SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK MERENKULKU KAUPPALAIVASTO, SEN RAHA-ARVO, ANSIOT JA VÄESTÖ SJÖFART

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK I B MERENKULKU KAUPPALAIVASTO, SEN RAHA-ARVO, ANSIOT JA VÄESTÖ SJÖFART HANDELSFLOTTAN, DESS VÄRDE, FRAKTINKOMSTER OCH BEMANNING VUONNA - ÄR 923 UUSI SARJA NY SERIE 6 a. HELSINKI 925 V A LTIO N EU V O STO N K IRJA PA IN O

2 Sisällys: Innehäll: Table des matières. Teksti: Text: Siv. Sid. Kauppalaivasto H andelsflottan 5 Résumé en fra n ça is Taulusto: Tabeller: Tableaux: Taulu Tab.. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset vuoden 923 alussa ja lopussa. H andelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid början ooh slutet av är 923. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux et au-dessus, au début et à la fin, de l année Kauppalaivastoon kuuluvien 9 nettorekisteritonnin suuruisten ja sitä suurempien alusten luku ja vetomäärä, jaettuina kotipaikan mukaan v. 923 lopussa. A ntalet och dräktigheten av handelfiflottan tillhöriga fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter hemort vid 923 àrs slut. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux ét au-dessus, classés par lieu d origine à la fin de l année Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset jaettuina rakennuspaikan mukaan v. 923 lopussa. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter byggnadsort vid 923 àrs slut. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux et audessus, classés par lieu de construction à la fin de l année Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina vetomäärän ja ijän mu- Siv. Sid. kaan v. 923 lopussa. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter dräktighet och älder vid 923 ârs slut. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux et aurdessus, classés par tonnage et l âge des à la fin l année Y leiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin bruttorahteihin v. 923, aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Översikt av handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter är 923, enligt därom frän redare lämnade uppgifter. Valeur des de la marine marchande finlandaise et les bénéfices des frêts bruts en 923, selon les indications des armateurs Kauppalaivaston arvo ja ansaitut bruttorahdit v. 923 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. (A lukset jaettuna laadun mukaan). Uppgifter om handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter är 923, enligt därom frän redare lämnade uppgifter. (Fartygen fördelade enligt art). Valeur des de la marine marchande finlandaise et les bénéfices des frêts bruts en 923, selon les indications des armateurs. (Navires classés par genre) Kauppalaivaston bruttorahdit v. 923, jaettuna eri tuloryhmien mukaan, aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Av handelsflottan intjänta bruttofrakter är 923, fördelade pä olika inkomstgrupper, enligt därom frän redare lämnade uppgifter. Montant des frêts bruts de la marine marchande finlandaise réparties sur les différantes catégories de recettes pendant l année 923, selon les indications des arm ateurs... 54

3 4 Siv. 8. Kauppalaivastoon kuuluvien aluksien matkat v. 923 Suomen ja ulkomaan välillä, aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Handelsflottan tillhöriga fartygs resor är 923 mellan Finland ooh utlandet, enligt därom frän redare lämnade uppgifter. R outes des de la marine marchande finlandaise, faites au cours de l année 923 entre la F in lande et les ports étrangers, selon les indications des arm ateurs Kauppalaivastoon kuuluvien aluksien matkat v. 923 yksinomaan ulkomaan satamain välillä, aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Handelsflottan tillhöriga fartygs resor är 923 uteslutande mellan utrikes orter, enligt därom frän redare lämnade uppgifter. Routes des de la marine marchande finlandaise faites au cours de l année 923 3id. Siv. Sid. seulem ent entre les ports étrangers, selon les indications des armateurs Kauppa-alusten purjehdusaika vuorokausissa v. 923, aluksenomistajain antamien tietojen mukaan.seglationstidens längd âr 923 för handelsfartygen, uttryckt i dygn, en ligt därom frân redare lämnade uppgifter. Durée de la navigation pour les de la marine marchande finlandaise pendant l année 923, exprimée 56 en jours, selon les indications des armateurs L iikenteessä olevan kauppalaivaston väestö v. 923, aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Bem anningen â den i sjöfart använda handelsflottan är 923, enligt därom frän redare lämnade uppgifter. Equipage de la marine marchande finlandaise pendant l année 923, selon les indications des arm ateurs 70

4 Esipuhe. Merenkulkuhallitus on päättänyt, että vuodesta 923 alkaen Merenkulku: niminen tilasto on julkaistava kahtena vihkona, Toineni ilm estyy nimeltä Merenkulku, meriliikenne Suomen ja ulkomaiden) välillä' j'a toinen Merenkulku, kauppalaivasto, sen ra h a-a rv o, ansiot ja väestö. Tämän tilaston jakamisen kahteen julkaisuun om aiheuttanut se, että m eriliikennettä valaiseva tilasto voidaan ju l kaista huomattavasti aikaisemmin kuin kauppalaivastoa koskevat tiedot. Marraskuun 4 päivänä 00 annetulla asetuksella tilastollisten! tietojen antamisesta aluksia sisään- ja ulosselvitettäessä ovat aluksen päälliköt velvoitetut joka kerta, kun sisääni- taikka ulosselvitys tapahtuu, antamaan vahvistetun kaavakkeen mukaiset tiedot, jotka kaavakkeet päivittäin tulliasem ien toimesta lähetetään Merenkulkuhallitukselle. Liikenne voidaan näin ollen laskea kuukausittain ja vuositilasto saada valm iiksi jo seura a van vuoden helmikuulla. K auppa-aluksia koskevat tiedot saadaan osittain kaupunkien maistraattien laivarekistereistä, osittain niistä tilastotiedoista, joita aluksenomistajat ovat velvolliset antamaan aluksistaan, Tämä alkuaineisto, jota lukuisilla kirjeillä täytyy täydentää, joutuu vasta seura a van vuoden loppupuoliskolla, tavallisesti syyskuussa käsiteltäväksi» Seurauksena onkin että käsiteltävänä olevain vuoden tilasto joutuu käsikirjoituksena valm iiksi ei seuraavan, vaan sitä seuraavan vuoden alkupuoliskolla. Jos siis Förord. Enligt beslut av Sjöfartsstyrelsen utgives den sjöfartsstatistisfca Publikationen jsjöfart frän och med är 923 i tvenue band. Det ena bandet Sjöfart omfattar sjöfarten mellan Finland och utlamdet, det andra, jäimväl benätmnt Sjöfart, vär hiandelsflotta, dess värde, frakter och bemanming. Denna tudelning ihar betingats av att den del av Statistiken, som belyser ntrikesitraíikeni, kan pubficerais av.seväri tidigare äui uppgifterna rörande handelsflottan. Enligt förordningem av den 4 november 90 amgäende avlämnande av statistiska U'ppgifter vid fartygs in-, ooh utklareiring äligger det hefälhavare a handelsfartyg aitt, enligt fastställt formular, vid fartygs in,- odh utklareiring avlämma uppgifter, som av tnllmyndigheterna iför varje dag insändas tili Sjöfartsstyrelsem, Trafiken kan sälunda be räknas mämatligen ooh arssfatistiken i följd härav föreligga slutligt beairbetad redan i februari päföljande är, Uppgifterna angäende handelsflottan hämta s dels ur magistra,ternas- skeppsregister, dels ur de statistiska uppgifter, som fartygsredare är skyldig att avlämna. Det-tai material, som genom en omfattande skriftväxling mäste kompletteras, kommer först under señare hälften av följande är, vanligtvis i September, under bearbetninig. En följd härav är att redogörelseärets statisitik föreligger i manuskript icke näs-t följande utan först i början av därpäföljande är, Om sälunda hela mu ifrägava-rande publikatiou

5 6 Mer enkulku n immen tilasto julkaistaisiin samaan tapaiam kuirn tähänkin asti, joutuisivat Suomen ja ulkomaan välistä meriliikennettä koskevat tiedot myöhemmin julkisuuteen kuin m itä ne n yt voidaan julkaista. Tämän vuoksi sekä kun varus ta jäin ja liikennöitsijäin taholta on pidetty suotavana, että meriliikennettä valaisevat tiedot julkaistaisiin m ahdollisimman tuoreina, on muutokseen ryhdytty. Sopivien järjestelyjen kautta käynee vuoden 925 alusta lähtien mahdolliseksi julkaista edellisen vuoden m e riliikennettä koskeva tilasto vuosittain toukokuussa. Käsikirjoitus valmistuu jo helmikuussa. Mainittakoon tässä yhteydessä, että vuoden 923 liikennettä valaisevan tilaston käsikirjoitus on ollut painovalmiina kesäkuusta 924 asti. Merenkulkuhallituksen tilastokonttori toivoo, että se tämän toimenpiteen kautta on voinut saada suurempaa huomiota kiinnitetyksi kotimaiseen laivanvamstukseen ja sen merkitykseen maamme viennin ja 'tuonnin, välittäjänä. Helsingissä, Merenkulkuhallituksen Tilastokonttorissa, helmikuun 2)7 päivänä 925. K. W. Hoppu. skulle utgivas pä sätt som härimtills, komme uppgifterna om sjöfarten mellan Finland och utlandet frän trycket att utgivas sentare an vad i verkligheteni är m öjligt. P ä grund härav och d!ä pá redar- och trafikamthäll uttalats önskningsmäl am, att de sjöfarten belysande uppgiftenna pu hl ice ras sä snari som möjligt, har ovanberörda iörändring vidtagits. Genom lämpliga ätgärder torde dessutom frän och med är 925 Statistiken' över föregäende ärs sjöfart artigen kunna puibliceras redan i maj mästföljancle är. Manuskriptet föreligger fäirdigt redan i februairi. I detta saimmanhang mä framhällas, att manuskriptet av sjöfartsstatistiken för är 923 redan i maj 024 föreläg tryckfärdigt. Sjöfartsstyrelsens statistiska kohtor hoppas, att detsamma genom ifrägavarande ätgärd lyckas 'fästa livligare uppmärksamhet vid den inhemska rederinäringen och dess betydelse säsom förmedlare av värt lands export och import. H elsingfors, ä Sjöfartsstyrelsens statistiska konitor, den 27 februari 925. K. W. Hoppu. Selon la résolution' de r'administration Navale la publication nommée,merenkulkusjafart paraît dès l an 923 en deux exemplaires. Un de ces exemplaires comprend la navigation entre la F in lande et l étranger et l autre nommé de même. MerenkuikuSjofart comprend notre flotte marchande, sa valeur, les frets et les équipages des. Ce partage provient du fait que les tableaux statistiques relatifs à la navigation étrangère paraissent beaucoup plus Préface. tôt que ceux relatifs à la. flatte marchande. Selon la résolution du 4 novembre 92 concernant les données staitistiélues, chaque capitaine d un navire marchand est obligé de donner des déclarations de douane pour shaque navire arrivé et sorti et d envoyer les rapports tous les jours à l A dmini str a t i on. Navale. On peut de cette façon suivre le trafic des mansuellement et le résumé annuel en est achevé déjà au mois dé février l année suivante.

