MERENKULKU S J Ö FART

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND I B : 47 a MERENKULKU KAUPPALAIVASTO S J Ö FART HANDELS FLOTTAN NAVIGATION MERCHANT FLEET 964 HELSIN KI HELSINGFORS 966

2 Fl 'i 'N p SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND I B : 47 a M-E-R E N K U L K U KAUPPALAIVASTO S J Ö FART HANDELS FLOTTAN N A VIG A TI ON MERCHANT FLEET HELSINKI HELSINGFORS 966

3 Helsingfors 966. Statsrâdets tryckeri

4 Alkusanat Täten saatetaan julkisuuteen Suomen kauppalaivastoa koskeva tilasto vuodelta 964. Se liittyy vastaavaan tilastoon edelliseltä vuodelta. Helsingissä, merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimistossa helmikuussa 966. Förord Härmed publiceras Statistiken angäende Finlands handelsflotta ar 964. Den ansluter sig tili motsvarande Statistik för närmast föregäende är. Helsingfors, sj öfasstyrelsens Statistik- och registerbyrä i februari 966. Torsti Via H eikki Äijälä «

5 Sisällys Inneháll Sivu Sida Teksti 5 Text 5 Johdanto... 6 I. Kauppalaivasto ja sen kehitys... 6 II. Kauppalaivaston käyttäminen... 8 III. Kauppalaivaston arvo IV. Kauppalaivaston rahtitulot V. Muita tietoja Summary Inledning... r... 5 I. Handelsflottan och dess utveekling... 6 II. Handelsflottans användning... 8 III. Handelsflottans värde IV. Handelsflottans fraktinkomster V. Övriga uppgifter Summary Taulut. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin. suuruiset ja sitä suuremmat alukset vuoden 964 alkaessa ja päättyessä Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin 2. suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina kotipaikan mukaan vuoden 964 päättyessä Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin 3. suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina rakennuspaikan mukaan vuoden 964 päättyessä Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin 4. suuruiset ja sitä suuremmat alukset,, jaettuina vetomäärän, iän ja arvon mukaan vuoden 964 päättyessä Yleiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin 5. bruttorahteihin vuonna 964 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan Kauppalaivaston bruttorahdit vuonna 964, jaettuina 6. eri tuloryhmiin, aluksenomistajain antamien tietojen mukaan Kauppalaivaston bruttorahdit vuonna 964 Suomen ja 7. ulkomaiden sekä ulkomaiden välisessä liikenteessä aluksenomistajain antamien tietojen mukaan Liikenteessä olleen kauppalaivaston seisonta-ajat vuo- 8. rokausissa 964 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan Liikenteessä olleen kauppalaivaston miehistö vuonna aluksenomistajain antamien tietojen mukaan 64 Tabeller Handelsflottans fayg om 9 nettoregisteon och däröver vid början och slutet av är Handelsflottans fayg om.9 nettoregisteon och däröver, fördelade efter hemo vid 964 ars slut Handelsflottans fayg om 9 nettoregisteon och dárover, fordelade efter byggnadso vid 964 árs slut 44 Handelsflottans fayg om 9 nettoregisteon och darover, fordelade efter draktighet, álder och varde vid 964 árs slut Oversikt av handelsflottans várde och intjánta bruttofrakter ár 964 enligt dárom frán redare lamnade uppgifter Handelsflottans bruttofrakter ár 964, fordelade pá olika inkomstgrupper, enligt dárom frán redare lámnade uppgifter Handelsflottans bruttofrakter ár 964 i trafik mellan Finland och utlandet samt mellan utlándska hamnar enligt dárom frán redare lamnade uppgifter Temporára upplággningar, uttryckta i dygn, av den under ár 964 i trafik varande handelsflottan enligt rederiernas uppgifter Bemanningen á den i sjofa anvánda handelsflottan ár 964 enligt dárom frán redare lamnade uppgifter 64 Contents Page Text... 5 Introduction... 5 I. Merchant fleet and its development... 6 II. Operating of the merchant fleet... 8 III. Value of the. merchant fleet IV. Freight income TL Other informations... j Summary Tables. Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and above, at the beginning and end of Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and above classified by home po-, at the end of Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and above classified by place of construction at the end of Page 4. Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and above classified by tonnage, age and value, at the end of Value and gross freight revenue of the Finnish merchant fleet in 964, according to data provided by the Shipovmers Gross freight revenue of the Finnish merchant fleet in 964, by different income groups, according to data provided by the Shipowners Gross freight revenue of the Finnish merchant fleet in 964 in international navigation, according to data provided by Shipowners Laid-up-time of the Finnish merchant fleet in service in 964, expressed in days, according to data provided by Shipowners Manning of the vessels in service of the Finnish merchant fleet in 964, according to data. provided by Shipowners... 64

6 Johdanto Aineisto Suomen kauppalaivastoa koskevaan tilastoon vuodelta 964 on saatu samoista lähteistä kuin aikaisemminkin eli osaksi maistraattien heinäkuun 29 päivänä 927 alusrekisteristä annetun lain perusteella pitämistä alusrekistereistä, osaksi niistä tiedoista, joita aluksenomistajat syyskuun 6 päivänä 98 aluksenomistajan velvollisuudesta antaa erinäisiä tilastotietoja annetun asetuksen mukaisesti vuosittain lähettävät. Tilastotietojen antaniisessa on kuitenkin Merenkulun tilastotoimikunnan suosituksesta sikäli poikettu vuoden 98 asetuksesta, että tilastotiedot on yleisen tilastolain nojalla pyydetty neljännesvuosittain. Bruttotulojen lisäksi on pyydetty tietoja myös alusten kustannuksista ulkomailla. Alusrekisteristä annetun lain mukaan on kauppamerenkulkuun käytettävistä aluksista, joiden nettovetoisuus on vähintään 9 rekisteritonnia, pidettävä rekisteriä, lukuunottamatta proomuja, joita käytetään ainoastaan tavaroiden siiämiseen lastaus-, purkausta! varastoimistarkoituksessa samalla satama-alueella, tai lastauspaikalla. Sitä paitsi voidaan, jos omistaja haluaa, rekisteröidä pienemmätkin alukset, mikäli niiden pituus on vähintään 0 metriä. Asetus aluksenomistajain velvollisuudesta antaa tilastotietoja koskee vähintään 9 nettorekisteritonnin vetoisia aluksia. Pienemmistä kuin 9 nettorekisteritonnin vetoisista aluksista ei näin ollen saada tietoja aluksenomistajilta. Nämä alukset ovat pääasiallisesti kalastusaluksia ja hinaajia, eivätkä ne sisälly taulukkoihin. On siten huomattava, että tähän esitykseen sisältyvät tiedot koskevat vain rekisteröityjä, vähintään 9 rekisteritonnin nettovetoisia aluksia, kun taas tuhansiin nousevat pienemmät vesiliikennevälineet jäävät sen ulkopuolelle. Tekstiosassa on esitetty erikseen pohjoismaiden määrittelemä, niiden kesken veailukelpoinen kauppalaivasto, joka käsittää vain vähintään 00 rekisteritonnin bruttovetoiset alukset lukuunottamatta erikoisaluksia, joita ei käytetä kauppamerenkulkuun. Samoin siinä on esitetty tämän kauppalaivaston jakaantuminen suuruus- ja ikäryhmiin. Liitetaulut 4, jotka valaisevat kauppalaivaston tilaa, kotipaikkaa, rakennuspaikkaa, vetomäärää ja ikää, on laadittu maistraattien alusrekisterien perusteella, kun taas muut taulut perustuvat varustajien antamiin tietoihin. ' Inledning Materialet till Statistiken angäende Finlands handelsflotta är 964 har hämtats ur samma källor som tidigare eller dels ur de av magistraterna enligt lagen om faygsregister av den 29 juli 927 förda faygsregistren, dels ur de uppgifter, som redarna jämlikt förordningen av den. 6 September 98 angäende faygsredares skyldighet att avlämna särskilda statistiska uppgifter, ärligen avgiver. Vid avlämnandet av statistiska uppgifter har dock pä rekommendationen av Sjöfaens statistikkommitte sä tili vida avvikits frän 98 ärs förordning att man har anhällit om statistiska uppgifter pä grund av den allmänna statistiklagen kvaalsvis. Förutom bruttofrakter har man även anhällit om uppgifter angäende faygs kostnader i utlandet. Enligt lagen om faygsregister ä,r fayg, vilka nyttjas tili handelssjöfa och äger en nettodräktighet av minst 9 registeon, registreringspliktiga, prämar, som användes endast vid förflyttning av varor i lastnings-, lossnings- eller upplagringssyfte ä samma hamnomräde, dock undantagna. Dessutom kan, om ägaren sä önskar, jämväl mindre fayg registreras, under förutsättning att dess längd är minst 0 meter. Förordningen angäende faygsredares skyldighet att avlämna statistiska uppgifter gäller fayg om minst 9 nettoregisteons dräktighet. Om fayg under 9 nettoregisteons dräktighet erhälles säledes icke uppgifter av redarna. Sistnämnda fayg är huvudsakligen fiskefayg och bogserbätar och ingä icke i tabellerna. Att märka är att uppgifterna i denna framställning säledes enba omfatta registrerade fayg om minst 9 nettodräktighet i registeon, medan de tili tuserital uppgäende mindre foskaffningsmedlen tili sjöss faller utom ramen för densamma. I textavdelningen har skilt behandlats den av de nordiska länderna preciserade handelsflotta, som omfattar endast fayg om minst 00 registeons bruttodräktighet fränsett specialfayg, som icke användes tili handelssjöfa. Likaledes har dä-ri redogjos för denna handelsflottas fördelning pä, olika storleks- och äldersgrupper. Tabellerna 4, som belyser handelsflottans beständ, hemo, byggnadso, dräktighet och älder, ha utarbetats med ledning av magistraternas faygsregister, medan övriga tabeller grunda sig pä uppgifter lämnade av redarna.

