssjöfart och äga en nettodräktighet av m inst 9 registerton, registreringspliktiga. Dessutom kan, om ägaren så önskar, jämväl m indre fartyg registreras, under förutsättning att dess nettodräktighet är m inst 0 registerton. Förordningen angående fartygsredares skyldighet att avläm na statistiska u p p gifter gäller fartyg om minst 9 nettoregistertons dräktighet, Om fartyg under 9 nettotons dräktighet erhåfles således icke uppgifter av redarna. Sistnämnda fartygutgöra dock ett fåtal och ingå icke i tabellerna. Tabellerna 4, som belysa handelsflottans bestånd, hemort, byggnadsort, d räktighet och ålder, ha utarbetats med ledning av m agistraternas fartygsregister, medan övriga tabeller grunda sig på up p g ifter läm nade av redarna. Handelsflottan om fattade vid utgången av år farty g med en samman-

6 ja nettovetom äärältään rekisteritonnia. Vuoden 933 lopussa kauppalaivastossa oli alusta, joiden bruttovetomäärä oli yhteensä ja nettovetomäärä rekisteritormia. Kauppalaivaston tonnimäärä. oli selontekovuonna suurem pi kuin yhtenäkään aikaisempana vuotena. K auppalaivaston suuruus kertom usvuoden alussa ja lopussa sekä sen väheneminen tai lisääntym inen selviävät seu raajasta yhdistelmästä. lagd dräktighet av brutto- och nettoregisterton. Vid utgången av år 933 om fattade handelsflottan fartyg om sammanlagt brutto- och nettoregisterton. Handelsflottans tontal var under redogörelseåret större än något tidigare år. F ar tygsbeståndet i början och slutet av redogörelseåret ävensom minskningen och ökningen fram går av följande sam m anställning. Kauppalaivaston suuruudessa v. 93 tapahtuneet muutokset. Förändringarna i fartygsbeståndet år 934. Vuoden alussa Vid årets början: Luku Antal Bruttotonnia Nettotonnia Bruttoton Nettoton Höyryaluksia Å ngfartyg Moottorialuksia M otorfartvg Purjealuksia Segelfartyg... Proom uja P råm ar Yhteensä - Summa Vähennys ( ) tai lisäys (+ ) Minskning ( ) eller ökning ( + ): Luku Antal Höyryaluksia Å ngfartyg Moottorialuksia M otorfartyg... i- 7 Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Pråm ar B ruttotonnia B ruttoton Nettotonnia N ettoton Yhteensä Summa Vuoden lopussa Vid årets slut: Luku Antal Höyryaluksia Å ngfartyg M oottorialuksia M otorfartyg., Purjealuksia Segelfartyg Proom uja Pråm ar Bruttotonnia Bruttoton Nettotonnia Nettoton Yhteensä - - Summa

7 Alusten luku väheni vuoden 934 aikana 77 eli.9 %, kun taas bruttotonnimäärä lisääntyi tonnia eli 4.4 c/c. K uten taulu tarkemmin osoittaa, alusten kokonaisluku väheni 243 alusta, joiden bruttovetomäärä oli rekisteritonnia, ja lisää tuli 66 alusta, bruttovetom äärältään rekisteritonnia. Tällöin on kuitenkin huomattava, että vähenneiden alusten lukuun sisältyy m. m. 57 proomua, joiden bruttovetomäärä oli yhteensä rekisteritonnia. Ellei oteta huomioon proom uja, joita suurimmaksi osaksi käytetään muunlaiseen tarkoitukseen kuin muita aluksia, joskin ne rekisteröimispakon alaisina on sisällytetty tilastoon, m uuttuu asian laita toiseksi. Varsinainen kauppalaivasto, s. o. höyry-, moottori- ja purjealukset, lisääntyi kertomusvuonna bruttotonnia, vastaten 7.o %, kun taas alusten luku väheni 9:a. Tonnim äärän lisääntyminen vaikka aluksien luku on vähentynyt, selittyy siitä, että uudet alukset ovat säännöllisesti olleet tonnim äärältään pois joutuneita suurempia. Kauppalaivaston lisääntymisen ja vähenemisen syistä tehdään tuonnem pana selkoa. Verrattaessa erilaisten alusten vetomääriä. toisiinsa, havaitaan, että höyryaluksien suhteellinen merkitys on yhä lisääntynyt, kuten nähdään seuraavista bruttovotomäärää valaisevista luvuista : Höyryalukset Ångfartyg 7 Fartygsantalet nedgick under året med 77 eller.9 %, medan bruttotontalet ökades med ton eller 4.4 %. Såsom närm are fram går av tabellbilagan, fram kommer dessa siffror såsom netto av en total minskning å 243 fartyg om bruttoton samt en total ökning å 66 fa r tyg om bruttoton. H ärvid är dock att märka, att minskningen bl. a. om fattade 57 pråm ar om sammanlagt; bruttoton. Medräknas ieke pråm arna, som till övervägande del användas för annat ändamål än övriga fartyg, om de också äro registreringspliktiga och på denna grund medtagits i denna redogörelse, ställer sig förhållandet annorlunda. Den egentliga handelsflottan, d. v. s. ång-, motor- och segelfartygen uppvisade under redogörelseåret en ökning om bruttoton, motsvarande 7.(i %, medan därem ot fartygsantalet nedgick med 9. A tt tonnaget ökats trots att fartygsenheternas antal sjunkit förklaras av att de nytillkomna fartygen i regeln haft ett större tontal än de avförda. F ör beskaffenheten av fartygvsbeståndets ökning och minskning redogöres längre fram. Tonnagets fördelning på olika slag av fartyg företedde fortfarande förskjutning till förm ån fö r ångfartygen, såsom nedanstående procenttal, avseende b rutto tontalet, utvisa : Moottorialukset Motorfartyg Purjealukset Segelfartyg Proomut Pråmar Yhteensä Summa o o o o , o s o 93 : o ') Vuoden 93 suhdeluvut eivät ole täy sin ver- ) P ro c e n tta le n fö r å r 93 äro icke fu llt jäm - rannollisia m uiden yhdistelm ässä olevien vuosien fö rb ara m ed procenttalen för övriga i sam manställ-

8 8 Kertomusvuonna lioy-rya-lusten vetomäärä oli vähän enemmän kuin puolet koko kauppalaivaston vetomäärästä, moottorialusten taas 4.0 %. On kuitenkin huomattava, että moottorialuksiin- luetaan varsinaisten moottorialusten lisäksi myöskin apumoottorilla varustetut purjealukset. Jos proomuja ei oteta huomioon, m uuttuu eri alustajien suhde seuraajaksi : U nder redogörelseäret utgjorde ån g fartygen något mer än hälften av det totala tonnaget, medan m otorfartygen utgjorde 4.0 %. H ärvid hör dock märkas att till m otorfartygen hänföras förutom egentliga motordrivna fartyg även segelfartyg med hjälpmaskin. Medräknas ieke pråm arna, ställde sig förhållandet mellan de olika fartygsgrupperna på följande sätt : Höyryalukset Ångfartyg / /o Moottorialukset Purjealukset Motorfartyg Segelfartyg % Yhteensä Summa 0/ loo.o o loo.o loo.o loo.o o loo.o loo.o Näin laskien tulee höyryalusten osalle 8.7 % ja moottorialusten 5.8 % koko kauppalaivaston vetomäärästä. E nligt detta beräkningssätt representera ångfartygen 8.7 % oeh motovfart.ygeu 5.8 % av handelsflottan. suhdelukuihin, osaksi sen vuoksi, että k auppalaivasto vuonna 93 ja e ttiin vain höyryaluksiin ja purjealuksiin, jolloin viim eksim ainittuihin lu ettiin m yöskin proom ut, osaksi sen tähden, että tieto ja vuoden 93 kauppalaivaston bruttovetom äärästä puuttuu, jo ten suhdeluvut täy ty y laskea nettovetom ääristä. K un konevoim alla kulkevien alusten brutto- ja nettovetom äärien erotus on paljon huom attavam pi kuin purjealusten, tulee p u rjealu sten osuus todellista suurem m aksi. N äinkin ollen on vertailu kuitenkin m ahdollinen, m inkä vuoksi vuosi 93 on otettu yhdistelm ään. ningen ingående år, dels em edan h andelsflo ttan år 93 uppdelades endast på å n g farty g och seg e lfa rty g, v a rv id den senare gru p p en o m fattad e även pråm arn a, dels emedan u p p g ifter saknas om b ru ttotontalet för år 93, v arfö r procen ttalen bygga på n etto to n talet. D å skillnaden m ellan b ru tto - och n e tto to n ta le t fö r m ask in d riv n a f a r tyg ä r avsevärt större än fö r segelfartyg, komma de sen a re a tt fra m trä d a sta rk a re representerade än d e t v e rk lig a to n ta le t skulle b e rä ttig a till. D å en viss jäm fö relse även under dessa fö rh ållan d en lik v äl är m öjlig, h a r år 93 in ta g its i sam m anställn in g en.

9 9 Yhteensä Sumina Nettotonnia Nettoton Bruttotonnia Bruttoton Kauppalaivaston väheneminen v Fartygsbeståndets minskning år 934. Muista syistä poistettuja Av annan orsak avförda Uudestaan rakennettuja tai mitattuja Förby.gda eller ommätta Hylyksi tuomittuja tai poistettuja Kondemnerade eller slopade Ulkomaille myytyjä Försålda till utlandet Haaksirikkoutuneita Förolyckade Luku Antal Nettotonnia Nettoton Bruttotonnia Bruttoton Luku Antal Nettotonnia Nettoton Bruttotonnia Bruttoton Luku Antal Nettotonnia Nettoton Bruttotonnia Bruttoton Luku Antal Nettotonnia Nettoton Bruttotonnia Bruttoton Luku Antal Nettotonnia Nettoton Bruttotonnia Bruttoton liiiku Antal Höyryaluksia Ångfartyg... Moottorialuksia Motorfartyg... Purjealuksia Segelfartyg... Proomuja Pråmar Yhteensä Summa } Yht. Summa Kauppalaivasto väheni kaikkiaan bruttotonnia, mistä 54. i % tuli hylyksi tuom ittujen ja poistettujen alusten osalle. H ylyksi tulleista tai poistetuista aluksista, Den totala minskningen omfattade bruttoton och hänförde sig till 54. % till kondem nerat och slopat tonnage. Av det kondemnerade eller slopade Merenkulku v. 934

