MERENKULKU S J Ö FART

Transkriptio

1 SUOMEN V IR A L LIN E N T IL A S T O FIN L A N D S O FFIC IE LLA S T A T IS T IK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND I B : 53 a MERENKULKU KAUPPALAIVASTO S J Ö FART HANDELSFLOTTAN NAVIGATION MERCHANT FLEET 1970 HELSINKI HELSINGFORS 1971

2 SUOMEN V IR A L LIN E N T IL A S T O F IN LAN D S O FFICIELLA S T A T IS T IK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND ' / I B : 53 a MERENKULKU KAUPPALAIVASTO S J Ö FART HANDELSFLOTTAN NA VIGA TION MERCHANT FLEET ' H E L S IN K I HELSINGFORS 1971

3 Helsinki Valtion.painatuskeskus

4 Alkusanat Täten saatetaan julkisuuteen Suomen kauppalaivastoa koskeva tilasto vuodelta Aineisto on saatu samoista lähteistä kuin aikaisemminkin eli osaksi maistraattien heinäkuun 29 päivänä alusrekisteristä annetun lain perusteella pitämistä alusrekistereistä, osaksi niistä tiedoista, joita ai uksenomistajat ovat velvolliset antamaan merenkulkuhallitukselle. Aluksenomistajain velvollisuus antaa tietoja aluksistaan perustuu yleiseen tilastolakiin eli maaliskuun 5 päivänä 1954 annettuun lakiin eräiden tietojen antamisesta virallisia tilastoja vaen ja joulukuun 10 päivänä 1964 annettuun valtioneuvoston päätökseen eräiden tietojen antamisesta virallista merenkulkutilastoa vaen. Alusrekisteristä annetun lain mukaan on kauppamerenkulkuun käytettävistä aluksista, joiden nettovetoisuus on vähintään 19 rekisteritonnia, pidettävä rekisteriä, lukuunottamatta proomuja, joita käytetään ainoastaan tavaroiden siiämiseen lastaus-, purkaustai varastoimistarkoituksessa samalla satama-alueella tai lastauspaikalla. Sitä paitsi voidaan, jos omistaja haluaa, rekisteröidä pienemmätkin alukset, mikäli niiden pituus on vähintään 10 metriä. Tämä selvitys koskee kuitenkin vain rekisteröimispakon alaisia eli siis vähintään 19 nettorekisteritonnin aluksia, sillä myös aluksenomistajilta on pyydetty tiedot vain näistä aluksista, joten pienemmät vesiliikennevälineet jäävät sen ulkopuolelle. Tekstiosassa on esitetty erikseen pohjoismaiden määrittelemä,- niiden kesken veailukelpoinen kauppalaivasto, joka käsittää vain vähintään 100 rekisteritonnin bruttovetoiset alukset lukuunottamatta erikoisaluksia, joita ei käytetä kauppamerenkulkuun. Samoin siinä on esitetty tämän kauppalaivaston jakaantuminen suuruus- ja ikäryhmiin. Liitetaulut 1 3, jotka valaisevat kauppalaivaston kotipaikkaa, vetomäärää ja ikää, on laadittu maistraattien alusrekisterien perusteella,, kun taas muut taulut perustuvat varustajien antamiin tietoihin. Förord Harmed puhliceras Statistiken ang&ende Finlands handelsflotta &r Materialet tili Statistiken har hämtats ur samma källor som tidigare eller dels ur de av magistraterna enligt lagen om faygsregister av den 29 juli 1927 förda faygsregistren, dels ur de uppgifter, som redarna är skyldiga att avlämna tili sjöfasstyrelsen. Faygsredarens skyldighet att avlämna uppgifter ang&ende sina fayg grundar sig pä den allmänna statistiklagen eller lagen om lämnande av vissa uppgifter för officiell Statistik av den 5 mars 1954 och p& statsr&dets beslut om lämnande av vissa uppgifter för officiell sjöfasstatistik av den 10 december Enligt Jagen om faygsregister är fayg, vilka nyttjas tili handelssjöfa och äger en nettodräktighet av minst 19 registeon, registreringspliktiga, pr&mar, som användes endast vid förflyttning av varor i lastnings-, lossnings- eller upplagringssyfte ä samma hamnomr&de, dock undantagna. Dessutom kan, om ägaren s& önskar, jämväl mindre fayg registreras, under förutsättning att dess längd är minst 10 meter. Denna redogörelse ang&r dock endast registreringspliktiga fayg eller fayg om minst 19 nettoregisteon, ty även av faygsägarna har anh&llits om uppgifter ang&ende endast dessa fayg, sä att de mindre föskaffningsmedlen tili sjöss faller utom ramen för densamma. I textavdelningen har skilt behandlats den av de nordiska länderna preciserade handelsflottan, som omfattar endast fayg om minst 100 registeons bruttodräktighet fr&nsett specialfayg, som icke användes tili handelssjöfa. Likaledes har däri redogjos för denna handelsflottas fördelning p& olikä storleks- och äldersgrupper. Tabellerna 1 3, som belyser handelsflottans hemo, dräktighet och älder, har utarbetats med ledning av magistraternas faygsregister, medan övriga tabeller grundar sig p& uppgifter lämnade av redarna. Helsingissä, merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimistossa joulukuussa Helsingfors, sjöfasstyrelsens Statistik- och register - byrä i december Torsti Via Bo-Gunnar Dahlström