7 I. Kauppalaivasto ja sen kehitys Maailmankaupan kasvun johdosta nousi meritse kuljetettu tavaramäärä vuonna 964 n. 450 milj. tonniin 0 n. 0 % suuremmaksi kuin edellisenä vuonna. K u l jetusmahdollisuuksien kasvu ei kuitenkaan suuresti nostanut rahtitasoa, sillä toiselta puolen tuli liikenteeseen ennätysmäärä, lähes 0 milj. bruttotonnia uutta tonnistoa. Kuivalastialusten rahtitaso pysyi kuitenkin suhteellisen vakaana ja oli keskimäärin vähän korkeampi kuin vuosina Tankkirahdit sen sijaan vaihtelivat melkoisesti eri kuukausina eikä niiden keskimääräinen taso ollut aivan yhtä hyvä kuin vuonna 963, mutta ei kuitenkaan niin huono kuin vuosina Kansainvälisten rahtimarkkinain kehitystä kuvaavista rahti-indekseistä mainittakoon seuraava. British Chamber of Shippingin kuivalastialusten hakurahtiindeksi (v. 960 = 00) oli vuonna 963 keskimäärin 09.o ja vuonna 964 keskimäärin 2.. Norwegian Shipping News in sama indeksi (v. 949 = 00) oli vastaavasti keskimäärin 04.3 ja 05. o. Norjalainen tankkirahti-indeksi sitä vastoin laski vuonna 964 ja oli keskimäärin vuonna ja vuonna l. Maailman kauppatonnisto käsitti Lloyd s Register of Shipping in tilaston mukaan vuoden 964 heinäkuun alussa 53 milj. bruttotonnia, joten nettolisäys edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna oli 7.i milj. bruttotonnia eli 4.9 % ja siten suurempi kuin yhtenäkään vuonna viimeisen viiden vuoden aikana. Puuttuvan toiminnan johdosta seisomassa ollut tonnisto oli suhteellisen pieni. Se laski.3 45 milj. bruttotonnista tammikuussa 964 O.822 milj. bruttotonniin tammikuussa 965. Erikseen kuivalastialusten osalta olivat vastaavat luvut ja milj. bruttotonnia ja tankkialusten osalta ja milj. bruttotonnia. Toimettomana olleen tonniston määrä on siten ollut alle %:n maailman koko tonnistosta. Suomen kauppamerenkululle ja samalla Suomen kauppalaivastolle ovat vuonna 964 kuten edellisenäkin vuonna antaneet leimansa tonniston jatkuva, vaikkakaan ei kovin suuri kasvu ja ajanmukaistaminen sekä kasvaneesta ulkomaankaupastamme johtuva kuljetusmahdollisuuksien lisääntyminen. Sen tähden pysyi seisomassa oleva tonnisto suhteellisen vähäisenä ja käsitti pääasiallisesti korjausten takia tai muista syistä seisomassa olevia aluksia. Kotimaisella tonnistolla kuljetettiin- Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä tonnia eli tonnia, vastaten 6.7 %, enemmän tavaraa kuin edellisenä vuonna ja samalla enemmän kuin yhtenäkään vuonna aikaisemmin. Suomen rekisteröity, vähintään 9 rekisteritonnin nettovetoinen kauppalaivasto, jättäen proomut huomioon ottamatta, käsitti vuoden 964 lopussa 564 I. Handelsflottan och dess utveckling Pä grund av världshandelns ökning Steg den sjöledes transpoerade varumängden är 964 till o. 450 milj. ton eller c. 0 % större än äret förut. Ökningen av transpomöjligheterna stegrade dock icke stö fraktnivän, ty ä andra sidan kom tili trafiken en rekordmängd, inemot 0 milj. bruttoton nytt tonnage. Fraktnivän för torrlastfayg var dock relativt stabil och i medeltal nägot högre än Ären Däremot visade tankfrakterna ganska stora fluktuationer under olika mänader och deras medelnivä var icke lika god som är 963, men dock icke sä dälig som ären Beträffande fraktindexen, som belyser utvecklingen pä de internationella fraktmarknaderna, mä nämnas följande. British Chamber of Shippings trampfraktindex för torrlastfayg (är 960 = 00) var &r 963 i medeltal 09.0 och är 964 i medeltal 2.. Motsvarande index, uppgjord av Norwegian Shipping News (949 = 00), var i medeltal 04.3 resp Det norska tankfraktindexet däremot nedgick är 964 och var i medeltal är och är Världens handelstonnage omfattade enligt Lloyd s Register of Shipping i början av juli är milj. bruttoton, sä att nettoökningen jämfö med motsvarande tid föregäende är utgjorde 7. milj. brutto ton eller 4.9 % och var sälunda större än under nägot är under de fern señaste áren. Det pä grund av bristande sysselsättning upplagda tonnaget var relativt litet. Det nedgick frán I.345 milj. bruttoton i januari 964 tili milj. bruttoton i januari 965. Särskilt angäende torrlastfaygen var motsvarande antal milj. och milj. bruttoton och angäende tankfaygen O.499 milj. och milj. bruttoton. Det upplagda tonnaget har sälunda varit under % av heia handelstonnaget i världen. Finlands handelssjöfa och samtidigt Finlands handelsflotta har under är 964 säsom föregäende är präglats av en fogäende, fastän icke särskilt stör tonnageökning och modernisering av tonnaget samt av en ökning av transpomöjligheterna tili följd av vär utrikeshandels tillväxt. Därav följde att det upplagda tonnaget förblev relativt ringa och omfattade huvudsakligen sädana fayg som pä grund av reparationer eller av nägon annan orsak var upplagda. Pä det inhemska tonnaget transpoerades i trafik mellan Finland och utlandet ton eller ton, motsvarande 6.7 %, mera än äret förut och samtidigt mera än under nägot tidigare är. Finlands registrerade handelsflotta, omfattande fayg med minst 9 registeons nettodräktighet, prämarna icke medräknade, utgjordes i slutet av är

8 7 A. Kauppalaivaston suuruudessa v. 964 tapahtuneet muutokset Förändringarna i laygsbcstándet &r 964 Vuoden alkaessa Vid árets början: Höyryaluksia Ängfayg... Moottorialuksia M otorfayg... Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin... Yhteensä Summa Rekisteröityjä proomuja - Registrerade pr&mar Luku Brutto tonnia Netto tonnia Antai 'Netto ton Vähennys (= ) tai lisäys ( + ) Minskning ( ) eller ökning ( + ): Luku Antal Brutto tonnia Netto tonnia Netto ton Höyryaluksia Ängfayg.... Moottorialuksia M otorfayg... Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin... Yhteensä Summa Rekisteröityjä proomuja Registrerade pr&mar Vuoden päättyessä Vid árets slut: Höyryaluksia Ängfayg... Moottorialuksia M otorfayg... Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin... Yhteensä Summa Luku Antal nia Nettotonnia Nettoton Rekisteröityjä proomuja Registrerade pr&mar alusta, bruttovetoisuudeltaan) yhteensä rekisteritonnia. Siten on alusten lukumäärä pienentynyt selontekovuoden aikana 6 aluksella, kun sen sijaan bruttovetomäärän lisäys on ollut rekisteritonnia eli tosin vain.8 %. Lukumäärän vähennys ja toisaalta bruttovetomäärän kasvu johtuvat siitä, että vanhojen, kannattamattomiksi käyneiden alusten poistot on korvattu uusilla, kuljetusteholtaan paremmilla aluksilla. Edellisen vuoden lisäys oli 3 alusta ja 64 6 bruttotonnia ja myös vuosina kasvoivat sekä alusten lukumäärä että vetomäarä. Sen sijaan oli kymmenvuotiskautena vuosina alusten lukumäärä vähentynyt joka vuosi ja bruttovetomääräkin vuosina 958 ja i 959. Kuten asetelma A osoittaa, on vuoden 964 aikana tonniston nykyaikaistamisen johdosta tapahtunut lisäystä vain moottorialusten ryhmässä. Moottorialusten lisäys oli nimittäin 3 alusta, yhteensä brutto- 964 av 564 fayg med en sammanlagd bruttodraktighet) av registeon. S&lunda har antalet fayg under redogorelse&ret minskats med 6 enheter, nar daremot ókningen av bruttodráktigheten har varit registeon eller val endast.8 %. Minskningen av antalet och & andra sidan ókningen av bruttodraktigheten beror p& att avfóringar av áldre fayg, vilkas anvándning icke var rantabel, har ersatts av nya fayg med battre fraktningseffekt. Okningen under nármast fóreg&ende ár utgjorde 3 fayg och 64 6 bruttoton och aven áren ókades b&de antalet fayg och. draktigheten. Daremot hade under tio&rsperioden antalet fayg varje &r minskats och aven bruttodráktigheten nedgick áren 958 och 959. S&som sammanstállningen A visar, har p& grund av tonnagets modernisering ókning skett endast i motor - faygsgruppen. Okningen av motorfaygen utgjorde námligen 3 fayg om sammanlagt bruttoton B. Kauppalaivaston kehitys vv Handelsflottans utveckiing áren Vuosi Ár Höyryaluksia Ängfayg Luku Antal Nettotonnia Nettoton Purjealuksia Segelfayg Luku ) Antai8) Nettotonnia Nettoton Yhteensä Summa Luku Antai Nettotonnia Nettoton Proomuja Prim ar Luku Antai Nettotonnia Nettoton K a i k k i a a n I a Luku Antai Nettotonnia Nettoton ) Suojakansialusten, joilla on kaksi mittakirjaa, vetomäarä on otettu" avonaisina eli pienempää vetomäärää osoittavan mittakirjan, mukaan. ') Dräktigheten av shelterdäcksfayg, som har tvä mätbrev, har beaktats enligt dräktigheten säsom öppna eller sälunda enligt det mätbrev, som utvisar faygets mindre dräktighet. 2) Lukuun sisältyvät myös proomut I antalet ingä även prämama.

9 8 C. Kauppalaivaston kehitys vv Handeisflottans utveckling áren Vuosi Ár Höyryaluksia Angfarfcyg Luku Antal nia Nettotonnia Nettoton Moottorialuksia J) Motorfayg) Luku Antal nia Nettotonn ia Nettoton ' ' J) Moottorialuksien ryhmä käsitti vuoteen 934 myös apukonein varustetut purjealukset. l) Motorfaygsgruppen omiattade t. o. m. är 934 även segelfayg med hjälpmaskin. tonnia eli vastaavasti 9.2 ja 7. % ja höyryalusten vähennys 22 alusta ja bruttotonnia eli noin 0 % ja purjealusten apukonein vähennys 5 alusta ja 784 bruttotonnia eli yli neljännes näiden alusten lukumäärästä. Purjealuksista apukonein on puolet kovennettujen katsastusmääräysten johdosta katsastettu moottorialuksiksi. Rekisteröityjen proomujen lukumäärä oli vuoden 964 lopussa 404 ja bruttovetoisuus rekisteritonnia ja siten 54 proomua ja bruttotonnia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Tonniston suhteellinen jakaantuminen erilaisten alusten osalle ilmenee seuraavasta yhdistelmästä: Höyryalukset Ángfayg % eher 9.2 resp. 7. % och minskningen av ängfaygen var 22 fayg och bruttoton eller c. 0 % och av segelfaygen med hjälpmaskin 5 fayg och 784 bruttoton eller över en fjärdedel av dessa fayg. Av segelfaygen med hjälpmaskin har hälften p& grund av skärpta besiktningsbestämmelser besiktigats s&som motorfayg. Antalet registrerade prä.mar var vid slutet av kr och bruttodräktigheten registeon och s&ledes 54 pr&mar och bruttoton mindre än äret förut. Tonnagets procentuella fördelning pä olika slag av fayg framgär av följande sammanställning: Moottorialukset Motorfayg % Purjealukset apukonein Segelfayg m. hjälpmaskin % Purjealukset Segelfayg % Yhteensä Summa % l o o o o o o o o o 0 0. o o o o o o loo.o o loo.o loo.o loo.o loo.o

