SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK I B MERENKULKU SJÖFART

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK I B MERENKULKU SJÖFART KAUPPALAIVASTO, SEN RAHA-ARVO, ANSIOT JA VÄESTÖ HANDELSFLOTTAN, DESS VÄRDE, FRAKTINKOMSTER OCH BEMANNING VUONNA - ÅR 97 UUSI SARJA NY SERIE 0 a. HELSINKI 98 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

2 Sisällys: Innehåll: Table des matières. Teksti: Text: Texte: Siv. Sid. Résumé en f rançais... 8 Taulusto: Tabeller: Tableaux: Taulu Tab. Tabl.. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset vuoden 97 alussa ja lopussa. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton ooh däröver vid början och slutet av år 97. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et au-dessus au début et à la fin de l année Kauppalaivastoon kuuluvien 9 nettorekisteritonnin suuruisten ja sitä suurempien aluksien luku ja vetomäärä, jaettuina kotipaikan mukaan v. 97 lopussa. A ntalet och dräktigheten av handelsflottan tillhöriga fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter hemort vid 97 års slut. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et au-dessus, classés par lieu d origine à la fin de l année Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset jaettuina rakennuspaikan mukaan v. 97 lopussa. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter byggnadsort vid 97 års slut. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et au dessus, classés par lieu de construction à la fin de l année Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina vetomäärän ja ijän mu- Siv. Sid. kaan v. 97 lopussa. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter dräktighet och ålder vid 97 års slut. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et au-dessus, classés par tonnage et l âge des navires à la fin de l année Yleiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin bruttorahteihin v. 97 aluksenomistnjain antamien tietojen mukaan. Översikt av handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter âr 97 enligt därom från redare lämnade uppgifter. Valeur des navires de la marine marchande finlandaise et les bénéfices des frets bruts en 97 selon les indications des armateurs Kauppalaivaston arvo ja ansaitut bruttorahdit v. 97 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. (Alukset jaettuna laadun mukaan). Uppgifter om handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter år 97 enligt därom från redare lämnade uppgifter. (Fartygen fördelade enlig t art). Valeur des navires de la marine marchande finlandaise et les bénéfices des frets bruts en 97 selon les indications des armateurs. (Navires classés par genre) Kauppalaivaston bruttorahdit v. 97, jaettuna eri tuloryhmien mukaan, aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. A v handelsflottan intjänta bruttofrakter år 97, fördelade på olika inkom stgrupper, enligt därom från redare lämnade uppgifter. Montant des frets bruts de la marine marchande finlandaise, réparties sur les différantes catégories de recettes pendant l année 97 selon les indications des arm ateurs... 5

3 Siv. Sid. 8. Kauppalaivastoon kuuluvien aluksien matkat Suomen ja ulkomaan välillä v. 97 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Handelsflottan tillhöriga fartygs resor år 97 mellan Finland och utlandet enligt därom från redare läm-. nade uppgifter. R outes des navires de la marine marchande finlandaise faites au cours de l année 97 entre la Finlande et les ports étrangers selon les indications des arm ateurs Kauppalaivastoon kuuluvien aluksien matkat v. 97 yksinomaan ulkomaan satamain välillä aluksenomistajain antamien tietojen mukaah. H andelsflottan tillhöriga fartygs resor år 97 uteslutande mellan utrikes orter enligt därom från redare lämnade uppgifter. R outes des navires de la marine marchande finlandaise faites au cours de l année 97 Siv. Sid. seulem ent entre les ports étrangers selon les indications des armateurs Kauppa-aluksien purjehdusaika vuorokausissa v. 97 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Segl itionstidens längd år 97 för handelsfartygen, uttryckt i dygn, en ligt därom från redare lämnade uppgifter. Durée de la navigation des navires de la marine marchande finlandaise pendant l année 97, exprimée en jours, selon les indications des armateurs L iikenteessä olevan kauppalaivaston väestö v. 97 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Bemanningen å den i sjöfart använda handelsflottan år 97 enligt därom från redare lämnade uppgifter. Equipage de la marine marchande finlandaise pendant l année 97 selon les indications des armateurs.... 7

4 Aineisto tähän kertomukseen on saatu osaksi niistä alusrekistereistä, joita maistraatit heinäkuun 9 päivänä 97 alusrekisteristä annetun lain mukaan pitävät, osaksi tiedoista, joita syyskuun 6 päivänä 98 aluksenomistajain velvollisuudesta antaa erinäisiä tilastotietoja annetun asetuksen mukaisesti varustajat lähettävät. Taulut, jotka valaisevat kauppalaivaston tilaa, kotipaikkaa, rakennuspaikkaa, vetomäärää ja ikää, ovat laaditut maistraattien alusrekisterien mukaan, kun taas muut taulut perustuvat varustajain antamiin tietoihin. Kauppalaivasto, johon lasketaan kauppamerenkulkuun käytettävät, vähintään 9 nettorekisteritonnin vetoiset alukset, käsitti vuoden 96 lopussa. 99 alusta, vetomäärältään nettorekisteritonnia. Eri alusryhmiin jakaantui kauppalaivasto seuraavalla tavalla: Materialet till föreliggande berättelse har dels hämtats ur de av magistraterna enligt lagen om fartygsregister av den 9 juli 97 förda skeppsregistren dels ur de uppgifter, som fartygsredare jämlikt förordningen av den 6 september 98 angående fartygsredares skyldighet att avlämna särskilda statistiska uppgifter årligen avgiva. Tabellerna, som belysa handelsflottans bestånd, hemort, byggnadsort, dräktighet och ålder, ha utarbetats med ledning av magistraternas Skeppsregister, medan övriga tabeller grunda sig på uppgifter lämnade av redare. Handelsflottan, vartill räknas fartyg, som nyttjas till handelssjöfart och äga en nettodräktighet av minst nitton registerton, omfattade vid utgången av år fartyg med en sammanlagd dräktighet av nettoregisterton. På olika fartygsgrupper fördelade sig handelsflottan sålunda : Höyryaluksia Ångfartyg-... Moottorialuksia Motorfartyg... Purjealuksia Segelfartyg... Proomuja P rå m a r... : , Yhteensä Summa Tämän julkaisun taulussa käsitti kauppalaivasto vuoden 97 lopussa 5 alusta, nettovetomäärältään 50 rekisteritonnia. Tarkemmin esittääksemme kauppalaivaston kehitystä vuoden 97 kuluessa asetamme seuraavan taulun tapahtuneista muutoksista : Enligt taib. i föreliggande redogörelse omfattade handelsflottan vid utgången av år 97 5 fartyg om 50 nettoton. För ett närmare åskådliggörande av handelsflottans utveckling under år 97 meddelas följande tablå över timade förändringar:

5 6 Vähennys vuoden kuluessa Minskning under året: Höyryaluksia Å ngfartyg... Moottorialuksia M otorfartyg... Purjealuksia Segelfartyg... Proomuja P rå m a r :5 700 Yhteensä Summa 6 79 Lisäys vuoden kuluessa ökning under året: Höyryaluksia Å ngfartyg... Moottorialuksia M otorfartyg... 7 Purjealuksia Segelfartyg... Proomuja P rå m a r... 7, Yhteensä Summa Vuoden lopussa Befintliga vid årets slut: Höyryaluksia Å ngfartyg Moottorialuksia Motorfartyg... 0 Purjealuksia Segelfartvg... 5 Proomuja P rå m a r :5 Yhteensä Summa 5 50 Kauppalaivaston alusten koko lukumäärästä muodostivat höyryalukset 0.5 (v. 9-6 : lo.o) % vuoden lopussa, kun taas nettovetomäärästä ne muodostivat. o (v. 9:6:.) %. Jos näihin lukuihin lisätään vastaavat luvut moottorialuksista, muodostivat koneella kulkevat alukset kauppalaivaston alusten lukumäärästä. (v. 96:.8) % ja vetomäärästä 7.i (v. 96 :.g) %. Jollei oteta lukuun proomuja, joiden lukumäärä oli 7S.o (v. 96: 76.8) % ja vetomäärä 57.9 (v. 96: 59.o) %, oli koneella kulkevien alusten lukumäärä 56. (v. 96: 55.) % ja vetomäärä 6. (v. 96: 59.9) %. Jos vertaa laivaston tilaa vuoden alussa ja lopussa, huomataan, että kaikkien ryhmien, purjealuksia lukuunottamatta, vetomäärä osoittaa lisäystä. Samoin sekä höyry- Med avseende å antalet utgjorde ångfartygen vid årets slut 0.5 (år 96: 0.9) % och med avseende å nettodräktigheten.g (år 96 :.) % av hela handelsflottan. Lägges härtill motsvarande siffror för motorfartygen, utgjorde de maskindrivna fartygens antal. (år 96 :.8) % och nettodräktighet 7.i (år 96:.6) % av totala tonnaget. Medräknas icke pråmarna, vilka med avseende å antalet uppvisade 78.o (år 96: 76.8) % och med avseende å tontalet 57.9 (år 96: 59.0) %, utgjorde de maskindrivna fartygen till antalet 56. (år 96: 55.i) % och till tontalet 6. (år 96: 59.ö) %. Jämföras ibehållningen vid årets början och slut, visar det sig, att samtliga grupper, med undantag av segelfartygen, uppvisa ökning i fråga om tontalet. Likaså uppter

6 ja moottorialuksien että proomujen lukumäärä osoittaa lisäystä. Lisäys (-)-) tai väheunys ( ) oli seuraava: antalet ökning för såväl ång- och motorfartygen som pråmarna. Ökningen (+ ) eller minskningen ( ) utgjorde för: Höyryaluksia Å ngfartyg... + H Moottorialuksia Motorfartyg... H Purjealuksia Segelfartyg Proomuja P rå m a r i Yhteensä Summa Suomen kauppalaivaston kehitystä aina vanhemmista ajoista valaisee allaoleva yhdistelmä. Täysin verrannollisia tilastollisia tietoja (Suomen kauppalaivaston kehityk- Över finska handelsflottans utveckling även under äldre tider meddelas nedanstående siffersammanställning. Fullt jämförbara statistiska uppgifter över utveck- Vuosi Ar Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg Purjealuksia Segelfartyg Yhteensä Summa Todellisia Verkliga Muunn. *) Förmedlad e) Lisäys tai vähennys ökning eller minskning Muunn. tonnia Förmedlade ton % ^ i ! ! i i ! ! i ? i ! ) M uist. Muvmnettu tonni merkitsee alusten kuljetuskyvyn tehokkuutta. Kuljetuskyvyssä näet volidaan höyryaluksen rekisteritonnin vetomäärän katsoa vastaavan purjealuksen noin rekisteritonnin vetomäärää. *) Anm. Förmedlade ton beteckna effektiviteten, av fartygens transportförmåga. Med avseende å transportförmågan kan nämligen registerton av ångfartygens dräktighet anses motsvara cirka registerton av segelfartygens dräktighet.

7 8 sestä ei kuitenkaan ole saatavissa aikaisemmilta vuosilta kuin vuodelta 89, jolloin merenkulkutilasto uudelleen järjestettiin. Kun seuraavassa annetaan erinäisiä tietoja kehityksestä merenkulun alalla, ovat tiedot otetut viimemainitusta vuodesta alkaen. Edellä olevassa taulussa on muunettu tonnimäärä laskettu sillä tavalla, että purjealusten todelliseen nettotonnimäärään on lisätty koneella kulkevien alusten todellinen nettotonnimäärä kerrottuna kolmella. Ulkomaan kirjallisuudessa käytetään tosin nykyisin toista laskutapaa, s. o. muunnettu tonnisto lasketaan siten, että koneella kulkevien alusten todelliseen tonnimäärään lisätään kolmasosa purjealusten todellisesta taimimäärästä. Parempana tätä laskutapaa, joka on täysin oikeutettu niissä maissa, missä koneella kulkevat alukset ovat saavuttaneet ratkaisevan enemmistön purjealuksista, voitaneen pitää meidän kauppalaivastoomme nähden edellä käytettyä laskutapaa, koska purjealukset ynnä proomut toistaiseksi muodostavat suuremman osan Suomen kauppalaivastosta. Ylläolevassa taulussa ovat proomut viedyt purjealusten lukumäärään ja vetomäärään. Tämä johtuu siitä, että kun meidän merenkulkutilastossamme ei ennen v. 9il8 ole eroitettu proomuja ja purjealuksia, ei myöskään tarkkoja tietoja aikaisemmilta vuosilta olisi ilman erinäisiä vaikeuksia voitu saada. Kehityksen valaisemiseksi eri alusiaj iin nähden on tähän otettu allaoleva taulu käsittävä kymmenvuotiskauden Kuten taulusta käy selville, ovat koneella kulkevat alukset vuosi vuodelta saavuttaneet yhä suuremman merkityksen purjealuksiin verraten. Viime kymmenvuotiskautena merionnettomuuksien, hylyksi julistusten tai poistojen, ulkomaille myynnin sekä uudestaan rakentamisen tahi uudestaan mittaamisen kautta lingen av Finlands sjöfart stå dock till buds först från och med år 89, då sjöfartsstatistiken omorganiserades. Då i det följande särskilda uppgifter lämnas om den utveckling, som på sjöfartens område försiggått, ha därför uppgifter icke meddelats om utvecklingen före sagda år. I förestående tabell är det förmedlade tonnaget framräknat på så sätt, att till segelfartygens verkliga nettotonnage lagts de maskindrivna fartygens verkliga nettotonnage, multiplicerat med. I den utländska litteraturen återfinner man visserligen numera ett annat beräkningssätt, d. v. s. det förmedlade tonnaget framräknas sålunda, att till de maskindrivna fartygens verkliga tonnage lägges / av segelfartygens verkliga tonnage. Framom detta beräkningssätt, som är fullt berättigat i länder, där de maskindrivna fartygen vunnit en avgjord övervikt över segelfartygen, torde dock för vår handelsflottas vidkommande det här följda beräkningssättet vara att föredraga, emedan segelfartygen jämte pråmarna tillsvidare utgöra större delen av Finlands handelsflotta, I ovanstående tabell ha pråmarna inberäknats i segelfartygens antal och tontal. Detta beror därpå, att då vår sjöfartsstatistik icke före år 98 åtskilt pråmar och segelfartyg exakta uppgifter angående de förra icke för tidigare år utan vissa svårigheter kunna erhållas. För åskådliggörande av utvecklingen med avseende å olika slag av fartyg meddelas nedanstående sammanställning, omfattande tioårsperioden Såsoip u r tablån framgår, ha de maskindrivna fartygen år för år vunnit en allt större betydelse i bredd med segelfartygen. Den minskning handelsflottan fått vidkännas under senaste tioårsperiod genom förolyckande, kondemnering eller slopning, avyttring till utlandet samt förbyggnad