5 Sisällys Sivu Innehàll Sida I. Kauppalaivasto ja sen kehitys...:... 6 II. Kauppalaivaston käyttäminen III. Kauppalaivaston arvo IV. Kauppalaivaston rahtitulot V. Muita tietoja Summary...; Taulusto I. Handelsflottan oek dess utveckling... 5 IL Handelsflottans användning III. Handelsflottans värde... '...! IV. Handelsflottans fraktinkomster V. Övriga uppgifter Summary :... '27 Tabeller Contents Page I. Merchant fleet and its development... 5 II. Operating of the merchant fleet III. Value of the merchant fleet IV. Freight income V. Other informations Summary Tables... 30

6 I. Kauppalaivasto ja sen kehitys I. Handelsflottan och dess utveckling Maailman kauppatonniston huomattava kasvu, mikä on ollut tunnusomaista viime vuosien kehitykselle, jatkui vuonna 1970, joskin kasvu on ollut hieman edellisvuotista pienempi. Maailman yli 100 rekisteritonnin bruttovetoinen kauppalaivasto käsitti Lloyd s Register of Shippingin mukaan heinäkuun alussa alusta, yhteensä 227,5 milj. bruttotonnia vastaten alusta ja 211,7 milj. bruttotonnia vuotta aikaisemmin. Vuoden lisäys oli siten alusta (4,3 %) ja 15,8 milj. bruttotonnia (7,5 %). Tämä lisäys vastaa maailmankaupan kasvua; merikuljetukset nousivat vuoden 1970 aikana milj. tonniin, mikä merkitsee noin 6,5 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Rahtimarkkinat olivat vireät vuonna 1970, niitä vahvisti voimakkaasti Japanissa ja Länsi-Euroopassa jatkunut korkeasuhdanne. Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana rahtitaso kokonaisuutena oli kiinteässä nousussa, niin että rahdit olivat verrattavissa Suezin kriisin aikaisiin vuonna Viimeisellä vuosineljänneksellä tapahtui kuitenkin merkittävä käänne, minkä seurauksena rahtitaso selvästi laski. Kansainvälisten rahtimarkkinain kehitystä kuvaavista rahti-indekseistä mainittakoon seuraava. Norwegian Shipping News in kuivalastialusten hakurahtiindeksi (1965/66 = 100) oli vuonna 1970 keskimäärin 119,4 ja vuonna ,2 sekäaikarahti-indeksi vastaavasti 130,9 ja 89,5. Tankkialusten hakurahti-indeksi ( = 100) oli saman lähteen mukaan Intascale 178,3 (vuonna 1970) ja 87,2 (vuonna 1969). Mitä Suomen kauppalaivastoon tulee, sen kehitys oli suhteellisen suotuisa. Seisomassa ollut tonnisto pysyi edelleen pienenä ja käsitti pääasiallisesti kotimaiseen liikenteeseen käytettyjä aluksia. Tonniston kasvu tuli lähinnä tankkialusten osalle. Suomen ja ulkomaiden välisestä tavaraliikenteestä kuljetettiin kotimaisella tonnistolla 15,8 milj. tonnia eli 48,6 % ja siten noin 0,8 milj. tonnia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suhteellisesti kotimaisen tonniston osuus merikuljetuksista kuitenkin väheni. Kuten asetelma A osoittaa, on alusten lukumäärä kasvanut selontekovuoden aikana yhdellä yksiköllä. Bruttovetoisuus on kasvanut 10,3 % ja kantavuus 11,5 %. Vuonna 1970 on bruttotonniston lisäystä tapahtunut vain moottorialusten ryhmässä, missä kasvu oli 11,1 %. Höyry- ja purjealustonnistot vähenivät 3,2 % ja 15,9 %. Den betydande ökning av världens handelstonnage som har kännetecknat utvecklingen de senaste ären fosatte under är 1970, även om ökningen har varit nägot mindre än är Världens handelsflotta över 100 bruttoton omfattade enjigt Lloyd s Register of Shipping, i början av juli 1970, fayg om sammanlagt 227,5 milj. bruttoton mot fayg om 211,7 milj. bruttoton äret förut. Ärets ökning utgjorde sälunda fayg (4,3 %) och 15,8 milj. bruttoton (7,5 %). I relation till denna ökning stär väfldshandelns tillväxt; transpoen av sjöburet gods Steg under är 1970 tili milj. ton, vilket innebär en ökning med ungefär 6,5 % sedan föreg&ende är. Aktiviteten pä fraktmarknaden var under är 1970 livlig, stärkt stimulerad av den fosatta industriella högkonjunkturen i Japan och Västeuropa. Under ärets tre första kvaal visade fraktnivän som helhet en fast stigande tendens, vilket resulterade i en fraktnivä jämförbar med den under Suez-krisen är Under ärets f järde kvaal inträffade en markant omsvängning, vilken hade som följd en klar nedgäng av fraktnivän. Angäende fraktindexen, som belyser utvecklingen pä de internationella fraktmarknaderna, mä nämnas följande. Norwegian Shipping News trampfraktindex för torrlastfayg (1965/66 = 100) var är 1970 i genomsnitt 119,4 och är ,2 samt tidsfraktindex 130,9 resp. 89,5. Trampfraktindex för tankfayg ( = 100) var enligt samma källa Intascale 178,3 (är 1970) och 87,2 (är 1969). Vad Finlands handelsflotta beträffar, var dess utveckling relativt gynnsam. Det upplagda tonnaget var fosättningsvis ringa och omfattade fayg huvudsakligen använda i inrikesfa. Tonnagets tillväxt rörde främst tankfayg. Av varutrafiken mellan Finland och utlandet transpoerade det inhemska tonnaget 15.8 milj. ton eller 48,6 % och sälunda cirka 0,8 milj. ton mera än föregäende är. Relativt sett minskade dock det finska tonnagets andel av sjötranspoerna. Enligt sammanställning A har antalet fayg ökat' under redogörelseäret med en enhet. Bruttodräktigheten har ökat med 10,3 % och dödvikten med 11,5 %. Ar 1970 har en,.ökning av bruttotonnaget endast skett inom gruppen motorfayg. Ökningen var dar 11,1 %. Äng- och segelfaygstonnaget minskade med 3,2 resp %:

7 6 A. Kauppalaivaston suuruudessa *) v tapahtuneet muutokset Förändringarna i faygsbest&ndet1) är 1970 Vuoden alkaessa Vid arets början: Höyryaluksia Ä n gfayg... Moottorialuksia Motorfayg... Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin... Yhteensä Summa Rekisteröityjä proomuja Registrerade präm ar... Vähennys (-) tai lisäys ( + ) Minskning ( )eller ökning ( + ): Höyryaluksia Ä ngfayg... Moottorialuksia Motorfayg... Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin... Yhteensä Summa Rekisteröityjä proomuja Registrerade präm ar... Vuoden päättyessä Vid arets slut: Höyryaluksia Ä n gfayg Moottorialuksia M otorfayg... Purjealuksia apukonein Segelfayg med häjlpmaskin... Yhteensä Summa Rekisteröityjä proomuja Registrerade präm ar... ' Kuollutpaino Luku Brutto tonnia Netto tonnia Dödvikt Antal Brutto ton Netto ton kg Kuollutpaino Dödvikt Luku Nettotonnia Antal Brutto ton Nettoton kg Kuollutpaino Luku Nettotonnia Dödvikt Antal Brutto ton Netto ton kg Tonnagets struktur enligt bruttodräktigheten fram- gär av följande sammanställning: Tonniston rakenne, bruttovetoisuuden mukaan, ilmenee seuraavasta yhdistelmästä: Höyryaluksia Ängfayg % Moottorialuksia Motorfayg O/ /o Purjealuksia apukonein Segelfayg m. hjälpmaskin o/ /o Purjealuksia Segelfayg % Yhteensä Summa % ,7 7,1 2 5, , ,6 6,5 2 0, , ,7 5,9 2,4 6, , ,0 3,0 4,8 5, , ,6 1 5,9 2,5 1, , ,9 4 0,5 1, , ,2 5 9,7 1, , ,2 7 5,4 0, , ,0 7 8,7 0, , ,5 8 4,3 0, , ,1 8 9,8 0, , ,4 9 4,5 0,1 : 1 0 0, ,7 9 5,2 0, ,0 B. Kauppalaivaston kehitys vv Handclsflottans utveckling ären Vuosi Är Höyryaluksia Ängfayg Luku Antal Nettotonnia. Nettotori Moottorialuksia8) Motorfayg *) Luku Antal Nettotonnia Nettoton , ' ) Suojakansialusten vetomäärä on otettu avonaisina eli pienempää vetomäärää osoittavan mittakirjan mukaan. x) Sheiterdäckade faygs dräktighet har beaktats enligt öppen dräktighet och salunda enligt det mätbrev, som utvisar faygets mindre dräktighet. 2) Moottorialusten ryhmä käsitti vuoteen 1930 myös apukonein varustetut purjealukset. 2) Motorfaygsgruppen omfattade t. o. m. är 1930 även segelfayg med hjälpmaskin.

8 .7 Alusten laadun mukaan jakaantui kauppalaivasto seuraavasti: Enligt faygens a fördelade sig handelsflottan p& följande sätt: Matkustaja-aluksia Passagerarfa y g... : Tankkialuksia Tankfayg... Muita aluksia - Övriga fayg. Yhteensä Summa Höyryalukset Siitä öljylämm. Moottorialukset Purjealukset Yhteensä Ángfayg Därav oijeeld. Motorfayg apukoriein Segelfayg m. hjälpmaskin Summa Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Antal * Brutto ton Antal Antal Antal Antal : Matkustaja-aluksista oli 22, yhteensä bruttotonnia, ulkomaanliikenteeseen 'käytettyjä