FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK I B MERENKULKU SJÖFART MERILIIKENNE SUOMEN JA ULKOMAIDEN VÄLILLÄ SJÖFARTEN MELLAN FINLAND OCH U TLA N D E T VUO NNA ÅR

Transkriptio

1 S U O M E N V IR A L L IN E N TILA STO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK I B MERENKULKU SJÖFART MERILIIKENNE SUOMEN JA ULKOMAIDEN VÄLILLÄ SJÖFARTEN MELLAN FINLAND OCH U TLA N D E T VUO NNA ÅR 95 UUSI SARJA NY SERIE 8 b. H E L S IN K I 96 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

2 Sisällys: Innehåll: Table des matières. Siv. Sid. T e k s ti T e x t... 5 Résumé en fra n ç a is... 4 T aulusto: T abeller: Tableaux:... Taulu Tab.... ab. M erenkulku Suomen satamissa v. 95. S jöfarten i F inlands bam nar år 95. N avigation dans les ports de la Finlande en ; 4 ab. M ere nku lku Suomen ja ulkom aiden v ä lillä v. 95, jaettuna aluksien kansallisuuden mukaan. Sjöfarten m ellan F in la n d och främ m ande länder år 95, med angivande av fartygens na tio n a lite t. N a viga tion entre la Finlande et l étranger avec indication de la na tion a lité des navires en ; 6 Siv. Sid.. ab. Yleiskatsaus v. 95 Suomeen saapuneiden ja Suomesta lähteneiden aluksien kansallisuuteen. Ö versikt av de år 95 t i l l F in la n d ankom na och från F inlan d avgångna fartygens na tio n a litet. N avires entrés à et sortis de la F inlande en 95, classés par nation alité 4; M atkustajaliikenne Suomen ja ulkom aiden v ä lillä v. 95. Passagerartratik e n m ellan F in la n d och utla nd et år 95. M ouvem ent des passagers entre la F inlande et l étranger en 95 46

3 Tämä esitys m eriliikenteestä vuonna 95 on to im ite ttu pääasiallisesti samojen perusteiden mukaan k u in vuoden 94 kertomus. Ainoastaan ta u lu u n on te h ty se muutos, että asianomaisiin tu llik a m a rip iire ih in ku u lu va t satamat ja lastauspaikat on erikseen m a in ittu. Täten saadaan enemmän tosioloja vastaava kuva liikenteestä e ri satamissa. Tauluissa a b tehdään selvää Suomen ja ulkomaan välisessä merenkulussa ta pahtuneista sisään ja ulosselvityksistä m arraskuun 4 päivänä 9 annetun asetuksen n o ja lla annettavien tie to je n perusteella. N iin k u in alempanaolevasta taulusta käy selville, kä vi vuonna 95 Suomen satamissa suomalaisia ja ulkomaalaisia, sekä y li että alle 9 n ettorekisteritonnin vetoisia aluksia, lastissa ja painolastissa kaikkiaan 9 54 (v. 94: 8,6), joiden nettovetomäärä o li 0,79,88 (v. 94: 9,50,60) rekisteritonnia. A lu k s illa ym m ärretään n iin h yvin tässä k u in seuraavassakin aluksien m atkoja. Föreliggande berättelse ansluter sig i huvudsak t i l l den fö r ä r 94. Endast i fråga om tab. har en fö rä n d rin g vidtagits i det a tt de t i l l resp. tu llk a m m a rd is trik t hänförda hamnarna och lastageplatserna utsatts. H ärigenom erhålles en med ve rkliga fö rh å l landet mera överensstämmande b ild av tra fikens fö rd e ln in g på olika hamnar. I tabellerna a b redogöres e nligt u p p g ifte r, som jä m lik t förordningen av den 4 november 9 avgivas v id fa rtyg s in och u tkla re rin g, fö r sjöfarten m ellan F in la n d och utlandet. E n lig t nedanstående sammandrag u t gjorde totala antalet finska och främ m ande lastförande och barlastade fa rty g, såväl över som under 9 nettoregisterton, som å r 95 anlöpt finska hamnar, inalles 9,54 (å r 94:. 8,6).om 0,79,88 (å r 94: 9,50,60) nettoregisterton. Med fa rty g förstås såväl h ä r som i det fö lja n d e fa rtygs resor. Saapuneita Ankomna Lähteneitä Avgångna Yhteensä tu lleita ja lähteneitä Summa ankomna o. avgångna Luku Antal N et to tonnia Luku Antal Luku Antal Suomalaisia aluksia Finska fa r ty g Ulkomaisia aluksia Utländska fartyg Yhteensä Summa Suorassa ulkomaan merenkulussa sekä yh distetyssä ko ti ja ulkom aan merenkulussa Suomen satam iin saapuneiden alusten vetomäärä on viimeisenä kolmenatoista vuonna o llu t seuraava: Tontalet av de fa rty g, som i d ire k t u tr i kes s jö fa rt samt kom binerad inrikes och u t rikes s jö fa rt under de tre tto n senaste åren anlöpt finska hamnar, h a r u tg jo rt :