8 9 Vuosi År Höyryaluksia Ångfartyg Netto - ton Moottorialuksia Motorfartyg Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Pråmar Netto - ton Yhteensä Summa Netto tonnia Todellisia Verkliga Muun. Förmedlade Lisäys tai vähennys ökning ellei minskning Muun. tonnia Förmedlade ton 0/ tapahtunutta kauppalaivaston vähennystä valaisee seuraava yhdistelmä: Vuosi År Merionnettomuuksissa menetetyt Förolyckade Koneella kulkevia Purjealuksia aluksia Maskindrivna Segelfartyg lartyg Tonnia Ton Tonnia Ton Proomuja Pråmar Tonnia Ton eller ommätning framgår ur följande sammandrag : Hylyksi tuom., puretut, uudestaan rakennetut, uudestaan mitatut Kondemn., slopade, ombyggda, ommätta Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg!, Tonnia Ton Purjealuksia Segelfartyg i Tonnia Ton Proomuja Pråmar Tonnia Ton Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg Ulkomaille myyty Försålda till utlandet Tonnia Ton Purjealuksia Segelfartyg Tonnia Ton Proomuja Pråmar Tonnia Ton 98 6 ' i Kaikkiaan on siten käsiteltävänä olevana vuonna poistettu 6 alusta, joiden nettovetomäärä oli 7 89 rekisteritonnia, joista 5 höyry- ja moottorialusta vetomäärältään 7i99 tonnia, purjealusta vetomäärältään 95 tonnia sekä 00 proomua vetomäärältään 700 tonnia. Vähennys oli.9 (v. 96: 5.0) % lukumäärästä ja.o (v. 96: 6.5) % tonnimäärästä. Useimmat poistetuista aluksista ovat taulussa hylyksi julistetut, puretut, uudestirakennetut ja uudestimitatut. Erikoisesti on mainittava uudestaan mittaamisen ja rakentamisen kautta tapahtunut vähennys, joka oli 707 tonnia eli 5. (v. 96:.g) % koko vähennyksestä. Merenkulku v. 9 Inalles ha under året avförts 6 fartyg om 7 89 nettoton, därav 5 ång- och motorfartyg om 799 ton, segelfartyg om 95 ton samt 00 pråmar om 700 ton. Minskningen utgjorde.9 (år 96: 5.0) % av antalet och.g (år 96: 6.5) % av ton- talet. Flertalet av de avförda fartygen återfinnas i tabellen under rubriken kondemnerade, slopade, ombyggda och ommätta. Särskilt bör härvid omnämnas cten genom ommätning och förbyggnad förorsakade minskningen, som utgjorde 707 ton eller 5.i (år 96:.o) % av totala minskningen.

9 l Seuraava taulu näyttää kauppalaivaston lisäyksen vuosina 89ö 97 osaksi valtakunnassa rakennettujen osaksi ulkomailta ostettujen alusten kautta. Vuosi År Suomessa rakennettuja I Finland nybyggda Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltal Ulkomailta ostettuja Från utlandet förvärvade Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa 0 Följande tabell utvisar handelsflottans nyförvärv åren genom dels nybyggnad inom riket, dels inköp från utlandet. Keskim. Medeltal Suomessa rakennettuja I Finland nyhyggda Purjealuksia ja proomuja Segelfartyg ooh prämar Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltal Ulkomailta ostettuja Från utlandet förvärvade Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltal i Kehitys vuosina 98 7 selviää allaolevasta taulukosta: Vuosi Ar Utvecklingen under åren 98 7 framgår ur följande tabell: Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg Purjealuksia Segelfartj g Proomuja Prämar ( Suomessa rakennettuja I Finland nybyggda Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltä! Ulkomailta ostettuja Frän utlandet förvärvade Tonnimäärä Tontal i Yhteensä Summa ; Keskim. Medeltal Suomessa rakennettuja I Finland nybyggda Tonnimäärä Tontal Yhteensä j Summa Keskim. Medeltal j Ulkomailta ostettuja Från utlandet förvärvade Tonnimäärä Tontal! Yhteensä Summa I Keskim. Medeltal Suomessa rakennettuja I Finland nybyggda Tonnimäärä Tontal Yhteensä Summa Keskim. Medeltal Ulkomailta ostettuja Frän utlandet förvärvade I Tonnimäärä I Tontal ! Yhteensä Summa : Keskim. j Medeltal