10 9 Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin Purjealuksia Segelfayg Yhteensä Summa Proomuja Prärnar Luku Brutto- Netto- Luku Brutto- Netto- Luku Brutto- Netto- Luku Brutto- Netto- Antal tonnia tonnia Antal tonnia tonnia Antal tonnia tonnia Antal toimia tonnia Nettoton Bru ttoton Nettoton Nettoton Nettoton f Höyryalusten bruttovetomäärän osuus koko kauppalaivaston bruttovetomäärastä on laskenut 3.2 %:sta vuonna %:iin vuonna 964. Tämä osuus on jatkuvasti pienentynyt vuoden 945 jälkeen, jolloin se oli suurimmillaan eli 87.0 %. Samanaikaisesti on moottorialusten osuus jatkuvasti kasvanut ja oli 7.7 % vastaten 68.2 % edellisenä vuonna. Apukonein varustettujen purjealusten osuus on laskenut O.o %:sta 0.5 %:iin. Alusten laadun mukaan jakaantui kauppalaivasto seuraavasti: Andelen för ängfaygens bruttodräktighet av hela handelsflottans. bruttodräktighet har nedg&tt frän 3.2 % &r 963 tili 27.8 % &r 964. Denna andel har folöpande nedg&tt sedan &r 945, d& den var störst eller 87.0 %. Samtidigt har motorfaygens andel fofarande ökats och utgjorde 7.7 % mot 68.2 % föreg&ende &r. Andelen för segelfayg med hjälpmaskin har nedg&tt fr&n 0.6 % tili 0.5 %. Enligt faygens a fördelade sig handelsflottan p& följande sätt: Matkustaja-aluksia Passagerarfayg... TankkialuksiaTankfayg Muita aluksia Övriga fayg... Yhteensä Summa Höyryalukset Siitä öljylämm. Moottoria] ukset Purjealukset Yhteensä Ángfayg Därav oljeeld. Motorfayg apukonein Segelfayg m. hjälpmaskin Summa Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Antnl Antal Antal Antal Antal _ Kuten yhdistelmästä näkyy, oli kauppalaivastosta matkustaja-aluksia 79, yhteensä bruttotonnia eli vastaavasti 4. o ja 5.3 %, tankkialuksia 36, yhteensä bruttotonnia eli 6.4 ja 32.0 % ja muita aluksia 449, yhteensä bruttotonnia eli 79.6 ja 62. l %. Matkustaja-aluksista oli 7, yhteensä 6 60 bruttotonnia ulkomaanliikenteeseen käytettyjä lauttoja. Lisäksi voidaan panna merkille, että matkustaja-aluksista oli lukumääräisesti yli puolet eli 54. i % ja bruttovetomäärän mukaan lähes puolet eli 48. l % moottorialuksia, kun sen sijaan tankkialustonnisto käsitti yksin- Säsom av sammanställningen framg&r, utgjorde passagerarfaygen 79 enheter om bruttoton eller 4. o resp. 5.3 %, tankfaygen 36 enheter om bruttoton eller 6.4 resp % och övriga fayg 449 enheter om bruttoton eller 79.6 resp. 62. l % av handelsflottan. Av passagerarfaygen var 7, sammanlagt 6 60 bruttoton färjor använda i utrikesfa. Ytterligare kan man lägga märke tili att av antalet passagerarfayg var över hälften eller 54.4 % och enligt bruttodräktigheten inemot hälften eller 48. l % motorfayg, medan tankfaygstonnaget omfattade

11 0 omaan moottorialuksia. Höyryaluksista oli öljylämmitteisiä lukumääräisesti 63. l %, mutta bruttovetomäärän mukaan peräti 92.0 %. Jos otetaan huomioon myös moottorialukset ja apumoottorilla varustetut purjealukset, on nestemäisiä polttoaineita käyttävän tonniston osuus koko kauppalaivastosta 97.8 %. Edelliseen vuoteen verrattuna ovat sekä matkustaja-alustonnisto että tankkialustonnisto kasvaneet, mutta kuivalastialus - tonnisto on supistunut. Jos tilastollisen veailun aikaansaamiseksi eri pohjoismaiden kauppalaivastojen välillä otetaan huomioon pohjoismaiden määrittelyn mukainen kauppalaivasto, joka käsittää vain vähintään 00 rekisteritonnin bruttovetoiset varsinaiset kauppaalukset, joihin ei lueta erikoisaluksia kuten hinaajia, pelastusaluksia, kalastusaluksia eikä jäänmuajia, saadaan Suomen kauppalaivastosta vuosien 963 ja 964 päättyessä seuraava yhdistelmä. uteslutande motorfayg. Av ángfaygen var enligt antalet 63. i %, men enligt bruttodráktigheten hela 92. o % oljeeldade. Om aven motorfaygen oeh segelfaygen med hjálpmaskin medráknas, utgor olja bránslet for 97.8 % av hela tonnaget. Jámfo med foregáende ár har b&de passagerarfaygstonnaget och tankfaygstonnaget ókats, men torrlastfaygstonnaget minskats. Om man i syfte att fá en statistisk jámforbarhet mellan de olika nordiska lándernas handelsflottor tager i betraktande den av de nordiska lánderna preciserade handelsflottan, som omfattar endast de egentliga handelsfaygen med minst 00 registeons bruttodráktighet, till vilka ieke hánfores specialfayg s&som bogserbatar, bárgningsfayg, fiskefayg ooh isbrytare, fár man fóljande sammanstállning ang&ende Finlands handelslotta i slutet av áren 963 och 964. D. Pohjoismaiden määrittelyn mukainen kauppalaivasto vv. 963 ja 964 Handelsflottan enligt nordisk definition ären 963 och Luku nia Luku nia Antal Antal Höyryaluksia Ángfayg Moottorialuksia Motorfayg Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjálpmaskin Yhteensä Summa Tämä tonnisto käsitti vuoden 964 lopussa 458 alusta, bruttovetoisuudeltaan yhteensä rekisteritonnia. Se oli siten vain 3 alusta ja rekisteritonnia eli.9 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Bruttovetomäärän lisäys oli vähän suurempi kuin koko kauppalaivaston lisäys, kun sen sijaan alusten lukumäärä oli koko kauppalaivastossa laskenut kuudella, kuten edellä jo ilmeni. Veailun vuoksi mainittakoon, että tämän yhteisen määrittelyn mukainen kauppalaivasto oli vuoden 964 lopussa Ruotsilla 949 alusta, yhteensä bruttotonnia, Tanskalla 86 alusta, yhteensä bruttotonnia ja Norjalla peräti 2 32 alusta, yhteensä bruttotonnia. Edelliseen vuoteen verrattuna on Ruotsin kauppalaivasto kasvanut bruttotonnilla, Tanskan kauppalaivasto bruttotonnilla ja Norjan kauppalaivasto peräti bruttotonnilla eli enemmän kuin Suomen koko kauppalaivaston vetomäärä. Alusten lukumäärä sen sijaan pieneni Ruotsin kauppalaivastossa 52 aluksella, mutta kasvoi Tanskan ja Norjan kauppalaivastoissa vastaavasti 29 ja 0 aluksella. Moottorikäyttöisen tonniston, siis moottorialusten ja apukonein varustettujen purjealusten osuus oli Suomen kauppalaivastossa yhtä suuri kuin koko rekisteröidyssä kauppalaivastossa eli 72.2 %. Tämä osuus on kuitenkin Suomen kauppalaivastossa paljon pienempi kuin muiden pohjoismaiden kauppalaivastoissa, sillä se oli Ruotsin ja Tanskan kauppalaivastoissa 89. l % ja Norjan kauppalaivastossa 85.9 %. Islannin pieni kauppalaivasto käsitti pelkästään moottorialuksia. Mainittakoon vielä, että koko maailman kauppalaivastossa oli moot- Detta tonnage omfattade vid utg&ngen av ár fayg med en bruttodráktighet av registeon. Det var s&ledes endast 3 fayg ooh registeon eller.9% storre án áret fórut. Ókningen av bruttodráktigheten var n&got storre an ókningen av hela handelsflottan, nár dáremot antalet fayg av hela handelsflottan hade nedg&tt med 6, sásom redan framgátt. F6r jámforelsens skull má námnas, att denna handelsflotta enligt gemensam definition i slutet av ár 964 i Sverige utgjorde 949 fayg om sammanlagt bruttoton, i Danmark 86 fayg om sammanlagt bruttoton och i Norge hela 2 32 fayg om sammanlagt bruttoton. Jámfo med fóregáende ár ókades Sveriges handelsflotta med bruttoton, Danmarks handelsflotta med bruttoton och Norges handelsflotta med hela bruttoton eller mera án dráktigheten av Finlands hela handelsflotta. Antalet fayg dáremot minskades i Sveriges handelsflotta med 52 enheter, men okades i Danmarks och Norges handelsflottor med 29 resp. 0 enheter. De motordrivna faygens, d.v.s. motorfaygens och segelfaygens med hjálpmaskin andel i Finlands handelsflotta var lika stor som i hela registrerade handelsflottan eller 72.2 %. Denna andel ár dock i Finlands handelsflotta mycket mindre án i de ovriga nordiska handelsflottorna, ty den utgjorde i Sveriges och Danmarks handelsflottor 89. i % och i Norges handelsflotta 85.9 %. Islands lilla handelsflotta omfattade endast motorfayg. Det má ytterligare námnas, att motor - faygstonnagets andel i hela várldens handelsflotta

12 u o ^ o ^ x biuuo^omqx t> ^ O 0 oa lo T*4 O uä CO co co co eo i-h CM rh 00 lo -t-h i t a o ^ o ^ a x biuuo^o^ s x 0 0 CO CM lo T i ist uo ff 00 T i O0 H ff O t> i-h t> CD th ff CO CO co GM CM O ist O T i T i CM -C 5 cq u o ^ o w t u g Btnuoicgitug IB}uy tintig CO I> uo OO ^ CM Cd t-h t u r» uo ^ CM lq T-i CM 00 CO 03 cd CO H H 00 0 co i-h k ös u o ^ o w ru g ; Biuuo^o^mg jb^uy rutng T i CO 03 CD CO O uo 0 0 CM ff co t H OO 00 CO co t>- lo CD lo co co y-i 00 t-h T i GM T i T i OO t> CO l>» [> CM ^H r» CM CM rh CD CO ist CM n o ^ o ^ a x Biuuo^owax 03 o 00 T I0 5 0 ^ 9 X B iu u o ^ o ^ a x [ CO CD t> \ i CO CD CO CM rh co rh 2 S C5 ö u o io w i u g Biuuo^oMmg [B ^ u y n ^ n g T i ' CO T i >»-fl fl V) 3 c$ ^ -g fl ös < 'S d 'd " -S cs.5; ~ K jo 3 *o > > S P. < ös u o ^ o ^ n j g BiuTioiO ^^njg [B^ny U3ing co 00 IO ff I r - r - GM ff GM CM O th i-h T i T i CM CM n o ^ o ^ a x Biuucgo^ax u o ^ o ^ d x BTuaoio^ax GM CM CO CO CD 0 t> co e 0 co co eff &-ö > d e «5 «5 3 tß+h >,--a P c S e S = O o x040942g Bj'uuo4049iug IB^Tiy n^ng ucgcgijex b i u u o (}O ^ 0 x O j m \C> t-{ O T i ist io rh TH CO CM CO u o ^ o ^ m g Biutio^o^rug IB^uy n^ng u o ^ o ^ ^ a x BiUU0!J0^9X l l o o co «co co Kauppalaivaston lisääntyminen v. 964 Faygsbeständcts Ökning &r 964 «2 * - e5 * 'g. S g p. <5 h ' - S.2 > O "c3 cs i > s t4 «5 :0 S P 3 cs «3 ä ' S * 'S 73 P -3 o es äs bo S J f. % P 2 W 3 5 Ö > > 03 -*n 53 jd 3 c % >, d W 2 * u o ^ o ^ T u g Binuo^o^tug lü4uy mjng u o ^ o ^ o x b i u t i o ^ o ^ a x u o i o ^ n i g B i u u o ^ o ^ n jg IB^uy listig u o -jo ^ ia x B f U U C g O i^ X u o ^ o ^ n j g B iu u o ^ o ^ iu g ; IBjuy U3[ng u o ^ o ^ d x B i u n o io ^ a x u o ^ o ^ n j g Biuuo^o^njg [B^uy n?ing T i o rh T i CO lo CO CO T i I I 00 I» SD co l O O» «o» l> D» lo lo T i co ff ' T-! bß i bß fcn <*> -4H 5- ^ :cd _. _ m «O 4) is fl ä g 03 C r o 5 # fl-r* H I g :c3 r I O! CO T i CO O! 0 GM r - 00 CM CM io CM CO O es*"^5 gg fl c -3 s s w ^Sh --+ 2j 03 j_, - k» O 'U cd JO O p ^ CO CO IO t H O CO!> t> CM 00 T i CO CO ff lo CD CO CO CO t> T i i-h 7 CD 0 T i T i CO *<. I cd G g o fl > e3 B c3 6* I cd G e o fl > 0» fld & fl 'S M 43 «o OO & k> 4H t- ss Eh co o t s 43 fl «3 SH SH fl 93 * &H H s II p e s o ; a a 2. S S S o ^ 5 a; ^ 2 u >>*0 O K 5 Mö3 Ö n i 03 Ssil P k O «>> ^ 53 o i s s WS p u o ^ o ^ r u g Biuuoqoiinag [B!juy njing u o ^ o ^ ^ x B r n u o ^ o ^ s x u o ^ o ^ n j g Brimo^o'iiiug IB-jiiy n^ng u o ^ o ^ a x B T U U 0? 0 ^ 8 X u o i o ^ m g Biuuo^o^njg IB^uy niitig uo'jo 'V jex BIUU0i)0^9X u o ^ o ^ m g Biuuoio^njg IBijuy n^ng I I I A bß% l 4^ fl S -HSh fl :fl *3 c5 H3 O p :c3 -th V) fl B k 0 c S 0 ö S 0 B 4» s 03 0 < I ^ ww, l fl scs += S'ä ' ) ei ^ S P Ö d ^ " ' S C Ö 60 S.s'l-fe* S-I -4J 43!- > -,0 so O ö ^ r i 0 T i T i T i f» > CO rh CM OO t H T i rh t H 00 CM T i CO CD 00 T i T( O 03 Ot io CT [>»o T i <9 [> r - 03 CO ff T i T i O i( T i T i T i T i rh T i rh CM I th ff CM ist 03 rh t H i-i ist T i O O CO CD CO lo T i O «* T i CM T i T i CT GM T i CO th GM T i CM 0 co CM OO T i co co 03 OO [> CO CO T i»0 T i CO CO T i «CT CM T i LO CO 03 co CM -ri CO CM ist I I CO 03 CM T i CO T i CM CO T i O T i O CO CM rh O 03 HO T i CO rh th T i ff CO ^ bß e k> Segel- fl Oh « SH ei B B «< w > (H cd «cd Sh 0 I o3 S