4 ,79,88 nettotonnia. nettoton ,50,60 >> >> ,68,4 y y?? ,855,809 >> ,79,79 5? ,547,98 t) yy ,98,74 yy 5J ,745,7. > 97...,486, ,88,884 >5 y y 95...,786,8 > >> ,8,7 9...,67,58 K e hitys ajanjaksona keskim äärin vuotta ko hti käy selville allaolevasta yhdistelm ästä : Utvecklingen under tidrym den 89 95, i å rlig a medeltal, fra m g å r u r nedanstående sam m anfattning : ,85,6 nettotonnia. nettoton ,4,4 yy > ,968,09 yy yy ,489,99 yy yy ,400,4 yy yy ,78,40 yy yy ,887,59 yy v A lusten la ji suorassa ulkomaisessa merenkulussa, jo lity ym m ärretään aluksen m atkoja ulkomaisen lähtösataman ja ensimäisen suomalaisen saapumissataman v ä lillä taikka viimeisen suomalaisen lähtösataman ja u lkomaisen määräsataman vä lillä, selviää seu raavalla sivulla olevasta yhdistelmästä. K u n vuoden kuluessa maahan saapuneiden ta ikka maasta lähteneiden alusten todellista lukua edustavat selvitykset suorassa merenkulussa, kun taas yh diste ttyä m erenkulkua osoittavat ne selvitykset, jo ita samalla m atkalla on tapahtunut muissa tapauksissa, jo llo in ulos selvitys yhdestä tu llik a m a rip iiris tä (paitsi Laatokan rannoilla) vastaa sisäänselvitystä toisessa tu llika m a rip iirissä, tarkoitetaan seuraavassa, m illo in ei erikoisesti ole siitä huom autettu, suoraa m erenkulkua. Suorassa liikenteessä Suomeen saapunut ja tä ältä lähte nyt tonnisto on sitten vuoden 9 eri vuosina vaihdellut seuraavasti: F ö r åskådliggörande av fartygens a rt i den d ire kta utländska sjöfarten, varmed avses fartygsresom a m ellan avgångshamnen i utlandet och den första fin ska ankomsthamnen eller m ellan den sista finska avgångshamnen och destinationshamnen i utlandet, meddelas nedanstående sammandrag. Då det fa ktiska antalet av under året t ill landet ankomna eller frå n landet avgångna fa rty g representeras av kla re rin g a r i d ire k t s jö fa rt medan den kombinerade u tv is a r de klare rin gar, som under samma resa verkställts i övriga fa ll, v a rvid en u tkla re rin g frå n e tt tu llk a m m a rd is trik t (utom vid Ladoga sjö) har sin m otsvarighet u ti en in k la re rin g i e tt annat, avses i det följande, där icke särskild anm ärkning härom göres, den d irekta sjöfarten. D et i d ire k t f a r t t i l l F in la n d ankomna och h ä rifrå n avgångna tonnaget har sedan år 9 u tg jo rt:

5 7 Vuosi År Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg Purjealuksia ja proomuja Segelfartyg och pråmar Yhteensä Summa Netto ton % % % : loo.o loo.o loo.o O O loo.o loo.o loo.o O V e rra ttu n a edelliseen vuoteen oli lisäys 77,98 rekisteritonnia. V e rra ttu n a vuoteen 9 oli lisäys 9,96 rekisteritonnia. Sama kehityssuunta, joka purjealuksien ja koneella kulkevien aluksien keskinäisessä suhteessa on aikaisemmin o llu t havaittavissa Suomen kauppalaivastossa, n im ittä in että koneella kulkevat alukset saavuttavat yhä suuremman m erkityksen p u rje a lu ksiin verraten, käy m yöskin selvästi ilm i n iih in a luksiin nähden, jo tka puheena olevana vuonna ovat välittäneet maamme ulkom aista merenkulkua, sillä koneella kulkevain alusten vetomäärä on edustanut kaikkiaan 94. i (v. 94: 9.) % koko vetomäärästä. K ehitys ajanjaksona käy selville seuraavista vuotuisista keskiluvuista: J ä m fö rt med föregående å r u tgjo rd e ökningen 77,98 registerton. I förhållande t i l l å r 9 u tgjo rd e ökningen 9,96 registerton. Samma utvecklingstendens, som med avseende å segel och de m askindrivna fa rty gens inbördes förhållande tid ig a re kom m it t ill synes i fråga om F inlands handelsflotta, a tt näm ligen de m askindrivna fartygen vinna a llt större betydelse i bredd med segelfartygen, gör sig även ty d lig t gällande beträffande de fa rty g, som under redogörelseåret fö rm e d la t landets utländska sjöfa rt, i det a tt de m askindrivna fartygens ton ta l representerade ieke m indre än 94. i (å r 94: 9.) % av det totala tonnaget. Utvecklingen under tid rym den fram g år av fö ljande årliga m edeltal: Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg % Purjealuksia ja proomuja Segelfartyg och pråmar % Yhteensä Summa % O O loo.o O loo.o loo.o O Lastissa ja painolastissa saapunut ja lähtenyt tonnisto seitsenvuotiskautena selviää seuraavasta ta u lu sta: Tontalet fö r ankomna och avgångna lastförande och ickelast fö r ande fa rty g under sjuårsperioden fra m g å r u r nedanstående sam m anställning :

6 Saapunut Ankomna Kuukausi Månad Lastissa Lastförande Painolastissa I barlast Lastissa Lastförande Painolastissa I barlast 0/ /o % % <V /o Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars Huhtikuu A pril Toukokuu M a j Kesäkuu Juni Heinäkuu J u li lo.o Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December Koko vuosi Hela året loo.o O loo.o 84 6 loo.o Vuosi. År. Lastissa saapunut tonnisto. Tontalet för ankomna lastförande. Painolastissa saapunut tonnisto. Tontalet för i barlast ankomna. Lastissa lähtenyt. Painolastissa tonnisto. Tontalet för avgångna lähtenyt tonnisto. Tontalet för i lastförande. barlast avgångna. Kaikkiaan. I allt ,696,4,76,4,66,78 9,9 6,98, ,56,767,787,8,858,57 98,97 6,0, ,46,00,6,06,54 64,84 4,58, ,078,6,55,5,95 7,689 4,997, ,554 9,5,49,8 90,75,6, ,678,46,09,,88,06 6,85 7,67,69 K u te n ylläolevat num erot osoittavat, on lastissa saapunut tonnisto noin 75,000 tonnia suurem pi k u in edellisenä vuonna ja. y lit tää vuoden 9, viimeisen rauhanvuoden, tonnimäärää. Samoin osoittaa lastissa lähtenyt tonnisto noin 06,000 to n n in lisäyksen. L a ivanvaru staja ni kannalta katsoen on Suomi vientim aa, johon huom attava painolastissa kulkeva tonnisto suunnataan. K e r tomusvuoden kuluessa saapui painolastissa,09,595 to nnia eli 54. (v. 94: 5.s) % koko saapuneesta tonnistosta. Sitävastoin m uodosti painolastissa lähten y t tonnisto ainoastaan noin kahdeksannentoista osan lähtevästä tonnistosta. M iten Såsom ovanstående s iffr o r vidhanden giva, u ppter det i last ankomna tonnaget en ökning av om kring 75,000 ton i fö rh å l lande t i l l föregående å r och överstiger m otsvarande to n ta l fö r å r 9, det sista fredsåret. Likaså u ppvisar det avgångna lastförande tonnaget en ökning av om kring 06,000 ton. U r redaresynpunkt sett u tg ö r F in la n d e tt exportland, d it ett betydande tonnage destineras i barlast. U nder redogörelseåret u tgjo rd e det i barlast ankomna tonnaget icke m indre än,09,595 ton eller 54. (år 94: 5.5) % av det totala ankomna tonnaget. Därem ot utgjo rd e det i barlast avgångna tonnaget endast, cirka en adertonde del av det avgångna tonnaget. H u ru ifrå