10 0 kaikkiaan 24 5 bruttotonnista, oli 2 84 eli noin puolet proomuja. Näiden väheneminen oli kuitenkin suureksi osaksi näennäistä, sillä useimpia n y t poistetuista proom uista ei ole vuosikausiin ollut olemassakaan. Uudestimittauksen johdosta kauppalaivasto väheni brutto- ja nettotonnia. Ulkomaille m yynnin johdosta väheni kauppalaivasto bruttotonnia ja haaksirikkoutumisen vuoksi 4 37 bruttotonnia. tonnaget, inalles 24 5 bruttoton, u tg jo r des 2 84 bruttoton eller omkring hälften av pråmar. Denna minskning var dock till avsevärd del skenbar, i det a tt flertalet avförda pråm ar sedan åratal icke existerat. Minskningen genom ommätning utgjorde brutto- och nettoton. Genom försäljning till utlandet reducerades handelsflottan med bruttoton och genom förolvckande med 4 37 bruttoton. Kauppalaivaston lisääntyminen v F arty g sbeståndets ökning år 934. Kotim aassa rakennettuja N ybyggda inom landet U lkom ailta ostettu ja Förvärvade från utlandet Uudestaan rakennettuja tai m itattu ja Förbyggda eller om m ätta Y hteensä Summa Luku Antal lîruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N ettoton Luku Antal Höyryalukset Ångfartyg Moottorialukset Motorfartyg Purjealukset Segelfartyg Proomut Pråmar Bruttotonnia Bruttoton Yhteensä Summa Yht. Summa Lisäätulleiden alusten vetom äärä oli k ertomusvuonna bruttotonnia eli siis huomattavasti suurempi kuin vuoden 933 vastaava luku, tonnia. Lisäyksestä oli 85.2 % ulkomailta ostettuja aluksia. K äytetyn tonniston hankkiminen, yhteensä bruttotonnia, siis kertomusvuonna edelleen jatkui. Näistä ulkom ailta ostetuista aluksista oli 30, vetom äärältään bruttotonnia, höyryaluksia, 4, vetom äärältään 634 bruttotonnia, moottorialuksia ja 3, vetom äärältään bruttotonnia purjealuksia sekä 6 proomua, joiden yhteinen vetomäärä oli bruttotonnia. Kotimaassa rakennettujen alusten vetom äärä oli bruttotonnia, ja niitä oli 5 pienehköä höyryalusta, vetomäärältään yhteensä 674 bruttotonnia, 3 moottorialusta, vetom äärältään 385 bruttotonnia ja 89 proomua, joiden vetomäärä oli yhteensä bruttotonnia. U udestaan ra kennettuja ja m itattuja aluksia tuli lisää bruttotonnia. N ettotonnia N ettoton Luku Antal B ruttotonnia B ru ttoton N ettotonnia N ettoton Luku Antal Bruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N ettoton Det under redogörelseåret nytillkomna tonnaget omfattade bruttoton och översteg avsevärt motsvarande siffror för år 933, som utgjorde ton. Ökningen hänförde sig till 85.2 % till från u t landet förvärvat tonnage. Inköpen av använt tonnage, sammanlagt bruttoton, fortgick sålunda under redogörelseåret. Den rikliga tillgången på upplagt tonnage i de stora sjöfartsländerna och de som följd därav låga fartygspriserna voro ägnade att stimulera inköpen. Detta från utlandet inköpta tonnage omfattade 30 ångfartyg om sammanlagt bruttoton, 4 m otorfartyg om 634 bruttoton, 3 segelfartyg om bruttoton och 6 pråmarom bruttoton. Nybyggnaderna inom landet, som utgjorde bruttoton, omfattade 5 m indre ångfartyg om sammanlagt 674 bruttoton, 3 m otorfartyg om 385 bruttoton och 89 pråm ar om sammanlagt bruttoton. Genom förbyggnad eller ommätning tillkommo bruttoton.

11 Kauppalaivaston suuruus vv H andelsflottans om fattning åren V uosi År Luku A ntal H öyryaluksia Ångfartyg B ruttotonnia B ru ttoton N ettotonnia N etto ton Luku A ntal M oottorialuksia M otorfartyg B ruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N ettoton Luku An tai, Purjealuksia Segelfartyg Bruttotonnia Bruttoton N ettotonnia N ettoton Luku A ntal Proomuja Pråmar Bruttotonnia Bruttoton N ettotonnia N ettoton Luku A ntal Y hteensä - Summa B ruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N ettoton Todellista IM u u nn.]) Verkliga Pörm edlade ) Lisäys tai vähennys Ökning eller m inskning M uunnettua tonnia Förmedlade ton l. i t x) Muunnettu tonnimäärä on laskettu lisäämällä höyry- ja moottorialusten nettotonnilukuun 7a purjealusten ja proomujen nettotonniluvusta. v) Ång- oeh motorfartvgens ncttotontal plus /3 av segelfartygens och pråmarnas.

12 2 M uunnettu ton/ndluku on lisääntynyt Det förmedlade tontalet ökades med tonnia eli 6.0 % eller 6.0 %. Kauppalaivaston jakaantuminen eri suuruusluokkiin v H andelsflottans fö r delning på olika storleksgrupper år 934. Luku Bruttotonnia Nettotonnia Höyryaluksia Ångfartyg Antal Bruttoton Netto ton 9 99 bruttotonnia bruttoton ja yli och däröver Yhteensä Summa Luku Bruttotoimia Nettotonnia Moottorialuksia Motorfartyg Antal Bruttoton Nettoton 9 99 bruttotonnia bruttoton Yhteensä Summa Luku Bruttotonnia Nettotonnia Purjealuksia Segelfartyg Antal Bruttoton Nettoton 9 99 bruttotonnia bruttoton Yhteensä Summa Luku Bruttotonnia Nettotonnia Proomuja Pråmar Antal Bruttoton Nettoton 9 99 bruttotonnia bruttoton ja yli och d ä r ö v e r Yhteensä Summa Kaikkiaan I allt

13 Höyry- ja moottorialusten tonnistoon nähden jatkui jo aikaisemmin todettu siirtym inen suurempien vetomäärien ryhmään. Varsinainen kauppalaivasto, s. o. höyry-, moottori- ja purjealukset, käsitti 99 alusta, joiden vetomäärä oli yhteensä bruttotonnia. Alusten lukum äärästä oli 33.0 c/c sellaisia, joiden bruttovetomäärä oli 200 rekisteritonnia tai enemmän. Alusten vetom äärästä oli sitä vastoin 88. s % täm än ra jan yläpuolella. Bruttovetom äärältään rekisteritonnia tai enemmän oli 93 alusta, joiden bruttovetom äärä oli yhteensä rekisteritonnia. Niistä oli 8 höyryalusta, joiden vetomäärä oli bruttotonnia, moottorialus, vetom äärältään bruttotonnia ja purjealusta, vetomäärältään yhteensä bruttotonnia. Tämä tonniluku oli huom attavasti enemmän kuin puolet varsinaisen kauppalaivaston koko vetom äärästä. S uurin höyryalus oli bru tto vetom äärältään B eträffande tonnagets fördelning på olika dräktighetsgrupper fortgick förskjutningen till förmån för de större dräktighetsgrupperna. Den egentliga handelsflottan, d. v. s. ång-, motor- och segelfartygen omfattade 99 farty g om sammanlagt bruttoton. E fter antalet räknat hade 33.«% av fartygen en dräktighet av 200 bruttoton eller däröver. Räknat efter tontalct hänförde sig 88.8 % till fartyg, som lågo över denna storleksgräns. Sammanlagt 93 fartyg om bruttoton hade en dräktighet om bruttoton och däröver, varav 8 ångfartyg om sammanlagt bruttoton, m otorfartyg om bruttoton och segelfartyg om bruttoton. Detta tonnage utgjorde sålunda betydligt mer än hälften av det egentliga handelstonnaget. Det största ångfartyget m ätte 7 80 bruttoton. Kauppalaivaston jakaantuminen rakennusaineen ja iän mukaan v H andelsflottans fördelning efter byggnadsmaterial och ålder år 934. Teräs ta i rauta Stâl eller järn Puu Trä Y hteensä Summa Luku A ntal B ruttotonnia Bruttoton Luku A ntal Bruttotonnia Bruttoton Luku Antal Bruttotonnia Brutt oton Höyryaluksia Ångfartyg j ( 20 v. «! 20 år ) j 2 v. tai yli \ [ 2 år el. däröver / i 20 v. f ) Moottorialuksia! 20 år / Motorfartyg j 2 v. tai yli 2 år el. däröver / Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Pråmar Yhteensä Summa f 20 v.! 20 år t j 2 v. tai yli \ 2 år el. däröver / j f 20 v.! 20 år f / ; j 2 v. tai yli I ; I 2 år el. däröver / [ i 20 v.! 20 år I / ; j 2 v. tai yli \ 2 år el. däröver / Kaikkiaan I allt ;

14 4 Jos ei oteta huomioon proom uja, jotka suurim m aksi osaksi ovat puisia, oli kauppalaivaston vetomäärästä rauta- ja teräsaluksia 88.9 %, muu osa oli puisia. Kauppalaivaston bruttovetomäärästä oli 29.e % enintään 20 vuotta vanhoja aluksia, kun taas 70.8 % oli 2 vuotta vanhoja tai sitä vanhempia. E ri alusiajien ja kaantum inen iän m ukaan on hyvin erilainen. N iinpä oli enintään 20 vuotta vanhoja höyryalusten vetomäärästä 27.4 %, moottorialusten vetomäärästä 79.» % ja purjealusten vetom äärästä 7.2 %. H öyryjä purjealukset ovat siis suurim m alta osalta 2 vuotta vanhoja, tai sitä vanhempia. Vuoteen 933 verrattaessa havaitaan 2 vuotta vanhojen ja sitä vanhempien alusten vetom äärän jonkin verran lisääntyneen kaikissa alusryhmissä. Alusten keskimääräinen vetomäärä, laskettuna bruttovetom äärästä ja jaettu n a rakennusaineen mukaan, selviää seuraavasta yhdistelm ästä : Medräknas icke pråm arna, som till vida övervägande del äro av trä, representerade järn och stålfartygen 88.» % av handelstonnaget, medan återstoden utgjordes av träfartyg. I åldershänseende fördelade sig handelsflottans bruttotonnage med 29.2 % på fartyg om 20 år eller därunder och med 70. s % på farty g om 2 år eller d ä r över. F ö r de skilda färtygsslagen fram träder emellertid betydande olikheter i åldersfördelningen. Sålunda tillhörde ångfartygen till 27.4 % av tonnaget, m otorfartygen till 79.» % och segelfartygen till 7.2 c/c gruppen 20 å r och därunder. Ångfartygen och segelfartygen om fattade således till vida övervägande del tonnage äldre än 20 år. Jäm fört med år 933 hade tonnaget om 2 år och däröver något ökats inom sam tliga fartygsgrupper. F artygens m edeldräktighet, beräknad enligt bruttotontal och med fördelning efter byggnadsmaterial, fram går av följande sammanställning: Teräs tai rauta StAl eller järn B ru ttoton nia B ruttoton Puu Trä B ru ttoton nia B ruttoton Kakennusaineeseeen k atsom atta O avsett byggnadsm aterial B ruttotonnia B ruttoton Höyryaluksia Å n g fa rty g Moottorialuksia - M otorfartyg Purjealuksia Segelfartyg A lusten laatuun katsom atta Oavsett fa r tygens a rt K auppalaivaston jatkuvan koneellistumisen johdosta alusten keskivetomäärä on lisääntynyt. Proomuja lukuunottam atta oli kauppalaivaston alusten keskim ääräinen bruttovetoisuus 570 rekisteritonnia; vuonna 933 se oli 520 rekisteritonnia. Raudasta tai teräksestä rakennettujen erilaisten alusten keskimääräinen vetomäärä oli: höyryalusten 955, moottorialusten 575 ja purjealusten rekisteritonnia. P uisten alusten keskim ääräinen vetomäärä oli G enom den fortgående mekaniseringen av handelsflottan har fartygsenheternas genomsnittsdräktighet ökats. B ruttodräktigheten utgjorde i genomsnitt för handelsflottan 570 ton mot 520 ton år 933. H ärvid ha pråm arna icke medräknats. För de särskilda slagen av fartyg av järn eller stål utgjorde medeldräktigheten : ångfartyg 955, m otorfartyg 575 och segelfartyg registerton. (lenomsnittsdräktigheten för farty g av trä var självfallet