6 7 Concernant les' données statistiques de la marine marchande les matérieaux sont pris soit d après des registres de tonnage du ^Magistrat (Administra tion des villes), soit d après des rapports, que les armateurs sont obligés de livrer. Ce material qui doit être complété par une correspondaniee très étendue paraît ordinairement dans le dernière partie de l année suivante ou au mois de septemibra A insi les publications annuelles ne sont pas achevées pour être imprimées l année suivante, mais seulement au commencement de la prochaine a nuée suivante. S i om faisait imprimer la publication dans un exemplaire comme auparavant, les données statistiques de la navigation' entre la Finlande et l étranger seraient retardies. On a fait par suite ces modifications pour rendre juste aux désirs des armateurs et des traificants qui veulent avoir aussi vite que possible des indications sur l état de la navigation. Par des mesures convenables, il serait possible de publier à partir de l an 925 les tableaux statistiques de l année précédante déjà au mois de mai l année suivante. Le manuscrit est achevé déjà au mois de février. A ce propos on peut montrer que le manuscrit de la statistique navale pour l année 923 fût achevé pour être imprimé au mois de m ai 924, Le bureau de statistique de l Adm inistration Navale désire par ces modification attacher plus d attention à l importance des armateurs comme intérmediaires de l importation et de l exportation- de notre pays- Helsingfors, au Bureau de Statistique de l Administration- Navale, le 27 février 925. K. W. Hoppu.

7 Kauppalaivasto. Handelsflottan. Suomen, kauppalaivasto, millin luetaan vähintäänkin 9 nettorekisteritonnin vetoiset alukset, joita käytetään kauppamerenkulkuun taikka m atkustajani kuljetukseen, käsitti vuoden 922 lopussa alusta, nettovetotmäär ä ään yhteensä rekisteritonuia. Eri alusryhm iin jakautui kauppalaivasto seuraavasti : Höyryaluksia Ängfartyg... Moottioriaikiksia M otorfartyg... Purjealuksia S eg elfa rty g... Proomuja Prämar... Finlands handelsflotta, vartill räknas fartyg av rninst 9 nettoregiistertons dräktighet, vilka begagnas tili handelssjöfart eller resandens fortskaffande, bestod vid utgängen av är 922 av 4865 fartyg med en sammanlagd nettodräktighet. av registertion. Pä de olika fartygsgrupperna fördelade sig handelsflottan sälunda: < Yhteensä Summa Tämän julkaisun taulussa käsitti kauppalaivasto vuoden 920 lopussa alusta, nettovetomäärältään rekisteritonnia. Tarkemmin esittääksemme kauppalaivaston kehitystä vuoden 920 kuluessa asetamme seuraavan taulun tapahtuneista muutoksista: Enligt tab, i föreliggande redogörelse om fattade handelsflottan vid utgängen av är fartyg om nettoton. För ett närmare askadliggörande av handelsflottans utveckling under är 923 meddelas följande tablä över timade förändringar: Vähennys vuoden kuluessa Minskning under äret: Höyryaluksia Ängfartyg Moattorialuksia Motorfartyg Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Präimar ' Yhteensä Summa Merenkulku v

8 Lisäys vuoden kuluessa ÖkniiDg under âret: Höyryaluksia Angfartyg... Moottorialuksia M otorfartyg... Purjealuksia Segelfartyg... Proomuja Präanar... Luka Netto tonnia Yhteensä Summa Vuoden lopussa Befintllga Höyryaluksia Angfartyg... Moottorialuksia Motorfartyg... Purjealuksia Segelfartyg... Proomuja Pramar... Kauppalaivaston alusten, koko lukumäärästä muodostivat höyryalukset siten 2. (v. 922: 8.i))% vuoden: lopussa* kun taas nettovetomäärästä ne muodostivat 8. (v. 922: 8.9) %. Jos näihin lukuihin lisätään vastaavat luvut moottorialuksista, m uodostivat koneella (kulkevat alukset kauppalaivaston alusten lukumäärästä 4.4 (v. 922: 5u) % ja vetomäärästä 2.3 (v. 922: 2CL>9) %. Jollei oteta lukuun proomuja, joiden vetomäärä oli 59.4 (v. 922: 58.9) % ja lukumäärä 73-- (v. 922: 7.3):%, oli koneella kulkevien alusten lukumäärä 58.r (v. 922': 54.7) % ja vetomäärä 52.5 (v. 922 : 54.3) %. Jos vertaa laivaston tilaa vuoden alussa ja lopussa, huomataan, että kaikkien ryhmien, moottoriialuksia lukuunottamatta, vetomäärä osoittaa lisäystä. S i tävastoin sekä höyry-, moottori- että purjealuksien lukumäärä osoittaa vähennystä. Lisäys (+ ) tai vähennys () oli seuraava: 0 Höyryaluksia Angfartyg ;... Moottorialuksia Motorfartyg... Purjealuksia S eg e lfa r ty g... Proomuja Pramar... vid ârets slut: Yhteensä Summa Med avseende á antalet utgjorde ángfartyigen sálunda vid árets slut 2. (ár 922: 8.i)l % och med avseende á nettodlraiktigheten <8, (ár 922: 8.9) % av hela handelsflottan. Lagges hartill motsvarande siffror for motorfartygen, utgjorde de maskindrivna fartyigens antal 4:4 (ár 922: lió.7) % och nettodráktigihet 2,3 (ár 922: BOL«) % av totala tonnaget. Medráknas icke prámarna, vilka med avseende á tontalet uppvisade 39,4 (ár 922: 58.9) % och med avseende á antalet 73.2 (ár 922: 7.3) %, utgjorde de maskindrivna fartygen till antalet 53.7 (ár 922i: 54,7) % och till tontalet 52.5) (ár 922: 54,3)%. Jámifore behállningen vid árets bdiv jan och slnt, visar det sig, att samtliga grupper, medi undamtag av motorfartygen, uppvisa okning i fraga om tontalet. Dáremot nppter antalet minsknimg for sávál áng- som motor- oeh segeltfariyg. Dkningen ( + ) eller minsknimgen () utgjorde for: An tai \ T n 4 J. A 4 A n «i i n Yhteensä Summa

9 Suomen kauppalaivaston kehitystä aina vankemmista ajoista valaisee allaoleva yhdistelmä. Täysin verrannollisia tilastollisia tietoja Suomen kauppalaivaston kehityksestä ei kuitenkaan ole saatavissa aikaisemmilta vuosilta kuin vuodelta 892, jolloin merenkuikutilasto uudelleen järjestettiin* Kun seuraavassa annetaan erinäisiä tietoja kehityksestä merenkulun alalla, ovat tiedot otetut v iim em ainitusta vuodesta alkaen. Vuosi Är Koneella kulkevia aluksia Masklndrivna fartyg NettotoD Autal Purjealuksia Segelfartyg Xetto toimia Over finska handelsflottans utveckling aven under aldre tider meddelas nedanstaende siffersammanstallning. Fullt jamforbara statistiska uppgifter over utvecklingen av Finlan!ds sjofart sta dock till buds forst fran och med ar 892, d& sj ofairtsstatistiken omiorganiserades. Da i det foljande sarskilda uppgifter lamuas over den utveckling, som pa sjofartens omrade forsiggatt, ha darfor uppgifter icke meddelats over utvecklingen fore sagda dr. Yhteensä Summa Todellisia Verkliga Muunn. *) Förmedlade') Lisäys tai vähennys Ökning eller minskning Muunn. tonnia Förmedlade ton % f "f oo : Edellä olevassa taulussa on muunnettu tonnimäärä laskettu sillä tavalla, että purjealusten' todelliseen nettotonni- l) Muist. Muunnettu tonni merkitsee alusten kuljetuskyvm tehokkuutta. Kulje tuskyvyssä näet voidaan höyryaluksen rekisteritonnin vetomäärän katsoa vastaavan, noin purjealuksen 3 rekisteritonmini vetomäärää. I förestäende tabell är det förmedlade tonnaget framräknat pä sä sätt, att tili segelfartygens verkliga nettotonnage ) Anm. Förmedlade ton beteckna effektiviteten av fartygens transportförmaga. _ Med avseen.de ä transportförmägan 'kan nämligen, registerton av ängfartygens dräktighet anses motevara cirka 3 registerton,av segelfartygens dräktighet.

10 määrään on lisätty koneella kulkevien alusten todellinen nettotonnimäärä kerrottuna.kolmella. Ulkomaan kirjallisuudessa käytetään tosin toista laskutapaa, s. o. muunnettu tonnisto lasketaan siten), että koneella kulkevien alusten todelliseen tonnimäärään lisätään kolmasosa purjealusten todellisesta tonniniäärästä. Parempana tätä laskutapaa, joka on täysin oikeutettu niissä maissa, missä koneella kulkevat alukset ovat saavuttaneet ratkaisevan enemmistön purjealuksista, voitaneen pitää meidän kauppalaivastoomme nähden edellä käytettyä laskutapaa, koska purjealukset ynnä proomut toistaiseksi muodostavat suuremman osan. Suomen kauppalaivastosta. Ylläalevassa taulussa ovat proomut viedyt purjealusten lukumäärään ja vetomääirään.. Tämä johtu siitä, että kun meidän merenkulkutilastossamme e i ennen v. 98 ole enoitettu proomuja ja purjealuksia, ei myöskään tarkkoja tietoja aikaisemmilta vuosilta olisi ilman erinäisiä vaikeuksia voitu saada. Kehityksen valaisemiseksi eri alusia jiin nählden on tähän otettu seuraava taulu käsittävä kuusivuotiskauden 98'923: Vuosi Ar Höyryaluksia Angfartyg Moottorialuksia Motorfartyg Purjealuksia Segelfartyg 2 lagts de maskindrivna fartygens verkliga nettotonnage, multiplieerat med 3. I den utländska litteraturen äterfinner man visserligen numera ett annat heräkningis'sâtt, <L v.,s. det förmedlade tonnaget framräknas sälunda, att tili de maskindrivna fartygens verkliga tonnage lägges V* av segelfartygens verkliga tonnage. Framom detta beräkningssätt, som är fullt herättigat i länder, där de maskindrivna fartygen vunnit en avgjord övervikt över segelfartygen, torde dock för vàr handelsflottas vidkommande det Ihär följda beräkningssätitet vara att föredraga, emedan segelfartygen jämte pramarna tillsvidare utgöra större delen av Pinlands handelsflotta. I ovanstäende taibell ha prämarna inberäknats i segelfartygen» antal och tontal. Detta beror därpa, att dâ vär sjöfartsstatlstik icke före är 98 âtskilt prâmar ooh segellfartyg exakta uppgiifteir angäende de förra icke; för tidigare âr utan vissa svârigheter kunna erhâllas. För âskiâdliggôrande av ntvecklingen med aivseende â olika»lag av fartyg meddelas nedanstâende sammanställning omf attende sexârsperioden 98928: Proomuja Prämar Yhteensä Summa Todellisia Verkliga Muun. Fönnedlade Lisäys tai vähennys ökning eller minskning Muun. tonnia Förmedlade ton /o K uten edelläolevasta taulusta käy selville, ovat Suomen kauppalaivastossa koneella kulkevat alukset viime aikoina saavuttaneet yhä suuremman m erkityksen purjealuksiin verraten. Säsom ur ovanstäende tabla framgâr, ha de m askindrivna fartygen under señaste tid i allmänhet vunnit en allt större betydelse nti Finlands handelsflotta i bredd med segelfartygen.