7 I 9 sanotut alukset ja ka u tu iva t m ääräm aihin ja e ri kansallisuuksiin nähden selviää jälenpämä. gavarande fa rty g fördelade sig ä resp. destinationsländer och nationer fra m g å r längre fram. Lähtenyt Avgångna Kaikkiaan I allt Lastissa Lastförande Painolastissa I barlast Lastissa Lastförande Painolastissa I barlast % Netto ton / /o / /o % / lo / lo loo.o 0 65 loo.o 9 57 loo.o , O E r i maista lastissa saapunut tonnisto käy selville seuraavalla sivulla olevasta taulusta. M ed avseende å avgångsländerna fö r delade sig det ankomna lastförande tonnaget på sätt som tabellen å fö lja nd e sida u t visar. Ne maat, joista kertomusvuonna Suomeen lastissa saapuneet alukset pääasiallisesti ovat lähteneet, ovat siten Saksa, Isobritannia, R uotsi ja Y hdysvallat, Lähinnä jä rje s tyksessä seuraavat Tanska, Alankomaat, Belgia ja V iro. De länder, frå n vilka t ill F in la n d under redogörelseåret ankomna lastförande fa rty g avgått, äro sålunda i främ sta rum m et Tyskland, S torbritannien, Sverige och Förenta Staterna. Närm ast i o rd nin g fö lja D anmark, Nederländerna, Belgien och E stland. Isobritannia, joka vuonna 94 ensimmäisen kerran viim e kymmenvuotiskautena o li ensimmäinen saapuvan tonniston läh tö maahan nähden, saavutti kertomusvuonna 5.7 (v ) % tonnistosta ja oli vasta Saksan jälkeen, jo lla o li 7.4 (v. 94: 4. l ) % eli su u rin tonnisto. Tämän liik e n teen suhteellinen alentum inen Englannista, joka yleensä sodan edellisinä vuosina oli ensi sijassa saa ehkä osittain selityksensä S torbritannien, som å r 94 fö r första gången sedan cirka e tt decennium, innehade främ sta rum m et i fråga om det ankomna lastförande tonnagets avgångsländer, uppte r under redogörelseåret 5.7 (å r 94: 5.9) % av to ntalet och fö ljd e sålunda n ä r mast i ordning e fte r Tyskland, som med 7.4 (å r 94: 4.i ) % uppvisar det största tontalet. Denna re la tiva nedgång i tra fik e n frå n England, som i allm änhet under åren

8 Euroopa Europa: % % % / /o % Ruotsi Sverige Norja N orge Tanska Danmark Isobritannia Storbritannien Saksa Tyskland Ranska Frankrike Belgia B elgien Alankomaat Nederländerna , Danzig Latvia Le ttland Viro Estland Venäjä Ryssland Espanja Spanien Italia Italien o.o L 67 O.o Yhdysvallat För. Staterna Kanada EteläAmerika Sydamerika LänsiIntia Västindien O.o Aasia Asien: Persia P ersien Japani Japan Jaava J a v a PohjoisAfrika Nordafrika: EteläAf rika Sydafrika: Muut maat Övriga länder O.o Yhteensä Summa loo.o loo.o loo.o O siitä huomattavasta valtam erentakaisen to n niston lisääntymisestä, e rittä in k in Y hdysvalloista, joka sodan jälkeisinä vuosina on o llu t havaittavissa ja joka tavallaan v iitta a pyrkim ykseen su oriin yh teyksiin tu o n ti ja vientim aihin, m ikä seikka yhä enemmän on o llu t havaittavissa m erenkulun alalla. Ruotsista ja Y hdysvalloista saapunut tonnisto osoittaa pienemmän sekä suhteellisen että tosiasiallisen vähennyksen. före k rig e t innehade främ sta rum m et, f in ner måhända delvis sin fö rk la rin g i den betydande ökning av tonnaget frå n de transoceana länderna, särskilt Förenta Staterna, som e fte r krig e t kom m it t i l l synes, och som på s itt sätt åskådliggör den strävan t i l l d i rekta förbindelser med im p o rt och e xp o rtländerna, som a llt mera g jo rt sig gällande på sjöfartens område. D et frå n Sverige och Förenta Staterna ankomna tonnaget upp visa r en m indre såvä l re la tiv som absolut m inskning.

9 Painolastissa saapuneen tonniston lu v u t o liva t : Motsvarande sammanställning av icke lastförande fa rty g te r sig: / 0 % % % Netto ton / /o Euroopa Europa: Ruotsi Sverige Norja Norge... 4 l. l Tanska D a n m a rk Isobritannia Storbritannien Saksa Tyskland Ranska Frankrike Belgia Belgien Alankomaat Nederländerna Danzig Latvia Lettland Viro Estland Venäjä Ryssland : Espanja Spanien Liettua Litauen Amerika: * Yhdysvallat För. Staterna LänsiIntia Västindien Muut maat Övriga länder: Yhteensä Summa ( O loo.o M yöskin painolastissa saapuneiden aluksien lähtöm aihin nähden on Saksa ensi sijalla 4.5 (v. 94: 9.5 ) % :a. Lähinnä, jä r jestyksessä seuraavat Tanska, Ruotsi, Isob rita n n ia ja Alankom aat. Saksasta saapuneeseen tonnistoon nähden on huom attava se melkoinen osuus, jonka tämän maan tonnisto, kuten myöhemmin selviää, on saavuttanut viennissämme. Suomesta lastissa lähtenyt tonnisto ja k a u tu i alusten m ääräm aihin nähden seuraavasti : Även i fråga om avgångsländerna fö r de i barlast ankomna fa rtyge n kommer Tyskland främ st med 4.5 (å r 94: 9.5) %. Närm ast i o rd n in g fö lja Danm ark, Sverige, S torbritan n ie n och Nederländerna. D et frå n Tyskland ankomna tonnagets betydande num erär bör ses i samband med den ro ll detta lands tonnage, såsom längre fra m kommer a tt fram gå, spelat under redogörelseåret i fråga om v å r export. D et frå n F in la n d avgångna lastförande tonnaget fördelade sig med avseende å fa r tygens destinationsländer sålunda :