13 2 torialustonniston osuus Lloydin rekisterin mukaan 5. o %, joten siinä suhteessa Suomen kauppalaivasto on keskimäärän yläpuolella. Mitä höyryalustonnistoon tulee, oli siitä tässä tonnistossa öljylämmitteistä peräti 92.6 %. Muissa pohjoismaissa oli höyryalustonnisto valtaosaltaan turbiinialuksia. Tästä johtuen oli höyryalustonnistosta öljylämmitteistä Ruotsin kauppalaivastossa 99.3 %, Norjan kauppalaivastossa 99.9 % ja Tanskan kauppalaivastossa %. Rekisteröityyn, vähintään 9 nettotonnin kauppalaivastoon lisää tulleiden alusten luku, jättäen proomut huomioon ottamatta, oli 56 ja bruttovetoisuus rekisteritonnia eli.2 % kauppalaivastosta vuoden alussa. Lisäys oli siten 8 alusta ja bruttotonnia pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 74 alusta ja bruttotonnia eli 5.5 %. Lisää tulleista aluksista oli lähes puolet eli 27, yhteensä bruttotonnia, vastaten % lisäyksestä, ulkomailta ostettuja käytettyjä aluksia. Samana vuonna rakennettuja uusia aluksia oli 8, yhteensä bruttotonnia eli 37.8 %, niistä suurin osa kotimaassa rakennettuja. Muu osa lisäyksestä, yhteensä.4 %, tuli alusten lajin muutosten ja vanhojen alusten uudestaan kunnostamisen, rekisteröimisen tai mittausten osalle. Lajin muutokset koskivat pääasiallisesti apukonein varustettujen purjealusten muuttamisia moottorialuksiksi. Ulkomailta ostetuista käytetyistä aluksista suurimmat olivat 940 ja 950-luvuilla, mutta eräät pienimmät alukset jo viime vuosisadalla rakennettuja. Keskimääräinen ikä bruttotonnia kohden oli näillä aluksilla 6.7 vuotta. Kokonaisvähennys oli 62 alusta ja yhteensä bruttotonnia ja siten yhtä alusta ja 7 53 bruttotonnia suurempi kuin edellisenä vuonna ja 9.4 % kauppalaivastosta vuoden alussa. Vähennyksestä oli suurin osa, peräti 34 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 84.7 % ulkomaille myytyä, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta jo yli-ikäistä tonnistoa, jonka keskimääräinen ikä bruttotonnia kohden oli lähes 30 vuotta. Hylyksi tuomittujen tai purettujen alusten, keskimäärin n. 65 vuotta bruttotonnia kohden vanhan tonniston osuus oli n. 3 % ja haaksirikkoutuneiden alusten n. %. Varsinaisen kauppalaivaston siis jättäen proomut huomioon ottamatta alusten luvusta oli 305 alusta eli 54. l % bruttovetomäärältään alle 500 rekisteritonnia. Bruttovetomäärän mukaan laskettuna kuului ainoastaan rekisteritonnia eli 6. % tähän suuruusryhmään. Tästä tonnistosta oli höyryaluksia 58, yhteensä bruttotonnia., moottorialuksia 209, yhteensä bruttotonnia ja apukoneella varustettuja purjealuksia 38, yhteensä bruttotonnia eli koko tämä alusryhmä. Moottori aluksista oli 4, yhteensä bruttotonnia sellaisia suojakansialuksia', joiden bruttovetoisuus avonaisena oli vähän alle 500 rekisteri - tonnia, mutta suljettuina noin kaksi keaa suurempi. Vähintään bruttotonnin aluksia oli 46, yhteensä bruttotonnia eli vastaavasti 25.9 ja 76.4 % koko tonnistosta. Tästä valtameritonnistosta oli höyryaluksia 59 ja moottorialuksia 87, mutta höyryalusten bruttovetomäärä oli vain rekisteritonnia ja moottorialusten yli kaksi ja puoli keaa suurempi eli rekisteritonnia. enligt Lloyd s register var 5. o %, varför Finlands handelsflotta i detta avseende ligger over medelniv&n. Av ängfaygen i detta tonnage var hela 92.5 % oljeeldade. I de övriga nordiska länderna bestod &ngfaygstonnaget till övervägande del av turbinfayg. Därav följde att av ängfaygstonnaget i Sveriges handelsflotta 99.3 %, i Norges handelsflotta 99.9 % och i Danmarks handelsflotta 99.6 % var oljeeldat. De tillkomna registrerade faygen om min st 9 nettoton utgjorde &r 964, om pr&- marna icke medräknas, 56 enheter om sammanlagt bruttoton eller.2 % av handelsflottan vid ärets början. Ökningen var säledes 8 fayg och bruttoton mindre än &ret förut, d& den utgjorde 74 fayg och bruttoton eller 5.5 %. Av de tillkomna faygen kom inemot hälften eller 27, sammanlagt bruttoton, motsvarande 60.9 % av ökningen, p& fr&n utlandet inköpt begagnat tonnage. Antalet nya, under samma &r byggda fayg var 8 om sammanlagt bruttoton eller 37.8 %, av dem den största delen byggda i hemlandet. Aterstoden av ökningen, sammanlagt.4 % hänförde sig till än dring av faygs a och iständsättning, nyregistrering eller ommätning av äldre fayg. Andringarna av faygens a omfattade huvudsakligen ändringar av segelfayg med hjälpmaskin till motorfayg. De största av de fr&n utlandet inköpta begagnade faygen var byggda p& 940 och 950-talet, men nägra mindre fayg redan senaste seklet byggda. Medel&ldern räknad per bruttoton var for dessa fayg 6.7 &r. Totalminskningen utgjorde 62 fayg om sammanlagt bruttoton och var s&ledes ett fayg och 7 53 bruttoton större än föreg&ende är och 9.4 % av handelsflottan vid ärets början. Av minskningen kom den största delen, 34 fayg om sammanlagt bruttoton eller 84.7 % p& till utlandet förs&lt, p& f& undantag när redan gammalt tonnage, vars medel&lder per bruttoton var inemot 30 &r. Andelen for det kondemnerade eller slopade tonnaget, vars medel&lder per bruttoton var c. 65 &r, utgjorde c. 3 % och för förlista fayg c. % Inom den egentliga handelsflottan dvs. exklusive pr&marna hade 305 fayg eller 54. l % av hela antalet fayg en bruttodräktighet om mindre än 500 registeon. Räknat efter bruttotontalet hänförde; sig endast registeon eller 6. l % till denna storleksgrupp. Av detta tonnage var 58 enheter om sammanlagt bruttoton ängfayg, 209 enheter om sammanlagt bruttoton motorfayg och 38 enheter om sammanlagt bruttoton segelfayg med hjälpmaskin eller s&lunda sistnämnda faygsgrupp i sin helhet. Av motorfaygen var 4, sammanlagt om bruttoton s&dana shelterdäcksfayg, vilkas bruttodräktighet s&som öppna var n&got under 500 registeon, men s&som slutna tv& g&nger större. Antalet fayg om bruttoton eller däröver utgjorde 46 om sammanlagt bruttoton, motsvarande 25.9 resp % av hela tonnaget. Detta oceang&ende tonnage bestod av 59 ängfayg och 87 motorfayg, men ängfaygensbruttodräktighet utgjorde endast registeon och motorfaygens over tv& och en halv g&nger mera. eller registeon.

14 3 O. Kauppalaivaston jakaantuminen eri suuruus- ja ikäryhmiin v. 964 Handelsilottans iördclning pä olika storleksoch äldersgrupper är 964 Suuruusryhmät nia Storleksgrupper 0 4 v är 5 9 v är 0 4 v. är 5 9 v. är 20 v. ja yli 20 är och däröver Luku Ä n tai nia Luku Antal nia Luku Antal nia Luku Antal nia Luku Antal nia Y h teensä Summa Luku Antal nia H ö y r y a lu k s e t -Ä n g fa r ty g < i l _ i Y h t e e n s ä S u m m a.. i M oottorialu kset M o to rfa y g Yhteensä Summa ' Purjealukset apukonein Seeelfayg med hjälpmaskin Yhteensä Summa Varsinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan ' ' Kaikkiaan I allt Proomut Prämar _ _ Y h te e n s ä Summa Moottorialustonniston osuus oli suuruusryhmässä alle 500 bruttotonnia 77.0 % ja suuruusryhmässä yli bruttotonnia 74.7 %. Jos otetaan huomioon vain yli bruttotonnin alukset, joita oli 55, yhteensä 4' bruttotonnia eli 48.6 % kauppalaivastosta, oli moottorialustonniston osuus tässä ryhmässä peräti 89.7 %. Yli bruttotonnin aluksia oli 23, yhteensä bruttotonnia eli neljännes, kaikki moottoritankkialuksia, joista suurimman bruttovetoisuus oli rekisteritonnia. Suurimman kuivalastimoottorialuksen bruttovetoisuus oli rekisteritonnia ja suurimman kuivalastihöyryaluksen rekisteritonnia. Veailun vuoksi mainittakoon, että ennen sotaa, vuoden 938 päättyessä oli yli bruttotonnin aluksia 6, vetomäärältään yhteensä bruttotonnia, vastaavasti 3.5 ja 56. l % sekä yli bruttotonnin aluksia, jotka kaikki olivat alle biutto- Andelen för motorfaygstonnaget i storleksgruppen under 500 bruttoton var 77.0 % och i storleksgruppen over bruttoton 74.7 %. Om man endast tager betraktande fayg om minst bruttoton, sammanlagt 55 fayg om bruttoton eller 48.6 % av handelsflottan, var motorfaygstonnagets andel hela 89.7 %. Antalet fayg over bruttoton var 23 om sammanlagt bruttoton, alia motoankfayg, av vilka det största matte bruttoton. Det största torrlastmotorfaygets bruttodräktighet var registeon och motsvarande ängfaygs registeon. För jämförelsens skull kan nämnas att före kriget eller vid utgängen av är 938 var antalet fayg om bruttoton och däröver 6 om sammanlagt bruttoton, motsvarande 3.5 resp. 56. i % samt antalet fayg om bruttoton och däröver,