lauttoja. Edelliseen vuoteen verrattuna on tankkialustonnisto kasvanut bruttotonnilla eli 20,7 % ja matkustaja-alustonnisto bruttotonnilla eli 11,8 %. Muu tonnisto sen sijaan väheni bruttotonnilla eli 0,6 %. Tonniston kehitys on viime vuosien aikana ollut lähes kokonaan riippuvainen tankkialustonniston kasvusta. Kuivalastialusten (tähän luetaan myös matkustajaalukset) yhteenlaskettu bruttovetoisuus on pysynyt suurin piiein vakiona. Jos tilastollisen veailun aikaansaamiseksi eri pohjoismaiden kauppalaivastojen välillä otetaan huomioon pohjoismaiden määrittelyn mukainen kauppalaivasto, joka käsittää vain vähintään 1,00 rekisteritonnin bruttovetoiset varsinaiset kauppa-alukset, joihin ei lueta erikoisaluksia kuten hinaajia, pelastusaluksia eikä kalastusaluksia, saadaan Suomen kauppalaivastosta vuosien 1969 ja 1970 päättyessä seuraava yhdistelmä C. Siinä on käytetty pohjoismaiden kesken sovittua alusten jakoa eri ryhmiin. Tämä tonnisto käsitti vuoden 1970 lopussa 423 alusta, bruttovetoisuudeltaan yhteensä rekisteri tonnia. Vetoisuus on vuodesta 1969 kasvanut 10,5 %, samalla kun alusten lukumäärä on kasvanut ainoastaan 2,4 %. Av passagerarfaygen var 22 enheter, om sammanlagt bruttoton, färjor använda i utrikesfa. Tankfaygstonnaget har sedan föreg&ende är ökat med bruttoton eller med 20,7 % och passagerarfaygstonnaget med bruttoton eller.med 11,8 %. Det övriga tonnaget däremot minskade med bruttoton eller med 0,6 %. Tonnagets utveckling har under de señaste áren varit nästan heit beroende av tankfaygsflottans expansión. Torrlastfaygens (häri innefattas även passagerarfar-' tyg) sammanlagda bruttodräktighet har förblivit, ungefär konstant. Om man, i syfte att göra de nordiska ländernas handelsflottor statistiskt jämförbara, beaktar den av de nordiska länderna preciserade handelsflottan, som omfattar endast de egentliga handelsfaygen med minst 100 registeons bruttodräktighet, tili vilka icke hänföres specialfayg, sásom bogserbátar, bärgningsfayg och fiskefayg, fár man följande sammanställning C för Finlands handelsflotta i slutet av áren 1969 óch Här har använts den mellan de nordiska länderna överenskomna fördelningen pä faygsgrupper. Detta tönnage omfattade vid utgángen av är fayg med en bruttodräktighet av registeon. Dräktigheten har sedan &r 1969 ökat med 10,5 % medan antalet fayg endast ökat med 2,4 %. Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin Purjealuksia Segelfayg Yhteensä- Summa, Proomuja Pr&mar Luku Brutto- Netto- Luku Brutto- Netto- Luku Brutto- Nfetto- Luku Brutto- Netto- Antal tonnia tonnia Antal tonnia tonnia Antal tonnia tonnia Antal tonnia tonnia Nettoton Nettoton Nettoton Nettoton ' * ' '