10 /o 0/ /o % % % Euroopa Europa: Ruotsi Sverige Norja Norge Tanska Danmark Isobritannia Storbritannien Saksa Tyskland Ranska Frankrike Belgia Belgien Alankomaat Nederländerna D a n z ig Latvia Lettland Viro Estland Venäjä Ryssland O.o 9 O.o Espanja Spanien Italia Italien Kreikka Grekland O.O Liettua Litauen Amerika: Yhdysvallat För. Staterna EteläAmerika Sydamerika Alrika: Egypti E g y p te n Muu Afrika övriga Afrika Aasia Asien: Persia P ersien O.o Japani Japan Austraalia Australien: Muut maat övriga länder: O Yhteensä Summa O O loo.o loo.o loo.o N iin k u in luvu ista käy selville, muodostaa tärkeim m än määrämaan Isöbritannia, johon osoitettu tonnisto kertom usvuonna muodosti y li kolmanneksen kaikesta Suomesta lastissa lähteneestä tonnistosta. Seuraavalla sija lla o li Saksaan suuntautuva tonnisto sekä sen jälkeen A lankom aihin, Ruotsiin, Belgiaan ja Ranskaan. M e rk ille pantava on Y h d ysvalto ih in sekä E g y p tiin osoitetun tonniston määrä. Nämä lu v u t osoittavat, n iin k u in y llä on m a in ittu, kauempana olevien maiden suoran yhteyden lisääntym istä. Venäjän liikenne osoitti jo n ku n verran l i sääntymistä. Såsom s iffro rn a vidhandengiva, u tg ö r S to rbritan n ie n det viktigaste destinationslandet och om fattade det d it destinerade tonnaget under redogörelseåret mer än tred je delen av det totala frå n F in la n d avgångna lastförande tonnaget. Närm ast i ordning fö ljd e T yskland sam t därpå Nederländerna, Sverige, Belgien och F ra n krike. S ä rskilt anm ärkningsvärda äro s iffro rn a fö r det t ill Förenta Staterna och E gypten destinerade tonnaget. Ifrågavarande s if f ro r uppvisa, såsom ovan fram h ållits, en ökad liva ktig h e t i fråga om den d ire kta tra fike n på avlägsnare länder. T ra fike n på Ryssland h a r något ökats.

11 Painolastissa lähteneiden aluksien lu v u t o liva t : M otsvarande s iffr o r fö r i harlast avgångna fa rty g u tg jo rd e : /o nitonnia Netto 0/ 0/ /o % % % Euroopa Europa: Ruotsi Sverige Norja Norge Tanska Danmark Isobritannia Storbritannien Saksa Tyskland Ranska Frankrike Belgia Belgien o.i Alankomaat Nederländerna Danzig Latvia Lettland Viro Estland Venäjä Ryssland Amerika: Yhdysvallat För. Staterna Kanada EteläAmerika Sydamerika i Muut maat övriga länder: O.o Yhteensä Summa O O O loo.o R uotsin 6.0 (v. 94:.) % :lla ja Saksan 4.o (v. 94: 9.5) % :lla on V iro lähinnä järjestyksessä. V iro n suhteellisen su uri osuus saa selityksensä siitä, että lähes puolet täiältä V iro o n lähteneestä tonnistosta o li viro laisia maalaisaluksia, jotka, m yytyään lastinsa suoraan k u lu tta jille, täältä palasivat kotimaahansa painolastissa. R uotsiin painolastissa lähteneistä aluksista muodosti osan sellaiset alukset, jo tk a u lko m ailta o liv a t saapuneet lastissa Suomeen ja täältä lähteneet painolastissa R uotsiin ottamaan lastia. Saksaan painolastissa lähte nyt tonnisto on, lisääntyen n o in 0,000 to n n illa, kohonn u t 9.5 %,sta vuonna 94 4 % :iin ke r tomusvuonna. K iin to is a on kysymys siitä, m inkä m aiden tonnisto v ä littä ä vientiäm m e. V iim eksi kuluneena viisivuotiskautena ja k a u tu i maahan lastissa saapunut tonnisto e ri ka nsa llisuuksille kuten seuraava ta u lu osoittaa : E fte r Sverige med 6.o (å r 94:.) % och Tyskland med 4.o (å r 94: 9.s) % kom E stland närm ast i fö ljd. Estlands jäm förelsevis betydande andel fö rkla ra s av a tt inem ot h älfte n av det h ä rifrå n t i l l E stland avgångna tonnaget utgjordes av estniska lantm annafartyg, v ilk a e fte r a tt här direkte å t konsumenterna ha a v y ttra t sin last, återvände t i l l hemlandet. D et t i l l Sverige avgångna ickelastförande tonnaget om fattade delvis svenska fa rty g, som frå n u tlandet v a rit befraktade t i l l F in la n d med last och d ärefter beordrats t i l l Sverige fö r intagande av n y last. Det t i l l Tyskland i barlast avgångna tonnaget h a r med en ökning av inem ot 0,000 ton sp ru n g it upp frå n 9.5 % under å r 94 t i l l 4.0 % under redogörelseåret. A v intresse ä r frågan om vilka länders tonnage som fö rm e dlar v å r sjö fa rt. Under senaste fem årsperiod fördelade sig det t i l l landet ankomna lastförande tonnaget på särskilda nationer såsom följa nd e tabell u t visar :