15 5 huom attavasti pienempi. Proom ujen keski- avsevärt mindre. P råm arnas medeldräktigm ääräinen vetomäärä oli 76 rekisteri- het var 76 bruttoton. tonnia. Kauppalaivaston jakaantuminen alusten kotipaikan mukaan v Handelsflottans fördelning efter hemort år 934. Ki Luku lupunge issa I stäck 0/ Bruttotonnia r Ma; Of Luku asoudulli c Å landsbyg 0/ Bruttotonnia ;d 0 / Ü - Antal /o Bruttoton, 0 Antal /o Bruttoton H öyryaluksia - Ångfarty g M oottorialuksia Moto rf artyg r» P urjealuksia - Segelfarty g Proom uja P råm ar Yhteensä Summa CO K auppalaivasto jakaantui kertom usvuonna kaupunkien ja maaseudun osalle suurin piirtein samoin kuin v Bruttotonniluvusta oli kaupungeissa 78.4 % ja maaseudulla 2.0 %. Handelsflottans fördelning på städer och landsbygd var under redogörelseåret i stort sett densamma som år 933. Av bruttotontalet hänförde sig 78.4 % till städerna och 2.0 /r till landsorten. Kauppalaivaston suuruus v. 934 niillä paikkakunnilla, joiden osalle tuli vähintään bruttorekisteritonnia. Handels f lottans fördelning år 934 på särskilda orter med ett bruttotontal om m inst registerton. H öyryaluksia M oottorialuksia Purjealuksia Proomuja Y hteensä Ä ngfartyg M otorfartyg Segelfartyg Pråmar Summa Bruttotonnia Bruttotonnia B ruttotonnia B ru tto tonnia Bruttotonnia B ruttoton B ruttoton Bruttoton B ruttoton B ruttoton Helsinki Helsingfors Viipuri Viborg M aarianhamina Mariehamn U usikaupunki Nystad Turku Åbo Savonlinna Nyslott Rauma Raumo Lappee Lappvesi Parainen Pargas Loviisa Lovisa Kuopio Pori Björneborg Koivisto Björkö Oulu U leåborg Vaasa Vasa

16 If) Sellaisia paikkakuntia, joilla kauppalaivaston bruttovetom äärä oli enemmän kuin rekisteritonnia, oli kertomusvuonna 5 ja v Uusi on luettelossa tällä kertaa, Vaasa. Jos proom uja ei oteta huomioon, oli ensi sijalla Helsinki, jonka osalle tuli 44.7 % maan koko kauppalaivaston vetomäärästä. Sen jälkeen seuraa va t järjestyksessä M aarianhamina, 6. %, Turku, 7. s %, Uusikaupunki, 5. %, V iipuri, 2.<; % ja Loviisa, 2.a /c. Nämä kaupungit edustavat kolmea neljännestä ikoko varsinaisesta meritonnistosta, Y ksistään Helsingin ja M aarianhaminan osalle tuli 60.8 f/r koko vetomäärästä. K auppa-alusten käyttäm isestä on varustajilta saatu tietoja aluksesta, joiden nettovetomäärä oli rekisteritonnia. Näistä on ollut liikenteessä 3 59 alusta, nettovetom äärältään rekisteritonnia. R iisuttuina on ollut 295 alusta, joiden vetom äärä oli nettotonnia, näistä 47 koneella kulkevaa alusta, vetomäärältään nettotonnia, 2 purjealusta, nettotonnia sekä 236 proomua, nettotonnia. Under redogörelseåret uppvisade 5 orter mot 4 föregående år ett bruttotonnage om mer ä.n registerton. Ny i förteckningen ä r denna gång Vasa. Om pråm arna icke medräknas, intages främ sta rummet av Helsingfors med 44.7 % av hela tonnaget. D ärnäst följer Mariehamn med 6. %, Åbo med 7.8 %, Nystad med 5. %, Viborg med 2.o % oeh Lovisa med 2.8 /(. Sammanlagt representera dessa städer tre fjärdedelar av det. sjögående tonnaget. Helsingfors och Mariehamn ensamma uppvisade sammanlagt 60.8 % av det totala tonnaget. Angående användningen av handelsflottan föreligga av redarna avgivna uppgifter om fartyg med en sammanlagd nettodräktighet om ton. Av dessa voro 3 59 fartyg om nettoton i gång. Upplagda ha legat 295 fartyg om nettoton, därav 47 maskindrivna fartyg om nettoton, 2 segelfartyg om nettoton samt 236 pråm ar om nettoton. Kauppalaivaston käyttäm inen v. 934 H andelsflottans användning år 934. Koneella knlk. aluk Purjealuksia Proomuja Yhteensä sia Maskind. fart. Segelfartyg Pråmar Summa Luku Nettotonnia Luku Nettotonnia Luku i Nettotonnia Luku Nettotonnia Antal Nettoton Antal Nettoton Antal Nettoton Antal Nettoton Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Suomen ja aikomaan välillä Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska h am nar Seisoneita Upplagda Kaikkiaan I allt Vuoteen 933 verrattuna on kertomus- Jäm fört med år 933 visade det under vuonna riisu ttu n a ollut tonnisto vähenty- redogörelseåret upplagda tonnaget en

17 j 7 nyt huom attavasti. R iisuttuina olleita koneella kulkevia ja purjealuksia oli vähän; suurin osa näistä oli aluksia, jotka eivät olleet liikenteessä korjauksen vuoksi tai merikelpoisuuden puutteessa. Samoin lienee suurin piirtein proom ujen laita. Mitä tulee liikenteen eri lajeihin voi todeta yksinomaan ulkomaiden satam ien välillä liikennöineen tonniston suhteellisesti lisääntyneen. S uurin osa koneella kulkevasta ja purjealustonnistosta eli 79.9 % edellisestä sekä 66.e % jälkimmäisestä oli Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä sekä vastaavasti 9.8 % ja 24.o % yksinomaan ulkomaiden satamien välisessä liikenteessä, m uun osan liikennöidessä Suomen satamien välillä. Jos otetaan laskelmien perustaksi aluksien lukumäärä, m uuttuu kuva. Koneella kulkevista aluksista koko luku 635 liikennöi 357 Suomen satamien välillä, 265 Suomen ja ulkomaiden satamien välillä sekä 3 alusta yksinomaan ulkomaiden satamien välillä. Purjealuksien vastaavat luvut niiden koko lukumäärä oli 82 olivat 88, 88 ja 6. avsevärd minskning'. Det upplagda maskindrivna oeh segelfartygstonnaget var obetydligt och om fattade till övervägande del fartyg som för reparation eller på grund av bristande sjöduglighet ieke varit i trafik. Beträffande pråm arna torde i stort sett fallet varit detsamma. B eträffande olika slag av fart inträffade en förskjutning till förmån för det i fart enbart mellan främmande ham nar insatta tonnaget. Övervägande delen av det maskindrivna- och segelfartygstonnaget eller 79.9 % av det förra och 66.2 % av det senare var i trafik mellan F inland och u t landet samt resp. 9.8 och 24.o % i fart enbart mellan utländska hamnar, medan återstoden gick mellan finska hamnar. Tages antalet fartyg i betraktande är förhållandet ett, annat. Sålunda gingo 357 maskindrivna fartyg av totala antalet igångvarande 635 mellan finska hamnar, 265 mellan Finland och utlandet samt 3 mellan utländska ham nar. F ö r segelfartygen totala antalet 82 utgjorde motsvarande siffror 88, 88 och 6. Kauppalaivaston käyttäm inen vuosina H andelsflottans användning under åren i Luku A ntal * N ettotonnia! N ettoton Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar ; Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska ham nar Seisoneet - Upplagda Yhteensä --- Summa I Luku A ntal N ettotonnia j N ettoton Luku A ntal j N ettotonnia ; N ettoton i Luku A ntal N ettotonnia N ettoton Luku A ntal N ettotonnia N ettoton V arustajien antamien tietojen mukaan kauppalaivaston raha-arvo oli vuoden 934 E nligt av redarna meddelade uppgifter belöpte sig värdet av handelsflottan vid ut- Merenkulku v

18 8 lopussa mk. Kun vastaava arvo v. 933 oli mk, oli se näin ollen noussut mk eli 0.2%. Nousu vastasi suurin piirtein tonniston kasvua. K auppalaivaston arvo ei koskaan aikaisemmin ole ollut niin suuri kuin selontekovuonna. gången av år 93 till mk. Då motsvarande värde år 933 uppgivits till mk, utgjorde värdeökningen mk eller 0.2 % och motsvarade i stort sett ökningen av tonnaget. H andelsflottan har icke tidigare visat ett så högt värde som under redogörelseåret. Kauppalaivaston raha-arvo vuosina H andelsflottans värde åren Vuosi År Koneella kulkevat alukset Maskindrivna fartyg Rml; Fmk Purjealukset Segelfartyg Sink Fmk Proomut Pråmar Smk Fmk Yhteensä Summa Smk Fmk O Arvonnousua tuli 80. a milj. mk koneella kulkevien alusten osalle. P u rjealu s ten ja proomujen raha-arvo sen sijaan aleni l.r, m ilj. ja 8.o m ilj. mk. E rilaista liikennettä harjoittavien alusten osalle raha-arvo jakaantui siten, että kotimaista liikennettä harjoittavien aluksien raha-arvo oli 60.8 milj. mk, Suomen ja ulkomaiden välillä liikennettä harjoittavien 53.0 milj mk, ulkomaiden välillä liikennöivien 5.6 milj. mk ja seisoneiden aluksien 2.5 milj. mk. Raha-arvon jakaantum isessa eri liikenteessä toimivien alusten osalle on tap ah tu nut muutoksia. Kotim aan satam ien välillä Värdeökningen hänförde sig med 80.a milj. mk till m askindrivna fartyg. Segelfartygens och pråm arnas värde nedgick med resp..5 milj. och 8.o m ilj. mk. P å olika sjöfartskategorier fördelade sig värdet så att 60.8 milj. mk belöpte sig* på fartyg i inhemsk fart, 53.o milj. mk på farty g i fa rt mellan hem- och utlandet, 5.6 milj. mk på fartyg i fart mellan främmande hamnar samt 2.5 milj. mk på upplagda fartyg. B eträffande värdefördelningen på olika slag av fa rt in träffad e vissa fö rskjutningar. Det relativa värdet för tonnaget i

19 9 liikennöineiden alusten suhteellinen arvo laski 2.9 % :sta (v. 933) 2.3 % :iin fv. 934), kun taas Suomen ja ulkomaiden välillä liikennöineiden alusten arvo nousi 68.2 % :sta 70.2 % :iin ja yksinomaan ulkomaiden satamien välillä liikennöineiden alusten arvo 5.o c/i :sta 6.s % :iin. R iisuttuina olleiden alusten suhteellinen arvo oli.7 /e. Huomaamme täm än vastaavan edellä esitettyä kauppalaivaston jakaantumista erilaisen liikenteen osalle. Viime viisivuotiskautena tap ahtu nut kehitys selviää seuraavasta yhdistelmästä : fa rt mellan inhemska ham nar nedgick obetydligt eller från 2.9 % å r 933 till 2.3 % år 934. V ärdet för tonnaget i fart mellan hem- och utlandet ökades från 68.2 % till 70.2 % och värdet för tonnaget i fart mellan främmande ham nar från 5.0 % till 6.8 %. Det relativa värdet för det upplagda tonnaget utgjorde.7 %. Vi finna här en motsvarighet till den ovan nämnda fördelningen av tonnaget på olika slag av trafik. Utvecklingen under senaste femårsperiod fram går av följande sam m anställning: Erilaista liikennettä harjoittaneiden alusten raha-arvo vuosina De i oi ikä slag av fart insatta fartygens värde åren Kotimaisessa Suomen ja ulkom. Ulkomaisessa liikenteessä välisessä liikenteessä liikenteessä Seisoneet Yhteensä Vuosi I fart inom I fart mellan hem- I utländsk Upplagda Summa År landet och utlandet fart milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk , E ri aluslajieu keskimääräinen arvo b ru t torekisteritonnia kohden oli: koneella kulkevien aluksien 456 markkaa, purjealusien 45 markkaa ja proom ujen 305 m arkkaa, vastaavien arvojen ollessa vuonna , 447 ja 38 markkaa. Koneella kulkevien aluksien samoin kuin purjealuksienkin keskim ääräinen arvo on siten jonkin verran lisääntynyt. Proom ujen keskim ääräinen arvo väheni jonkin verran. Kauppa-aluksiin m yönnettyjen kiinnityksien määrä ) käy selville seuraavasta yhdistelmästä. Medelvärdet per bruttoregisterton u t gjorde för de olika slagen av fartyg: m a skindrivna fartyg 456 mk, segelfartyg 45 mk och pråm ar 305 mk mot resp. 443, 447 och 38 mk år 933. Genomsnittsvärdet hade sålunda något ökats för m a skindrivna oeh segelfartygen. Pråm arnas genom snittsvärde hade något nedgått, Beloppet av i handelsflottan tagna inteckningar ') fram går av följande tablå: 3) M aistraattien alusrekistereistä saatu jen tie- ) E n lig t u p p g ifter häm tade ur m agistratern as tojen m ukaan. farty gsregister.