9 8

10 9 Kuvip Figur ^ KAUPPALAIVASTON BRUTTOVETOISUUS VUODEN PÄÄTTYESSÄ HANDELSFLOTTANS BRUTTODRÄKTIGHET VID ÄRETS SLUT BRT 1600 r säiliö - tank 1000 BRT kuivalasti - torrlast BRT -] I Jo 1970 Veailun vuoksi mainittakoon, että tämän yhteisen määrittelyn mukainen kauppalaivasto oli vuoden 1970 lopussa Ruotsilla 766 alusta, yhteensä bruttotonnia, Tanskalla 963 alusta, yhteensä bruttotonnia, Norjalla peräti alusta, yhteensä bruttotonnia ja Islannilla vain 42 alusta, yhteensä bruttotonnia. Edelliseen vuoteen verrattuna on Ruotsin kauppalaivasto supistunut bruttotonnilla (2,5 %) ja Tanskan kauppalaivasto bruttotonnilla (2,5 %). Norjan kauppalaivasto kasvoi bruttotonnilla (7,0 %) ja Islannin kauppalaivasto bruttotonnilla (9,6 %). Alusten lukumäärä pienentyi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa mutta suurentui sen sijaan Islannissa. Ruotsin kauppalaivastossa alusten lukumäärä supistui 35 yksiköllä, Norjan kauppalaivastossa 22 yksiköllä ja Tanskan kauppalaivastossa 4 yksiköllä. Islannin kauppalaivasto käsvoi kahdella yksiköllä. Moottori- ja turbiinikäyttöisen tonniston osuus Suomen kauppalaivastossa oli 95,6 % (1969 = 94,9 %). Tämä osuus oli Norjan kauppalaivastossa 99,9 % tonnistosta, Ruotsin kauppalaivastossa 99,5 % ja Tanskan kauppalaivastossa samaten 99,5 %. Islannin kauppalaivasto käsitti ainoastaan moottorialustonnistoa. Jamforelsevis lean namnas att liandelsflottan i Sverige, enligt ovannamnda definition, i slutet av &r 1970 omfattade 766 fayg om sammanlagt bruttoton, i Danmark 963 fayg om bruttoton, i Norge hela enheter om sammanlagt bruttoton och p& Island endast 42 fayg om bruttoton. Jamfo med foreg&ende &r minskade Sveriges handelsflottas bruttodraktighet med registeon (2,5 %) och Danmarks med registeon (2,5 %). Norges handelsflotta okade med bruttoregistei'ton (7,0 %) medan motsvarande tal for den islandska liandelsflottan var bruttoregisteon (9,6 %). Antalet fayg minskade i Sverige, Norge och Danmark men okade daremot i Island. I Sveriges handelsflotta nedgick antalet fayg med 35 enheter, i Norges handelsflotta med 22 enheter och i Danmarks handelsflotta med 4 enheter. Den islandska handelsflottan okade med 2 enheter. De motor- och turbindrivna faygens andel av Finlands handelsflotta var 95,6 % ( ,9 %). Denna andel var i Norges handelsflotta 99,9 % av tonnaget, i Sveriges handelsflotta 99,5 % och i Danmarks handelsflotta likas& 99,5 %. Islands handelsflotta bestod enba av motorfayg