12 ' / lo N ettotonnia /o N ettotonnia / /o N ettotonnia / /o / /o Suomalaisia Finska Ruotsalaisia Svenska Norjalaisia Norska Tanskalaisia Danska Brittiläisiä B rittis k a Saksalaisia T yska o Alankomaalaisia Nederländska Belgialaisia Belgiska Ranskalaisia Franska Virolaisia Estländska Latvialaisia Lettiska Venäläisiä R y s k a... O.O 00 O.o Espanjalaisia Spanska Portugalilaisia Portugisiska Kreikkalaisia Grekiska Amerikkalaisia Amerikanska Italialaisia Italienska Muut kansallisuudet Övriga nationer O.o O.o Yhteensä Summa O O O Suomalainen tonnisto, joka ennen sotaa saavutti keskim äärin noin 60 % (vv : 59. % ), osoitti kertomusvuonna 9.o (v. 94: 9.4) %. Saksalainen tonnisto, joka viisivuotiskautena keskim äärin osoitti 9.9 %, te ki kertom usvuonna 0.i (v. 94: 8.4) %, ku n taas ruotsalainen tonnisto osoitti 5. (v. 94: 5.6) %. P aitsi y llä m a in itu n kolmen kansallisuuden aluksia ovat lähinnä norjalaiset, b rittilä is e t ja tanskalaiset alukset välittäneet tuontiam m e. Painolastissa saapunut tonnisto ja ka u tu i seuraavasti : D et finska tonnaget, som fore k rig e t i allm änhet uppvisade cirka 60 % (å r : 59. % ), företedde under redogörelseåret 9.0 (å r 94: 9.4) %. D et tyska tonnaget, som under femårsperioden i m edeltal steg t i l l 9.9 %, företedde under redogörelseåret 0.i (å r 94: 8.4) %, medan det svenska u p p v i sade 5. (å r 94: 5.e) %. Förutom ovannämnda tre nationers fa rty g ä r det närmast norska, b rittis k a och danska fa rty g, som förm edlat vår im port. Det i barlast ankomna tonnaget fördelade sig sålunda: / O // 0 Netto ton l / 0 Netto ton /o Netto ton / 0 Suomalaisia Finska Ruotsalaisia Svenska * N orjalaisia N orska Tanskalaisia Danska Brittiläisiä B rittis k a Saksalaisia T y s k a Alankomaalaisia Nederländska Belgialaisia Belgiska Ranskalaisia Franska

13 l 0 / /o / /o 0/ /o 0/ /o Virolaisia Estländska Latvialaisia Lettiska Venäläisiä R y s k a Espanjalaisia Spanska Portugalilaisia Portugisiska 7 0. Kreikkalaisia Grekiska Amerikkalaisia Amerikanska Italialaisia Italienska Muut kansallisuudet Övriga n a tio n e r Yhteensä Summa iloo.o o 764 loo.o loo.o Saksalaisien aluksien huomattava tonnimäärä kertomusvuonna, 547,000 eli 6.0 (v. 94:.8) %, saa selityksensä siitä, että nämä kuten allaoleva taulusto osoittaa, noin neljänneksi osaksi ovat välittäneet vientiämme. Lähinnä järjestyksessä seurasi ruotsalainen tonnisto 6.5 (v. 94: 9.) % :lla ja tanskalainen 6. (v. 94:.) % :lla sekä b rittilä in e n 4.o (v. 94:.9) % :lla.. Lastissa lähteneen tonniston valaisem i seksi otetaan tähän seuraava taulusto: D et betydande tontalet, 547,000 eller 6.0 (å r 94:.s) %, fö r tyska fa rty g fin n e r sin fö rk la rin g i a tt dessa, såsom nedanstående tabell utvisar, t i l l cirka en fjä rd e d e l förm edlat vå r export. Närm ast i ordning fö ljd e det svenska med 6.5 (å r 94: 9.) % samt det danska och b rittiska tonnaget med resp. 6. (å r 94:.) % och 4.0 (å r 94:.9) %. F ö r åskådliggörande av det avgångna lastförande tonnaget meddelas följande sam m anställning : ' 9 9 / /o 0/ /o 0/ /o 0/ /o / /o Suomalaisia Finska , Ruotsalaisia Svenska Norjalaisia Norska Tanskalaisia Danska Brittiläisiä B rittiska Saksalaisia T yska Alankomaalaisia Nederländska n Belgialaisia Belgiska Ranskalaisia Franska Virolaisia Estländska Latvialaisia Lettiska Venäläisiä R y s k a O.o Espanjalaisia Spanska Kreikkalaisia Grekiska Amerikkalaisia Amerikanska Egyptiläisiä Egyptiska Japanilaisia Japanska Italialaisia Italienska Muut kansallisuudet Övriga nationer Yhteensä Summa O O loo.o

14 K u te n ylläolevasta selviää, ovat, paitsi omaa tonnistoamme, pääasiallisesti viiden maan alukset, n im ittä in Saksan, R uotsin, Tanskan, E n g la n n in ja N o rja n kertomusvuonna välittäneet vientiäm m e. Suom alainen tonnisto, jon ka lähinnä kahtena edellisenä vuotena on y littä n y t ei ainoastaan saksalainen vaan m yöskin ruotsalainen tonnisto, on n y t toisella s ija lla lähinnä saksalaista tonnistoa 6.4 (v. 94: I 6. ) % lla. Suomalaisen tonniston suhteellisen pieni m erkitys aiheutuu siitä, että m y y n ti ulkom aille tapahtuu fobehdoilla ja että ostajat näin ollen otta vat tonniston siltä, jo k a sen tarjo o halvim m alla. E ttä saksalainen tonnisto s iitä huolim atta, että ratkaiseva tekijä, alhainen saksalainen valuutta, on jä ä n y t pois, edelleenkin n iin suuressa m äärin k u in kertomusvuonna, on p itä n y t hankkimansa aseman, on huomiota ansaitseva, S itä saksalaisten alusten laskusuuntaa, joka v. 94 o li havaittavissa, on seurannut ja tkuva nousu. B rittilä is e n tonniston osuus on jo n k u n ve rran noussut, n i m ittä in 9.0 :sta 0. :een %.iin. Valaistuksemme lisäksi suomalaisen tonniston pientä osuutta viennissä, otetaan tähän allaoleva yhdistelm ä osoittamaan tä r keim pien vientdtavaroitemme, puutavara ja paperiteollisuustuotteiden sekä selluloosan vientiä, josta kuitenkaan erikoista taulua taulustossa ei ole. Såsom u r ovanstående sammanställning fra m g å r ä r det fem nationers fa rty g som i främ sta rum m et fö ru to m v å rt eget tonnage förm edlat v å rt lands u tfö rse l under redogörelseåret, näm ligen tyska, svenska, danska, b rittis k a och norska. D et fin ska to n naget, som under de två närm ast föregående åren överflyglats icke b lo tt av det tyska utan även det svenska tonnaget, kommer nu i andra rum m et närmast e fte r det tyska med 6.4 (å r 94: 6. ) %. D et fin ska tonnagets re la tiv t rin g a andel fö rkla ra s därav, a tt avslut t i l l u tlandet sker på fo b v illk o r och avnämarna sålunda söka sig tonnage där detta b illig a s t erhålles. A t t det tyska tonnaget oaktat en avgörande fa kto r, den låga tyska valutan, b o rtfa llit fo rtfa ra n d e i så hög grad, som fa lle t var under redogörelseåret, g jo rt sig gällande, är anm ärkningsvärt. Den vikande tendens i fråga om tyska fa rty g, som 94 kunde spåras, h a r e fte rträ tts av en fo rts a tt stegrin g. D et b rittis k a tonnagets andel har något ökats e lle r frå n 9.o t i l l 0. %. F ö r a tt y tte rlig a re belysa det fin ska tonnagets rin ga andel i frå g a om vå r export, meddelas nedanstående siffersam m anställning, utvisande utskeppningen av våra v ik tigaste expo rtva ror trä va ru oeh pappersin d u strip ro d u kte r samt cellulosa, varöver lik v ä l icke någon särskild tablå ibland tabellbilagorna intagits. Kuukausi Kotimaisia aluksia Inhemska fartyg Ulkomaisia aluksia Utländska Jartyg Yhteensä Summa Månad Luku Antal Luku 0/ /o Antal / /o Luku Antal Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars Huhtikuu A pril Toukokuu M a j Kesäkuu J u n i Heinäkuu J u li Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December Yhteensä Summa