11 3 «Viim e v iis i vuo tisle au ten a merionnettomuuksien, hylyksi julistusten tai poistojeil, ulkomaille myynnin sekä uudestaan rakentamisen talli uudestaan m ittaam i sien kantta tapahtunutta kauppalaivaston vähennystä valaissee seuraava yhdistelmiä. Den mhiskning handelsflottan fátt vidkännas under señaste femärsperidd genom förolyckande, kondemnering eller slopning, avyttring tili utlandet samt förbyggnad eller ommätning äskädliggöres genom följande sammaiidrag. Vuosi Ar Merionnettomuuksissa menetetyt Förolyckade Koneella kulkevia Purjealuksia aluksia Maskindriv- Segelfartyg na fartyg Tonnia Ton, Tonnia Ton Proomuja Primar Tonnia Ton Hylyksi tuom., puretut, uudestaan rakennetut, uudestaan m itatut Kondemn., slopade, ombyggda, ommätta Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg!, Tonnia Ton Purjealuksia Segelfartyg Tonnia Ton Proomuja ; Pr&mar Tonnia Ton Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg Ulkomaille m yyty Försälda tili utlandet Tonnia Ton Purjealuksia Segelfartyg Tonnia Ton Proomuja Pr&mar Tonnia Ton i Kaikkiaan on siten käsiteltävänä olevana vuonna poistettu 26 aluista, joiden nettovetomäärä oii rekisteiritonnia, joista 87 höyry- ja moottorialusta vetomääräiltääni 8802 tonnia, 57 purjealusta vei om äär ältään tonnia sekä 7 proomua vetomäärältääin 2078 tonnia. Vähennys o li 7.8 % koko kauppalaivastosta. Useimmat poistetuista aluksista ovat taulussa, 'hylyksi julistetut, poistetut,, uudeistirakennetut ja uudestirnitatut. Erikoisesti on mainittava uudetleenmittauksen aiheuttama vähennys, joka oli tonnia eli 0.8 % koko vähennyksestä. Seuraava taulu näyttää kauppalaivaston lisäyksen vuosina osaksi valtakunnassa rakennettujen osaksi ulkom ailta ostettujen alusten kautta. IDallos bar under arel av'forts 26 fartyg om B7 52 nettotoni, dárav 87 átng- och motortfartyg om ton, 57 segelfairtyg om Ion. samt 7 prámar om ton. Minsikning'en irlgiorde 7.8 % av handelsflottans beta bestánd. Flertalet av de avfardai íartygen áterfinnas i tabellen, under rnibrikem kondemnerade, slopade, ombyg'g'da, och ommatta. Sarsfcilt bor hárvid omnálmnias* den genom ommáitning fororsakade niinskningen. som ntgjonle ton eller 0.8 % a:v tota la minskningen. Foljande tabell ntvisar bandelsflottans nyforvarv áren genom d,els nybyggnad inom riket, deis inkop frán utlandet.

12 4 Vuosi Âr Suomessa rakennettuja I Finland nybyggda Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltal Ulkomaalta ostettuja Frän utlandet förvärvade Yhteensä Summa Tonnimäärä Tontal Keskim. Medeltal Suomessa rakennettuja I Finland nybyggda Yhteensä Summa Purjealuksia ja proomuja Segelfartyg och pr&mar Tonnimäärä Tontal Keskim. Medeltal Ulkomaalta ostettuja. Frän utlandet förvärvade Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltal i ol ' Kehitys ajanjaksona 9823 selviää allaolevasta taulukosta : Vuosi Ár Utvecklingen under tidrymden framgär ur följamde tabell: Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Pränsar Suomessa rakennettuja I Finland nybyggda Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltä! Ulkomaalta ostettuja Frän utlandet förvärvade Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltal Suomessa rakennettuja I Finland nybyggda Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltal Ulkomaalta ostettuja Frän utlandet förvärvade Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltal Suomessa rakennettuja I Finland nybyggda Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltal Ulkomaalta oetettuja Frän utlandet förvärvade I Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltal , , , , , , , , , , , , , , , ,08 293,56, , , , , , , , ,097, , Koko lisäyksestä, joka käsitti 358 alusta, vetomiääirältäärij rekisteritomniia eli 9,8 % kauppalaivaston koko tonnistosta, tuli tonnia, eli 59.fi % Suomiessa rakennettujen alusten osaksi. Pu- Av totala ökningen, som omfattade 358 fartyg om nettoton eller 9.8 % av hiamdelslflot tans totala tontal, hänf örde sig ton eller 59,6 % tili i Finland o ybyggt. tonnage. A v ifrâigavarande ton-

13 IB heenaolevasta tonnistosta oli kuitenkin tonnia eli 79.5 % puisia proomuja; jotka ovat tarkoitetut puutavaran kuljetukseen sisävesillä ja satamissa. Lisäksi tulleesta koneella kulkevasta tonnistosta oli 57.5 % hankittu ulkomailta. Siihen nähden, oliko aluksen k o tipaikka kaupunki taikka maaseutu, jakautuivat alukset vuoden 983 lopussa seuraavasti:- naige utgjordes dock ieke mmdre an ton eller 70u5:% av trapramar, avsedida for transporter a inre farvatten oeh i hammama, A v det nytillkomna maskindrivna tomnaget hade 57.5' % forvarvats fran utlandet. Med avseende a hem orten fordelade sig fartygen vid slutet av ar 923 salumda: Kotipaikka Hemort Kaupunki I stad Maalaiskunta A landsbygd / /o % % % Höyryaluksia Ängfartyg... Moottorialuksia Motorfartyg Purjealuksia Segelfartyg... Proomuja Prämar Yhteensä Summa 'Höyry- ja moottorialnkset sekä proomut olivat siten suurimmaksi osaksi kaupungeista kotoisin, kun taas purjealukset, jotka lukuun nähden 74.3 (v. 922 : 75.5} % olivat maaseudulta kotoisin, tonniimäärään nähden 59.9 (v. 922: 56.7). % olivat kotoisin kaupungeista. Ang- oeh motorfartygen sarnt prämarna hörde sälunda i övervägande grad hemma i städerna, medan segelfartygen som ii ifräga om antalet tili 74.3 (är 982: 75.5/) % tillhörde landsbygtlen. med avseende a tontalet tili 59.9 (är 922 : 56.7): % tillhörde städerna. Höyryaluksia Angfartyg Moottorialuksia Motorfartyg Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Pr&mar Yhteensä Summa Helsinki Helsingfors Turku Äbo Wiipuri Wiborg Maarianhamina Mariehamn Uusikaupunki Nystad Savonlinna Nyslott Rauma R aum o Sortavala Sordavala Salmi Salmis Lappee Lappvesi (Kaupungeista on ensi sijalla Wiipuri, jonka tonnisto on lil.3. %koko tonnistosta, kun H elsingin vastaava suhdeluku on 9.9 %. Kun kuitenkin W iipurin tonnistosta on 88.4 % proomuja* vastaavan Av städerna intager Wiborg främsta rummet mied,3 % av totala tonnaget, medan motsvärande prooenittal för H elsingfors stannar vid 9.9 %. Dä liikväl ieke mindre än 88.4 % av det i Wiborg hem-

14 suhdeluvuin H elsingissä ollessa ainoastaan.3 %, on selvää, että Helsingin kauppalaivastolla on oleellisesti suurempi m erkitys. Jos otetaan vain höyryjä moottorialukset huomioon, on järjestys seuraava: Helsinki, Turku, Wiipuri, ja Uusikaupunki. Jos todellinen tonnimäärä otetaan huomioon, tulee Savonlinna heti H elsingin jälkeen, mutta kan sen koneella kulkeva tonnisto suurimmaksi osaksi käsittää puisia koneella kulkevia proomuja, vähenee sen m erkitys. Suurinta purjealus tonnistoa edustaa Maarianhamina ja Uusikaupunki. Mainitusta kahdesta kaupungista kotoisin olevat purjealukset ovat todella syvänveden- ja valtameripurjealuksia, kuten ei samassa määrin ole asianlaita muilla edellä m ainituilla paikkakunnilla. Kauppalaivastoon kuuluvat alukset jakautuivat eri suuruusryhm iin sillä tavalla kuin seuraava taulu näyttää: 6 mähörande itonnageit häuför sig tiliprämtonnaget, medan motsvarande pnoeenlttal för Heisiin,glfors endast stigei* tilli.3 %, är det uppenbart aitt Helsingfors bandellsfloilta är av väsemtligen större betydelse. Tages endast ämg- och motorfartygen i betraktande ställeir sig ordningsföljden sälunda: Helsingfors, Äbo, Wiborg oeh Nystad. Visser liigan kommer Nyslott i fräga om det fakitiska, tontailet närmast i följd efter Helsingfors, men dâ dess maskindrivna tonnage till overvägande del omifattar maskindrivna träprâmar, reduceras betydelsen av detsamma. De största segelflottarna représenteras av Mariehaimn och Nystad. Det i ovan- nämnda Ivonne städer hemmahörande äegel'faritygstonnaget hiänför sig jämväl vesäutiligen till djupvalten- eller oceanseglare, vilketi icke i isamma utsträckning är fallet rörände övriga anförda orter. För âskâdliggôrande av handelsflottans fördelning pä olika dräktighetsgrupper meddelas följamde tabell: Höyryaluksia Angfartyg 9 99 nettotonnia nettoton )' il ja yli ooh d äröver )33 Yhteensä Summa Moottorialuksia Motorfartyg 999 nettotonnia nettoton ja yli ooh däröver Yhteensä Summa Purjealuksia Segelfartyg 9 99 nettotonnia n ettoton '... 44, ja yli ooh d ä rö v er Yhteensä Summa

15 Proomuja Prämar 999 nettotonnia n etto to n ja yli och d ä r ö v e r Suurin luku- ja tonnimäärä höyry aluksia on ollut suuruusryhmässä Sama on asianlaita, myöskin proomu ryhmässä. Moottoria,lukseit sitävastoin kuuluvat tonnimäärään nähden suurimmaksi osaksi suuruusryhmään Purjealuksiin nähden on huomattava, että vaikka suuruusryhmässä niiden luku oli vain 6 eli 2.6 tv.,922: 3.2) % k oko pu,rje a iv astosta. oli tämän ryhmän vetomäärä kuitenkin 25 0Bi5 nettotonnia eli 06.2 (vt. 922 : 33.s)i % purjealusten yhteenlasketusta vetomäärästä,. Rakennusaineeseen ja ikään nähden jakautuivat kauppalaivastoon kuuluvat alukset seuraavasti: 7 Yhteensä Sum m a 3 633' Det största antalet och tonitalet ängfartyg aterfinnes inom dräktigihetsgiruppen l!999. Det samma ä;r jämvül förhällandet inom pränmrnas grupp. Motorfartygen uppvisa däremot det största tontalet inom gruppen nettoton mätande fartyg., Vad segelfartygen angär, är det att märka, att ehuru antalet segelfartyg inom dräkfighetsgruppen ntgjorde endast 6 eller 2.6 (är 922: 3.2) % av samtliga segelfairtyg, denna. grupp dock uppvisar ett tomnage av nettotoin eller 26.6 (är 922: 33.8), % av segelifartygens sammanlagda tonniage. Med avseende ä byggnadsmaterial ooh älder fördelade sig handelsflottan sälunda: Teräs ta i rauta Stál eller järn Puu Trä Yhteensä Summa i alle 20 v. Höyryaluksia! under 20 är / Angfartyg j 20 v. tai yli f 20 är el. däröver ( alle 20 v. l Moottorialuksia! under 20 är / Motorfartyg j 20 v. tai yli \ { 20 är el. däröver / f alle 20 v. \ Purjealuksia! under 20 är i Segelfartyg j 20 v. tai yli I 20 är el. däröver / Proomuja f alle 20 v.! under 20 är i / Prämar j 20 v. tai yli \ \ 20 är el. däröver Yhteensä f alle 20 v.! under 20 är \ Summa 20 v. tai yli I 20 är el. däröver Kaikkiaan I allt Merenkulku v n