15 4 tonnia, vain 6, yhteensä bruttotonnia, vastaavasti 0.7 ja 5.4 %. Luvut osoittavat suurien alusten osuuden kauppalaivastossa sodan jälkeen huomattavasti kasvaneen. Jos otetaan huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa veailukelpoinen kauppalaivasto, joka käsittää vain vähintään 00 bruttotonnin varsinaiset kauppaalukset, saadaan alusten suuruusryhmityksestä seuraava asetelma. Siinä on pohjoismaiden kesken sovittu, myös liitetaulussa 4 käytetty yksityiskohtaisempi jaoittelu suuruusryhmiin kuin rekisteröityä kauppalaivastoa koskevassa taulukossa G. vilka alla var mindre än bruttoton, endast 6 om sammanlagt bruttoton, motsvarande 0.7 resp. 5.4 %. Siffrorna utvisar att andelen för större fayg i handelsflottan efter kriget märkba ökats. Om man endast tager i betraktande d e n m e d d e n o r d i s k a lande rnas handelsflottor jämförliga handelsflottan, som omfattar endast egentliga handelsfayg om minst 00 bruttoton, fâr man följande sammanställning angâende faygens storleksgruppering. I den har använts en mellan de nordiska länderna överenskommen, även i tabellbilaga 4 använd mera detaljerad fördelning pä storleksgrupper än i tabell G angâende den registrerade handelsflottan. Suuruusryhmät nia Storleksgrupper Ängfayg Luku Antal Yhteensä Summa 34 ît Moottorialukset M otorfayg Bruttot. Luku Bruttot. Bruttoion Ántal Purjealukset apukonein Segelfayg m. hjälpmaskin Yhteensä Summa Luku Bruttot. Luku Bruttot. Antal Brutto ton Antal ~r Jos verrataan pienimmän suuruusryhmän, joka käsittää myös erittäin hyvin Itämeren ja Pohjanmeren liikenteeseen soveltuvat ns. pykäläalukset, osuutta eri pohjoismaiden kauppalaivastoissa, havaitaan, että niitä oli Ruotsin kauppalaivastossa 449, yhteensä bruttotonnia, Tanskan kauppalaivastossa 432, yhteensä bruttotonnia ja Norjan kauppalaivastossa 845, yhteensä bruttotonnia, mutta Suomen kauppalaivastossa vain 99 alusta, yhteensä bruttotonnia. Alusten luvun mukaan laskettuna niiden suhteellinen osuus oli suurin, 52.9 % Tanskan kauppalaivastossa ja sen jälkeen Ruotsin kauppalaivastossa 47.3 %, Suomen kauppalaivastossa 43.4 % ja Norjan kauppalaivastossa 36.5 %. Edelliseen vuoteen verrattuna tämä osuus on kasvanut kaikissa näissä kauppalaivastoissa. Lisäksi voidaan panna merkille ja kuten edellä on jo ilmennyt, että Suomen kauppalaivastossa oli vain yksi yli bruttotonnin alus, kun sen sijaan niitä oli Ruotsin kauppalaivastossa 73, Tanskan kauppalaivastossa 3 ja Norjan kauppalaivastossa peräti 249. Iän mukaan jakaantui rekisteröity kauppalaivasto taulukkojen G ja H sekä liitetaulun 4 osoittamalla tavalla. Bruttovetomäärän mukaan laskettuna siitä oli, jättäen proomut huomioonottamatta, uutta eli alle 5 vuoa vanhaa tonnistoa 9. l % ja alle 0 vuotta vanhaa tonnistoa 32.9 %. Yli viidesosa eli 22.0 % tonnistosta oli vielä 20 vuotta vanhaa tai sitä vanhempaa, siitä lähes neljännes jo 40 vuotta täyttänyttä. Alusten luvusta sen sijaan oli vain 4. o % alle Om man jämför andelarna för den minsta storleksgruppen, som omfattar även s.k. paragraffayg, vilka lärnpar sig särskilt väl för östersjö- oeh nordsjötrafik, i de olika nordiska handelsflottorna, framgär det att deras an tai i Sveriges handelsflotta var 449 om bruttoton, i Danmarks handelsflotta 432 om bruttoton och i Norges handelsflotta 845 om bruttoton, men i Finlands handelsflotta endast 99 fayg om sammanlagt bruttoton. Räknat efter faygens antal var deras relativa antal störst i Danmarks handelsflotta med 52.9 % och därefter följde Sveriges handelsflotta med 47.3 %, Finlands handelsflotta med 43.4 % ooh Norges handelsflotta med 36.5 %. Jämfö med föregäende är har denna andel ökats i alla dessa handelsflottor. Ytterligare kan man lägga märke tili att i Finlands handelsflotta, säsom ovan redan framgâtt, farms endast ett fayg over bruttoton, medan antalet sädana fayg i Sveriges handelsflotta uppgick tili 73, i Danmarks handelsflotta tili 3 och i Norges handelsflotta tili hela 249. I äldershänseende fördelade sig d e n registrerade handelsflottan säsom av tabellerna G och H samt av tabellbilaga 4 framgär. Räknat efter bruttotontal utgjorde andelen för nytt tonnage eller tonnage under 5 är, om prämarna icke medräknas, 9. % och andelen för tonnage under 0 âr 32.9 %. Over en femtedel eller 22. o % av tonnaget var 20 âr eller däröver, därav inemot en fjärdedel over 40 âr. Av faygens antal var däremot endast 4. o % under 5 âr

16 5 H. Kauppalaivaston jakaantuminen rakennusaineen ja iän mukaan v. 964 Handelsflottans fördclning efter byggnadsmaterial ocli älder är 964 Teräs tai rauta St&l eller järn Puu Trä Yhteensä - Summa Luku Bruttoto rmia Luku nia Luku nia Antal Antal Antal 0 9 v. ä r v. Höyryalukset är v. är Angfayg v. är _ v. ä r v. ä r v. Moottorialukset är < v. är Motorfayg v. är v. ä r v. ä r... Purjealukset 0 9 apukonein v. är v. är Segelfayg med v. är hjälpmaskin 4 0 v. ä r v. ä r v. är Yhteensä v. är Summa v. är v. ä r v. ä r Proomut v. är v. är Prämar 3039 v. är v. ä r , vuotta vanhoja ja 24. l % alle 0 vuotta vanhoja sekä vanhojen alusten romutuksesta ja ulkomaille myynneistä huolimatta vielä lähes puolet yli 20 vuotta vanhoja aluksia. Edelliseen vuoteen verrattuna on kuitenkin sekä alusten lukumäärän että bruttovetomäärän mukaan laskettuna yli 20 vuotta vanhan tonniston suhteellinen osuus pienentynyt ja alle 5 vuotta vanhan tonniston osuus kasvanut. Eri aluslajien jakaantuminen iän mukaan on erilainen. Niinpä oli höyryaluksista uusia eli alle 5 vuotta vanhoja aluksia vain yksi ja alle 0 vuotta vanhoja 4 eli 2.5 %, mutta moottorialuksista vastaavasti 78 ja 32 eli 2. ja 35.8 %. Bruttovetomäärän mukaan laskettuna oli alle 0 vuotta vanhan tonniston osuus höyryaluksilla vain 4.0 %, mutta moottorialuksilla peräti 44.4 %. Yli-ikäistä eli yli 20 vuotta vanhaa tonnistoa oli höyryaluksista yli puolet eli 53.8 %, mutta m oottorialuksista vain 9.4 %. Purjealuksista apukonein ei ollut yhtään alle 0 vuotta vanhaa, mutta puolet yli 40 vuotta vanhaa tonnistoa. Jos otetaan huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa veailukelpoinen kauppalaivasto, se jakaantui eri ikäryhmiin seuraavasti: och 24. % under 0 är samt trots nedskrotningar och försäljningar tili utlandet av äldre fayg ännu inemot hälften över 20 är gamla. Jämfö med föregäende ä.r har dock den relativa andelen för över 20 är gamla fayg räknat säväl enligt faygens antal som bruttodräktighet minskats och andelen för under 5 är gamla fayg ökats. I fräga om de olika faygsslagen framträder det olikheter i äldersfördelningen. Sälunda hörde av ängfaygen endast ett fayg tili gruppen nya eller under 5 är gamla fayg och 4 eller 2.5 % tili gruppen under 0 är gamla, men av motorfaygen 78 resp. 32 enheter eller 2. l resp %. Räknat efter bruttotontalet var andelen för under 0 är gammalt tonnage för ängfaygens del endast 4. o %, men för motorfaygens del heia 44.4 %. Av ängfaygstonnaget var över hälften eller 53.8 % överärigt eller över 20 är gammalt, men av motorfaygstonnaget endast 9.4 %. Av segelfaygen med hjälpmaskin var inget fayg rivare än 0 är, men hälften över 40 är gammalt tonnage. Om endast d e n m e d d e n o r disk a Undernas handelsflottor jämförliga h a n - delsflottan tages i betraktande, fördelar den sig pä olika äldersgrupper pä följande sätt:

17 6 Höyryalukset Moottorialukset Purjealukset apukonein Yhteensä Ikä Angfa.yg Motorfayg Segelfayg m. hjälpmaskin Summa Alder Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Antal Brutto ton Antal Antal Antal Brutto ton 0 4 v. ä r »> '» !> » » » n o Yhteensä Summa Tämän yhdistelmän mukaan on alle 5 vuotta ja alle 0 vuotta vanhan tonniston osuus suhteellisesti vähän suurempi kuin rekisteröidyssä kauppalaivastossa. K. o. tonnistosta oli bruttovetomäärän mukaan uutta eli alle 5 vuotta vanhaa tonnistoa 9.3 % ja alle 0 vuotta vanhaa tonnistoa % ja yli 2 0 vuotta vanhaa tonnistoa 2.6 %, vastaten edellisenä vuonna 7.3, 3 4,3 ja %. Vastaavat suhdeluvut olivat Ruotsin kauppalaivastossa 4 2.9, ja 8.5 %, Tanskan kauppalaivastossa 3 9.4, ja 4.3 % ja Norjan kauppalaivastossa 43., 75.7 ja 3.7 %. Prosenttiluvut osoittavat, että muiden pohjoismaiden kauppalaivastoissa oli uutta tonnistoa suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin Suomen kauppalaivastossa. Rekisteröidyn kauppalaivaston keskimääräinen ikä bruttotonnia kohden oli selontekovuoden päättyessä 4. ti vuotta, erikseen höyryaluksilla 22.so vuotta, moottorialuksilla.02 vuotta ja apukonein varustetuilla purjealuksilla 33.oi vuotta. Kun tämä ikä oli edellisen vuoden lopussa koko kauppalaivastolla vuotta, on se vanhojen alusten poistoista ja lisää tulleista uusista aluksista huolimatta kauppalaivaston luonnollisen vanhenemisen takia alentunut vain.2 vuodella. Suurin keskimääräinen nuouminen on tapahtunut höyry ai us toimistossa, josta on huomattavan paljon vanhaa tonnistoa myyty ulkomaille tai romutettu. Purjealusten apukonein, jota tonnistoa ei ole uudistettu, keskimääräinen ikä on sen sijaan vähän kasvanut. Jos keskimääräinen ikä lasketaan alusten lukumäärän perusteella, on se yli 0 vuotta korkeampi kuin bruttotonnia kohden laskettuna eli vuotta. Lisäksi voidaan panna merkille, että kuivalastialusten keskimääräinen ikä oli huomattavasti korkeampi kuin tankkialusten eli bruttotonnia kohden vastaavasti 6.20 ja vuotta ja lukumäärän mukaan laskettuna vastaavasti 27.3 ja.7 vuotta. Kauppalaivastosta oli, jättäen proomut huomioon ottamatta, bruttovetomäärän mukaan laskettuna rautaja teräsa.luksia 98.6 %, erikseen höyryaluksista 99.3 % ja moottorialuksista 98.9 %. Kaikki apukonein varustetut purjealukset olivat puisia. Proomuista oli lukumääräisesti lähes neljännes rautaisia, mutta bruttovetomäärän mukaan yli 2/5. Alusten keskimääräinen bruttovetomäärä niiden rakennusaineen mukaan ilmenee seuraavasta asetelmasta: Enligt denna sammanställning är andelen för det under 5 är och under 0 är gamla tonnaget relativt nägot större än i den registrerade handelsflottan. Av ifr.v. tonnage var enligt bruttotontalet 9.3 % nytt eller under 5 är gammalt tonnage, 33.2 % under 0 är gammalt tonnage och 2.6 % tonnage över 20 är mot 7.3, 34.3 och 27.5 % äret förut. Motsvarande relationstal utgjorde i Sveriges handelsflotta 42.9, 72.0 och 8.5%, i Danmarks handelsflotta 39.4, 72.2 och 4.3 % och i Norges handelsflotta 4.3. i, 75.7 och 3.7 %. Procenttalen utvisar att det i de övriga nordiska ländernas handelsflottor fanns relativt märkba mera nytt tonnage än i Finlands handelsflotta. D e n rogisterade handelsflottans medelälder räknad per bruttoton utgjorde i slutet av redogörelseäret 4.4 är. Ängfaygens medelälder var är, motorfaygens.02 är och segelfaygens med hjälpmaskin 33.6 är. Dä denna medelälder i slutet av föregäende är för heia handelsflottans del uppgick tili är, har den, trots att äldre fayg avfös och -nya fayg tillkommit, pä grund av den naturliga föräldringen av handelsflottan nedgätt endast med.2 är. Den största föryngringen har i medeltal skett i ängfaygstonnaget, varav märkba mycket gammalt tonnage har sälts tili utlandet eller nedskrotats. Medeläldern av segelfaygen med hjälpmaskin, vars tonnage icke har förnyats, har däremot nägot ökats. Om handelsflottans medelälder räknas enligt faygens antal, är den över 0 är högre än räknad per bruttoton eller är. Ytterligare kan man konstatera att medeläldern för torrlastfaygen var märkba högre än för tankfaygen eller per bruttoton 6.20 resp är och enligt faygens antal 27.3 resp..7 är. Medräknas icke prämarna, representerade järn- och stälfaygen, räknat efter bruttotontal, 98.5 % av handelsflottan. Av ängfavgcn var 99.3 % av järn och stäl och av motorfaygen 98.9 %. Alia segelfayg med hjälpmaskin var av trä. Av antalet prämar var inemot en fjärdedel av järn, men räknat efter bruttotontal över tvä femtedelar. Faygens medeldräktighet i bruttoton och med fördelning efter byggnadsmaterial framgär av följande sammanställning: Höyryalukset Ä n gfayg... Moottorialukset: Motorfayg... Purjealukset apukonein Segelfayg med hjälpmaskin... Alusten laatuun katsomatta Oavsett faygens a... Proomut Prämar... Teräs tai rauta Puu Rakennusaineeseen katsomatta Stäl eller järn Trä Oavsett byggnadsmaterial nia nia nia Brutto tori Brut, toton Brutto ton

18 7 Se oli ennen sotaa 777 rekisteritonnia, mutta laski sitten sodan aiheuttamien alusten menetysten ja sotakorvausluovutusten johdosta vuonna tonniin. Sen jälkeen se on vuosi vuodelta noussut vuoteen 958 saakka, jolloin se oli 403 rekisteritonnia eli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tämä housu on johtunut siitä, että sodan jälkeen hankitut alukset sekä kuivalasti- että varsinkin tankkialukset ovat olleet huomattavalta osalta suuria ja poistetut alukset suhteellisen pieniä. Vuonna 959 tapahtuneet vanhojen ja suurehkojen alusten poistot vaikuttivat, että koko kauppalaivaston keskimääräinen bruttovetoisuus laski silloin 389 rekisteri tonniin. Seuraavina vuosina se jälleen nousi ja oli vuoden 963 lopussa 657 rekisteritonnia ja vuoden 964 lopussa 706 rekisteritonnia. Tankkialusten keskimääräinen bruttovetoisuus oli huomattavasti suurempi kuin matkustaja-alusten ja kuivalastialusten eli vastaavasti 8 700,650 ja 33 rekisteritonnia. Proomujen keskimääräinen bruttovetoisuus oli 0 eli 2 rekisteritonnia suurempi kuin edellisenä vuonna. Medeldraktigheten uppgick fore kriget till 777 registeon, men sjonk sedan till foljd av krigsforlisningar och skadestsndsoverlstelser Sr 945 till 54 ton. Darefter har den Sr for Sr stigit till och med Sr 958, ds den utgjorde 403 registeon och yar storre an nsgonsin tidigare. Denna uppgsng har berott ps att de efter kriget anskaffade ssval torrlast- som i synnerhet tankfaygen till overvagande del varit stora och de avforda faygen relativt sms enheter. DS aldre, storre fayg avfordes under Sr 959, nedgick hela handelsflottans medeldraktighet till 389 registeon. Den steg Ster under foljande Sr och var i slutet av Sr registeon och i slutet av Sr registeon. Tankfaygens medeldraktighet i bruttoton var markba storre an passagerarfaygens och torrlastfaygens eller 8 700,650 resp. 33 registeon. PrSmarnas medeldraktighet utgjorde 0 bruttoton och var 2 registeon storre an Sret forut. I. Kauppalaivaston jakaantuminen alusten kotipaikan mukaan v. 964 Hamlelstlottans fördelning efter liemo Sr 964 Kaupungeissa ja kauppaloissa Maaseudulla I städer och köpingar A landsbygd Luku Antal abs. % Brutto tonnia abs. % Luku Antal abs. % Brutto tonnia abs. % Höyryaluksia Ängfayg Moottorialuksia Motorfayg Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin Yhteensä Summa Proomuja P rsm ar Kaikkiaan I allt Varsinaisen kauppalaivaston bruttovetomäärästä tuli Av den egentliga handelsflottans bruttodräktighet 96.8 % kaupunkien ja kauppaloiden osalle ja 3.2 % kom 96.8 % pä städerna och köpingarna och 3.2 % maaseudun osalle vastaten 97. l ja 2.9 % edellisenä pä landsbygden mot 97. och 2.9 /j äret förut. För vuonna. Proomujen osalta nämä suhdeluvut olivat prämarna var dessa andelar 70.2 resp %, mot 70.2 ja 29.8 % vastaten 70.3 ja 29.7 % vuonna 963. Sellaisia paikkakuntia, joilla kauppalaivaston bruttovetomäärä, jättäen proomut huomioonottamatta, oli yli rekisteritonnia, oli selontekovuonna 0 eli kahta enemmän kuin edellisenä vuonna Uudenkaupun och 29.7 % föregsende Sr. Under redogörelsesret uppvisade 0 oer eller tvs mera an föregsende Sr, ds Nystad och Borgä landskommun tillkommit, ett bruttotonnage om mer än registeon, prämarna icke medräknade. Främst J. Kauppalaivaston suuruus v. 964 niillä paikkakunnilla, joiden osalle tuli vähintään bruttorekisteritonnia Handclsflottans fördelning Sr 964 pä särskilda oer med ett bruttotontal om minst registeon Höyryaluksia Moottorialuksia Purjealuksia Yhteensä Proomuja Ängfayg Motorfayg apukonein Summa Prämar Brutto tonnia li rutto tonnia Segelfayg m. Brutto tonnia Brutto tonnia hjälpmaskin Brutto tonnia - - Helsinki Helsingfors Maarianhamina Mariehamn Turku Äbo Naantali Nädendal Loviisa Lovisa K o tk a Vaasa - V a sa Rauma Raumo Uusikaupunki N ystad Porvoon mlk Borgä lk

19 8 gin ja Porvoon maalaiskunnan tultua niiden joukkoon. Ensimmäisellä tilalla oli tietenkin Helsinki, jonka osalle tuli yli 2/5 eli 4.3 % maan koko tonnistosta. Sen jälkeen seurasivat järjestyksessä Maarianhamina 24.7 %, Turku S. 8 %, Naantali 5.2 %, Loviisa 3.8 %, Kotka 3.8 %, Vaasa 3.0 %, Rauma 2. l %, Uusikaupunki.5 % ja Porvoon maalaiskunta.2 %. Järjestys on muuten sama kuin edellisenä vuonna paitsi että Naantali on mennyt Loviisan, Kotkan, Vaasan ja Rauman edelle. Suurin lisäys, bruttotonnia, on vuoden 964 aikana tapahtunut Naantalin kauppalaivastossa ja se johtuu siitä, että Neste Oy on siiänyt alustensa kotipaikan Helsingistä Naantaliin. Maarianhaminan kauppalaivaston lisäys oli bruttotonnia ja Vaasan kauppalaivaston lisäys 0 00 bruttotonnia. Sen sijaan on Helsingin kauppalaivasto pienentynyt, pääasiallisesti edellä mainitusta alusten kotipaikan muuttumisesta johtuen, bruttotonnilla, Turun kauppalaivasto bruttotonnilla ja Loviisan kauppalaivasto 00 bruttotonnilla. Edellä mainittujen 9 kaupungin ja yhden maalaiskunnan kauppalaivastot edustivat yhteensä 95.4 % ja Helsingin ja Maarianhaminan kauppalaivastot yhdessä 66.0 % koko tonnistosta. kom naturligtvis Helsingfors, p& vilken över 2/5 oiler 4.3 % av landets hela tonnage belöpte sig. Därefter följde Mariehamn med 24.7 %, Äbo med 8.8 %, N&dendal med 5.2 /0, Lovisa med 3.8 %, Kotka med 3.8 %, Vasa med 3. o %, Raumo med 2.x %, N y stad med.5 % och Borgä landskommun med.2 %. Ordningsföljden var annars densamma som äret förut, förutom att Nádendal har g&tt om Lovisa, Kotka, Vasa och Raumo. Den största ökningen, bruttoton, har är 964 skett i N&dendals handelsflotta och det beror p& att Neste Oy har flyttat sinä faygs hemo fr&n Helsingfors tili N&dendal. Ökningen av Mariehamns handelsflotta utgjorde bruttoton och av Vasa handelsflotta 0 00 bruttoton. Däremot har Helsingfors handelsflotta minskats, huvudsakligen p& grund av den ovannämnda ändringen av faygens hemo, med bruttoton, Ábo handelsflotta med bruttoton och Lovisa handelsflotta med 00 bruttoton. Handelsflottorna i ovannämnda 9 städer och en landskommun representerade sammanlagt 95.4 % och i Helsingfors och Mariehamn sammanlagt 66.0 % av hela tonnaget. II. Kauppalaivaston käyttäminen Kauppalaivaston käyttämisestä on varustajilta saatu tietoja, jättäen kalastusalukset huomioon ottamatta, 984 aluksesta, joiden bruttovetomäärä oli yhteensä rekisteritonnia. Näistä 580 alusta, yhteensä 05 32Ö bruttotonnia, kuului varsinaiseen kauppalaivastoon ja 404 alusta, yhteensä bruttotonnia oli proomuja. Varsinaisesta kauppalaivastosta on ollut liikenteessä 540 alusta, yhteensä bruttotonnia, niistä osa selontekovuoden aikana kauppalaivastosta poistettuja. Seisomassa on ollut 40 alusta, yhteensä bruttotonnia. Näistä oli höyryaluksia 2, yhteensä bruttotonnia, moottorialuksia 3, yhteensä bruttotonnia ja purjealuksia apukonein 6, yhteensä 508 bruttotonnia. Proomuista on seisonut 34, yhteensä bruttotonnia. II. Handelsflottans anvandning Ang&ende anvandningen av handelsflottan avgav redarna uppgifter om 984 fayg om sammanlagt bruttoregisteon, fiskefaygen icke medraknade. Av detta tonnage horde 580 fayg om sammanlagt bruttoton till den egentliga handelsflottan, medan 404 enheter om sammanlagt bruttoton utgjordes av pr&mar. Av den egentliga handelsflottan har 540 fayg om sammanlagt bruttoton varit i trafik, av vilka en del under &ret avfordes fr&n handelsflottan. Upplagda var 40 fayg om sammanlagt bruttoton. Det upplagda tonnaget omfattade 2 &ngfavg om sammanlagt bruttoton, 3 motorfayg om sammanlagt bruttoton och 6 segelfayg med hjalpmaskin om sammanlagt 508 bruttoton. Av pr&marna var 34 om sammanlagt bruttoton upplagda. K. Kauppalaivaston käyttäminen v. 964 Handelsflottans användning &r 964 Suomen satamain Suomen ja ulkomaan Ulkomaan satamain Seisoneet Yhteensä välijjci välillä välillä Upplagda Summa Mellan finska iiamnar Mellan Finland och Mellan utländska utiandet hamnar 3 c ' 3 i G 3 \ - o _o S 3 +2 o o I e < ** \ o o O o i 3 \ O O O 3 3 O O c 3 3 o o 3 o 5 3 O o O o 3 O O x s "s X X *3 3 X *3 3 X 5 3 p p p P p p P P M ú PQP Ä P P P Höyryalukset Ängfayg Moottorialulcset. Motorfayg Purjealukset apukoneiii Segelfayg med hjälpmaskin _ Yhteensä Summa Proomut Prämar Kaikkiaan I alli