20 20 Höyryalukset Ångfartyg Luku Antal Smk Fmk Moottorialukset Motorfartyg Luku J Antai Smk Fmk Purjealukset Segelfartyg Luku i Antal Smk Fmk Luku Antal Proomut Pråmar Smk Fmk Luku Antal Yhteensä Summa Vuoden alussa Vid årets ingång j * Vähennys Minskning. Lisävs Ö kning... Vuoden lopussavid årets ntgång... I Smk Fmk i ! I j * 7 0C Kiinnityksien kokonaismäärä lisääntyi 2.8 milj. mk eli 7.7 % :lla. Lisäys tuli yksinomaan höyryalusten osalle. Moottorialusten ja purjealusten luvut ovat m uuttumattomat, kun taas proomuiliin otetut kiinnitykset ovat jossain m äärin vähentyneet. H öyryaluksiin otettujen kiinnityksien lisääntyminen oli melkoista suurempi kuin höyryalusten tonniston lisäys. 'Suhteellisesti jakaantuivat kiinnitykset siten, että 88.., % oli otettu höyryaluksiin, 3.n % moottorialuksiin, O.i % purjealuksiin ja 8. % proomuihin. Det totala inteckningsbcloppet ökades med 2.8 milj. mk eller 7.7 %. Ökningen hänförde sig enhart till ångfartyg. För motor f arty gen och segelfartygen äro siffrorna oförändrade, medan inteckningarna i pråm arna visa en mindre nedgång. Inteckningsbeloppet översteg beträffande ångfartygen avsevärt motsvarande ökning av ångfartygstonnaget. Procentuellt fördelade sig inteckningarna så att % belöpte sig på ångfartyg, 3.5 % på m otorfartyg, O.i % på segelfartyg och 8. % på pråm ar. Kauppalaivaston- ansaitsemat bruttorahdit vuosina A v handelsflottan intjänta bruttofrakter åren Matkustajain kuljetuksesta Passageraravgifter Postin kuljetuksesta Postbefordringsavgifter Tavarain kuljetuksesta Godsfrakter Hinauksista ja pelastuksista Bogserings- och bärgningsavgifter Aikarahtauksessa ansaittuja rahteja Tidsbefraktningsavgilter Yhteensä Summa 000 mk j % 000 mk. % 000 mk, 000 mk % 000 mk 0/ 000 mk»/ /o lo.o O.o O.o O.o loo.o O.o loo.o O.o loo.o O.o loo.o

21 2 Tauluissa 5 8 annetaan tietoja kauppalaivaston ansaitsemista bruttorahdcista varu stajilta saatujen tietojen perusteella. Bruttorahtien määrässä v. 932 alkanut nousu jatk ui kertom usvuonna vielä entistäkin voimakkaampana. Vuodesta 933 vuoteen 934 bruttorahtien kokonaismäärä nousi milj. m arkasta 707. o milj. markkaan. Lisämäärä oli 2. milj. mk eli 20.7 %. Bruttotulojen, voimakkaan nousun aiheuttajina lienevät olleet osaksi kauppalaivastomme lisääntyminen, osaksi vilkkaampi tavaraliikenne. Koneella kulkevien aluksien tonnisto lisääntyi v bruttotonnia eli.o %. K otimaisten alusten osuus tuontiin ja vientiin lisääntyi v tonnia eli noin % lähinnä edellisen vuoden määrästä. E ri tulolajien tarkastelu osoittaa, että tavararahdit sekä matkustaja- ja aikarahtaustulot ovat nousseet. Sitä vastoin ovat postinkuljetuksesta ja hinauksista saadut tulot hiukan vähentyneet. S uurin tuloerä, tavararahdit, lisääntyi 0.o milj. mk eli 20.2 %, nousten milj. markkaan. M atkustajien kuljetuksesta saadut tulot lisääntyivät 3.2 milj. mk eli 8.0 %, kohoten 40.5 milj. markkaan sekä aikarahtausm aksut 7.3 milj. mk eli 44.7 %, kohoten 56.o milj. markkaan. E rilaista liikennettä harjoittavien alusten kesken tulot jakaantuivat siten, että 96.5 m ilj. mk saatiin kotimaisesta liikenteestä, 43.. milj. mk Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä sekä 79.4 milj. mk pelkästään ulkomaisten satamien välisestä liikenteestä. V. 933 kertyi rahtituloja kotimaisesta liikenteestä 86.2 milj. mk, Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä milj. mk ja pelkästään ulkomaisesta liikenteestä 32.0 milj. mk. Tulot siis tabellbilagorna 5 8 lämnas uppgifter om b ru tto frak ter in tjän ta av handelsflottan enligt av redarna meddelade u ppgifter. Den stegring av bruttofraktbeloppet, som vidtog år 932, fortgick under redogörelseåret, men avsevärt kraftigare. Totala b ru t tofraktbeloppet steg från milj. mk år 933 till milj. mk år 934. Ökningen utgjorde 2. milj. mk eller 20.7 c/c. Denna starka stegring av bruttointäekterna torde böra tillskrivas dels ökningen av vår handelsflotta, dels det livligare varubytet. Är 934 ökades vårt maskindrivna tonnage med bruttoton eller.0 %. De inhemska fartygens andel i in- och. utförseln översteg år 934 med ton eller omkring % motsvarande kvantitet näst föregående år. En granskning av de olika inkomstposterna ger vid handen, att ökningen om fattade gods frakter, passageraravgifter och tidsbefraktningsavgifter. Däremot visade postbefordringsintäkten och bogseringsavgifterna minskning, om ock obetydlig. Den största inkomstposten, godstrakter, ökades med lol.o milj. mk till milj. mk eller med 20.2 %. Inkomsten av passagerarbefordran steg med 3.2 milj. mk till 40.5 milj. mk eller med 8.<i % samt tidsbefraktningsavgifterna med.7.3 milj. mk till 56.0 milj. mk eller med 44.7 %. På olika sjöfartskategorier, fördelade sig intäkterna, så att 96.5 milj. ink belöpte sig på inrikes fart, 43, milj. mk på lärt mellan Finland och utlandet samt 79.4 milj. mk på fart enbart mellan utländska orter. År 933 belöpte sig fraktinkom s terna från inrikes lärt till 86.2 milj. mk, från fa rt mellan F inlan d och utlandet till milj. mk oeh från enbart utrikes fart till 32.0 milj. mk. Ökningen utgjorde för de olika fartkatogorierna resp. 0.2,

22 2 2 lisääntyivät vastaavasti 0.:* milj., 63.4 milj., 63.4 milj. och 47.4 milj. mk eller milj. ja 47.4 milj. mk eli.o, 7.2 ja.o, 7.2 och 35.9 % Bmttoràhtien jakaantuminen alusten laadun mukaan erilaisessa meriliikenteessä v Bruttofrakternas fördelning enligt fartygens art och på olika sjöfartskategorier år 934. K oneella k u lk e v a t alu k se t M askindrivna f a rty g m ilj. m k /o P u rjealu k set S egelfartyg m ilj. m k / Proom ut P rå m a r m ilj. m k % Yhteensä Summa m iij. m k % Suomen satam ain välillä Mellan finska h a m n a r ; o Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet t; o Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska ham nar o Yhteensä Summa s o 00.O R ahtien jakautum isessa erilaisten alusten kesken tapahtui siirtymistä koneella kulkevien aluksien hyväksi purjealusten kustannuksella proomujen siihteellisen osuuden pysyessä m uuttum attom ana. Koneella kulkevat alukset ovat saaneet enimmät rahtitulonsa eli 65.8 % Suomen ja ulkomaan satamain välisestä liikenteestä, kun taas suurin osa purjealuksien rahtituloista eli 65.9 % saatiin ulkomaan satamain välisestä liikenteestä. Tässä yhteydessä voidaan m ainita, että purjealusten rahtitulot pelkästään kotimaisesta liikenteestä vuonna 934 on ilm oitettu täsmälleen samoiksi kuin vuonna 933 eli.4 milj. mk:ksi. Taulu n :o 8 osoittaa, miten kauppalaivaston alusten ulkomaanmatkat ja tavararahdit jakaantuivat eri maiden osalle. B eträffande fördelningen av frakterna på olika slag av farty g inträffade en förskjutning till förmån för de maskindrivna fartygen på bekostnad av segelfartygen, medan pråm arnas relativa andel förblev oförändrad. Med avseende å fartens art hade de m a skindrivna fartygen de största fraktinkom sterna från fa rt mellan F inlan d och u tla n det eller 65.8 %, medan övervägande delen av segelfartygens fraktintäkter eller 65.9 % hänförde sig till fart mellan främmande hamnar. Det kan i detta sammanhangnämnas att segelfartygens fraktintäkter i enbart inrikes trafik för år 934 uppgivits till exakt samma belopp som för år 933 eller.4 milj. mk. I tabellbilagan 8 lämnas uppgifter om handelsflottan tillhöriga fartygs utrikes sjöfart och godsfrakternas fördelning på olika länder.

23 23 Bruttorahtien jakaantuminen eri maiden osalle Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä.'') Fördelningen av brutto frakterna från trafiken mellan Finland och utlandet på särskilda länder. L) mk 0/ /o 000 mk / /o 000 mk /o/ mk / /o m k 0 Ruotsi Sverige (> V iro E stland... (>7i O.it T anska D anm ark (> Saksa Tyskland P uola Polen l.:i :; D anzig V enäjä Ryssland Iso -B ritannia S to r b ritannien... (>' Alankom aat N ederländerna B elgia B elgien R anska F rankrike E sp an ja Spanien S Ita lia Italien o Y hdysvallat Förenta sta te rn a M uut m aat Övriga länder , Y hteensä Summa o O O E ri maille.jakaantuivat rahtitulot suunnilleen samalla tavalla kuin vuonna 933. I stort sett fördelade sig fraktbeloppet på de olika länderna på samma sätt som år 933. Kauppalaivaston miehistö v Bemanningen på handelsflottan år 934. Koneella kulkevat alukset Purjealukset Proom ut Y hteensä Maskindrivna fartyg Segelfartyg Pråmar Summa Päälliköitä Befälhavare Perämiehiä Styrm än Radiosähköttäjiä Radiotelegrafister M uuta kansimiehistöä Annan däekspersonal Konemestareina Maskinmästare Läm m ittäjiä ja m nnta konehenkilökuntaa Eldare och annan maskin personal M unta henkilökuntaa Övrig personal: miehiä manlig naisia kvinnlig Yhteensä Summa ) T avarain ja m atkustajani kuljetuksesta. ) G odsfrakter och passageraravgifter.