16 8 Koko kauppalaivaston' alusten lukumäärästä muodostivat puualukset siten 90.5 (v. 922: 89.7) % ja vetomäärästä 75. o (v. 922 : 76.5)i%. J o s otetaan huomioon vain purjealukset, edustivat puualukset luku määrältään tässä ryhmässä 9&.o (v. 922: 95.s) % ja vetomäärältään 49.o (v. 922 : 55.4) % koko purjelaivastosta,. Vetomäärään katsottuna ovat siis rautapurjealukset jonkun verran lisääntynee: puualuksien kustannuksella. Höyryalusten ryhmässä voittivat rauta- taikka teräsalukset puualukset sekä luku-* että vetomäärään nähden, kun taas moottorialusten ryhmässä puualukset muodostivat enemmistön. Proomujen ryhmässä oli rauta- taikka teräsproomuja aivan mitätön määrä. Miten alukset yksinomaan ikäänsä nähden jakautuivat eri ryhmille, käy selville seuraa vasta yhdistelmästä: Efter fartygsantalet sett, utgjorde träfartygen sälunda 90.5 (är 922: 80.7)' % och efter dräktigheten 75.0 (är 922: 76.s) % av heia handelsflottan. Tages endast segelfartygen i l>etra.ktande representerade träfartygens antal inom denna. grupp 95.0 (är 922: 95.8) % 00h dräktighet 49.o (är 922 : 55.4) % av heia antalet. Med avseende ä tontalet ha segelfartygen av järn sälunda nägot ökats pä bekostnad av de av trä. Inom ängfartygens grupp överstego järn- eller stälfartygen träfartygen säväl tili arntal som ton tat, medan inom motorfartygens grupp träfartygen hildade flertalet. Inom prämamas grupp utgjorde de av järn- eller stäl tillverkade ett ringa fätal. Huru förhällanöena gestaltade sig enbart med avseende ä fartygens älder, framgär av följande sam m anställning: Alle 20 v. Under 20 är. 20 v. tai yli 20 är eller däröver Lukn Äntal Yhteensä Summa % / /o % % / 0 Höyryaluksia Angfartyg loo.o 00.O Moottorialuksia Motonartyg loo.o Purjealuksia Segelfartyg... 6.T loo.o loo.o Proomuja Prämar loo.o loo.o Kaikkiaan I allt loo.o Yhdistelmästä selviää, että 85.o (v ) % vuoden 923 lopussa olevasta alusten koko lukumäärästä kuului viimeiseen kaksikymmenvuotis jaksoon. Kauppalaivaston koko nettovetomäärästä nämä alukset muodostivat 78.7 (v. 922: 77.5) %. Alusten keskimääräinen vetomäärä, laskettuna nettovetomäärästä ja jaettuna rakennusaineen ja ijän mukaan, selviää seuraavista luvuista: Ur sammanstall ningen framgár, att 85.o (ár 922: 84.5) % av hela antalet vid 923 árs slut befirutliga fartyg tillhorde señaste tjuguársperiod. Ur draktighetssynpunkt utgjorde dessa ifartyg 78.7 (ár 922 : 77.5) % av handelsflottans sammanlagda nettotonnage. Korande faríygens medeldraktighet, raknat efter nettotonnage, oeh med fordelning efter byggnadsmaterial och álder, lamnas foljande uppgifter:

17 9 Teräs tai rauta Stäi eller järn Puu Trä Yhteensä Summa alle 20 v. under 20 är 20 v. tai yli 20 är eller däröver.alle 20 v. under 20 är 20 v. tai yli 20 är eller däröver alle 20 v. under20 är 20 v. ta i yli 20 är eller däröver ikään katsomatta oavsett älder Höyryaluksia Angfartyg Moottorialuksia Motonartyg Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Prämar Kaikkiaan I allt Viimeiseen kaksikymmenvuotiskauteen kuuluvien höyry-, moottori- ja purjealusten keskimääräinen vetomäärä oli siten pienempi kuin aikaisempana ajanjaksona. Selvityksensä saa tämä seikka siitä, että suuremmat ja arvokkaammat alukset ovat käytännössä pidemmän ajan, Päinvastaista suhdetta osoittivat proomut. Kauppalaivastoni raha-arvo oli varustajain antamien tietojen mukaan käsiteltävänä olevan vuoden lopussa, 495,693,354 mk,. Vuoden 922 lopussa oli- vastaava raha-arvo 540,620,023 mk. Arvonvähen nys teki siten edelliseen vuoteen verraten noin 45 miljoonaa im k. Tämä vähennys koskee kaikkia alusryhmiä, lukuunottamatta proomuja, jotka osoittavat noin.5 miljoonan markan arvonlisäystä, ja on se seurauksena yleisestä tonniston hintojen laskusta, joka oli havaittavissa käsiteltävänä olevana vuonna. Kauppalaivaston raha-arvo sitten vuoden, 98 käy selville seura a vasta. taulusta: Ang-, motor- otíh segelfartygens, vilka tillhörde señaste tjuguärsperiod, genomsnittstonnage var sálunda mindre än under den tidigare Perioden. Förklaringen härtill ligger i att de större och värdefullare fartygen äro längre tid i bruk. Ett motsatt förhällanden visar sig i fraga om prämarna. HandelsiflO't'tans värde ut'gjiorde en-ligt av redama meddelade uppgifter vid reel ogör el seärets utigäng mk. Är 922 stieg motsvarande väirde tili mk. minsknin'gen utgjorde sä um da i föirhälliandie tili föregäende är c. 45 miilji. mk. Väirdenrinskningen, gern häniför sig tili samtliga fartygsgrupper med undantag av prämarna, som uppte en värdeökning av c. /2 milj. mk., bör tillskrivas detallmännia prisfall á tonnage som redogorelseäret gjoirde sig gällande. Handelsflottansi värde sedan är 98 l'ramgär ur följande sammanställning Smk. Fmk. Smk. Fmk. Smk. - Fmk. Smk. Fmk. Smk. Fmk. Smk. Fmk. Konella kulkevia aluksia Maskin drivna fartyg Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Prämar Smk. Fmk

18 20 Kauppalaivaston raha-arvo kutakin nett or ek isterit onnia kohti teki 074 mk. Täimä keskimääräinen arvo on kuitenkin harhaan viepä osaksi semvuoksi, että höyry- ja imo'ot.toria,lusten keskimääräinen arvo mettot onnia kohti huomattavassa määrin eroaa hruttotonmia kohti lasketusta arvosta, joka laskutapa olisi oikeampi. Osaksi proomut, jotka muodostavat 59. % koko tonnistosta ja joiden keskiarvo nettotonmia kohti oli 384 mk., mikä arvo likimääirin vastaa bruttotonnia-kohti laskettua arvoa, koska eroitua brutto- ja mettovetomääräni välillä proomuihin nähden suurin piirtein katsoen on verraten pieni, alentavat koko kauppalaivastoon nähden keskiarvoa. Jollei proomuja oteta lukuun, oli keskiarvo nettotaniuia kohti 2074 mk. H öyryjä moottori- sekä purjealusten keskiarvo niettetonnia kohti teki vast. 304 ja 580 mk. Vaikka koneella kulkevat alukset edustivat vain. 2.3 % koko meidän tonnistostamme, oli näiden alusten raha-arvo kuitenkin 69. (v. 902: 7.4) % kauppalaivaston koko arvosta. Tähän liitetty taulu näyttää, kuinka suuret olivat kauppalaivaston k iin n ityk set. Det. redovisade värdet för handelsfuutan utgjorde per nettoton 074 mk. If raga varande medelvärde äir dock missvisande dels därigenom, att medelvärdet för ang- ooh motorfartygen. beräknai per nettoton., i väsenitlig mán, avviker frän den beiräkning per bruttoton,, som voro den egentliga. Deis áter nedpressa pi lima rna, vilka utgjorde 59.i % av det totala redovisade tonmaget ooh vilkas.medelvärde per nettoton steg tili 384 mk, vilket värde i det- mälrmaste kan anises motsvara beräkniimgen per bruttoton, dá skillnaden mellan netto- och brnttodiräkíigheten i friaga om práimar i stort sett är mindre vesäutilig, medelvärdet för handemlottian, i dess helhet. Medräiknas icke pramarna utgjorde medelvärdet per n et totoni 2074 mik. Medelväirdet per net toton. för äng- ooh motor- samt segelfairtygen utgjorde resp. 304 mk ooh 580 mk. Oaktat de maskindrivna fartygen representeraide endast 2.3 % av hela várt nettotonmage, utgjorde dock dessa fartygs värde icke mindre an 69.i (ár 922: 7.4) % av handelsflottansi to tala värde. Nedanstäende tablä utvisar tili vilka belopp handelsflottan var intecknad. Vuoden alussa Vid ärets början... Höyryaluksia Ängfartyg Smk. Fmk. Vähennykset Minskning Moottorialuksia Motorfartyg Smk. Fmk. Purjealuksia Segelfartyg Smk. Fmk. Proomuja Prämar Smk. Fmk. Yhteensä Summa Smk. Fmk Lisäykset Ökning 7 2 3BO Vuoden lopussavid ärets s lu t Voidaan siis huomata noin 2j5 m iljoonan markan lisäys ja kohdistuu tämä oleellisesti proomuihin. Kun proomut melkein kokonaan kuuluvat suurille puutavarayhtiöille, voineen puheena ole- En öikninig av o. 2 /2 mi-lj. mk kan, säliunda iakttagas ooh hänförde sig deuna vesäntligen tili pramarna. Da prämarn.a tili övervägande del ägas av»tora trävarubolag, torde ifrägavarande stegring

19 2 van lisäyksen katsoa etupäässä johtuvan siitä, että proomujen kiinnityksiä on m. m. käytetty etumaksujen pankkitakauksille vakuudeksi. Kauppalaivaston käyttäm isestä puuttuvat tiedot 2:40 (vuonina 922: 64) aluksesta eli 4.8 %, yhteensä (vuonana ) tonnista,, joista 43 höyry- ja moottori aluksiav. 2 purjealuksia sekä 85 proomua. Niistä 4722 aluksesta, vetomäärältään rekisteritonnia, joista varustajat ovat tietoja antaneet, on kauppamerenkulkuun käytetty 4465 alusta, vetomäärältään nettotonnia. Seisomassa on ollut 257 alusta, vetomääirältään nettotonnia, siitä tonnia koneella kulkevia aluksia, 630 tonnia purjealuksia sekä 2)00 tonnia proomuja. Alempana esitetään taulu siitä, missä liikenteessä kauppalaivasto on vuonna 92i3 työskennellyt: delvis bora tillskrivas den omstandigtieten, att ifragavarande inteckningar tagits som sakerhet for av hankerna beviljad kredit. Angaenide anvandningen av handelsflottan saknas uppgifter om 240 (ar 022: 64) fartyg eliler 4.,s % med ett nettotonnage om (ar 922 : ) ton, dairav 43 ang- oeh motiorfartyg, 2 seglare samt 85 praamar. Av die far tyg om ton angaendie vilfca uppgifter av redanna foreligga, ha i handelisjofart anvants inalles om natltoton. Upplagda ha liegat 257 fant-yg om nettoton, darafv ton masfcindrivna fartyg, 6 30 ton segetifartyg samit 209 ton pramtonnage. Nedan medidelas en tabla over den art av sjofarit handelsflottan under ar 923'idlkat:. Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Prámar Yhteensä Summa Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar f> Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Seisoneet Upplagda Kaikkiaan I allt Vefomäärään nähden ulottui 36.2 (v. 922: 34,2) % koneella kulkevien aluksien matkoista kotimaan satama in välillä sekä mun osa, lukuunottamatta 2 alusta vetomäärältään tonnia, jotka ovat kulkeneet yksinomaan ulkomaan satamain välillä, Suomen ja ulkomaan satamain välillä. Sitä vastoin oli purjealusten vetomäärästä 46. (v. 922 : 39.2) % liikenteessä yksinomaan ulkomaan satamien välillä. Seisomassa oli kaikkiaan 6.6 % koko tonnistosta,, josta 3.2 (v. 922: 9.s)i % koneella kulkevien alusten koko veto- Ur tonniagesynpunkt seit sträckte sig 36.2 (á;r 922: 34-2)' % av de maskindrivna fartygens färder mellan inrikes hamnar samt äterstode, meid undantag av 2 fartyg om sammanlagt ton, som gátt enbart mellan utländska hamnar, mellan Finland och utlandet. Däremot var icke mindre än 46.i (är 922: 39.2) % av siegelfartygstonnaget i trafik enbart mellan u tländska hamnar. Upplagt var in a I Ies 6.0 % av totala tonmaget,, därav 3.2 (ar 922: 9.s) % av det maskindrivna tonnaget, 7.3 (ar 922 : 35)l % av sie'gelfartygs-