15 7 P uutavara ja paperiteollisuuden, tu otteita on vuonna 95 ta rv ittu ku ljettam aan huom attava tonnisto, joka nousi,847, rek iste rito n n iin. K u n vuonna 95 lä h ti maasta lastissa kaikkiaan,598,560 rekisteritonnia, o li puutavara ja paperituotteiden lastissa lähteneiden aluksien osuus tästä 79. (v. 94: 8.8) %. Voimme siten todeta, että va lta vin osa maastamme lähteneestä tonnistosta lä h ti tä ä ltä puutavara ja paperituotelastissa. T rä va ru och pappersindustriexporten hade å r 95 användning fö r e tt betydande tonnage, som steg t i l l,847, registerton. Då å r 95 to ta la to n ta le t av det avgångna lastförande tonnaget u tg jo rd e,598,560 registerton, om fattade det fö r utskeppning av trä v a ro r och pappersindustriproduikter anlitade tonnaget 79. (å r 94 : 8.s) %. D et fra m g å r sålunda, a tt större delen av det h ä rifrå n avgångna lastförande tonnaget medförde trä va ru och pappersindustriprodukter. Puheena olevasta tonnistosta o li ke rto musvuonna,584,05 rekiste rito nnia ulko m aalaista tonnistoa. Sitävastoin k ä s itti suomalainen tonnisto ainoastaan 6,088 re kiste rito nn ia e li 9. (v. 94: 0. ) %. S itä vähäistä lisäystä, joka suomalaisen tonniston hyväksi v. 94 oli havaittavissa, on kertom usvuonna seurannut takaaskel. A v ifrågavarande tonnage representerades u nd er redogörelseåret,584,05 registe rton av utländska fa rty g. Därem ot omfattade det finska tonnaget endast 6,088 registerton eller 9. (å r 94: IO. ) %. Den obetydliga fö rs k ju tn in g t i l l förm ån fö r det fin ska tonnaget, som å r 94 kunde iakttagas, har under redogörelseåret efter trä tts av e tt bakslag. Jos tarkastaa lu k u ja, huomaa, e ttä ta lv i kuukausina on suomalaisella tonnistolla suurem pi m erkitys. Tämä onkin luonnollista, sillä meidän maamme ta lv iliik e n n e ttä harjo itta v a t alukset ovat rakennetut sellaista liike nnettä varten. Ulkom aalaiset alukset sensijaan eivät ole erikoisesti ta lviliike n te e seen rakennetut ja sentähden n iid e n saapum inen jäid en aikana on vähäisempi. M uuten on toistettava s yih in nähden, jo tk a va iku tta vat suomalaisen tonniston pieneen osuuteen puuteollisuusviennissäm me, m itä edellä on sanottu lastissa lähteneestä tonnistosta. Painolastissa lähtenyt tonnisto o li: V id en närm are granskning av s iffro rn a fram går, a tt det finska tonnaget i högre grad kommer t i l l användning u nder v in te r månaderna. D etta ä r även fö rk la rlig t, ty v å rt lands fa rty g äro byggda fö r vintertra fik. De utländska fa rtygen däremot äro icke isfö rstä rkta och d ä rfö r u tvisar tra fik e n med dem en nedgång under den tid ishinder föreligga. I ö v rig t gäller vidkommande orsakerna t i l l det fin ska tonnagets rin g a andel i fråga om vår trä va ru in d u strie xport, vad som ovan fra m h å llits beträffande det avgångna lastförande tonnaget. D et i barlast avgångna tonnaget u t gjorde : % Netto ton % % N et toton % % Suomalaisia Finska Ruotsalaisia Svenska Norjalaisia Norska Tanskalaisia Danska Brittiläisiä B rittiska Saksalaisia T y s k a Alankomaalaisia Nederländska Ranskalaisia Franska