24 24 K oneella kulkev a t alukset Purjealukset Proomut Y hteensä M askindrivna fartvg Segelfartyg Pråmar Sum m a Vuonna Ar ' Miehistön luku lisääntyi 83:a eli 8.4 r/r :a edellisen vuoden m äärästä. Päällikköjen.ryhmään on luettu sekä tut- * M nnonsuorittaneet päälliköt että sellaiset päälliköt, jotka eivät ole suorittaneet tu t kintoa. Kansiiniehistöön on luettu konstaapelit, vaikka nämä oikeastaan kuuluvat alipäällystön ryhm ään. Proom ujen päälliköt on luettu kansimiehistön ryhm ään, johon niiden asiallisesti on katsottava kuuluvan. Miehistö jakaantui erilaista liikennettä harjoittavien alusten kesken siten, että henkeä toimi kotimaan satamien välillä kulkeneissa aluksissa, henkeä Suomen ja ulkomaan välillä kulkeneissa aluksissa ja 486 henkeä yksinomaan ulkomaan satamain välillä liikennöineissä aluksissiä. P u rjehdusajan pituudesta saadaan tietoja taulusta n:o 9. Kotimaan satam ain välillä liikennöineistä aluksista oli 8 koneella kulkevaa alusta, vetom äärältään yhteensä 387 nettorekistcritonnia, sekä 0 proomua, vetomäärältään 298 nettorekisteritonnia, M anskapsnumerären ökades med 83 eller 8.4 % jäm fört med nästföregående år. Till gruppen befälhavare har hänförts såväl examinerat som oexaminerat befäl. Till däckspersonalen ha hänförts konstaplarna, ehuru dessa på sätt och vis höra till underbefälet. Befälhavarna å pråm arna ha ansetts likställda med övrig däckspersonal och hänförts till näm nda grupp. Med avseende å olika slag av fa rt fö r delade sig manskapet, sålunda att personer tjänstgjorde å fa rty g i fa rt mellan finska ham nar, personer å fa r tyg, som gått mellan F inland och u tlan det, samt 486 å fartyg, som enbart tra fikerat utländska ham nar. Angående seglationstidens längd redogöres i tabellbilagen 9. Av det tonnage, som varit insatt i trafik mellan finska hamnar, ha 8 maskindrivna fartyg om 387 nettoton samt 0 pråm ar om 298 nettoton varit i gång året om. Av det m askindrivna ton-

25 25 ollut liikenteessä koko vuoden. Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä olevasta koneella kulkevasta tonnistosta oli 30 alusta, vetomäärältään nettotonnia eli 75.s % tonnistosta ollut liikenteessä koko vuoden. Yksinomaan ulkom aan satam ain välillä liikennöineistä koneella kulkevista ja purjealuksista olivat yhtä höyryalusta lukuunottam atta kaikki eli 2 koneella kulkevaa alusta, vetomäärältään nettotonnia ja 6 p u rje alusta, vetom äärältään 3 29 nettotonnia, olleet liikenteessä koko vuoden. Helsingissä, m erenkulkuhallituksen tilasto- ja alusrekisteritoimistossa, helmikuussa 936. nage, som gått mellan F inland och u tlan det, har 30 fartyg om nettoton eller 75.8 c/( av tonnaget varit i gång året runt. Av de m askindrivna farty g och segelfartyg, som trafikerat enhart utländska hamnar, ha samtliga på ett ångfartyg när eller 2 maskindrivna fartyg om nettoton och 6 segelfartyg om 3 29 nettoton varit i trafik året runt. Helsingfors, å sjöfartsstyrelsens statistiska och skeppsregisterbyrå, i februari 936. H. Allenius. Iisakki Laati. Merenkulku v

26 Résum é. La marine marchande de la Finlande, qui comprend des navires d un jaugeage de 9 tonneaux nets au moins, employés pour le transport de marchandises ou de passagers, se composait à la fin de l'année 934 du nombre suivant: Vapeurs... Navires à m oteur V oiliers... Chalands... Total Nombre 54: Tonneaux bruts Au cours de l année la marine marchande a subi les changements suivants D im inution: N om bre Tnnnfiîinv bruts Navires péris ,, vendus à l étran ger Navires condamnés ou démolis P a r reconstruction ou rejaugeage A utre cause Accroissement : Total Nom bre Tonneaux bruts P a r nouvelle construction en Finlande P a r acquis à l étranger P a r reconstruction ou rejaugeage Total P a r rapport, aux lieux d origine, les n a vires de la flotte marchande, comptés par tonneaux, étaient pour 78.4 % originaires des villes. P ar rapport au tonnage la marine m archande se répartissait comme suit: Navires de tonneaux bruts... Navires de tonneaux bruts... Navires de tonneaux bruts et au dessus.. Total Nom bre Tonneaux bruts Le tonnage moyen des vapeurs de fer et d acier était de 995, des navires à moteur de 575 et des navires à voiles de tonneaux bruts. Les notices sur la valeur des navires de la marine marchande, leurs courses, leurs frets bruts et leurs équipages se fondent sur les informations, que les arm ateurs sont obligés de donner chaque année. Selon ces informations la valeur de l>a flotte marchande était, à la fin de l année, de marcs finnois, laquelle somme, répartie sur levs divers groupes de navires, se divisait comme suit: Valeur, marcs Navires à força> m o tric e Voiliers Chalands Total

27 27 Au cours de l année, 3 59 navires comprenant tonneaux nets étaient en service, tandit que 295 navires comprenant tonneaux nets étaient désarmés. 374 navires étant en service et comprenant tonneaux nets exerçaient la navigation internationale et 3 27 navires de tonneaux nets, la navigation intérieure. Les équipages eom prenainent personnes, dont 777 femmes. Les frets bruts de la marine marchande finlandaise se montaient, en 934, à marcs finnois (voir table 7).

28 M erenkulku 934, 7 a. TAULUSTO TABELLER TABLEAUX

29 2 3 Luku A ntal Nombre Taulu. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suu- ruiset ja sitä suuremmat alukset vuoden 934 alussa ja lopussa. Tab.. Handelsflottans îartyg om 9 nettoregister- ton och däröver vid början och slutet av år 934. Tabl.. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et au- dessus au début et à la fin de Vannée 934. H öyryaluksia Ångfartyg Va peurs R a u ta ja teräs Jä r n och stål Fer et acier B ru tto to n n ia B ru tto to n Nettotonnia N ettoton j Luku Antal I Nombre Puu T rä Bois B ru tto to n n ia B ru tto to n N ettotonnia N ettoton M oottorialuksia - M otorfartyg Navires à moteur R au ta ja teräs Jä rn och stål Fer et acier Luku Antal j Nombre \ B ru tto to n n ia B ru tto to n N ettotonnia Nettoton I ; Luku Antal j Nombre \ Puu T rä Bois B ru tto to n n ia B ru tto to n N ettotonnia N ettoton \ Luku Antal I Nombre P urjealuksia Voi- R au ta ja teräs Jä rn och stål Fer et acier B ru tto to n n ia B ru tto to n N ettotonnia N ettoton Segelfartyg tiers I Luku AntaJ Nombre Puu Trä Bois B ru tto to n n ia B ru tto to n N ettotonnia N ettoton j Luku Antal j Nombre R au ta ja teräs Jä rn och stål Fer et acier B ru tto to n n ia B ru tto to n Proom u a P råm ar CI alands N ettotonnia N ettoton Luku Antal Nombre Puu Trä Bois B ru tto to n n ia B ruttoton N ettotonnia N ettoton Luku Antal Nombre R au ta ja teräs Jä rn ocli stål Fer et acier B ru tto to n n ia B ru tto to n N ettotonnia N ettoton! Luku Antal j Nombre! Y h teen sä Summa Total Puu Trä Bois B ru tto to n n ia B ru tto to n ; ; Nettotonnia! I N ettoton t Luku Antal Nombre R a u ta,te rä s ja puu Järn, stål o. trä Fer, acier et bois i l j l i S 2) : Vuoden alussa Vid årets början A u d éb u t d e V a n n é e l V ä h e n n y s : M in s k n in g : D im in u tio n : 2 h a a k s ir ik k o u tu n e ita g e n o m fö r o ly c k a n d e n a v ire s p é r i s u lk o m a ille m y y t y jä g e! i n o m ö v e rg å n g t i l l u tla n d e t navires vendus à l étra n! ger h y ly k s i t u o m it t u j a t a i p o is! j :i t e t t u j a g e n o m k o n d e m - j i n e r in g e lle r s lo p n in g j n a v i r e s c o n d a m n é s o u d é m o l i s S u u d e s ta a n r a k e n n e t t u j a t a i m ita ttu ja genom förb y g g n a d e ller o m m ä tn in g p a r r e c o n s t r u c t i o n o u r e j a u g e a g e... 6 m u is ta s y is tä p o is te ttu ja av an n an orsak avförda a u t r e c a u s e G 7 Yhteensä Summa T o t a l L i s ä y s : Ö k n i n g : A c c r o i s s e m e n t : 8 k o tim a a s s a r a k e n n e t t u j a g e n o m n y b y g g n a d in o m r i k e t p a r n o u v e l l e c o n s t r u c t i o n e n F i n l a n d e u lkom ailta o ste ttu ja gen o m fö r v ä r v f r å n u tla n d e t p a r a c q u i s à l é t r a n g e r u u d e s ta a n r a k e n n e t t u j a ta i! m ita ttu ja genom förb y g g n a d e ller o m m ä tn in g p a r r e c o n s t r u c t i o n o u r e j a u g e a g e I l l i Yhteensä Summa T o t a l Vuoden lopussa Vid årets slut A l a f i n d e V a n n é e Bruttotonnia Bruttoton \ Nettotonnia i Nettoton