20 22 määrästä, 7.3 (v. 902: 35) % purjealusten vetomäärästä ja 7.7 (v. 922: 0.4) % proomujen, vetomääräistä. Tauloissa 59 annetaantietoja kauppalaivaston! ansaitsemista bruttorahdeista varustajain amtamain tietojen mukaan. Puheena olevat bruttotulot, jotka käsittävät tavara-, matkustaja^ posfinkuletus-, hinaus- ja. pelastus- sekä aikarahtausrabdit, nousivat miljoonaan markkaan. Vastaavat tulot vuonna 922 Olivat 375. miljoonaa markkaa. Vähennys on siten 5.7 %. Niin kuin taulu 7 tarkemmin osoittaa, on vähennys aiheutunut yksinomaan Suomen ja ulkomaan välisestä liikenteestä. Jos tarkastaa tilaa kansainvälisten irahtimarkkinain taustaa vastaan (kansainvälinen rahti-indeksi oli vuonina 900 keskimäärin 00, mutta vuonna 923 0, merkitsemällä vuoden 98 keskimääräiset rahdit 00:a), ja- ottaa, huomioon seikan, että liikenne Suomen ja ulkomaiden välillä on vähentynyt 05 tuhannesta. 9 tuhanteen nettotonniin, n äyttää rahtitulojen vähennys selitettävältä. Sen sijaan ovat rahtitulot yksinomaan ulkomaan sat a ma in välisestä liikenteestä suurin piirtein katsoen pysyneet samoina kuin vuonna 922 eli 48.5 miljoonaa markkana, seikka,, jonka osin selittää se, että tässä liikenteessä oleva tonnisto on lisääntynyt 80 tuhannesta 40 tuhanteen nettotonniin. Eri irahtilajille jakaantuivat tulot seuraavasti: tomnaget samt 7.7 (âr 922: 0.4) % av prâmama. I tab. 59 lammas uppgif ter «m av handelsflottam imförtjämta bruttofrakter enligt av mlarna meddelade uppgif-ter. Ifrägavarande bruttoimkomster, lnmefattande godsl'rakter. passage rare-, postbefordrings-, bogserings- ooh bärgnings-, samt tidsbefraktntings.avgifteir uppgick tili milj. mk. Motsvarande inkomsiter är 922 utgjorde 375. milj.. mk; en minskming pä ineinot 5.7 % bar ai Its A inträt-t. Sasom tab. 7 närmarc utvisar hä.nför si g denina mimskmimg' enibart. tili tratfiken meltan Finland ooh utlandet. Sett mot bakgrmndem av läget pâ dem intermatioîiella iraktmairknadem (imtermationella fraktindex för är 922 uppter medelsiffram 22, är 928 medeksi f fram 0, varvid 93 ars medelfrakter satt s lika med. 00) samt det förhällandet att det i trafik mellän Finland ooh utlandet insatta ton naget nedgâtt frän 05 tu sen till 9 tusen nettoton is-ynes frak tm i nskni ngen förklarlig. Däremot ha fraktinkomsterna av traf ikon- enbart mellan utländska hamna:r i stort sett, förbliivit dosa ruma soul âr 922 eller 48.5 milj. mk, nâgot sora delvis förkllaras av att det i ifrägavarande trafik 'insatta. tomnaget ökats frän 36 tason tili 40 tusen nettoton. Pä oilika slag av frakter fördelade sig imkomsten sälmnda : Matkustajain kuljetuksesta Passageraravgifter Postin kuljetuksesta Postbeiordringsavgifter Tavarain kuljetuksesta Godsfrakter Hinauksista ja pelastuksista Bogserings- och bärgningsavgifter Aikarahtauksessa ansaittuja rahteja Tidsbefraktningsavgifter Yhteensä Summa 000 mk % 000 mk % 000 mk % 000 mk % 000 mk % 000 mk % O.o O. o O O.o lo o.o O.o loo.o O.o O

21 23 Verratessa rahtien jakaantumista vuonna 99 ja 928 huomataan., että matkustajarahdit ovat suuresti lisääntyneet, kun taas aikairabtitulot ovat vähentyn e et...verrattuina vuoteen '9>22 on m atkustaja- ja tavararahtien osuus jonkun verran kasvanut, mutta m itään huomattavampaa. muutosta rahtien jakaantumisessa ei ole tapahtunut. Suomen ja ulkomaani välisestä liikenteestä saatujen rahtien jakaantuminen eri.maille käy selville seuraa vasta yh distelmästä. Vid en jámforelse mellan 'fraktfordeiningen 99 och 90)3 framtráder starkt passageraravgifternas okade Itiksom tidishetfraktniragsavgift.eir'nas miinskade andel i inikoms terna. Jam'fort med ár 922. liar passagerare- och god&frak ternas andel nágot fdrstarkts men ej nágon starkare fdrskjutuing i fraktfardelningen intratt. De irán tralfiken mellan. F.inland ooh utlandet harflutna frak ternas lordelning pá olika lánder framgár,ur foljande s amm a ns t áillnin g mk /o 000 mk % 000 mk /o 000 mk % 000 mk 7 Isobritannia Storbritannien Tanska Danmark Saksa Tyskland Ruotsi Sverige Belgia Belgien Alankomaat Nederländerna Ranska Frankrike Viro Estland Muut maat Övriga länder Yhteensä Summa loo.o loo.o loo.o loo.o Kuten vuonna 902 on myöskin vuonna 923 kaikista hruttorahdeista % tullut Iso-Britannian liikenteestä. Yleensä ei m itään m ainittavam paa muutosta olosuhteissa edelliseen, vuoteen verraten ole tapahtunut. Purjehdusajan pituudesta saadaan tietoja taulusta 0. Tästä käy selville, että 58.3 (v, 922: 48. i) % koneella kulkevasta tonnistosta, joka on liikennöinyt Suomen:ja ulkomaan välillä, on ollut liikenteessä koko vuoden. PurjealustonnIstosta, joka on liikennöinyt yksinomaan ulkomaan saltamaim välillä, on 56.4 (v. 92:2: 9.2) % purjehtinut vuoden ympäri. Sitä vastoin on. ainoastaan 0.9 (v 922: 3.9) % purjealustonnistosta, joka on liikennöinyt Suomen ja ulkomaiden välillä, helposti selitettävistä syistä, purjehtinut vuoden ympäri. M iehitys niissä aluksissa, joista on tietoja saatu, on ollut seuraava: Liksom är 922 Ihämför sig även, % av hela inikoms ten tili Storibritannien. Överhuvud Ihar nágon. nämmvärd förskjutuin g i förhällande tili föregäende ár (ioke inträtt. Angáende seglationstidens längd redogöres i tabell 0. Ur densamma framgár att 58.3 ( ár 922 : 48. i) % av det ui a skindrivna tonnage, ;sonn värit insaitlt i fart mellan Finland och utlandet, värit i gämg áret om. Av segelfartygstonnaget, som enbart gátt mellan utländska hammar, bar 55.4 (ár 900: 9.2)i % seglait hela áret, Däremot bar endast 0.9 (är 922: 3.9) % av segelfartygstonniaget, som värit insatt i trafik mellan Finland och utlandet, sasorn Iätt förklarligt är, seglat áret om. Bemanningen á de fartyg, angáende vilka uppgifter föreligga, uppgick tili:

22 24 Koneella kulke via aluksia Maskindrivna fartyg Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Prämar Yhteensä Summa Päälliköitä B efältiavare Peränneinä Styrmän... 6) Konemestareita ja koneenhoitajia Maskimmästare ooh m ask insk ötare 730, 730 Lämmittäjiä ja muuta henkilökuntaa Eldare ooh övrig maskmpersomal Muuta kansimiehistöä Övrig däckspersonal Muuta henkilökuntaa Övrig personal: miehiä maniig naisia kvinnlig Yhteensä Summa (77 329,049 Vuonna. Är Väestön jatkuva vähennys sitten vuoden 920 voidaan siten todeta. En fortsatt mimskmimg av manskapets numeräir sedän är 920 kan sälunda konstateras.

23 Résumé. La marine marchande de la Finlande, qui comprend des d un jaugeage de 9 tonneaux au moins,, employés pour le transport de marchand,ises ou de voyageurs, se composait à l,a fin de l année 923 du momhre suivant: V ap eu rs Navires à m oteu r, Voiliers Chalands Au cours de l'année la marine marchande a subit les changements suivants: Dim inution:, Navires péris ,, vendus à l étranger Par réoonstruction ou rejaugeage Navires condamnés ou démolis % Accroissement: \, N ombre ne^s Par nouvelle construction en, Finlande, Par acquis de l étranger Par reconstruction ou rejaugeage Par rapport aux lieux d origine les de la. flotte marchande, comptées par tonneaux, étaient peur 65 % originaires des villes. Par rapport au tonnage la marine marchande se répartissait comme suit: XT, net3 Navires de 999 ton,-. meaux Navires de tonneaux Navires de 500 tonmeux et au-dessus j9i Le tonnage moyen, des vapeurs était de 48, des à moteur de 35 et des à voiles de 50 tonneaux,. Les notices sur la valeur des de la marine marchande leurs courses, leurs frets brû'ts et leurs équipages se fondent sur les informations, que les armateurs sont obligés d,e donner chaque année. De telles informations ont été données en 92,3 concernant d un tonnage total de tonneaux. Selon ces informations la valeur de la flotte marchande était à la fin de l année de imarcs finnois, laquelle somme, répartie sur les divers grouppes de, se divisait comme suit: Valeur Fmk. Navires à force m o tr ic e, Voiliers C halands H erenkulku v

24 26 Au cours de ranimée 4465, comprenant tonneaux, étaient en service, tandis que 257, comprenut tonneaux, étaient désarmés. 839 des, qui étaient en service et comprenaient tonneaux, exerçaient la navigation internationale et 426 de tonneaux, la navigation intérieure. Les équipages comprenaiemit 049 personnes dont 78 f e rni mes -.s er v a nte s. Las frets bruts die Ha marine marchande finlandaise se montaient en 923 à marcs finnois (voir table 7).