16 / /o 0/ /o % % 0/ /o Belgialaisia Belgiska Virolaisia Estländska Latvialaisia Lettiska Puolalaisia Polska Venäläisiä Ryska Kreikkalaisia Grekiska.... Amerikkalaisia Amerikanska.. 6, x Japanilaisia Japanska ,6 M uut kansallisuudet Övriga n a tio n e r Yhteensä Summa 0 65 loo.o 8 65 loo.o 9 9 loo.o loo.o loo.o Ensim m äisellä s ija lla ovat saksalaiset alukset 44.8 (v. 94: 0.x) % :lla. Lähinnä järjestyksessä seuraa ruotsalainen ja suomalainen tonnisto. Suomalainen painolastissa lähtenyt tonnisto osoittaa huomattavaa sekä suhteellista e ttä todellista laskua. E r i p aikkaku ntain m erkitys maamme u l komaisessa merenkulussa käy selville seu raavasta yhdistelm ästä, joka näyttää, m iten ulkomaisessa, sekä suorassa e ttä yhdistetyssä, merenkulussa tapahtuneet selvitykset ja ka u tu ivat e ri tu llik a m a rip iire ille. K u ite n k in ovat ainoastaan ne p iir it erikseen luete llu t, missä se lvite tty tonnim äärä on noussut vähintään 00,000 re kiste rito nn iin. I främ sta rum m et kommo de tyska fa r tygen med 44.8 (å r 94: 0.i ) %. N ä r mast i ordning fö ljd e det svenska oeh finska tonnaget. D et finska i 'barlast avgångna tonnaget u p p te r en betydande såväl re la tiv som absolut nedgång. De skilda orternas i landet betydelse inom den utländska sjö fa rte n fra m g å r u r fö l jande sammanställning, som u tv is a r fö rd e l ningen av de i utländsk sjö fa rt, såväl d ire k t som kombinerad, verkställda klareringarna inom de skilda tu llka m m a rd istrikte n. L ik väl äro endast de d is trik t sä rskilt upptagna, där det klarerade to ntalet s tig it t i l l m inst 00,000 registerton. Tullikamaripiiri Tullkammardistrikt o/ /o 0/ /o / /o / /o / /o Helsinki Helsingfors W iipuri W iborg Turku Å bo K o tk a Hanko Hangö Pori Björneborg Maarianhamina Mariehamn Oulu Uleåborg Vaasa Vasa Rauma R aum o Loviisa Lovisa Kokkola Gamlakarleby Pietarsaari Jakobstad Raahe Brahestad Tornio Tomeå Hamina Fredrikshamn Koivisto B jörkö Kemi...! 9 6, Muut p iirit Övriga d is trik t Yhteensä Summa ( O O loo.o

17 Tullikamaripiiri Tullkammardistrikt Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu j Mars Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu Juni Heinäkuu Juli Elokuu Augusti N ettotonnia Syyskuu j September Lokakuu Oktober! Marraskuu November N ettotonnia Joulukuu December Koko vuosi Hela året Helsinki Helsingfors W iip u ri W ibo rg Turku Å bo Kotka... * Hanko Hangö Pori Björneborg Maarianhamina Mariehamn Oulu Uleåborg Vaasa Vasa Rauma R a um o Loviisa Lovisa Kokkola Gamlakarleby Pietarsaari Jakobstad Raahe Brahestad Tornio Tomeå Hamina Fredrikshamn Koivisto B jö rk ö Kemi...: Muut p iirit Övriga distrikt Yhteensä Summa :

18 Ensimmäiselle sija lle tu li siten W iip u rin p iir i, sekä senjälkeen K atkan, H elsingin, T u ru n ja P e rin p iir it. W iip u rin p iirissä ja ka u tu u liikenne useille lastauspaikoille, ku n muissa piireissä, T u ru n p iir iä lu ku u n ottam atta, liikenne k e s k itty y m elkein kokonaan asianomaisen ka upungin satamaan. E ttä K o tka osoittaa suurempaa liik e n nettä k u in H elsinki, ja P o ri suurempaa ku in H anko jo h tu u poikkeuksellisen leudosta ta l vesta ja s illo in vallinneista suotuisista jääsuhteista, joka te ki liikenteen Kotkassa ja Porissa mahdolliseksi koko ta l vena, ku n taas H anko talvisatam ana tu li s iitä kärsim ään. M aarianham inan lu v u t suurim m aksi osaksi ilm o itta v a t siellä to im ite ttu ja selvityksiä, eivätkä ilm o ita itse asiassa ka upung in tode llista liike nn että. E r i kuukausille ja k a u tu iv a t num erot k u ten edellisellä sivulla oleva ta ulu kko osuttaa. 'Poikkeuksellinen ta lv i selittää suhteellisen suuren tonniston tam m i, helm i ja maaliskuun aikana. Suurim m an laajuutensa saavutti liikenne kuten ta va llista kesä, heinä, elo ja syyskuun aikana. Taulussa 4 annetaan tie to ja meritse saapuneista ja tä ältä lähteneistä m atkustajista. Vuonna 95 lä h ti maasta 6,8 (v. 94: 6,5) m atkustajaa ja saapui maahan 5,85 (v. 94 :,567) m atkustajaa. Lähteneistä m atkustajista o li suomalaisia 4,07 (v. 94: 8,087) ja ulkom aalaisia, (v. 94: 8,Qi8). Saapuneista oli suomalaisia,889 (v. 94: 5,874) ja u l komaalaisia,96 (v. 94: 7,69). Jos tarkastaa saapuneiden ja lähteneiden suom alaisten m atkustajien eroitusta, huomaa, että vuonna 95 lä h ti maasta ainoastaan 8 (v. 94 :,) suomalaista enemmän k u in palasi maahan. I främ sta rum m et kom sålunda W iborgs d is trik t samt därnest Kotka, Helsingfors, Åbo och Björneborgs d is trik t. I W iborgs d is trik t fö rd e la r sig tra fik e n på e tt fle rta l lastageplatser, medan inom övriga anförda d is trik t, med undantag av Åbo, tra fik e n väsentligen koncentrerar sig på resp. städers hamnar. A t t K o tka kommer fram om H elsingfors och Björneborg fram om Hangö förklaras av den exceptionellt m ilda v in te rn och d ä rvid rådande gynnsamma isfö rh å l landen, som m öjlig g jo rd e tr a fik på såväl K o tka som B jörneborg under hela vintern, medan Hangö såsom vinterha m n blev l i dande därpå. S iffro rn a fö r M arieham n beteckna t ill övervägande del endast därstädes ve rkställda k la re rin g a r och ange icke i egentlig m ening stadens ve rklig a tra fik. Fördelade på olika månader ställa sig motsvarande s iffr o r såsom u r tabellen å föregående sida fram g år. Den exceptionella v in te rn fö rk la ra r det re la tiv t betydande to n ta le t under ja n u a ri, fe b ru a ri och mars. Sin största o m fa ttn ing nådde tra fik e n i ö vrigt, såsom v a n lig t är, under ju n i, ju li, augusti och september. I tab. 4 lämnas u p p g ifte r om t i l l landet sjöledes ankomna och h ä rifrå n avresta resande. Å r 95 avreste frå n landet 6,8 (å r 94: 6,5) personer och ankom t i l l landet 5,85 (å r 94:,567) personer. A v to ta la antalet avresta personer utgjordes 4,07 (å r 94: 8,087) av fin ska medborgare och, (å r 94: 8,08) personer av u tlänningar. A v hela antalet ankomna personer utgjordes,889 (å r 94: 5,874) personer av fin ska medborgare och,96 (å r 94: 7,69) av u tlä n n in g a r. O m anta le t avresta och ankomna fin s ka passagerare jäm föres, fra m g å r det, a tt å r 95 anta let avresta personer med endast 8 (å r 94:,) översteg antalet ankomna.