30 4 5 Aluksien kotipaikka F artygens hem ort Lieu d'origine des navires Taulu 2. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina kotipaikan mukaan vuoden 934 lopussa. Tab. 2. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter hemort vid 934 års slut. Tall. 3. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonne- aux nets et au- dessus, classés par lieu d origine à la fin de Vannée 934. Luku Antal j Nombre j H öyryaluksia Ångfartyg Vapeurs R au ta ja teräs J ä m och stål Fer et acier B ruttotonnia B ruttoton Nettotonnia Nettoton Luku Antal ] Nombre j Puu Trä Bois B ruttotonnia Bruttoton j Nettotonnia Nettoton j Luku Antal Nombre I M oottorialuksia M otorfartyg Navires à moteur R au ta ja teräs Jä rn och stål Fer et acier B ruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N ettoton Luku Antal I Nombre I Puu Trä Bois B ruttotonnia B ruttoton Nettotonnia Nettoton Luku Antal ; j Nombre Purjealuksia Voi- R au ta ja teräs Jä rn och stål Fer et acier Bruttotonnia! B ruttoton Nettotonnia N ettoton Segelfartyg Hers Luku Antal ; Nombre \ Puu T rä Bois B ruttotonnia Bruttoton Nettotonnia Nettoton Luku Antal ; Nombre j R au ta ja teräs J ä rn och stål Fer et acier B ru tto to n n ia! Bruttoton Proomuja Pråmar Chalands N ettotonnia Nettoton Luku A ntal Nombre ^ P uu T ra *>0ls B ru tto to n n ia B ruttoton N ettotonnia Nettoton i ; R au ta ja teräs Jä rn och stål Fer et acier I Luku.Antal / I Nombre Bruttotonnia! B ruttoton Nettotonnia Nettoton ^ Luku A ntal I Nombre Y hteensä Summa Total Puu 3 ra Bois B ruttotonnia Bruttoton j ' N ettotonnia Nettoton j Luku A ntal Nombre \ R au ta, teräs ja puu Järn, stål o, trä Fer, acier et bois ü U udenm aan lääni. i Nylands län Helsingin rekisterialue Helsingfors registerområde H elsin ki H e lsin g fo rs : : S ib b o S ipoo ' ; K y r k s lä tt K irk k o n u m m i Loviisan rekisterialue Lovisa registerområde Lovisa L o v iis a : , ' P e r n a P e r n a j a Ruotsinpyhtää Strömfors : Porvoon rekisterialue Borgå registerområde Borgå P o rv o o landsk. maalaisk P Tammisaaren rekisterialue i Ekenäs registerområde i E kenäs T a m m is a a r i...! J Po jo P o h ja Hangon rekisterialue Hangö registerområde l f r 7 H angö H anko ' , Tenala T enhola ! 8. 9 Iitti ) i: Aon 36 aan 0 20 K uusankoski2) ! - j ' 87 82; 20 i 2 Turun ja Porin lääni. Åbo och Björneborgs län ! Turun rekisterialue i Åbo registerområde T u r k u A i o... 33! i ' ! Salon kaupp. Salo köp ! 34; R y m ä tty lä... À j Nagu Nauvo ! 46: ft 27 Korpo Korppoo... l! , Iloutskär H outskari : *) Kuuluu Lahden rekisteriaiueeseen. Räknas till Lahtis registerområde. 2) Kuuluu K otkan rekisterialueeseen.- - Räknas till Kotka registerområde. i! B ruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N ettoton

31 6 7 Taulu 2. (Jatk.) Tab. 2. (Forts.) I 29 Piikkiö P k iö ' j oj P argas a s Parainen ! ! 42' jj K im ito K e m iö ! ; 28: D raa g s fjä rd d j 3 653; ! V äästan n fjärd : ! ! Perniö e r n i ö '. 50! ' i Särkisalo S F i n b y ' ' A n g e ln ie m i i : I 37! IH litis H iittin en j 3 S 38 Naantalin rekisterialue e! ; Nådendals registerområderåde j 39; N aana n tali N äm de n d a l I i j 40 j Uudenkaupungin U rekisterialue i j Nystads registerområde råde Il , 4 44 U u sikaa u p u n ki i N ystad d Taivassalo ! , K u s taa v i... i ' V e llk k u a I ta ; 4ö P y h ä r a n t a ! Iniö li j Rauman Bauman rekisterialue j RBaumo registerområde råde !) 20.') j 48 R auma u m a R a u m a o [ aalaisk. lan sk i J j 4 9 m. n d j 50 L u v i a ! Eura --- j 5 E u I 52 S ä k y lä lä :i! { Porin rekisterialue ; Björneborgs registerområderåde : f 54 P o ri r i B jöj ö rnr n ebe b o rg... r g aalaisk m a a k. lan d sk ' erikarvia - 56 M ' H äm eenkyrö x) ) Landskapet L a n d s k a p e t Åland. l a n d, Ahvenanmaan maakunta j A h v e n a n m a a n m a a k u n t a j 59 Mariehamns M registerområde råde i Maarianhaminan M rekisterialue ou i ' a r i e h a m a a r i a n h a m i n a j go M arieham n M aarianham ina !. 24' ! 6 E c k e r ö i - l! arland H am m d... l i FE in s trr ö m : 3' eta ; 64 G S a l t v i k Jo 66 J o m ala ! 75 I j 4; land : 67 L em n d... i ~ 6 ; *) Kuuluu Tampereen rekisterialueeseen. Räknas till Tammerfors registerområde.

32 8 9 Taulu 2. (Jatk.) Tab. 2. (Forts.) 68 Föglö Kökar V å rd ö ! » Kumiin ge... 5! , 7 72 Brändö Lumparland S o ttu n g a... ' H äm een lääni. T a v asteh u s län , Tampereen rekisterialue Tammerfors registerområde Tam pere Tam m erfors l: P. Pirkkala E. Pirkkala Vesilahti : Aitolahti R u o v esi : , Kuru e ' E - - ' z j 585, , 5 86 Hämeenlinnan rekisterialue i Tavastehus registerområde , ! H äm eenlinna Tavastehus Î Valkeakosken kaupp. Val keakoski köp L T u u lo s Akaa Luopioinen i 92 S ääksm äki Lahden rekisterialue Lahti registerområde , L ahti Hollola Asikkala Padasjoki..., Lammi Kuhmoinen...! Säynätsalo x) Korpilahti v)... E lo i 02 Jäm sänkoskix)... i : i 03 V iipurin lä ä n i.v iborgs Iän j 04 Sortavalan rekisterialue Sordavala registerområde Sortavala Sordavala maalaisk. landsk H i ' L ah d en p o h jan k au p p. Lah d en p o h ja k ö p *) Kuuluu Jyväskylän rekisteriaiueeseen. Räknas till Jyväskylä registerområde. Merenkulku 934, 7 a.

33 0 Taulu 2. (Jatk.) Tab. 2. (Forts.) i 08 Jaakkima ak k a Impilahti p ! S a lmm i " m Käkisalmen rekisterialue Kexholms registerområde s råde K ä kisa lm i K exh o lm maalaisk. a a k landsk... d Sakkola ilo lliitol li it o la niij 6] Viipurin rekisterialue! ; i Viborgs registerområde råde V iip i u r i V ib o rg ; 8j maalaisk. landsk... d...! ; Säkkijärvi... k r v i ; J o h a n n e s ; Nuijamaa aa : Antrea A... i uola... - z M u o : Ä y rä p ä ä , 25; Koivisto : io Uusikirkko... irk k o... j ! 7; Lavansaari an Ï Seiskari Haminan rekisterialue Fredrikshamns : , registerområde , H a m inn a F ree drrik i k ssh h aa mn n ! Virolahti... V h ti Vehkalahti ; V i 33 Kotkan rekisterialue Kotka K registerområde råde i K o tk a Pyhtää P y h ä Pyttis P y l Kymi K i...! ; ' Valkeala 3 7: V Haapasaari H ' ' 3 oj Lappeenrannan L rekisterialue e Villmanstrands V registerområderåde a oj Lappeenranta p e r a n t a Villm l anstrand a m 6 22>' i 58 ' il Lappee... 7 ) s , Taipalsaari 'i 42; T alsaari... >

34 2 3 Taulu 2. (Jatk.) Tab. 2. (Forts.) 43 Savitaipale ; Joutseno... ' , Parikkala i j 46 M ikkelin lääni. S:t M ichels län Savonlinnan rekisterialue Nyslotts registerområde ' Savonlinna NysloU R an tasalm i Kangaslampi... z , S u lk a v a Sääm inki Punkaharju , Savonranta Heinävesi Puumala f i 57 Mikkelin rekisterialue St. Michels registerområde M ik k e li St. M ic h e l : maalaisk. landsk ! ; : K angasniem i ! R is tiin a ' Anttola : Hirvensalmi Juva..... : 'H aukivuori..., t 66 Heinolan rekisterialue Heinola registerområde Heinola : maalaisk. landsk... j Svsmä i M äntyharju K u opion lä ä n i.k uopio Iän ' Kuopion rekisterialue Kuopio registerområde K uopio , maalaisk. landsk Pielavesi ' i R iistav esi i! Vehmersalmi i K arttula...! Maaninka !! x) Kuuluu Savonlinnan rekisteriaiueeseen. Räknas till Nyslotts registerområde.

35 4 5 Taulu 2. (Jatk.) Tab. 2. (Forts.) 80 Rautalampi ISO 8 Leppävirta is i 82 Suonenjoki i l Muuruvesi i S3 8 Iisalmen rekisterialue Iisalmi registerområde I i s a l m i iso 86 maalaisk. landsk iso 87 Joensuun rekisterialue Joensuu registerområde J o e n s u u ; P ielisjärvi \ Eno Pielisensuu "Ro nlrl -t'l Ü Vaasan lääni. Vasa Iän Kristiinank. rekisterialue Kristinestads registerområde K r i s t i n e s t a d K r i s t i i n a n k Sidebv Siipyy Kaskisten rekisterialue Kasko registerområde Korsnäs Korsnääsi Vaasan rekisterialue Vasa registerområde V a a s a V a s a Malaks Maalahti : Solv S u lv a Kvevlaks Koivulahti Replot Raippaluoto Pietarsaaren rekisterialue Jakobstads registerområde J a k o b s t a d P i e t a r s a a r i Kokkolan rekisterialue Gamlakarleby registerområde « K o k k o l a G a m l a k a r l e b y Himanka

36 6 7 Taulu 2. (Jatk.) Tab. 2. (Forts.) j 20 Jyväskylän rekisterialue Jyväskylä registerområde J y v ä s k y l ä j 22 maalaisk. alaisk. landsk ' Laukaa L (23 24 Ä änekoski... o :2 25 Lehe h tim äkä k i Ätsäri Ä :26 >27 Virrat (27 '28 8 Viitasaari Oulunlääni.Uleåborgs O län Raahen rekisterialue Brahestads registerområde R a a h e B r a h e s t a d Kalajoki Oulun rekisterialue Uleåborgs registerområde ,224 O u l u UT Jl l eåä b o r g H aukipudas... a u k u d a 226 l i Kemin rekisterialue Kemi registerområde 6» K e m i maalaisk. landsk * Tornion rekisterialue Torneå registerområde T o r n ii o T o r n e å : Alatornio Kajaanin rekisterialue 4 Kajana registerområde ( K a j a a n i R a j a n a : Kaikkiaan I ailt G r a n d t o t a l , ( ,47 ls:u 4 UK , Merenkulku 934, 7 a 3

37 8 9 Taulu 3. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina rakennuspaikan mukaan vuoden 934 lopussa. Tab. 3. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter byggnadsort vid 934 års slut. Tabl. 3. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonne- uua; nets et au- dessus, classés par lieu de construction à la fin de l'année 934. Uudenmaan lääni. Nylands län. Iän » H e l s i n k i H e l s i n g f o r s L o v i s a L o v i i s a B o r g å P o r v o o M u u t k a u p. Ö v r i g a s t ä d e r Sibbo Sipoo S i p o o Perna å Pernaja P e a R uotsinpyhtää tä ä Strömfors S m rs Borgå B o å lk. Porvoon P o o o n mlk Tenala T Tenhola Muut M u u t maalaisk. Övrigalandsk. Ö v d Turun ja Porin lääni. Åbo och Björneborgs iän. län. IV T u r k u Å b o U u s i k a u p. N y s t a d R a u m a R a u n i o : P o r i B j ö r n e b o r g ! ) N a a n t a l i N äd d een nd da al l N ag a g u Nauvo N v o ! Pargas as Parainen a n K im ito K e m iö H k o... 2 Halikko L u v Luvia Porin P o mlk. m. Björneborgs B o rg s lk M erikarvia : Hämeenkyrö) H ä m e en k y M uutmm aalaisk.. Övriga Ö vrigalandsk Landskapet Åland. Ahvenanmaan maakunta M a r i e h a m n M a a r i a n h a m i n a Finström F m... ~ Geta e t a S a ltvt v ik ; Övriga Ö landsk. d. M uut u u t m aa laisk Hämeen lääni. a Tavastehus Tarastehus Iän T a m p err e T a m m e r f o r s L a h t i ) K uuluu Tampereen rekisteriaiueeseen. Räknas till Tammerfors registerområde.