25 TAU LUSTO TABELLER TABLEAUX

26 ! Taulu. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suu* Tab.. Handelsflottans îartyg ora 9 nettoregister- Tabl.. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant \ 2 3 Höyryaluksia Ängtartyg Vapeurs Rauta ja teräs Jäm och stäl ' Netto ton Puu Trä j Moottorialuksia Motorfartyg Navires d moteur '< Rauta ja teräs Jäm och stäl F er et acier Puu Trä i li Vuoden alussa Vid árets början A u début de Vannée Vähennys: Minskning: Diminution: 2I haaksirikkoutuneet genom förolyc- * kande péris i9o; 3i ulkomaalle myydyt genom ôvergâng till utlandet vendusà Vétrani ger ; i uudestaan rakennetut tai mitatut! genom förbyggnad eller ommätning par reconstruction ou rejaugeage.. hylyksi tuomitut tai poistetut genom kondemnering eller slopning navii res condamnés ou démolis «; Yhteensä Sumnia Lisäys: Ökning: Accroissement 7 valtakunnassa rakennetut genom nybyggnad inom riket par nouvelle ! frän utlandet par acquis de Vétrang construction en Finlande... ulkomailta ostetut genom förvärv i I 9 uudestaan rakennetut tai mitatut j genom förbyggnad eller ommätning par reconstruction ou rejaugeage Yhteensä Summa i ruiset ja sitä suuremmat alukset vuoden 923 alussa ja lopussa, ton och däröver vid början och slutet av är tonneaux et au- dessus au début et à la fin de Vannée 923. Purjealuksia Segelfartyg Voiliers R a u ta ja terä s J ä m och stäl P u u T rä i P room uja P räm ar Chalands H a u ta ja teräs J ä m och stäl Puu T rä H a u ta ja terä s J ä m och stäl N etto to n Y hteensä Sum m a ; P uu T rä H a u ta, terä s ja puu J ä m, stäl o. trä Fer, acier et bois 9 0 i l l _ _ _ 420 _ 3 _ 483 _ Vuoden lopussa - r Vid árets slut  la jin de Vannée ; ! «

27 4 5 Taulu 2. Kauppalaivastoon kuuluvien 9 nettorekisteritonpin suuruisten ja sitä Tab. 2. et ocli dräktigheten av handelsflottan tillhöriga fartyg om Tahi. 2. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonnesuurempien aluksien luku javetomäärä, jaettuina kotipaikan mukaan vuoden 923 lopussa. 9 nettoregisterton och däröver, îôrdelade eîter liemort vid 923 ärs slut. aux et au- dessus, classés par lieu d origine à la fin de Vannée 923. Aluksien kotipaikka Fartygens hemort Lieu d*origine des Höyryaluksia Angfartyg Vapeurs Hauta ja teräs Jäm och stäl { j Puu Trä Bais ' Ñettoton Moottorialuksia Motorfartyg Navires c moteur Rauta ja teräs Jä m och stäl ' ^ Puu Trä P urjealuksia Segelfartyg Voiliers R a u ta ja terä s i J ä m och stäl P uu T rä! P room uja P räm ar Chalands R a u ta ja terä s J ä r n och stäl P uu T rä H a u ta ja teräs J ä r n och stäl! \ Y hteensä Summa P uu T rä H a u ta, terä s ja puu J ä r n, stäl o. trä Fer, acier et bois S Oulun lääni Uleâborgs Iän Tornio Torneâ Alatornio N edertorneâ... 3 K em i maal. landsk... 5 S im o Oulu Uleäborg , 32 7 li Ijo... 8 Raahe Brahestad Kalajoki Kajaani Kajana «. Paltamo... _ 2 Yhteensä Summa l , ; ! ! i ' 2 Vaasan lääni Vasa Iän 3 Gamlalcarleby Kokkola landsk. maal Himanka H im ango Jakobstad Pietarsaari Larsmo Luoto... 8 Nykarleby Uusikaarlepyy... 9 Maksmo M aksamaa Vörä V ö y ri... _ 2 Vaasa Vasa Kvevlaks Koivulahti Solv Sulva Malaks Maalahti... _. _ 9 25 Petalaks Petolahti... _ 9 26 Kasko - - K askinen _ 2 27 Korsnäs Korsnääsi Närpes-N ärpiö Kristinestad Kristiinankaup Sideby S iipyy... _ - 3 Jyväskylä maal. landsk Laukaa L aukas Äänekoski..., Toivakka... V 36 Konginkangas Keuruu, Viitasaari _ 39 Ähtäri E tseri Virrat Virdois... 4 Yhteensä Summa ' _ : ,

28 i 6 7 Taulu 2. (Jatk.) Tab. 2. (Forts.) A luksien kotipaikka F artygens h em ort L ù u drongine des natires H öyryaluksia A ngfartyg Vapeurs H a u ta ja te rä s J a r a och stäl! \ P uu T rä Moottorialuksia M otorfartyg! Navires à moteur. j R a u ta ja teräs J ä m och stäl P u u Trä B ois P urjealuksia Segelfartyg Voiliers R a u ta ja terä s Jä r n och stäl Nom bre n ia, j P u u T rä n ia i P room uja P räm ar Chalands H a u ta ja terä s J ä r n och stäl Nom bre n ia \ Nom bre P u u Trä, R a u ta ja teräs Järn och stäl A n tal N ombre n ia ; Y h teen sä Summ a A n tal N ombre P u u Trä N etto to n n ia R au ta, te rä s ja puu J ä r n, s tä l 0«trä Fer, acier et bois N ombre N etto to n n ia., Turun ja Porin lääni Äbo och, Björneborgs Iän i i 42 j Pori Björneborg : maal. a a l. landsk... ], 44 Merikarvia Sastma ola... o. 45 Rauma R aum o , 46 maal. landsk L u v ia... _ 5, 48j Eura...! 49 j Säkylä... _ i 50 Eurajoki E uraaniinne... a n n -- V 5 Uusikaupunki-N Nystad... d : 52 P y h ääran r a ta... i 53 P yhämh ä m aa... a. - -! 54 Lokalahti Lokalaks... L o k a k... -» 55 Taivassalo Tövsala j 56 Kustavi K Gustavs... s InI n iö i ö... _. ; ; 58 Naantali Nddendcd... Nddendal i 59 Askainen Villnäs.... ; j 60 Turku Äbo Rymättylä R Rimito ito Piikkiö P iki k is.... :! 63 Pargas Parainen Sauvo Sagu Salo... : 66 Angelniemi K im ito K e m iö ' 68 Dragsfjärd Västanfjärd... V ' v F in b y! Hitis Hiittinen H H,i 72 Nagu Nauvo... : outskari Houtskär H o u a r. j 74 Korpo K orppoo... o p o o Hämeenkyrö Tavastkyrö... T a v a y 32,! Yhteensä Summa : : i ! l! ; l i i! sl HO: i : : , 3j ! ! j : ! / : c* oo Landskapet Äland Ahvenanmaan maakunta 77 Mariehamn Maarianhamina... _ ' 78 Eckerö....._. 79 Hammarland... 35! j 80 Finström G e tta a... _ SaJtvik... a J Sund u n d...! 84 JoJ o m ala... a! 85 Lemland.... : 86 Lumparland... i i 69 5: : ! : ! i i ! « f 86

29 8 9 Taulu 3. (Jatk.) Tab. 3. (Forts.), Aluksien kotipaikka Fartygens heraort Lieu d'origine des H öyryaluksia A ngfartyg Vapeurs H a u ta ja teräs J ä rn och stäl Puu T rä nels M oottorialuksia M otorfartyg Navires à moteur R au ta ja teräs J ä m och stäl * Puu T rä P urjealuksia Segelfartyg Voiliers R a u ta ja teräs J ä m och stäl P uu T rä P room uja P räm ar Chalands R au ta ja teräs J ä rn och stäl Puu Trä i j H auta ja teräs J ä m och stäl Y h teen sä Summa P u u T rä H a u ta,te rä s ja puu Jä rn, stäl o. trä Fer, ader et bois ! 87 Föglö...> i 88 Kökar... ' Värdö Kumlinge Kumlinki ! 9 j Sottunga B rrändö Yhteensä Summa Uudenmaan lääni Nylands Iän Hangö H anko Bromarv... i ^ I 96 Tenala Tenhola... j 97 Ekenäs Tammisaari...! I 98 Pojo P o h ja... : 99 Karis Karja Snappertuna... n a p p n a... 0 l o i Inga I n g a Inkoo -Inkoo : Helsinki Helsingfors... <> O !03 K yrkslätt slätt Kirkkonummi k o n u m m i Esbo Espoo Sibbo Sipoo i : Borgä Boraá Porvoo j 07 landsk. m aal : Lovisa Loviisa Perna Pernaja... n0 o Strömfors Ruotsinpyhtää... u p yhtää... m Iitti Itis... 2 Yhteensä Summa , ; l o i ] _ 70 70( : , : , 255; m _ Wiipurin lääni Viborgs Iän 3 K o tka... H ! K ym i K y m m e n e Pvhtää P y h ä -P Pyttis y Suursaari Hogland ; Hamina Fredrikshamn Vehkalahti Veckelaks... ela k s... 9, Virolahti ti-vederlaks Vederlaks Wiipuri iipuri Viborg maal. a a landsk Säkkijärvi ! Nuijamaa aa Johannes St. Johannes Koivisto Björkö... r ö ! Kuolem ajärvi aiärvi Uusikirkko N yykyrka... k y a ! Lavansaari ; Seiskari Seitskär Antrea St. Andrese æ... f 3; Muolaa M uolaa-mohla Mohla lis ( ; 086 U s ( ) U :» : Í ! : ; Merenkulku v

30 i Taulu 2.!. (Jatk.'i Aluksien kotipaikka Fartygens hemort Lieu d'origine des ' Höyryaluksia Angfartyg Vapeurs Hauta ja teräs Järn och stäl \ 0 Puu Trä Moottorialuksia Motorfartyg! Navires à moteur Rauta ja teräs Jäm och stäl Puu Trä i ! 32. _ Käkisalmi Kexholm _ 33 H iit o la '.j 34 K urkijoki K ro n o b o r g _ 35 Sakkola Vuoksela... ' Sortavala Sordavala maal. landsk P a rik k a la Jaakkim a J a k im v a r a Im pilahti Impilaks... a P itk ä ra n ta Salmi Salmis...; S u o jä r v i Lappeenranta Villmanstrand a Taipalsaari Lappee L ap pvesi Joutseno Ruokolahti R u o k o la k s Savitaipale Suom enniemi L uum äki Yhteensä Sum m a Kuopion lääni Kuopio Iän 54 Iisalmi m aal. landsk K iu r u v e si L ap inlahti...:... 25! 58 Kuopio : m aal. landsk ; 60 N i l s i ä I _ 6 M aaninka Pielavesi ; 59, 63i K arttula... _ 64 Saonenjoki... 2 i _. 65 R a u ta la m p i Leppävirta ! 67 : V eh m ersalm i i68 Joensuu ; 2 7Í i 69 Pielisjärvi...! 70 Liperi L ib e lit s K o n tio la h ti... i ~ 72 Yhteensä Summa Totai Mikkelin lääni St. Michels Iän 73 Savonlinna Nyslott i l 74 Joroinen Jorois... 77! 75 H e in ä v e s i ; K angaslam pi......! ( 603 ; 77' K erim ä k i... \...! 3 37 É ; P urjealuksia Segelfartyg Voiliers R a u ta ja terä s J ä m och stäl : j, P u u - Trä Proom uja P räm ar Chalands R a u ta ja teräs J ä r n och stäl N etto to n P u u T rä N etto to n K a n ta ja teräs J ä m och stäl j Y h teensä Summ a Puu T rä H auta, terä s ja puu Jä rn, stäl o. trä Fer, acier et bois ' iá ' i _ _ Tab. 2. (Forts.) » ! i I ( 77 j j