10 Koko lisäyksestä, joka käsitti 89 alusta vetomäärältään rekisteritonnia eli 5.8 (v. 96: 7.) % kauppalaivaston koko tonnistosta, tuli 8 50 tonnia eli 50. (v. 96: (57.0 ) % Suomessa rakennettujen alusten osaksi. Tähän on lisättävä uudestirakennusten tai uudestimittausten 85 tonnin lisäys. Puheenaolevasta tonnistosta oli kuitenkin )00 tonnia eli 85.5 (v. 96 : 9.) % puisia proomuja, jotka ovat tarkoitetut puutavaran kuljetukseen sisävesillä ja satamissa. Ulkomailta hankittu toimisto käsitti 6 höyryalusta, joiden vetomäärä oli : nettotonnia, 7 moottorialusta, joiden vetomäärä oli 86 nettotonnia sekä 9 purjealusta, joiden vetomäärä oli 087 nettotonnia. Siihen nähden, oliko aluksen kotipaikka kaupunki taikka maaseutu, jakautuivat alukset vuoden 97 lopussa seuraavasti : Av totala ökningen, som omfattade 89 fartyg om nettoton eller 5.8 (år 96: 7.) % av handelsflottans hela tontal, hänförde sig 8 50 ton eller 50. (år 96 : 57.0) % till i Finland nybyggt tonnage. Härtill kom en ökning av 5 ton genom förbyggnad eller ommätning. Av ifrågavarande tonnage utgjordes doek icke mindre än 00 ton eller 85.5 (år 96 : 9.) % av träpråmar, avsedda för transporter å inre farvattnen och i hamnarna. Det från utlandet förvärvade tonnaget omfattade 6 ångfartyg om nettoton, 7 motorfartyg om 86 nettoton samt 9 segelfartyg om 07 nettoton. Med avseende å hemorten fördelade sig fartygen vid slutet av år 97 sålunda : Kotipaikka Hemort Kaupunki I stad Maalaiskunta Å landsbygd! % % % % Höyryaluksia Ångfartyg Moottorialuksia Motorfartyg... : Purjealuksia Segelfartyg...i Proomuja Pråmar... j Yhteensä Summa Höyryalukset ja proomut olivat siten suurimmaksi osaksi kaupungeista kotoisin, kun taas purjealukset, jotka lukuun nähden 7. (v, 96: 7.8) % olivat maaseudulta kotoisin, tonnimäärään nähden 6. (v. 96: 6.) % olivat kotoisin kaupungeista. Kauppalaivaston jakautuminen eri paikkakunnille käy selville allaolevasta yhdistelmästä : Ångfartygen och pråmarna hörde i övervägande grad hemma i städerna, medan segelfartygen, som i fråga om antalet till 7. (år 96: 7.8) % tillhörde landsbygden, med avseende å tontalet till 6. (år 96: 6.) % tillhörde städerna. Handelsflottans fördelning på särskilda orter framgår ur nedanstående sammanställning :

11 Höyryaluksia Moottorialuksia Ångfartyg Motorfartyg Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Pråmar Yhteensä Summa Helsinki Helsingfors Viipuri V iborg Maarianhamina Mariehamn Savonlinna Nyslott Sortavala Sordavala Uusikaupunki Nystad Rauma R aum o Lappee Lappvesi Turku Åbo Kaupungeista on ensi sijalla Helsinki, jonka tonnisto on. (v. 96:.i) % koko toimistosta. Sen jälkeen seuraa Viipuri 0. (v. 9:6:.) % :a. Kun kuitenkin Viipurin tonnistosta on 8. (v. 96: 8.9) % proomuja, vastaavan suhdeluvun Helsingissä ollessa ainoastaan 5." (v. 96: 8.0) %, on selvää, että Helsingin kauppalaivastolla on oleellisesti suurempi merkitys. Jos otetaan vain höyry- ja moottorialukset huomioon, on järjestys seuraava: Helsinki, Uusikaupunki, Turku, Viipuri ja Savonlinna. Viipuriin ja Savonlinnaan nähden huomautettakoon, että kun näiden kaupunkien koneella kulkevan tonniston huomattavaksi osaksi muodostavat puiset koneella kulkevat proomut, vähenee sen merkitys. Uudenkaupungin ja Turun höyryalustonnisto on huomattavasti kasvanut. Suurinta purjealustonnistoa edustaa Maarianhamina, Helsinki, Rauma ja Uusikaupunki. Mainituista kaupungeista kotoisin olevat purjealukset ovat todella syvänvedenja valtameripurjealuksia, kuten ei samassa määrin ole asianlaita muilla edellä mainituilla paikkakunnilla. Kauppalaivastoon kuuluvat alukset jakautuivat eri suuruusryhmiin kuten seuraava taulu näyttää : Av städema intager Helsingfors främsta rummet med. (år 96:.i) % av totala tonnaget. Därpå följer Viborg med 0. (år 96:.) %. Då likväl ieke mindre än 8.s (år 96: 8.9) % av det i Viborg hemmahörande tonnaget utgöres av pråmar, medan motsvarande procenttal för Helsingfors endast stiger till 5.7 (år 96: 8.0) %, är det uppenbart, att Helsingfors handel sflotta är av väsentligen större betydelse. Tages endast ång- och motorfartygen i betraktande ställer sig ordningsföljden sålunda : Helsingfors, Nystad, Åbo, Viborg och Nyslott. Vidkommande Viborg och Nyslott må nämnas, att då det i dessa städer hemmahörande maskindrivna tonnaget till betydande del utgöres av maskindrivna träpråmar, betydelsen av detsamma reduceras. Nystads och Åbo maskindrivna tonnage uppvisar en betydande ökning. De största segelflottoma representeras av Mariehamn, Helsingfors, Raumo och Nystad. Det i ovannämnda städer hemmahörande segelfartygstonnaget hänför sig jämväl väsentligen till djupvatten- eller oceanseglare, vilket icke i samma utsträckning är fallet rörande övriga anförda orter. För åskådliggörande av handelsflottans fördelning på olika dräktigjietsgrupper meddelas följande tabell :

12 I B Höyryaluksia Ångfartyg 9 99 nettotonnia nettoton S OtXh ja y li och däröver Yhteensä Summa 558 (0 67 Moottorialuksia Motorfartyg 9 99 nettotonnia nettoton ja yli och däröver Yhteensä Summa 0 8 Purjealuksia Segelfartyg 9 99 nettotonnia nettoton ja yli och däröver Yhteensä Summa Proomuja Prämar 9 99 nettotonnia nettoton ja yli och däröver... :558 Suurin lukumäärä höyryaluksia on ollut suuruusryhmässä Sitävastoin edustavat 000 tonnia ja sitä suuremmat alukset suurinta tonnimäärää. Purjealusten ja proomujen ryhmässä suurin luku- ja vetomäärä on suuruusryhmässä Moottorialukset sitävastoin kuuluvat tonnimäärään nähden suurimmaksi osaksi suuruus- ryhmään Purjealuksiin nähden on huomattava, että vaikka suuruusryhmässä 000 tonnia ja yli niiden luku oli vain 7 eli. (v. 96:. ) % koko purjelaivastosta, oli tämän ryhmän vetomäärä kuitenkin 6 9 nettotonnia eli 0.7 (v. 96:.0.i) % purjealusten yhteenlasketusta vetomäärästä. Rakennusaineeseen ja ikään nähden jakautuivat kauppalaivastoon kuuluvat alukset seuraavasti: Yhteensä Summa Kaikkiaan -- I allt 5 50 Det största antalet ångfartyg återfinnes inom dräktighetsgruppen Däremot uppvisar numera gruppen 000 ton och däröver det största tontalet. Segelfartygen och pråmarna nådde det största antalet och tontalet inom dräiktighetsgruppen Motorfartygen uppvisa däremot det största tontalet inom gruppen nettoton mätande fartyg. Vad segelfartygen angår, är det att märka, att ehuru antalet segelfartyg inom dräktighetsgruppen 000 ton och däröver utgjorde endast 7 eller. (år 96:. ) % av samtliga segelfartyg, denna grupp doek omfattade 6 9 nettoton eller,0.7 (år 96: 0.i) % av segelfartygens sammanlagda tontal. Med avseende å byggnadsmaterial och ålder fördelade sig handelsflottan sålunda:

13 Teräs ta i rauta Stäl eller järn Puu Trä Yhteensä Summa Höyryaluksia Ångfartyg f alle 0 v.! under 0 år j 0 v. tai yli i ( 0 år el. däröver alle 0 v. l Moottorialuksia! under 0 år / Motorfartyg j 0 v. tai yli ( 0 år el. däröver / Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Pråmar Yhteensä Summa ( alle 0 v.! upder 0 år > j 0 v. tai yli t 0 år el. däröver * t alle 0 v.! under 0 år! f j Q v. tai yli i 0 år el. däröver! j ( alle 0 v.! under 0 år i > j 0 v. tai yli j I 0 år el. däröver ) Kaikkiaan I allt Koko kauppalaivaston alusten lukumäärästä muodostivat puualukset siten 90. (v. 96: 90.) % ja vetomäärästä 60.9 (v. 96: 7.) %. Siitä oli 8.6 (v. 96: 8.8) % alusten lukumäärästä ja 78.9 (v. 96: 78.9) % alusten tonnimäärästä proomuja. Jos otetaan huomioon vain purjealukset, edustivat puualukset lukumäärältään tässä ryhmässä 95. (v. 96: 9.8) % ja vetomäärältään 5.5 (v. 96: 5,5) % koko purjelaivastosta. Höyryalusten ryhmässä voittivat rautataikka teräsalukset puualukset sekä lukuettä vetomäärään nähden, kun taas moottorialusten ja proomujen ryhmissä puualukset muodostivat enemmistön. Alusten keskimääräinen vetomäärä, laskettuna nettovetomäärästä ja jaettuna rakennusaineen mukaan, selviää seuraavista luvuista : E f ter fartyg'santalet sett utgjorde träfartygen sålunda 90. (år 96: 90.) % och efter dräktigheten 60.9 (år 96: 7.) % av hela handelsflottan. Därav utgjordes icke mindre än 8.o (år 96 : 8.8) % av antalet och 78.9 (år 96: 78.9) % av tontalet av pråmar. Tages endast segelfartygen i betraktande representerade träfartygens antal inom denna grupp 95. (år 96: 9.8)% och dräktighet 5.5 (år 96: 5.5) % av hela segelflottan. Inom ångfartygens grupp överstego järn- eller stålfartygen träfartygen såväl till antal som tontal, medan inom motorfartygens, segelfartygens och pråmarnas grupper träfartygen ibildade flertalet. Körande fartygens medeldräktighet, beräknad enligt nettotontal, och med fördelning efter byggnadsmaterial, lämnas följande uppgifter:

14 5 Teräs tai rauta Stål eller järn Netto ton Puu Trä Yhteensä Summa Netto ton Höyryaluksia Ä ngfartyg Moottorialuksia Motorfartyg Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Pråmar Kaikkiaan I allt Höyryalukset osoittavat suurinta keskimääräistä vetomäärää. Huomattava on, että vaikka teräksisten ja rautaisten purjealusten keskisuuruus on 097 tonnia, purjealusten keskimääräinen vetomäärä on vain 56 tonnia. Tämän selittävät puiset purjealukset, jotka muodostavat suurimman lukumäärän tässä alusryhmässä ja joiden keskimääräinen vetomäärä on 89 tonnia, alentaen siten koko tämän alusryhmän keskimääräistä vetomäärää. Kauppalaivaston käyttämisestä puuttuvat tiedot 5 (v. 96: 7)- aluksesta eli 8.5 (v. 96: 6.9) %, yhteensä 59 (v. 96: 6 985) nettotonnista, joista 6 höyry- ja moottorialuksia, purjealuksia sekä 6 proomua. Niistä 88 aluksesta, vetomäärältään 78 rekisteritonnia, joista varustajat ovat tietoja antaneet, on kauppamerenkulkuun käytetty 6 alusta, vetomää.rältään 5 6 nettotonnia. Seisomassa on ollut 50 alusta, vetomäärältään 7 nettotonnia, siitä 77 tonnia koneella kulkevia aluksia, tonnia purjealuksia sekä 8 tonnia proomuja. Kauppalaivaston toiminnassa ei edelliseen vuoteen verraten mitään suurempia muutoksia ole yleensä tapahtunut. Seuraa valla sivulla esitetään taulu siitä, missä liikenteessä kauppalaivasto on vuonna 97 työskennellyt. Vetomäärään nähden ulottui.9 (v. 96 : 5.) % koneella kulkevien aluksien matkoista kotimaan satamain välillä sekä muu osa, lukuunottamatta 5 alusta vetomäärältään 596 tonnia, jotka ovat kulkeneet yksinomaan ulkomaan satamain vä- Ångtärtygen uppvisa det största genomsnittstontalet, A tt märka är att ehuru segelfartygen av stål eller järn ha en medeldräktighet av 097 ton, segelfartygens genomsnittstontal utgjorde endast 56 ton. Detta förklaras därav att segelfartygen av trä, som bilda det vida övervägande flertalet inom denna fartygsgrupp och ha en medeldräktighet av 89 ton, reducera genomsnittstontalet, för hela denna fartygsgrupp. Angående användningen av handelsflottan saknas uppgifter om 5 (år 96: 7) fartyg eller 8.5 (år 96: 6.9) % med ett nettotontal om 59 (år 96: 6 985) ton, därav 6 ång- och motorfartyg, segelfartyg samt 6 pråmar. Av de 88 fartyg om 7 8 ton, angående vilka uppgifter av redarna föreligga, ha i handelssjöfart använts inalles 6 fartyg om 56 nettoton. Upplagda ha legat 50 fartyg om 7 nettoton, därav 77 ton maskindrivna fartyg, ton segelfartyg samt 8 ton pråmtonnage. I fråga om handelsflottans sysselsättning ha inga större förändringar över huvud taget från föregående år inträtt, Å följande sida meddelas en tablå över den. art av sjöfart handelsflottan under år 97 idkat. Beräknat enligt tontal sträckte sig.9 (år 96 : 5.) % av de maskindrivna fartygens färder mellan inrikes hamnar samt återstoden, med undantag av 5 fartyg om sammanlagt 596 ton, som gått enbart mellan utländska hamnar, mellan Finland