38 j 20 2 Taulu 3. (Jatk.) Tab. 3. (Forts.) 36 Valkeakosken kauppala Val '! keakoski köping Pohjois-Pirkkala... - : E telä -P irk k a la Y lö jä r v i... - i ; Ruovesi... - ; V ilp p u la Kuru Teisko... ' Tuulos... ' > Luopioinen... - : ; S ä ä k sm ä k i i H o llo la ; Asikkala P a d a sjo k i ; Lam m i... «---., K uhm oinen * ' Jäm sä x) : Jäm sän k osk i) : Muut maalaisk. Övriga landsk ; V iipurin lääni. Viborgs iän I !) V i i p w i V ib o r g H a m in a F red n Jcsh a m n : - - : K o t k a L appeenranta VUlm anstrand ; M u u t kaup. Övriga städer j. i Sortavalan m lk. Sordavala lk Impilahti , Salm i Viipurin mlk. Viborgs lk ; Säkkijärvi i Johannes i Nuijamaa.... i Antrea Muola... : K oivisto ! Kuolema järvi I * Uusikirkko Lavansaari Virolahti i Vehkalahti ; Pyhtää Pyttis...! K vm i Lappee ' Taipalsaari Joutseno : ) Kuuluu Jyväskylän rekisterialueeseen. Räknas til Jyväskylä registerområde.

39 22 28 Taulu 3. (Jatk.) Tab. 3. (Forts.) 8 Ruokolahti Muut m aalaisk.- Övriga landsk j S3 Mikkelin lääni. i St. Michels län Savonlinna N y slott ; l M u u t kaup. Övriga städer Rantasalm i : S7 Sulkava ' Il Saamin Ui ' Enonkoski Joroinen j Puumala Mikkelin mlk. St. Michels lk ! Kangasniemi R istiin a j ! Anttola i Juva Muut maalaisk. - Övriga landsk ! Kuopion lääni. Kuopio Iän K uopio : Iisa lm i j Joensuu Kuopion mlk. Kuopio lk. I ' Piplîivpsi ! Lennävirta ] Suoneni oki ' j 06 Pielisjärvi Kontiolahti Muut maalaisk. Övriga landsk ~ Vaasan lääni. Vasa Iän : 33 0 Kristinestad K ristiinankaup u n k i Vaasa V asa J! i i Jakobstad Pietarsaari M u u t kaup. Övriga städer : Sideby Siipyy , 5 Larsmo Luoto Himanka Laukaa Äänekoski...! Ä tsäri !ii9 20 Viitasaari ! 20 2 Muut maalaisk Övriga landsk. i i ; 4 5 9!

40 24 25 Taulu 3. (Jatk.) Tab. 3. (Forts.) 22 Oulun lääni. Uleåborgs län ! Raahe a Brahestad a I O u lu u Uleäborg e ä b o r g... i K em i...! Tornio o Torneå... ; i K a ja a n i K a ja n a i Kalajoki... j l! Haukipudas u as...! l i Kemin mlk. Kemi K i lk Simo Alatornio... - i ' Muut maalaisk. Övrigalandsk. - ~ Ulkomailla rakenn. Byggda å utrikes ort C onstruits t s à j l l'étranger. ' é t r a n g r , Ruotsi Sverige ; N orja Norge Tanska T Danmark ark... IL Iso-Britannia Storbritannien 97; Alankomaat aat Nederländerna 5' ,40 4 Saksa Tyskland Ranska Frankrike ï Italia Italien n Latvia Lettland L d ,44 Estland Viro E n d Venäj ä Rvssland V e n ä jä R yssland Yhdysvallat h d y Förenta Sta terna a Rakennuspaikka tuntematon Byggnadsorten okänd L ieu de construction c t o n inconnu n c o n n » ! i i 49 Kaikkiaan I allt Grandr a n d i total... t j ] U 9 Merenkulku 934, 7 a. 4

41 26 27 Taulu 4. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina vetomäärän ja iän mukaan vuoden 934 lopussa. Tab. 4. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och där- över, fördelade efter dräktighet och ålder vid 934 års slut. Tabl. 4. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et au- dessus, classés par tonnage et l âge des navires, à la fin de l année 934. Luku A ntal Nombre H öyryaluksia Ångfartyg Vapeurs R au ta ja teräs J ä rn och stål Fer et acier B ruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N ettoton Luku A ntal Nombre P uu Trä Bois B ruttotonnia B ru tto to n Nettotonnia j Nettoton j M oottorialuksia - M otorfartyg Navires à moteur. R au ta ja teräs J ä rn och stål Fer et acier Luku Antal ; Nombre B ru tto to n n ia B ru tto to n N ettotonnia N ettoton Luku Antal, Nombre P uu Trä Bois B ru tto to n n ia B ru tto to n Nettotonnia Nettoton j Luku A ntal Nombre P u rjealu k sia Segelfartyg V oi- tiers R au ta ja teräs J ä r n och stål Fer et acier B ruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N e tto to n Luku A ntal Nombre Puu Trä Bois B ruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N ettoton Luku A ntal Nombre R au ta ja teräs Jä rn och stål Fer et acier B ruttotonnia B ruttoton Proom uja P råm ar Chalands N ettotonnia N ettoton Luku A ntal Nombre j P uu Trä Bois B ruttotonnia Bruttoton j N ettotonnia N ettoton Luku Antal ; Nombre K auta ja teräs Jä rn och stål Fer et acier B ruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N ettoton Luku A ntal Nombre Yli teensä Summa Total Puu T rä Bois B ruttotonnia B ruttoton N ettotonnia N ettoton Luku A ntal Nombre, K auta,teriis jap u u Jä rn, stål o. trä Fer, acier et bois 2 3 i i i * Bruttotonnia ; Bruttoton j \ N ettotonnia Nettoton I Suuruusluokka Dräktîghetsgrupp Catégorie de tonnage B ruttotonnia B ruttoton qq 0099 Z Z! Z ja enemmän - och däröver - et au- dessus Yhteensä Summa Total z , Z i 5 G Ikä Alder Age. Alle 5 v. Under 5 år A u- dessous de 5 ans 50 v âr ans.. 5»»» 620»»» 225»»» 25 v. ja enemmän över 25 år au- dessus de 25 ans YhteensäSumma Total ' ' i ! ' ' ! 8 ; ? z ; ; löi ! J u>!

42 Aluksien kotipaikka. Fartygens hemort. Lieu d origine des navires. Luku Antal Nombre Bruttot onnia Bruttoton Taulu 5. Yleiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin brutto- rahteihin vuonna 934 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Tab. 5. Översikt av handelsflottans värde och intjänta brutto- frakter år 934 enligt därom från redare lämnade uppgifter. Tahi. 5. Valeur des navires de la marine marchande finlandaise e, les bénéfices des frets bruts en 934 selon les indications des armateurs. Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Entre les ports finlandais Nettotonnia Netto ton Raha-arvo Värde Valeur des navires Smk. Fmk Bruttorahteja Bruttofrakter Frets bruts 8mk. Fmk. Luku Antal Nombre Bruttotonnia Bruttoton Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Entre la Finlande et l étranger Netto tonnia Netto ton Raha-arvo Värde Valeur des navires Smk. Fmk. Bruttorahteja Brnttofrakter Frets bruts Smk. Fmk. I Luku Antal Nombre Bruttotonnia i Bruttoton V\ Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Entre les ports étrangers Netto tonnia Netto ton Raha-arvo Värde Valeur des navires Smk. Fmk. Bruttorahteja Bruttofrakter Frets bruts Smk. Fmk. : Luku Antal Nombre i Bruttotonnia Bruttoton Seisoneet Upplagda Désarmés Netto tonnia Nettoton Ralia-arvo Värde Valeur des navires Smk. Fmk. Luku Antal Nombre Bruttotonnia Bruttoton j : Yhteensä Summa Nettotonnia Netto ton Total Ralia-arvo Värde Valeur des navires Smk. Fmk Uudenmaan lääni. Nylands län H e l s i n k i H e l s i n g f o r s ' 6, Sibbo Sipoo K yrkslätt Kirkkonummi ! i Pernå P e r n a ja ; Ruotsinpyhtää Strömfors , B o r g å P o r v o o » Iandsk. m aalaisk : E k e n ä s T a m m i s a a r i ; » Iandsk. maalaisk ! Pojo P o h ja ! H a n g ö H a n k o...? K uusankoski) Bruttorahteja Bruttofrakter Frets bruts Smk. Fmk. 5 Turun ja Porin lääni. Åbo och Björneborgs län i T u r k u Å b o n o Salon kaupp. Salo köp R ym ättylä ; N agu N a u v o Korpo Korppoo Houtskär Iloutskari , ; P iik k iö ; Pargas Parainen Kim ito K e m iö Dragsfjärd V ästanfjärd Perniö A n g eln iem i H itis H iittinen N a a n t a l i N å d e n d a l U u s i k a u p u n k i N y s t a d Taivassalo n o K u sta v i , V elk u a P y h ä r a n ta : In iö R a u m a R a u m o G » maalaisk. Iandsk Luvia ' Eura S ä k y lä P o r i B j ö r n e b o r g G » maalaisk. Iandsk Merikarvia Hämeenkyrö 2) x) Kuuluu Kotkan rekisteriaiueeseen. Räknas till Kotka registerområde. 2) Kuuluu Tampereen rekisteriaiueeseen. Räknas till Tammerfors registerområde

43 BO 3 Taulu 5. (Jatk.) Tab. 5. (Forts.) 47 Landskapet Åland Ahvenanmaan maakunta M a r i é h a m n - M a a r i a n h a m i n a E ckerö Hammarland Finström G e ta « S altvik Jom ala Lemland F ö g lö Kökar V årdö Kumlinge Brandö Sottunga Hämeen lääni. Tavastehus län T a m p e r e T a m m e r f o r s Pohjois-Pirkkala Etelä-Pirkkala Vesilahti R u ovesi Vilppula Mänttä , Kuru H ä m e e n l i n n a T a v a s t e h u s Valkeakosken kaupp. Valkeakoski köp Tuulos Janakkala Akaa Luopioinen » Sääksmäki L a h t i H ollola Asikkala Padasjoki Lammi Kuhmoinen Säynätsalo x) Korpilahti x) Jämsänkoskix) Viipurin lääni. Viborgs Iän S o r t a v a l a S o r d a v a l a » m aalaisk. Ia n d sk L ahdenpohjan kaupp. L ahdenpohja köp *) Kuuluu Jyväskylän rekisterialueeseen. ') Räknas till Jyväskylä registerområde