31 2 3 Taulu 3. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort Licu iforigine des namres Höyryaluksia Angfartyg Vapeurs Rauta ja teräs Järn och stäl Per et acier ; ; j ; i Puu Trä n Moottorialuksia Motorfartyg Navires à moteur Rauta ja teräs Järn och stäl j \ Puu Trä S Rantasalmi _ 22 7S: i Sääminki Säminge is 80 o Sulkava Juva Jockas... J o c k a s Puumala Mikkeli St. Michel...] maal. maal. landsk j Anttola A «R istiina K r is tin a Kangasniemi...'... a i...' Hirvensalmi i Haukivuori Heinola * 9 maal. landsk Sysm ä Yhteensä Summa \ Hämeen lääni Tavastehus Iän 94 Lahti - - Lahtis Hollola... H o la Asikkala Padasjoki... P a d a k i Kuhmoinen K Kuhmois Jämsä Korpilahti Korpilaks... ilaks... _ 20 Hämeenlinna Tavastehus Sääksmäki... ä ä ä k i Hauho Pälkäne Luopioinen Luopiois... L u o p is Längelmäki... ä i Tampere Tammerfors Ylöjärvi Y r v i Pirkkala Birkala Kuru Ruovesi Vilppula Filpula... la i3i Yhteensä Summa ; Kaikkiaan I allt Grande total Purjealuksia Segelfartyg V oiliers Rauta ja teräs Järn och stäl Ter et acier Puu trä i i Proomuja Prämar Chalands Rauta ja teräs Järn och stäl Netto ton Puu Trä Rauta ja teräs Järn ocli stäl Yhteensä Summa Pira Trä Rauta, teräs ja puu Järn, stäl o. trä Fer, acier et bois (Forts.) _ H78 : :79' ! ! : ; { --- _ j, : _ ] I Tab. 3. ' ' Í ! ! ; ! : ' «87 24

32 \ 4 Taulu 3. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja Tab. 3. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och Tabl. 3. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonnesitä suuremmat alukset, jaettuina rakennuspaikan mukaan vuoden 923 lopussa, däröver, fördelade efter byggnadsort vid 923 ärs slut. aux et au- dessus, classés par lieu de construction à la fin de l année Aluksien rakennuspaikka F artygens byggnadsort Lieu de construetion des H öyryaluksia A ngfartyg Vapeurs R a u ta ja terä s J ä m och stäl ; Netto tonnia P uu T rä Netto tonnia Netto to n neis M oottorialuksia M otorfartyg N avires o moteur. R a u ta ja te rä s J ä m och stäl. Netto tonnia P u u T rä Netto tonnia Netto ton Purjealuksia Segelfartyg Voiliers Rauta ja teräs Jäm och stäl Siquioft l«piy min*! spu xnmuiiojj u o m ^ N «luuom ^ax Puu Trä sxqiuotf muy nunq; spu xnvduuojj u o m ^ N «uracrçowox Proom uja P räm ar Chalands Rauta ja teräs Jäm och stäl j sxqtuoy muy n^nr[ spu xmoduuoj uoqowk uiuuom ^N 9J.qwofi muy n3[n'i Puu Trä spu xnmuuojj uom i^n uiuuom ^ex Rauta ja teräs Järn och stäl 9J.qUtOft muy Il3l nt spu xnmuuojj uom i^n «inuom^gx Y h tee n sä Sum m a T o ta l. Puu Trä Qj,qmoF[ m uy nvjn^i!spu xnmuuojj i u o m ^ N R au ta, te rä s ja puu J ä r n, s tä lo. tr ä Fer, acier et bois vjtqmoft muy rainn spu xnvouuojj uom ^ox UTUUOm^GX Oulun lääni. Uleäborgs Iän. Tornio Torneä... _ ' _ 2 K em i... 3 Oulu Uleaborg Raahe Brahestad Kajaani R a ja n a Alatornio Nedertorneä... 7 Kemin maal. Kemi landsk... _ -- a. 8 Sim o li I jo... _.. 0 Kalajoki... _ Muualla maaseudulla Övrig landsbygd 32 2 Yhteensä Summa Vaasan lääni. Vasa Iän. 3 Jakobstad Pietarsaari... 4 Vaasa V asa _ Kristinestad Kristiinankaup... 6 Muissa kaupungeissa Övriga städer Himanka H im ango Larsmo L uoto... _ Sideby Siipyy Jyväskylän maal. Jyväskylä landsk Laukaa L aukas...» Äänekoski... _ - _ 2 _ 23 Toivakka Viitasaari Ähtäri Etseri Muualla maaseudulla Övrig landsbygd Yhteensä Summa Turun ja Porin lääni. Äbo och Björneborgs Iän. 28 Pori Björneborq...: Rauma R aum o Uusikaupunki N ystad Turku Äbo Muissa kaupungeissa Övriga städer 33 Porin maal. Björneborgs landsk Merikarvia Sastm ola Pargas Parainen Halikko Haliko Kimito Kemiö Nagu N auvo HämeenkyröTavastkyrö Muualla maaseudulla övrig landsbygd Yhteensä Summa l ' i _ f> j ! li; _ ! ! r ! T I

33 6 7 Taulu 3. (Jatk.) Tab. 3. (Forts.) H öyryaluksia A ngfartyg Vapeur8 M oottorialuksia M otorfartyg Navires à moteur. Purjealuksia Segelfartyg Voiliers P room uja P räm ar Chalands Y hteensä Summa 42 Aluksien rakennuspaikka F artygens byggnadsort Lieu de comtruction des Landskapet Aland Ahvenanmaan maakunta Mariehamn Maarianhamina... R au ta ja terä s J ä m och stäl j,, Puu Trä \. j R a u ta ja te rä s Jä r n och stäl 6. \ Puu Trä! ^ Finström... _ ; G e t a... ' _ 45 S a lt v ik... _ 2 33 i 46 Muualla maaseudulla Övrig landsbygd : Y hteensä Summa ; Uudenmaan lääni. Nylands Iän. Helsinki Helsingfors ' Borgä Porvoo Lovisa Loviisa Muissa kaupungeissa Övriga städer... j Tenala Tenhola... ; 53 Sibbo S ip o o... _ ' Borgä landsk. Porvoon maal...! 7 55 Perna Pernaja...! 56 Strömfors R u o tsin p y h tä ä..., ; 57 Muualla maaseudulla Övrig landsbygd _ ' 58 Yhteensä Summa ; 2 50 Wiipurin lääni. Viborgs Iän. # 59 Kotka... 60: W iipuri Viborq Lappeenranta Villmanstrand Muissa kaupungeissa Övriga städer K ym i Kymmene P yhtää P yttis... i 65 Vehkalahti V eck e la k s... a ; Virolahti V ed erlak s.....! i W iipurin maal. Viborgs landsk i Säkkijärvi ; i Johannes St. J o h a n n es , 70 7! K uolem ajärvi _ 6! 72 Uusikirkko N y k y r k a... - ; 73 Lavansaari Antrea St. A n d reae... -! 75 Muolaa M ohla... - ; 76 Sortavalan maal. Sordavala landsk... i 2 - n P arik k ala... -! 78 Im pilahti Impilaks... i Salmi Salmis..., i - - i 80 Taipalsaari Lappee L a p p v e si Joutseno... j 83 ; Ruokolahti R u okolak s... z! z _ 84 Muualla m aaseudulla Övrig landsbygd i i! 3 24 i Yhteensä Summa! 2 i l l i i i - - : 30 ; R a u ta ja teräs J ä r n och stäl A n tal n ia A n tal P u u Trä n ia H a u ta ja teräs J ä m och stäl A n tal n ia. A n tal P u u Trä N etto to n n ia H a u ta ja terä s J ä r n och stäl A n tal n ia A n tal P uu Trä n ia H auta, te rä s ja puu J ä r n, s tä lo. trä Fer, acier et bois A n tal N etto to n n ia N etto to n / _ _ 0 46 _ _ _ _ _ _ _ _ _. _ _ ! Merenkulku v

34 8 9 Taulu 3. (Jatk.) A luksien rakennuspaikka F artygens byggnadsort Lieit deconstructiondes Höyryaluksia Angfartyg Vapeurs Hauta ja teräs Järn och stäl i l Netto ton i P u u T rä Netto ton Moottorialuksia Motorfartyg Naviresàmoteur. Rauta ja teräs Järn och stäl Netto ton P u u T rä neis Kuopion lääni. Kuopio Iän. 86 Iisalm i K uopio Joensuu Nurmes Kuopion maal. Kuopio landsk Suonenjoki Leppävirta Pielisjärvi Kontiolahti Muualla maaseudulla Övrig landsbygd Yhteensä Summa Mikkelin lääni. St. Michels Iän. 97 Savonlinna Nyslott _ 98 Muissa kaupungeissa Ömiga städer « Enonkoski Rantasalmi Sääminki Säminge Sulkava Juva Jo ck as U Puumala Mikkelin maal. St. Michels landsk A nttola Ristiina K ristina Kangasniemi... 0 Hirvensalmi Muualla maaseudulla övrig landsbygd Yhteensä Summa Hämeen lääni. Tavastehus Iän. 3 Lahti Lahtis _ Tampere Tammerfors Muissa kaupungeissa Övriga städer H ollola Asikkala... 8 Padasjoki... 9 Kuhmoinen K uhm ois Jäm sä..."... 2 Sääksmäki Pälkäne Teisko... 2 Pirkkala Birkala K u ru Ruovesi Vilppula Filpula Muualla maaseudulla Övrig landsbygd - 29 Yhteensä Summa ! Tuntematon Okänd 7 39! Purjealuksia Segelfartyg Voiliers R a u ta ja te rä s J ä m och stäl F er et acier A n tal A n tal P u u T rä n ia P ro o m u ja P räm ar Chalands R au ta ja te rä s J ä m och stäl! I i P u u T rä! H a u ta ja terä s J ä m och stäl A n tal n ia n ets, Y hteensä Summa A n tal P u u Trä N etto to n n ia R au ta, te r äs j a pu u J ä r n, stäl o. trä Fer, acier et bois l i M I I i A n tal N etto to n n ia I I I I I I I I I I U l o U I l I I I I I I I I I I Tab. 3. ' (Forts.) ! ! ]

35 2 0 2 Taulu 3. (Jatk.) lob. 3. (Foils. H öyryaluksia Angfartyg Vapeurs M oottorialuksia M otorfartyg N avires à moteur Purjealuksia Segelfartyg Voiliers P room uja P ràm ar Chalands Y hteensä Summa Aluksien rakennuspaikka Fartygens byggnadsort Liea de construction des R a u ta ja teräs J ä rn och stâl P uu Trä R au ta ja teräs J ä r n och stâl Jjiiku A ntal Netto ton P uu T rä i 8 9 R a u ta ja teräs J ä r n och stäl Fer el acier i i P uu T rä ' j R a u ta ja teräs Jä r n och stâl Anfcal j! j j P uu T rä Netto ton R au ta ja teräs J ä m och stâl : P uu T rä R au ta,teräs ja puu Jä rn, stäl o. trä Fer, acier et bois 0 a Netto ton 3 Ruotsi Sverige ! Norja N orge Tanska Danmark Iso-Britannia Storbritannien Alankomaat Nederlandeina... fi Saksa Tyskland Ranska Frankrike Latvia L ettland... _ Viro Estland... _ Venäjä Ryssland Amerikan Yhdysvallat Amerikas För. Stat... _ 42 Yhteensä Summa TQtal Kaikkiaan I allt Grande total i

36 Taulu 4. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä Tab. 4. Handelsflottans îartyg om 9 nettoregisterton och där- Tabl. 4. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux et H öyryaluksia Ä ngfartyg Vapeurs E a u ta ja terä s J ä m och stàl P u u T rä M oottorialuksia M otorfartyg Navires à moteur. E a u ta ja terä s J ä r n och stàl ' P u u Trä Suuruus luokka Dräktighets grupp Catégorie de tonnage in o ly 4y N etto to n n ia » > »» »» »» »» »» , » » ja sen yli - och däröver- et au- dessus II II \ Yhteensä Summa Ikä. Âlder. L âge. Alle v. Under â rau- dessous d un an v., aile 5 v. âr, under 5 âr. Un an, au-dessous de 5 ans y. an âr ' » i>» »»» '8 2030»» s> »»» »»» »»» i 23 Yhteensä Summa suuremmat alukset, jaettuina vetomäärän ja ijän mukaan vuoden 923 lopussa, över, îôrdelade eîter dräktighet och àlder vid 923 àrs slut. au- dessus, classés par tonnage et l âge des à la fin de l année 923. Purjealuksia S egelfartyg Voiliers R a u t a ja te rä s J ä r n och stàl Fer et aeier P u u T rä P ro o m u ja P râm ar Chalands R a u ta ja terä s J ä r n och stàl N etto to n n ia P u u T rä N etto to n n ia R a u ta ja terä s J ä r n och stàl! Y hteensä Summa P uu T rä n ia R a u ta, te rä s ja puu J ä r n, stà l o. trä Fer, acier et bois 0 i l N etto to n n ia _ ' Sù !