15 6 Koneella kulkevia aluksia Maskindrivna fartyg Purjealuksia Proomuja Yhteensä Segelfartyg Prämar Summa Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Seisoneet Upplagda Kaikkiaan I allt Iillä, Suomen ja ulkomaan satamain välillä. Sitä vastoin oli purjealusten vetomäärästä. (v. 96: 8.) % liikenteessä yksinomaan ulkomaan satamien välillä. Seisomassa oli kaikkiaan.o (v. 96: 6.8) % koko tonnistosta, josta. (v. 96:.9) % koneella kulkevaa tonnistoa,.7 (v. 96 :.) % purjealustonnistoa ja 5. (v. 96: 9.) % proomutonnistoa. Riisuttuna oleva tonnisto osoittaa siten verraten huomattavaa vähennystä. Kehityksen vuodesta 9 valaisee seuraava taulukko: och utlandet. Däremot var icke mindre än. (år 96: 8.) % av segelfartygstonnaget i trafik enbart mellan utländska hamnar. Upplagt var inalles.6 (år 96: 6.8) % av totala tonnaget, därav. (år 96:.9) % av det maskindrivna tonnaget,.7 (år 96:.) % av segelfartygstonnaget samt 5. (år 96: 9.) % av pråmarna. Det upplagda tonnaget visar sålunda en rätt betydande minskning. Utvecklingen sedån år 9 framgår ur följande sammanställning: i! Suom en satam ain välillä M ellan finska h a m n a r , Suomen ja ulkomaan välillä M ellan Finland och utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar m Seisoneet Upplagda Yhteensä Summa )6 5 Kauppalaivasto edusti varustajain antamien tietojen mukaan vuonna 97 55,5,05 markan raha-arvoa. Tästä määrästä tuli koneella kulkevien alusten osaksi 8,8, markkaa, purjealusten osaksi,8,00 markkaa ja proomujen osaksi 0,79,6 markkaa. Koneellakul- Enligt av redarna meddelade uppgifter steg värdet av handelsflottan år 97 till 55,5,05 mk. Av detta belopp belöpte sig 8,8, mk på maskindrivna fartyg,,8,00 mk på segelfartyg och 0,79,6 mk på pråmar. De maskindrivna fartygen representerade således

16 7 kevät alukset siten edustivat 7.6 %, purjealukset 8 % ja proomut 0. % kauppalaivaston raha-arvosta. Kauppalaivaston raha-arvo jakaantui eri liikenteissä toimiville aluksille niin, että kotimaan liikennettä barjoittavain alusten raha-arvo oli 6,,9 markkaa, koti- ja ulkomaiden välillä liikennettä harjoittavain 56,9,000 markkaa, yksinomaan ulkomaiden välillä liikennöivien 5,750,000 markkaa ja seisoneiden alusten 6,78,0 markkaa. Kunkin alusryhmän suhteellinen osuus oli siten : kotimaan liikenteessä olleiden. %, koti- ja ulkomaiden välisessä liikenteessä 8.0 %, yksinomaan ulkomaisessa liikenteessä 6.7 % ja seisoneiden. %. Kehitys viimeisenä viisivuotiskautena selviää. seuraavasta yhdistelmästä : 7.6 %, segelfartygen 8 %\ och pråmarna 0. % av handelsflottans värde. På olika sjöfartskategorier fördelade sig värdet så att 6,,9 mk belöpte sig på fartyg i inhemsk fart, 56,9,000 mk på fartyg i fart mellan hem- och utlandet, 5,750,000 mk på fartyg i fart enbart mellan främmande hamnar samt 6,78,0 mk på upplagda fartyg. Relativt taget belöpte sig värdet av handelsflottan på olika slag av trafik på följande sätt:. % på inhemsk fart, 8.0 % på fart mellan hem- och utlandet, 6.7 % på fart enbart mellan främmande hamnar samt. % på upplagda fartyg. Utvecklingen under senaste femårsperiod framgår ur följande sammanställning: Kotimaisessa Koti- ja ulkomaan Ulkomaan liikenteessä liikenteessä liikenteessä Vuosi I fart inom I fart mellan hem I utländsk År landet och utandet fart milj. mk. mill. mk. milj. mk Seisoneet Upplagda milj. mk. 6.8 Aluksien kulkuvoiman laadun mukaan oli Mod avseende å fartygens drivkraft för niiden raha-arvo kymmenvuotiskautena delade sig värdet av handelsflottan under seuraava: tioårsperioden sålunda: Vuosi Ar K oneella kul* kevia aluksia. M askindrivna farty g Sm k Fm k P urjealuksia Proom nja Y hteensä Segelfartyg P rå m ar Suin ma Sm k Fm k Sink Fm k Sm k Fm k : ' , Merenkulku v. 97.