20 9 Seisomassa ollut tonnisto, jättäen proomut huomioon ottamatta, oli, kuten edellä mainittiin, bruttotoimia eli vain 0.6 % kauppalaivastosta vuoden lopussa. Seisomassa olleet alukset olivat paria alusta lukuunottamatta kotimaiseen liikenteeseen käytettyjä aluksia. Muut seisomassa olleet alukset on joko myyty ulkomaille tai romutettu ennen vuoden loppua ja poistettu tilastosta, niin että ne eivät enää sisälly kauppalaivaston käyttöä koskevaan tauluun. Mitä liikenteen eri lajeihin tulee, on kaikissa alusten käyttöä koskevissa tauluissa vuodesta 959 lähtien käytetty jakoperusteena alusten pääasiallista käyttöä. Sen sijaan aikaisempina vuosina sisälsivät Suomen satamain välinen liikenne ja ulkomaan satumain välinen liikenne yksinomaan näissä liikenteissä olleet alukset ja ryhmään»suomen ja ulkomaan välillä» luettiin kaikki alukset, jotka olivat tehneet yhdenkin lastimatkan Suomen ja ulkomaan välillä. Alusten pääasiallista käyttöä koskeva taulu on kyllä sisältänyt jokaiseen k. o. tilastojulkaisun tekstiosaan lisätauluna vuodasta 949 lähtien, joten uuden jakoperusteen mukainen veailu voidaan tehdä mainittuun vuoteen saakka. Veailun vuoksi esitetään taulussa L myös yksinomaan kotimaisessa ja ulkomaiden välisessä liikenteessä olleet alukset. Vuonna 964 liikenteessä olleesta tonnistosta, jättäen proomut huomioon ottamatta, on 86 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 3.0 % ollut pääasiallisesti kotimaisessa liikenteessä, 304 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 75.4 % pääasiallisesti Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä ja 50 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 2.0 % pääasiallisesti ulkomaiden välisessä liikenteessä. Yksinomaan kotimaisessa liikenteessä on ollut 69 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 2.0 % ja yksinomaan ulkomaiden välisessä liikenteessä 4 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 5.9%. Edelliseen vuoteen verrattuna on liikenteessä ollut tonnisto kasvanut bruttotonnia eli 6.0 %. Pääasiallisesti kotimaiseen liikenteeseen käytetyn tonniston kasvu oli vain 655 bruttotonnia eli.8%, kun sen sijaan Suomen ja ulkomaiden väliseen liikenteeseen käytetyn tonniston lisäys oli bruttotonnia eli 3.6 % ja ulkomaiden väliseen liikenteeseen käytetyn tonniston lisäys bruttotonnia eli 6.5 %. Det upplagda tonnaget, prámarna icke medräknade, var sásom ovan nämnts bruttoton eller endast O.ö % av handelsflottan vid árets slut. Det upplagda tonnaget omfattade p& ett par fayg när fayg, som användes i inrikesfa. Övriga upplagda fayg har sálts bo eller nedskrotats före árets slut och avfös ur Statistiken, sá att de icke ingár i tabellen ang&ende handelsflottans användning. Beträffande olika slag av fa har i alia tabellen angäende handelsflottans användning frán och med är 959 sásom indelningsgrund använts faygens huvudsakliga sysselsättning. Däremot omfattade under tidi - gare ár trafiken mellan finska hamnar och trafiken mellan utländska hamnar fayg enba i dessa faer och tili gruppen»mellan Finland och utlandet» hänfördes samtliga fayg, som utfö nágon lastresa mellan Finland och utlandet. Tabellen angáende handelsflottans huvudsakliga sysselsättning har dock ingátt i textavdelningen i varje ifrágavarande statistisk Publikation sásom tilläggstabell frán och med ár 949, sá att jämförelser kan göras enligt den nya indelningsgrunden frán och med nämnda ár. För jämförelsens skull behandlar tabell L även de fayg, som varit enba i inrikesfa eller enba i trafik mellan utländska hamnar. Av det är 964 i gáng varande tonnaget, om prámarna icke medräknas, har 86 fayg om sammanlagt bruttoton eller 3.6 % huvudsakligen varit i trafik mellan finska hamnar, 304 fayg om sammanlagt bruttoton eher 75.4 % huvudsakligen mellan Finland och utlandet och 50 fayg om sammanlagt bruttoton eller 2. o % huvudsakligen mellan utländska hamnar. Enba i inrikesfa ha.r 69 fayg om sammanlagt bruttoton eller 2.6 % gátt och i trafik enba mellan utländska hamnar 4 fayg om sammanlagt bruttoton eller 5.9 %. Jämfö med föregäende är ökades det i trafik insatta tonnaget med bruttoton eller 6. o %. Ökningen av tonnaget huvudsakligen i inrikesfa var endast 655 bruttoton eller.8 %, när däremot ökningen av tonnaget i trafik huvudsakligen mellamfinland och utlandet utgjorde bruttoton eller 3.6 % och av det tonnage, som huvudsakligen användes i trafik mellan utländska hamnar, bruttoton eller 6.5 %. L. Kauppalaivaston käyttäminen vuosina Handelsflottans användning áren <5 G G G G < G. G G G < c e G < "H G G e "5 O O O O o o O O o o o o Ó ó o o I Óo I o o s s S 'S 5 G S S S G M G Hl 5 H? 3 «PP Hl im Suom en satam ain välillä M ellan finská h a m n a r Siitä yksinomaan tässä liikenteessä - Därav enba i denna trafik Suom en ja ulkom aan välillä M ellan F in - la n d o ch u tla n d e t U lkom aan satam ain välillä M ellan u t- lä n d sk a h a m n a r Siitä yksinomaan tässä liikenteessä Därav enba i denna trafik S eis o n e e t U p p l a g d a Yhteensä Summa

21 20 Ulkomaisessa liikenteessä, siis Suomen ja ulkomaiden ja ulkomaiden välisessä liikenteessä olleesta tonnistosta, joka käsitti 354 alusta, yhteensä bruttotonnia, on 47 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 32.3 % ollut pääasiallisesti linjaliikenteessä, siitä 20 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 0 % aikarahdattuna tähän liikenteeseen. Pääasiallisesti muussa säännöllisessä liikenteessä on ollut 60 alusta, mm. melkein kaikki tankkialukset, yhteensä bruttotonnia eli %, josta aikarahdattua tonnistoa noin bruttotonnia, ja pääasiallisesti hakurahtiliikenteessä 35 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 26. g %. Muu osa tästä tonnistosta, yhteensä bruttotonnia eli 4. e %, on ollut pääasiallisesti ulkomaiden välisessä aikarahtauksessa. Av tonnaget i utländsk fa, dvs. i trafik mellan Finland och utlandet och mellan utländska hamnar, vilket omfattade 354 fayg om sammanlagt bruttoton, har 47 fayg om sammanlagt bruttoton eller 32.3 % huvudsakligen g&tt i linjefa, därav 20 fayg om sammanlagt bruttoton eller 0 % som tidsbefraktaie i denna trafik. Huvudsakligen i annan regelmässig trafik har värit 60 fayg, bl. a. nästan alla tankfayg, om sammanlagt bruttoton eller 36.5 %, varav som tidsbefraktade c bruttoton, och huvudsakligen i trampfa 35 fayg om sammanlagt bruttoton eller 26.6 %. Den övriga delen av detta tonnage, sammanlagt bruttoton eller 4.6 %, har huvudsakligen värit som tidsbefraktat i trafik mellan utländska hamnar. III, Kauppalaivaston arvo Kauppalaivaston, proomut mukaanluettuina, arvo oli varustajien antamien tietojen mukaan vuoden 964 lopussa milj.. Kun vastaava arvo oli edellisen vuoden lopussa 704.o milj., on se näin ollen kasvanut 58.3 milj. eli 8.3 %. Varsinaisen kauppalaivaston (ilman proomuja) arvo on kasvanut 702. o milj. miestä milj. :aan eli samoin 8.3 %. Kun kauppalaivasto, kuten edellä mainittiin, kasvoi vuoden 964 aikana vain.8 %, oli arvon lisäys suhteellisesti huomattavasti suurempi kuin tonniston kasvu. Mitä eri alustajien arvojen muutoksiin tulee, on ainoastaan moottorialusten arvo kasvanut. Se oli vuoden 963 lopussa milj. ja selontekovuoden lopussa 642. milj., joten lisäys oli 63.4 milj. eli ll.o %. Höyryalusten arvo on pienentynyt 4.8 milj. eli 3.9 % ja purjealusten apukonein 0.2 milj. eli peräti 23.9 %. Rekisteröityjen proomujen arvon vähennys oli 0.2 milj. eli 6.9 %. Arvojen muutokset III. Handelsflottans värde Värdet av handelsflottan (inklusive pr&mar) belöpte sig enligt av redama givna uppgifter vid 964 &rs slut till milj.. D& motsvarande värde &r 963 uppgivits tili milj., utgjorde värdeökningen 58.3 milj. eller 8.3 %. Den egentliga handelsflottans (exklusive pr&mar) värde ökades fr&n 702. o milj. tili milj. eller likasá med 8.3 %. DáMiandelsflottans ökning, sásom ovan nämnts, &r 964 utgjorde endast.8 %, var värdeökningen relativt märkba större än tonnagets tillväxt. Vad förändringarna av de olika faygsgruppernas värden beträffar, har endast värdet för motorfayg ökats. Det var vid utg&ngen av &r milj. och vid rcdogörelse&rets slut 642. i milj., varigenom ökningen s&lunda utgjorde 63.4 milj. eller ll.o %. Värdet för ängfayg minskades med 4.8 milj. eller med 3.9 % och för segelfayg med hjälpmaskin med 0.2 milj. eller med heia 23.9 %. De registrerade M. Kauppalaivaston arvo vuosina ) Handelsflottans viirdc áren ) Vuosi Ár Höyryalukset M oottorialukset Purjealukset Purje- Yhteensä Proom ut Kaikkiaan' Ángfayg M otorfayg apukonein alukset Summa Prámar I atlt Segelfayg m. Segelfayg hjälpmaskin 000 n] 000 n 000 n 000 n 000 n 000 n 000 n _ o o u l u i < , n v-g-ojd