19 Lähteneet m atkustajat ja k a u tu iv a t alusten määrämaan mukaisesti seuraavasti: A n ta le t avresta personer fördelade sig med avseende å fartygens destinationsländer på fö ljande sätt : V. Å r 95. V. Å r 94. V. Å r 9. V. Å r 9. Ruotsi Sverige... 7,04 4,900,70 9,575 Saksa Tyskland... 8,58 8,09 9,68 9,049 Isobritannia S to rb rita n n ie n...,647 6,05,0 4,999 V iro E s tla n d... 5,408 5,04 6,9 5,8 Tanska D a n m a r k...,5, B elgia ja Alankom aat Belgien oeh Nederländerna Ranska F ra n k rik e L a tv ia L e tt la n d... 0 A m e rika... Venäjä Ryssland... M u u t maat Ö vriga lä n d e r Yhteensä Summa 6,8 6,5 4,54 9,99 N iin k u in lu v u t osoittavat, o li pääasialliset maat Ruotsi, Saksa, V iro ja E n gla nti, jonne m eritse m atkustajaliikenne suunta u tu i. Saapuneet m atkustajat ja k a u tu iv a t alusten lähtöm aiden m ukaan taas seuraavasti: Såsom s iffro rn a vidhandengiva, ä r det främ st på Sverige, Tyskland, E stland och E ngland passagerartrafiken v a rit in rik ta d. A n ta le t ankomna passagerare fördelade sig med avseende å fartygens avgångsländer sålunda : V. Å r 95. V. Å r 94. V. Å r 9. V. Å r 9. Ruotsi Sverige... 6, 4,88,68 7,507 Saksa Tyskland... 8,845 8,56 0,577 9,5 Iso britannia S to rb rita n n ie n...,00,74,6,507 V iro E s tla n d... 5,988 6,4 7,899 6,766 Tanska D a n m a r k...,0,94 4,04 L a tv ia L e ttla n d Belgia ja Alankom aat Belgien och Nederländerna Ranska F r a n k r ik e V enäjä Ryssland... 8 M u u t maat Ö vriga lä n d e r Yhteensä Summa 5,85,567,84 7,66 M atkustajaliikenne on e ri kuukausina e rilainen, riip p u e n siitä, että n. s. tu ris tiliik e pääasiallisesti kohdistuu kesäkuukausiin, k u n taas m uina kuukausina liikenne suurim m a lta osalta tapahtuu liik e ta rk o itu k sessa. Passagerartrafiken är av olika slag under olika månader, beroende på a tt tu r is ttr a fiken närm ast fö rsig g å r under sommarmånaderna, medan tra fik e n under övriga månader t i l l avsevärd del utgöres av resor i handelssyfte.

20 E r i kuukausiin ja aluksien kansallisuuteen nähden lähteneet m atkustajat ja k a u tu i va t seuraavasti : A n ta le t avresta passagerare fördelade sig pâ de särskilda månaderna och e n lig t fa rty gens n a tio n a lite t på följande s ä tt: Kuukausi Månad Suomalaisilla aluksilla Å finska fartyg suomalaisia ulkomaalaisia matkustajia matkustajia finska utländska passagerare passagerare Yhteensä Summa Ulkomaalaisilla aluksilla k utländska fartyg suomalaisia matkustajia finska passagerare ulkomaalaisia matkustajia utländska passagerare Yhteensä Summa Kaikkiaan I allt Tamm ikuu J a n u a ri H elm ikuu F e b ru a ri M aaliskuu Mars H u h tiku u A p ril Toukokuu M a j Kesäkuu J u n i H einäkuu J u li E lokuu A ugusti Syyskuu September Lokakuu O ktober M arraskuu November Joulukuu December Yhteensä Summa Saapuneet m atkustajat ja ka u tu ivat seuraavasti : De ankomna passagerarna fördelade sig sålunda : Kuukausi Månad suomalaisia matkustajia finska passagerare Suomalaisilla aluksilla Å finska fartyg ulkomaalaisia matkustajia utländska passagerare Yhteensä Summa suomalaisia matkustajia finska passagerare Ulkomaalaisilla aluksilla k utländska fartyg ulkomaalaisia matkustajia utländska passagerare Yhteensä Summa Kaikkiaan I allt Tamm ikuu Ja n u a ri H elm ikuu F e bru ari M aaliskuu Mars H u h tik u u A p ril Toukokuu Maj Kesäkuu J u n i Heinäkuu J u li E lokuu A ugusti Syyskuu September Lokakuu O ktober M arraskuu November Joulukuu December Yhteensä Summa (v. 94: 69.) % lähteneistä ja 65.9 (v. 94: 70.6) % saapuneista m atkusta jis ta k ä y ttiv ä t siten suomalaisia aluksia. K u n on puhe m atkustajaliikenteestä, voidaan sen yhteydessä esittää num erot u lko maisessa liikenteessä olevien kauppaaluksien väestöstä, jo lla a inakin eräässä suh 6 6. (å r 94: 69.) % av hela antalet avresta passagerare och 65.9 (å r 94: 70.6) % av ankomna passagerare använde sig sålunda av fin ska fa rty g. I samband med resandeströmmen kan manskapets storlek på de handelsfartyg, som v a rit insatta i vår u trikes s jö fa rt och som åtminstone i vissa avseenden h ar betydelse,