44 32 33 Taulu 5. (Jatk.) Tab. 5. (Forts.) 9 Ja a k k im a Im pilahti ! Käkisalmen maalaisk. Kexholms landsk H iitola V uoksela Yiipuri Viborg » maalaisk. landsk Säkkijärvi J ohannes A n tre a Äyräpää Koivisto U usikirkko L a v a n sa a ri Seiskari Hamina Fredrikshamn V iro lahti V eh k alah ti Kotka , » 0 0 P yhtää Pyttis Kymi J V alk eala H aapasaari Lappeenranta Villman- j i str a n d : « t l 5 Lappee ! « Taipalsaari... U ! Savitaipale , Joutseno l R uokolahti ! i! Parikkalax) j i 2 Mikkelin lääni. St. Michels län Savonlinna Nyslott i Rantasalm i... li 29! Kangaslampi ; i i78.: Sulkava i! Sääm inki P unkaharju ' Savonranta ' Heinävesi ; P u u m ala : i! Mikkeli St. Michel : » maalaisk. landsk j 6 290! Kangasniemi i : 34 Ristiina ; 2 89! Anttola i : 36, Hirvensalmi i!! j J) Kuuluu Savonlinnan rekisteriaiueeseen. Räknas till Nyslotts registerområde. M eren k u lk u 934, 7 a. 5

45 j Taulu 5. (Jatk.'t Tab. 5. (Forts.) 37 J u v a Haukivuori u H einola i n o l » m aalaisk. landsk S ysm ä M än ty h arju ~ 43 Kuopion lääni. Kuopio iän. Iän K uopio o ! » m aalaisk. landsk, i P ielavesi ; R iis ta v e s i V ehm ersalm i j K a rttu la M a a n in k a j L e p p äv irta : Suonenjoki M uuruvesi...! I i s l m i Iis a lm i...; --- i » m aalaisk. landsk Joensuu s u P ielisjärvi ; E n o ; P ielisen n sus u u ~ 60 Vaasan lääni. Vasa Iän , K ristinestad i n e s t d Kristiinan/c. i i n i ; Sideby Siipyy K asko K a skin en K orsnäs Vaasa a a Vasa a M alaks M aalahti Solv Sulva S K vevlaks K o iv u lah ti R eplot t R aippaluoto p alu o Vörå örä V öyri JJakobstad a k o b s t a d PPietarsaari i e t a r s a a r i Kookkola k k o l a Gaam m llakarleby.. a k a r l e b y H im a n k a Jyvä y v skylä y l ä » m aalaisk. landsk L a u k a a Ä änekoski L ehtim äki Ä tsäri V irrat ; V iita s a a ri

46 36 37 Taulu 5. (Jatk.) Tab. 5. (Forts.) 82 Oulun lääni. Uleäborgs Iän R aahe B rahestad Kalajoki O u l u U l e ä b o r g ! Haukipudas l i i ; K e m i ! » maalaisk. landsk i Sim o ! ; T o r n i o T o r n e å Alatornio i K a j a a n i R a j a n a ! li K aikkiaan- d i \ i - G r a n d t o t a l

47 38 39 Taulu 6. Kauppalaivaston arvo ja ansaitut bruttorahdit vuonna 934 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. (Alukset jaettuina laadun mukaan). Tab. 6. Uppgifter om handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter år 934 enligt därom från redare lämnade uppgifter. (Fartygen fördelade enligt art). Tabl. 6. Valeur des navires de la marine marchande finlandaise et les bénéfices des frets bruts en 934 selon les indications des armateurs. (Navires classés par genre). j Uudenmaan U lääni. Nylands län i 2 H elsinki i Helsingfors s ! 3 Sibbo Sipoo In K yrkslätt Kirkkonummi Lovisa s Loviisa i...!...! Perna å P e rnr n a ja ! Ruotsinpyhtää Strömfors Borgå Porvoo o o » landsk. mm aalaisk Ekenäs Tammisaari m a a i » landsk. m aalaisk P ojo P o h j a H angö n ö Hanko ! J' 4 K Kuusankoski u u k o sk i) *) is Turun ja Porin lääni. Åbo och Björneborgs län T u rk u Abo h Salon kaupp. Salo köp R y m ä tty lä Nagu N Nauvo N Korpo K K K orppoo... o p o o Houtskär u Houtskari..! Piikkiö... k iö Pargas P P a raa inn e n Kimit-o K ito K emm iö Dragsfjärd D V ästanfjärd... ä s n..., Perniö Särkisalo F in b y ! Angelniemi i...! : j Hitis H iittinen... e n ; ' U usikaupunki u u k i N ystad Taivassalo ! K ustavi Velkua... V elkua... : P y h ä rar a n ta ! LBaurna m a R a u nm i o ; i ] 37 L u v i a...!! ! E u r a... ; I Pori Björneborg j ö r n e o r ; J » maalaisk. landsk..!. j Merikarvia Hämeenkyrö2) x) Kuulun Kotkan rekisterialueeseen. Räknas till K otka registerområde. 2) Kuuluu Tampereen rekisterialueeseen Räknas till Tammerfors registerområde.

48 40 4 Taulu 6. (Jatk.) Tab. 6. (Forts.) 43 Landskapet Åland. Ahvenanmaan maakunta. 3 33* M a r i e h a m n M a a r i a n h a m i n a Hammarland i l Finström Saltvik... ; Jom ala Lem land Föglö K ö k a r ! Hämeen lääni. Tavastehus Iän T a m p e r e T a m m e r f o r s Pohjois-Pirkkala Etelä-Pirkkala V esilahti R u ovesi V ilppula...! Mänttä Kuru H ä m e e n l i n n a T a v a s t e h u s Valkeakosken kaupp. Valkeakoski köp GQfiGG 09 OKA o xon 64 Tuulos... ' yo uuu oo UUU 2 auu 65 Janakkala P65 r 66 Akaa zl AHO 9 AAA Luopioinen UUU 6 UUU Sääksmäki L i& h i'i H ollola A sik k ala Padasjoki Lammi Kuhmoinen Sävnä-tsalo h Korpilahti *)... " O OQ9 7 K r7 n n n GQQG OQ o aöq O087 7 ^ 7 a a h Q IKII 77 Jämsänkoski ù 60 i i O( UUU 4iy uöu 2 o io f D UUU 49 JO 78 Viipurin lääni. Viborgs Iän S o r t a v a l a S o r d a v a l a « » maalaisk. landsk Lahdenpohjan kaupp. Lahdenpohja köp Jaakkim a Impilahti Käkisalmen maalaisk. Kexholm s landsk «00 84 l ) Kuuluu Jyväskylän rekisteriaiueeseen. Eäknas tili Jyväskylä registerområde. Merenkulku 934, 7 a. 6

49 42 43 Taulu 6. (Jatk.) Tab. 6. (Forts.) 85 S5 V iipi u ri V ib o rg ;» maalaisk..-la landsk n d s k ] S äkä k k ijärv r v i » ; Johannes... J o h a n n e s ] A ntrea ; yo AÄ y r ä p ä ä...! » ; Koivisto...! » U usikirkko... irk k »» Ü3 93 L a v ansaari... a n s a a r i H a m in a Fredriksham r s h a m n. s »»» V irolahti... h ti... ' V ehkalahti... h ti »»0» K otka t k a » » P yhtää ä P yttis «96»0» Kymi K i...j looi L appeenranta-villmp p e e n r a n t a - V i l l m anstrandn s t r a n L a p p e e...:: » , T a ip a lsa a a ri... i » « ' Savitaipale S » 56 2 « J o u ts e n o R u o k o lahti... h ti... i » P arikkalah k a ) Mikkelin lääni. St. Michels län. 95 lit » » Savonlinna n n a N yslott t ! » 23 50» Kangaslampi » HO S u lk avv a » 59» SäämS ä ä m inki... k i P unkaharju... n k a Savonranta n s S a v o n n m 4 Heinävesi H : n5 s P u u m ala... a...,, M ikkeli k i St. M ichel ]» maalaisk. m landsk... n d s k s Kangasniemi i...! ~ » , Ristiina R a : : A n tto la...i i ; Hirvensalmi i J u v a a... i » aukivuori... 23] H a u k u o ri » H einola i n o l a maalaisk. landsk... 25!» m. n d s k S y s m ä : » M äntyharju...! Kuopion lääni. i Kuopio Iän « j ; « K u o p io l » maalaisk. landsk i» Pielavesi Riistavesi Kuuluu Savonlinnan rekisteriaiueeseen. Räknas till Nyslotts registerområde.

50 44 45 Taulu 6. (Jatk.) Tab. 6. (Forts.) 33 V ehm ersalm i ] 3.4 3,4 K a r t t u l a l35 i M aaninka ; L e p p äv irta Suonenjoki M u u ru v e si Iisa lm i * » m aalaisk. landsk J o e n s u u P ie lis jä r v i E no n o <> l44 i i ; P ielisensuu... e n s u u ] Vaasan lääni. Vasa Iän K ristinestad i n s t KI i ristiinank. i s t i i n a n l c Sideby Siipyy Siipyv K askö ö K a s k inn e n K orsnäs Vaasa a a V asa a Solv S u lv a Kvevlaks K oivulahti R ep lot t Raippaluoto p alu o V örä örå V ö y r i Jakobstad a Pietarsaari e a a r i K okkola k k o a Gamlakarleby a a l H im a n k a J y v ä s k y lä ä » m aalaisk. landsk. d L au k aa Ä ä n e k o sk i Lehtim äki 6 2 L e h ä k i Ä tsäri V irra t V iitasaari Oulun lääni. ; Uleåborgs Uleäborgs lä Iän. n « Raahe a B rahestad... ä s t a K alajo k i O ulu u Uleäborg å o H aukip u d as l i i K e m i » m aalaisk. la n d s k S im o Tornio o T orneå... ä A latornio K a ja a n i RK a jaa n a Yhteensä Summa ma Tola t l

51 46 47 Taulu 6. (Jatk.) Tab. 6. (Forts.) 79 Suomen ja ulkomaan vä-j Iillä -Mellan Finland ochj utlandet Entre la F in -{ lande et l étranger J i Ulkomaan satamain välillä) Mellan utländska hamnar: ; Entre les ports étrangers 8 Seisoneet Upplagda Désarmés Kaikkiaan I allt Grand total jl82, t

52 48 49 Taulu 6. (Jatk.) Tab. 6. (Forts.) Uudenmaan lääni. Nylands län VJ : l 2 H e l s i n k i H e l s i n g f o r s /9! e in a B o r g å landsk. P o r v o o maalaisk t E k e n ä s T a m m i s a a r i H a n g ö H a n k o (Ï 7 Turun ja Porin lääni. Åbo och Björneborgs Iän T u r k u Å b o S 9 Salon kaupp. Salo köp m R ym ättylä z ii Nagu Nauvo Houtskär Houtskari Pargas P arainen noo Kimito Kemiö Västanfjärd Ifi Angelniem i : ifi 7 H itis Hiittinen « U u s i k a u p u n k i N y s t a d Taivassalo Kustavi ! Pyhäranta I n iö R a u m a R a u m o » maalaisk. landsk' L u via P o r i B j ö r n e b o r g » » maalaisk. landsk Landskapet Åland. Ahvenanmaan maakunta « » 95 6» M a r i e h a m n - M a a r i a n h a m i n a Ham m arland... Fin ström... Geta Saltvik... Jom ala... Lemland... Föglö... K ök ar... Våxdö... Kumlinge... Brändö... Sottunga Viipurin lääni. Viborgs Iän. 37 2» S o r t a v a l a S o r d a v a l a Impilahti I I Merenkulku 934, 7 a »