22 2 johtuvat aluskannassa tapahtuneiden muutosten ohella niistä uusista arvoista, jotka alusten omistajat ovat ilmoittaneet aluksilleen ja joihin ovat vaikuttaneet alusten käyttömahdollisuudet ja uusien alusten hankintahinnat. Varsinaisen kauppalaivaston keskimääräinen arvo bruttotonnia kohden oli 790, erikseen tankkialuksilla 464 ja muilla aluksilla 948, vastaten 743, 437 ja 879 vuonna 963. Eri aluslajeista on tämä arvo noussut höyryaluksilla 45 :sta vuoden 963 lopussa 440 :aan vuoden 964 lopussa ja moottorialuksilla 899 :sta 93 :aan, mutta laskenut purjealuksilla apukonein 34 :sta 9 :aan. Vastaavat arvot olivat proomujen osalta 64 ja 67. Erilaisessa liikenteessä olleiden ja seisoneiden alusten osalle arvo, jättäen proomut ja kalastusalukset huomioon ottamatta, jakaantui siten, että pääasiallisesti kotimaisessa liikenteessä olleiden alusten osalle tuli 42.2 milj. eli 5.6 %, pääasiallisesti Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä olleiden alusten osalle 69.3 milj. eli 8.6 %, pääasiallisesti ulkomaiden välisessä liikenteessä olleiden alusten osalle 95.l milj. eli 2.5 % ja seisoneiden alusten osalle 2.2 milj. eli 0.3 %. Edelliseen vuoteen verrattuna on pääasiallisesti kotimaisessa liikenteessä olleiden ja seisoneiden alusten arvot pienentyneet ja sekä Suomen ja ulkomaiden että ulkomaiden välisessä liikenteessä olleiden alusten arvot kasvaneet. Kauppalaivastoon, jättäen proomut huomioon ottamatta, otettujen kiinnityksien kokonaismäärä oli vuoden 964 päättyessä milj. eli 29.9 % kauppalaivaston arvosta vastaten 220. milj. eli 3.3 % vuotta aikaisemmin. Se lisääntyi edellisestä vuodesta 7.3 milj. eli 3.3 %. Lisäys johtui melkein kokonaan moottorialuksiin otettujen kiinnitysten kasvusta, joka oli 6.6 milj. eli 4.0 %, sillä höyryaluksiin otettujen kiinnitysten lisäys oli vain eli.3 % ja apukonein varustettuihin purjealuksiin otetut kiinnitykset vähenivät eli yli kolmanneksella. Proomujen kiinnitykset pysyivät entisellään. Höyryaluksiin otetut kiinnitykset olivat suhteellisesti suurimmat eli 47.4 % alusten arvosta vastaten 44.9 % edellisenä vuonna. Moottorialusten kiinnitykset olivat 26.7 % ja purjealusten apukonein 5.9 % alusten arvosta vastaavien prosenttilukujen oltua vuotta aikaisemmin 28.5 ja 7. l. prämarnas värde nedgick med 0.2 milj. eller 6.9 %. Värdeförändringarna beror förutom pa förändringarna i faygsbest&ndet även p& de nya värden, som redama uppgivit för sinä fayg, och pä vilka faygens användbarhet i trafik och anskaffningspriserna av nya fayg inverkat. Medelvärdet per bruttoton för den egentliga handelsflottan var 790, särskilt för tankfaygen 464 och övriga fayg 948 mot 743, 437 och 879 &r 963. Detta värde har stigit för ángfaygen fr&n 45 i slutet av &r 963 till 440 i slutet av &r 964 och för motorfaygen fr&n 899 tili 93, men nedg&tt för segelfaygen med hjälpmaskin fr&n 34 tili 9. Motsvarande värden för pr&marna var 64 och 67. P& de olika sjöfaskategorierna och upplagda fayg fördelade sig värdet, om pr&marna och fiskefaygen icke medräknas, s& att 42.2 milj. eller 5.6 % belöpte sig p& fayg huvudsakligen i inrikesfa, 69.3 milj. eller 8.6 % pa fayg huvudsakligen i fa mellan Finland och utlandet, 95. milj. eller 2.5 % p& fayg huvudsakligen i fa mellan utländska hamnar och 2.2 milj. eller 0.3 % p& upplagda fayg. Jämfö med föreg&ende &r har värdena för fayg huvudsakligen i inrikesfa och för de upplagda faygen minskats och bäde för fayg i fa mellan JFinland och utlandet och för fayg i fa mellan utländska hamnar ökats. Det totala inteckningsbeloppet i handelsflottan, pr&marna icke medräknade, utgjorde i siutet av ar milj. eller 29.9 % av handelsflottans värde mot 220. milj. eller 3.3 % aret förut. Beloppet ökades jämfö med föreg&ende är med 7.3 milj. eller 3.3 %. Ökningen hänförde sig nästan heit och h&llet tili ökningen av inteckningarna i motorfayg, som utgjorde 6.6 milj. eller 4. o %, ty ökningen av inteckningarna i ängfayg utgjorde endast eller.3 % och inteckningarna i segelfayg med hjälpmaskin minskades med eller med över en tredjedel. Inteckningarna i prämar blev oförändrade. Inteckningarna i ängfayg var relativt de största eller 47.4 % av faygens värde mot 44.9 % &ret förut. Inteckningarna i motorfayg utgjorde 26.7 % och i segelfayg med hjälpmaskin 5.9 % av värdet mot 28.5 och 7. % föreg&ende &r. N. Kiinnitykset alusten laadun mukaan y. 964 x) Inteckningarna enligt faygens a är 964J) Höyryalukset M oottori- Purjealukset Yhteensä Proom ut Kaikkiaan Ängfayg alukset apukonein M otorfayg Segelfayg m. hjälpmaskin Summa Präm ar I allt 53 O O O =3 e 53 O O.* s s Bm 2AC +=> s IS o O o tí tí M -2 GM M4 < GM -h a th S -h a r- a rn a -n a V u od en alkaessa V id ärets ingäng Lisäys Ökning Vähennys Minskninq V u od en p äättyessä V id ärets utgäng *) M aistraattien alusrekistereistä saa tu jen tie to je n m ukaan. *) E n ligt up p gifter häm tade ur m agistraternas faygsregister.

23 22 IV. Kauppalaivaston rahtitulot Liitetauluissa 5 7 esitetään tietoja kauppalaivaston ansaitsemista bruttotuloista varustajilta saatujen tietojen mukaan. Bruttorahtien kokonaismäärä oli milj., josta milj. tuli varsinaisen kauppalaivaston osalle ja 0.9 milj. proomujen osalle. Lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 70.4'milj. eli 9.2 %. Varsinaisen kauppalaivaston bruttotulot kasvoivat milj. :sta milj. mlcaan eli 70.3 milj. vastaten samoin 9.2 %. Suurimman tuloerän, tavararahtien, joka käsittää myös postinkuljetuksesta saadut tulot, lisäys oli 52. milj. eli 6.l %. Matkustajain kuljetuksesta saadut tulot kasvoivat 5.6 milj. eli 27. % ja aikarahtaustulot 2.5 milj. eli peräti 66.8 %. Hinauksista ja pelastuksista saadut tulot sen sijaan olivat yhtä suuret kuin edellisenä vuonna eli 2.2 milj.. Aikarahtaustuloiliin nähden huomautettakoon, että niistä on vielä osa sellaisia tuloja, jotka aluksen omistaja on saanut toiselle suomalaiselle varustamolle aikarahtaamastaan aluksesta. Mikäli on saatu tiedot todellisista bruttotuloista eli niistä tuloista, jotka aikarahtaaja on aluksella ansainnut, on ne otettu tilastossa mukaan tuloina tavarain kuljetuksesta aikarahtimaksujen sijasta. Aikarahtaustuloista onkin suurin osa saatu ulkomaalaisten maksamina ulkomaiden välisestä liikenteestä. Erilaisen meriliikenteen osalle jakautuivat bruttotulot, proomujen tulot mukaan luettuina, siten, että 2.5 milj. eli 4.fl % saatiin kotimaisesta liiken- IV. Handelsflottans fraktinkomster I tabellbilagorna 5 7 lämnas uppgifter om av handelsflottan intjänta bruttofrakter enligt av redarna meddelade uppgifter. Det totala bruttofraktbeloppet belöpte sig tili milj., varav milj. hänförde sig tili den egentliga handelsflottan och 0.9 milj. tili pr&marna. Ökningen sedan föregäende &r utgjorde 70.4 milj. eller 9.2 %. Den egentliga handelsflottans bruttofrakter ökades fr&n milj. tili milj. eller 70.3 milj., motsvarande även 9.2 %. Ökningen av den största inkomstposten, godsfrakterna, som omfattar även inkomsterna frän postbefordring, utgjorde 52. i milj. eller 6.l %. Passageraravgifterna ökades med 5.6 milj. eller 27.l % och tidsbefraktningsavgifterna med 2.5 milj. eller heia 66.8 %. Bogseringsoch bärgningsavgifterna var däremot lika stora som &ret förut eller 2.2 milj.. Ang&ende tidsbefraktningsavgifterna m& uppmärksamgöras att av dem är ännu en del s&dana inkomster, som faygsägaren f&tt av sitt fayg, som tidsbefraktats &t nägon finsk redare. Om man har erh&llit uppgifter om de verkliga bruttoinkomsterna eller de intakter, som inseglats av tidsbefraktaren, har man medtagit de i Statistiken s&som godsfrakterna i stallet för tidsbefraktningsavgifterna. Den största delen av tidsbefraktningsavgifterna har man verkligen f&tt av utländska tidsbefraktare av trafiken mellan utländska hamnar. P& de olika sjöfaskategorierna fördelade sig intäkterna, om pr&marna medräknas, s& att 2.5 milj. eller 4.9 % belöpte sig pä inrikesfa, 36.4 milj. O. Kauppalaivaston ansaitsemat bruttorahdit vuosina *) Av handelsflottan intjänta bruttofrakter Aren Varsinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan Proomut Prim är Kaikkiaan I allt es a d Matkustajain kuljetuksesta Passageraravgifter Tavaran kuljetuksesta Godsfrakter Hinauksista ja pelastuksista Bogserings-och bärgningsavgifter Aikarahtauksesta Tidsbefraktningsavgifter Yhteensä Summa d u > *< 000 n % 000 n % 000 n % 000 n % 000 n % 000 n % 000 n loo.o loo.o O loo.o O loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o A o ' loo.o lo.o ( loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o *) 000 n = v-g-old