37 24 25 Aluksien kotipaikka. Fartygens hemort. L ie u d origine des. Taulu 5. Yleiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin brutto- rahteihin vuonna 923 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Tab. 5. Översikt av handelsîlottans värde och intjänta brutto-! frakter är 923, enligt därom îràn redare lämnade uppgiîter. Tabl. o. Valeur des de la marine marchande finlandaise et \ les bénéfices des frets bruts en 923 selon les indications de$ armateurs. 2 3 Suomen satam iin välillä Hellan finska hamnar E ntre les ports finlandais Raha-arvo L a valeur des Smk. Fmk. 4 Bruttorahteja Bruttofrakter Smk. Fmk. 5 Suomen ja ulkomaan välillä M ellan Finland och utlandet Entre Finlande et l étranger Raha-arvo La valeur des Smk. Fmk. Bruttorahteja Bruttofrakter F rêts bruts Smk. Fmk. I i Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Entre les ports étrangers Raha-arvo L a valeur des Smk. Fmk. Bruttorahteja Bruttofrakter Smk. Fmk. Seisoneet Upplagda Désarmés T onneaux Raha-arvo La valeur des Smk. Fmk i i j Nettotnnnia Yhteensä Summa Oulun lääni. Uleäborgs Iän. Tornio Torneä : a Alatomio Nedertorneä : : :» : Kemi ,000: i» maal. landsk : Sim o... 29; : ! 5 6 Oulu Uleäborg : : V Il Ijo : _ Raahe Brahestad : K alajoki : : Kajaani Kajana : : Paltamo : i Yhteensä Summa : : : : Vaasan lääni. Vasa Iän. 3 Gamlakarkby Kokkola : : 29 87: : : _ 3 4 Himanka Him ango :.., _ 4 5 Jakobstad Pietarsaari : : :. 24 3: : iö! 6 Larsmo L u o to...' : 5 500: _ 6 7 Maksmo Maksamaa : Vörä Vöyri ! 8 9 Vaasa Vasa : : : : : _ l 9 2U Kvevlaks Koivulahti : _ 20 2 Solv Sulva : _ 2 22 Malaks M aalahti : _ i Petalaks Petolahti : _ Kaskö Kaskinen : _ Korsnäs K ersnääsi : _ Kristinestad Knstiinankaup : : _ Sideby Siipyy : _ Jyväskylä : : _ 28 29» maal. landsk : : _ Äänekoski : : _ 30 3 Konginkangas : Keuruu : V iitasaari : Ähtäri E tseri : _ _ Virrat Virdois : _ Yhteensä Summa : : : : : _ GO ) * O Turun ja Porin lääni. Aho och Pmrneborgs Iän. 37 Pori Bjmieborg : : : : 37 38» maal. landsk : Merikarvia Sastmola : _ Rauma Raumo : : : 4 660: «maal. landsk : L u v ia : : : : Eur a : T o ta l Raha-arvo La valeur des Smk. Fmk. 9 Bruttorahteja Bruttofrakter Frets bruts Smk. Fmk. Merenkulku v i

38 26 27 Taulu 5. (Jatk.) Tab. 5. (Forts.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort Lieu d'origine des.! 2 Suomen satumain välillä Mellan finska hamnar Entre les ports finlandais Raha-arvo Netto- ; tonnia i La valeur des j Smk. Fmk. 3 4 Bruttorahteja Bruttofrakter Smk. Fmk. 5 Antai nels Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Entre Finlande et l étranger Raha-arvo La valeur des Smk. Fmk. : Bruttorahteja Bruttofrakter Smk. Fmk. 6 7! 8 9 A n tal U lkom aan satum ain välillä Mellan utländska hamnar Entre les ports étrangers V ärde La valeur des Smk. Fm k. S m k Fm k. A n tal Seisoneet U pplagda Desarmés N etto - tonnia La valeur de s Smk. Fm k. A n tal N etto to n nels Y hteensä Sum m a V ärde La valeur de s Smk. Fm k. Smk. Fm k Säkylä : 0 400: 44 Euraj oki Euraäminne Uusikaupunki Nystad : : : - 46 P y h äranta : : - 47 Pyhämaa : : 48 A hlainen Taivassalo T övsala : Kustavi G ustavs « : : : - 5 I n iö : N aantali N d d en d a l : Turku Ä b o : : : - 54 Rymättylä Rimito : : 29 36: - 55 Piikkiö Pikis : Perniö B jernä Pargas Parainen : : : - 58 Sauvo Sagu : Salo : : - 60 Angelniemi : - 6 Kimito Kemiö : : - 62 D ragsfjärd : : - 63 V ästanfjärd : : - 64 F in b v : :- 65 Hitis Hiittinen : Nagu Nauvo : : - 67 Houtskär H outskari : : - 68 Korpo Korppoo : Hämeenkyrö Tavastkyrö : Yhteensä Summa : : : : _ : : : : 45 « : : : _ : : 49 8 Ö : : : ? : : : : : 54 # : : : : : 7 000: : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 70 Landskapet Äland Ahvenanmaan m aakunta 7 Mariehamn Maarianhamina : : - 72 E ckerö ' : : - 73 Hammarland : - 74 Finström : - 75 G e ta : - 76 S altvik... fi : : - 77 Sund : Jom ala... i : - 79 Lemland : - 80 Lumparland : F ö g lö...? : : - 82 Kökar : : - 83 V ardö C : - 84 Kumlinge Kumlinki... _ : - 85 S ottunga : - 86 Brändö : -! 87 Yhteensä Summa! 5 398! : : : : : : : : : : : : 40 ' : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 87

39 28 29 Taulu 5. (Jatk.) Tab. o. (Forts). Aluksien kotipaikka. Fartygens hemort. Lieu d'origine des Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Entre les ports finlandais Raha-arvo La valeur des Smk. Fmk. 4 Bruttorahteja Bruttofrakter Frets bruts Smk. Fmk. 5 6 Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Entre Finlande et l étranger 7 Raha-arvo La valeur des Smk. Fmk. 8 Bruttorahteja Bruttofrakter Smk. Fmk. 9 U lkom aan satam ain välillä M ellan utländska ham nar Entre les ports étrangers La valeur des narires Smk. Fm k. 0 2 Smk. Fm k. 3 Seisoneet U pplagda Desarmés j j V ärde La valeur des Smk. Fm k. Y hteensä Sum m a La valeur des Smk. Fm k. Smk. Fm k Uudenmaan lääni. Nylands Iän. 89 Hangö Hanko : : - 90 Tenala Tenhola... f> Ekenäs Tammisaari ! 92 maal. landsk ' 93 Pojo P o h ja Snappertuna Helsinki Helsingfors : : - 96 Kyrkslätt Kirkkonummi _ 97 Sibbo Sipoo Borgä Porvoo : : - 99» landsk. maal : : - 00 I.ovisa Loviisa Perna-P ern aja Strömfors Ruotsinpyhtää Iitti I ti s _ 04 Yhteensä Summa : :- Wiipurin lääni. Viborgs Iän. 05 K o tka : : - 06 Kymi Kymmene : :- 07 Pyhtää Pyttis Suursaari Hogland : 3 800: - 09 Hamina Fredrikshamn : 65 32: - 0 Vehkalahti Veckelaks : 39 40: - Virolahti Vederlaks : 3 000:- 2 Wiipuri Viborq : : - 3» maal. landsk Säkkijärvi : :- 5 Nuijamaa Johannes St. Johannes Koivisto Björkö : : - 8 Kuolem ajärvi Uusikirkko Nykyrka _ Lavansaari : : - 2 Seiskari Seitskär : : - 22 Antrea St. Andreæ Muola M ohla Käkisalmi Kexholm _ 25 H iito la Kurkijoki Kronoborg S akkola Vuoksela » Sortavala Sordavala o maal. landsk _. 3 Parikkala ! Jaakkima Jakim vara ! _ 33 Impilahti Im pilaks P itk äran ta... S C S Salmi Salmis i _ 36 Värtsilä ! 3 400!37 Suojärvi I Lappeenranta V illmanstrand : : : _ : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : _ _ _ : : _... _ _ : : _ : _ : : _ _ : _ : _ : : i -i \ :

40 30 3 Taulu 5. (Jatk.) Tab. o. (Forts.) Aluksien kotipaikka. Fartygens hemort. Lieu d'origine des 2 3 Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Entre les ports finlandais Raha-arvo La valeur des Smk. Fmk. 4 Bruttorahteja Bruttofrakter 8mk. Fmk. Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Entre Finlande et VCtranger Raha-arvo La valeur des Smk. Fmk. Bruttorahteja Bruttofrakter Smk. Fmk. 39 Taipalsaari Lappee Lappvesi Joutseno Ruokolahti Ruokolaks Savitaipale Suomenniemi Yhteensä Summa : : j. U lkom aan satam ain välillä Mellan u tlän d sk a ham n ar E ntre les ports étrangers N etto ton V ärde L a valeur des Smk. Fm k. Frets bruts Smk. Fm k. N ombre Seisoneet TJpplagda Desarmés N etto ton V ärde L a valeur des Smk. F m k. N etto ton Y hteensä Sum m a R aha-àrvo V ârde L a valeur des Smk. Fm k. B ruttofrakter Smk. Fm k _ : : 94 60: 39 _ : : : : : : : : : : : : : I l l : : : 45 4«Kuopion lääni. Kuopio Iän. Iisalm i N : : - 47 Kiuruvesi Lapinlahti K uopio : 37 69: - 50 N ilsiä M aaninka Pielavesi K a rttu la Suonenjoki Rautalampi «Leppävirta M uuruvesi _ 58 Vehmersalmi _ 59 Joensuu : 9300:- 6«Pielisjärvi Kontiolahti Yhteensä Summa : : - 63 Mikkelin lääni. St. Michels Iän. Savonlinna Nyslott : 76 82: - 64 Joroinen Jorois Enonkoski Heinävesi Kangaslampi K erim äki R antasalm i Sääminki Säminge Sulkava Juva Jockas Puumala Mikkeli St. Michel » maal. landsk Anttola Ristiina Kristina Kangasniemi Hirvensalmi Haukivuori Heinola » maalk. landsk Sysmä _ 84 Yhteensä Summa : 76 82: : : 46 _ : : 47 _. '_ : 0 000: 48 _ : : : 49 _ : : 50 _ : : 5 _ : 4328: 52 _ : : 53 _ : : : : : : : 56 _ : : 57 _ : : - 58 _ : : = 59 _ : : 60 _ : : : : : : : 63 _ : : 9 000: 64 _. _ U I : 5 000: : : : : 67 _ : : : 68 _ : : : : : : 70 _ : : 7 _ : : : 72 _. _ : 94 66: : : 74. _ : : : 75 _ : : : : : : : 86 00: : : : : : : : : : : 83 - _ : : : 84