17 8 Koneellakulkevien aluksien raha-arvo osoittaa viime vuonna tavatonta nousua, verrattaessa sitä edellisen vuoden rahaarvoon. Lisäys on 0.7%. Selityksensä tämä saanee siitä, että kauppalaivastoomme on vuoden 97 kuluessa liitetty varsin useita aluksia, niistä osin uudisrakennuksiakin. Purjealusten raha-arvossa ei ole tapahtunut juuri minkäänlaista muutosta. Proomujen raha-arvo on lisääntynyt noin % :a. Tämä aiheutuu etupäässä Laatokan kuljetuksia varten hankittujen rautaisten proomujen liittämisestä kauppalaivastoon. Erittäinkin on merkille pantava koti- ja ulkomaan välisessä sekä yksinomaan ulkomaan liikenteessä olevien aluksien rahaarvon nousu vuodesta 96 vuoteen 97. Sensijaan on seisomassa olleiden aluksien raha-arvo vähentynyt vuodesta, vuoteen, johtuen tämä siitä, että yhä vähempi määrä aluksia on joutunut toimettomina seisomaan. Kauppalaivaston keskimääräinen rahaarvo kutakin nettorekisteritonnia kohti teki 6 (v. 96: 0) mk. Tämä keskimääräinen arvo on kuitenkin harhaanviepä osaksi senvuoksi, että höyry- ja moottorialusten keskimääräinen arvo nettotonnia kohti huomattavassa määrin eroaa bruttotonnia kohti lasketusta arvosta, joka laskutapa olisi oikeampi. Osaksi proomut, jotka muodostivat 58. i % koko tonnistosta ja joiden keskiarvo nettotonnia kohti oli 0 (v. 96 : 9) mk., mikä arvo likimäärin vastaa bruttotonnia kohti laskettua arvoa, koska eroitus brutto- ja nettovetomäärän välillä proomuihin nähden suurin piirtein katsoen on verraten pieni, alentavat koko kauppalaivastoon nähden keskiarvoa. Jollei proomuja oteta lukuun, oli keskiarvo nettotonnia kohti 55 (v. 96: 96) mk. Höyry- ja moottorialuksien sekä purjealusten keskiarvo nettotonnia kohti teki vast. 00 (v. 96 : 797) ja 58 (v. 96: 587) mk. Voidaan siten todeta purjealuksien keskimääräisten arvojen vähentyminen. Jämfört med föregående år uppvisa de maskindrivna fartygen under redogörelseåret en betydande värdestegring, ökningen utgjorde 0.7 %. Denna omständighet finner sin förklaring däri att under år 97 med handelsflottan införlivats rätt många fartyg, därav en del nybyggda. Beträffande segelfartygens uppgivna värde har någon nämnvärd förskjutning ieke inträtt. Pråmtonnaget uppvisar en värdestegring om %, som väsentligen är en följd av de för trafik på Ladoga anskaffade pråmarna av järn. Särskilt iögonenfallande är det i fart mellan hem- oeh utlandet samt enbart mellan utländska hamnar insatta tonnagets värdeökning från 96 till år 97. Däremot har det upplagda tonnagets värde nedgått år för år, beroende därpå att ett allt mindre antal fartyg legat upplagda. Det redovisade medelvärdet för handelsflottan utgjorde per nettoton 6 (år 96: 0) mk. Ifrågavarande medelvärde är dock missvisande dels därigenom, att medelvärdet för ång- och motorfartygen, beräknat per nettoton, i väsentlig mån avviker från den beräkning per bruttoton, som vore den egentliga. Dels åter nedpressa pråmarna, vilka utgjorde 58. i % av det totala redovisade tonnaget och vilkas medelvärde per nettoton steg till 0 (år 96 : 9) mk, vilket värde i det närmaste kan anses motsvara beräkningen per bruttoton, då skillnaden mellan netto- och bruttodräktigheten i fråga om pråmar i stort sett är mindre väsentlig, medelvärdet för handelsflottan i dess helhet. Medräknas icke pråmarna, utgjorde medelvärdet per nettoton 55 (år 96: 96) mk. Medelvärdet per nettoton för ång- och motorfartygen samt segelfartygen utgjorde resp. 00 (år 96: 797) mk och 58 (år 96 : 587) mk. En fortsatt minskning av medelvärdet för segelfartygen kan sålunda konstateras.

18 9 Nedanstående tablå utvisar till vilka be lopp handelsflottan var intecknad: Tähän liitetty taulu näyttää, kuinka suuret olivat kauppalaivaston kiinnitykset: Höyryaluksia Ångfartyg Smk. Fmk. Moottorialuksia Motorfartyg Smk. Fmk. Purjealuksia Segelfartyg Smk. Fmk. Proomuja Pråmar Smk. Fmk. Yhteensä Summa Vuoden alussa Vid årets ingång Vähennys Minskning Lisäys ökning Vuoden lopussa Vid årets utgåug...i Smk. Fmk. Koko kiinnitysmäärä on lisääntynyt 0. i miljoonalla markalla, josta 9. miljoonaa markkaa tulee höyryaluksille. Proomuihin myönnetyt kiinnitykset ovat myöskin lisääntyneet.9 miljoonalla markalla. Sitävastoin kiinnitykset moottori- ja purjealuksiin ovat huomattavasti vähentyneet. Tauluissa o 9 annetaan tietoja kauppalaivaston ansaitsemista bruttorahdeista varustajain antamien tietojen perusteella. Kauppalaivaston bruttorahdit vuonna 97 olivat yhteensä markkaa. Siitä oli matkusta jäin kuljetuksella saatu markkaa, postinkuljetuksesta 8077 markkaa, tavarain kuljetuksesta markkaa, hinauksista ja pelastuksista markkaa ja aikarahtauksista 8 78 markkaa. Rahtimääristä ansaittiin liikenteestä kotimaan satamain välillä markkaa, Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä markkaa sekä yksinomaan ulkomaiden satamain välisestä liikenteestä markkaa. Kotimaan liikenteessä ansaittiin.o %, koti- ja ulkomaan välisessä liikenteessä 9. % ja ulkomaan välisessä liikenteessä 8.7 %. Kauppalaivastomme bruttorahteja vuodelta 99 alkaen valaisevat seuraavat luvut: Det totala inteckningsbeloppet har ökats med lo.i milj. mark, därav 9. milj. mark belöper sig å ångfartyg. De i pråmar tagna inteckningarna ha likaså ökats med.9 milj. mark. Däremot ha inteckningsbeloppen för motor- och segelfartygen reducerats avsevärt. I tab. 5 9 lämnas uppgifter om av handelsflottan intjänta bruttofrakter enligt av redarna meddelade uppgifter. Handelsflottans totala bruttofrakter stego år 97 till mk. Därav belöpte mk på passageraravgifter, 8077 mk på postbefordringsavgifter, mk på godsfrakter, på bogserings- och bärgningsavgifter samt 8 78 mk på tidsbefraktningsavgifter. Av totala bruttofraktbeloppet belöpte sig mk på trafiken mellan finska hamnar, mk på trafiken mellan Finland och utlandet samt mk på trafiken enibart mellan främmande hamnar. Procentuellt taget kommo.0 % av bruttofrakterna på inhemsk trafik, 9. % på trafiken mellan hem- och utlandet samt 8 7.% på trafiken mellan främmande länder. Handelsflottans bruttofrakter sedan år 99 framgår av följande sammanställning:

19 0 Vuonna Ar Bruttoråhdit Bruttofrakter ) Bruttorahtien suuruuteen nähden voitti vuosi 97 kaikki edelliset vuodet. Korkeimmillaan sitten sodan ovat toruttorahdit aikaisemmin olleet vuonna 90, jolloin ne nousivat 5.9 miljoonaan markkaan. Sitten vuoden 9 ovat ne olleet lisääntymässä, ollen nousu vuodesta 96 vuoteen 97. %. Tämä suhteellisesti huomattava lisäys aiheutuu kotimaisen tonniston kasvamisesta eikä asiallisesti niin paljon rahtimarkkinain parantumisesta. Verrattuna vuoteen 99, jolloin saavutettiin alin bruttorahtimäärä, ovat bruttorahdit lisääntyneet viime vuonna 8.8 miljoonalla eli 65. % :a. Miten bruttorahdit ovat jakaantuneet eri liikennealueille viiden viime vuoden kuluessa, sen osoittavat seuraavat luvut: I fråga om bruttofrakterna överträffade år 97 alla tidigare år. År 90 är därnäst det år, som under tiden efter kriget kommer närmast i följd med 5.9 milj. mk. Sedan år 9 har bruttofraktbeloppet årligen vuxit och utgjorde Ökningen år 97 i förhållande till 96. %. Denna jämförelsevis betydande ökning beror i främsta rummet på att det inhemska tonnaget ökats och icke på gynnsammare fraktkopjunkturer. Jämfört med år 99, som uppvisar det lägsta fraktbeloppet, ha bruttofrakterna under redogörelseåret ökats med 8.8 milj. mk eller 65. %. Bruttofrakternas fördelning på olika sjöfartskategorier framgår ur följande tablå: V ttobî -- Ar Suom en satam ain välillä M ellan fin sk a ham nar m ilj. mk Suom en ja ulkom aan välillä M ellan F in land och u tla n d e t m ilj. mk U lkom aan satam ain välillä M ellan u tr i kes orter m ilj. mk Y hteensä Sum m a m ilj. m k Niin kuin edellä olevasta käy selville, ovat bruttotulot lisääntyneet melkein yksinomaan koti- ja ulkomaan välisessä sekä ulkomaan satamain välisessä liikenteessä ja siten aiheuttaneet kauppalaivastomme an- Såsom siffrorna vidhandengiva, är det de från trafiken mellan hem- och utlandet samt mellan utländska hamnar influtna bruttofraktbeloppen, som i främsta rummet bidragit till ökningen av det totala bruttofrakt-

20 sioiden lisäyksen. Kotimaan liikenteessä ovat bruttorahdit lisääntyneet aivan mitättömän vähän. Koti- ja ulkomaan välisen liikenteen bruttorahdit ovat lisääntyneet.5 % :a ja ulkomaan saitamain välisen liikenteen.8 %:lla, kun kotimaisen liikenteen rahtilisäys oli vain.5 %. Eri kuljetuslajeille jakaantuivat bruttorahdit seuraavasti (miljoonin markoin) : beloppet. Trafiken inom landet uppvisar endast obetydligt ökade frakter.. Trafiken mellan Finland oeh utlandet uppter en ökning av.5 % och trafiken mellan utländska hamnar.8 %, medan ökningen av bruttofrakterna i inhemsk trafik endast steg till.5 %. Frakterna fördelade sig pä olika slag av inkomster sålunda (i milj. mark) : Matkusta jain kuljetuksesta Passageraravgifter Postin kuljetuksesta Postbefordringsavgifter Tavarain kuljetuksesta Godsfrakter Hinauksista ja pelastuksista Bogserings- och bärgningsavgifter Aikarahtauksessa ansaittuja rahteja Tîdsbefraktningsavgifter Yhteensä Summa 000 mk % 000 mk % 000 mk 000 mk % 000 mk,ci 000 mk % loo.o O loo.o O.o loo.o O.o loo.o O.o loo.o O.o loo.o O.o loo.o Bruttotuloista muodostivat tavararahdit 8.8 (v. H96: 8.6) %, siitä 7.6 (v. 96: 7.6) % koneella kulkevien aluksien ansaitsemia,. (v. 96:.s) % purjealusten ansaitsemia ja loput proomujen ansaitsemia. Matkustaja- ja postinkuljetusmaksut, jotka nousivat lo.i (v. 96:.l) % ja 0. (v. 96: O.i) %, kohdistuivat yksinomaan koneella kulkeviin aluksiin. Samoin hinaus- ja pelastusmaksut,.7 (v. 96 :.) %, ja aikarahtausmaksut,. (v. 96: I.9) %, kohdistuivat yksinomaan koneellisiin aluksiin. Matkustajaliikenne on jättänyt.6 milj. markkaa pienemmän tulon mutta tavarankuljetus 5.8 milj. markkaa suuremman. Suomen ja ulkomaan välisestä liikenteestä saatujen rahtien jakaantuminen eri maille käy selville seuraavasta yhdistelmästä : Av bruttofrakterna hänförde sig 8.8 (år 96: 8.6) % till godsfrakter, därav 7.6 (år 96: 7.6) % intjänta av maskindrivna fartyg,. (år 96:.8) % av segelfartyg och återstoden av pråmar. Passagerare- och postbefordringsavgiftema, som utgjorde resp. 0. (år 96:.) % och 0. (år 96: O.i) % av totala fraktinkomsten, hänförde sig enbart till maskindrivna fartyg. Likaså hänförde sig bogserings- och bärgningsavgiftema,.7 (år 96:.) %, oeh tidsbefraktningsavgiftema,. (år 96: l.e) %, enbart till ångoch motorfartyg. Beloppet av de genom passagerartrafik intjänta bruttofrakterna minskades med.6 milj. mark, medan godsfrakterna ökades med 5.6 milj. mark. De från trafiken mellan Finland och utlandet härflutna frakternas fördelning på sänskilda länder framgår av följande sammanställning :

21 ; mk % 000 mk % 000 mk /. 000 mk */. 000 mk % i Isobritannia Storbritannien ! Tanska Danmark Saksa Tyskland Ruotsi Sverige Belgia Belgien : Alankomaat Nederländerna : Ranska Frankrike Viro Estland Muut maat övriga länder ! Yhteensä Summa O O o Kuten vuonna 96 on myöskin vuonna 97 kaikista bruttorahdeista 5. (v. 96 : 9.6) % tullut Isöbritannian liikenteestä. Yleensä ei mitään mainittavampaa suhteellista muutosta määrämaihin nähden edelliseen vuoteen verraten ole tapahtunut. Miehitys niissä aluksissa, joista on tietoja saatu, on ollut seuraava: Såsom fallet var år 96 hänförde sig även 97 en väsentlig del eller 5. (år 96: 9.o) % av inkomsterna till trafiken på Storbritannien. Överhuvud har någon nämnvärd förskjutning beträffande frakternas relativa fördelning på olika trader i förhållande till föregående år icke inträtt. Bemanningen å de fartyg, angående vilka uppgifter föreligga, uppgick till: KoneeUa kulkevia tiluksia Maskindrivna Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Pråmar Yhteensä Summa Päälliköitä Befälhavare Perämiehiä Styrmän Konemestareita ja koneehoitajia Maskinmästare och maskinskötare Lämmittäjiä ja muuta konehenkilökuntaa Eldare och övrig maskinpersonal Muuta kansimiehistöä Övrig däckspersonal Muuta henkilökuntaa övrig personal: miehiä manlig naisia kvinnlig Yhteensä Summa Vuonna År ) : ,