11 10 C. Pohjoismaiden määrittelyn mukainen kauppalaivasto vt ja 1970 Handelsflottan enligt nordisk definition ärcn 1969 och 1970 Tankkialukset Tankjayg Luku Luku Antal Antal Moottorialuksia Motorfayg... " Malmitankkialukset Malmtankjayg Moottorialuksia Motorfayg Jäähdytysalukset Kylfayg Moottorialuksia Motorfayg Muut kuivalastialukset Övriga torrlastfaityg Moottorialuksia Motorfayg Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpmaskin Höyryaluksia, hiililämm. Ángfayg, koleld Höyryaluksia, öljylämm. Ángfayg, oljeeld Turbiinialuksia Turbinfayg Yhteensä Summa A Rekisteröityyn, vähintään 19 n e t toto n n i n kauppalaivastoon lisää tulleiden alusten luku, jättäen proomut huomioon ottamatta, oli 28 ja bruttovetoisuus rekisteritonnia eli 15,2 % kauppalaivastosta vuoden alussa. Lisää tulleista aluksista oli 16 yksikköä, yhteensä, bruttotonnia eli 26,7 %, ulkomailta ostettuja käytettyjä aluksia, joiden keskimääräinen ikä bruttotonnia kohden oli 11,6 vuotta. Uudisrakennusten osuus tonniston lisäyksestä oli 71,6 %. Loput lisäyksestä, 1,7 %, jakaantui uudestaan rakentamiseen tai mittaamiseen sekä vanhojen alusten kunnostamiseen tai uudelleen rekisteröimiseen. Kokonaisvähennys oli 27 alusta ja yhteensä bruttotonnia eli 4,9 % kauppalaivastosta vuoden alussa. Vähennyksestä oli suurin osa, 75,2 %, ulkomaille m yytyä tonnistoa, jonka keskimääräinen ikä bruttotonnia kohden oli 18,7 vuotta. Haaksirikkoutuneena poistettiin 18,3 % tonnistosta ja hylyksi tuomittuna tai purettuna 3,6 %. Varsinaisen kauppalaivaston siis jättäen proomut huomioon ottamatta alusten luvusta oli 280 alusta eli 55,0 % bruttovetomäärältään alle 500 rekisteritonnia. Bruttovetomäärän mukaan laskettuna kuului ainoastaan rekisteritonnia eli 4,6 % tähän suuruusryhmään. Tähän ryhmään kuuluvista moottorialuksista oli 29, yhteensä bruttotonnia, sellaisia suojakansialuksia, joiden bruttovetoisuus avonaisena oli vähän alle 500 rekisteritonnia, mutta suljettuna, yli kaksi keaa suurempi. Jos otetaan huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa veailukelpoinen kauppalaivasto, joka käsittää vain vähintään 100 bruttotonnin varsinaiset kauppa-, alukset, saadaan alusten suuruusryhmityksestä seuraava asetelma. Siinä on käytetty pohjoismaiden kesken sovittua jaoittelua suuruusryhmiin: De tillkomna registrerade faygen om minst 19 nettoton utgjorde ár 1970, om inte prámarna medráknas, 28 enheter med bruttodráktigheten registeon eller 15,2 % av handelsflottan vid árets bórjan. Av de tillkomna faygen var 16 enheter, sammanlagt om bruttoton eller 26,7 %, fr&n utlandet inkópt second-hand tonnage, vars medelálder raknad per bruttoton var 11,6 ár. De bygyggda faygens andel i tonnageokningen var 71,6 %. Den resterande delen av tillskottet, 1,7 %, fórdelade sig pá istándsáttning eller nyregistrering av áldre fayg samt ombyggning eller ommatning. Den totala minskningen utgjorde 27 fayg om sammanlagt bruttoton eller 4,9 % av handelsflottan vid árets bórjan. Av minskningen kom den stórsta delen eller 75,2 % pá till utlandet fórsált tonnage, vars medelálder, raknad per bruttoton var 18,7 ár. Som fdrlist avfórdes 18,3 % av' tonnaget oeh pá grund av kondemnering eller slopning 3,6 %. Inom den egentliga handelseflottan. dvs. exklusive prámarna hade 280 fayg eller 55,0 % av hela antalet fayg en bruttodráktighet om mindre an 500 registeon. Ráknat efter bruttotontalet hánforde sig endast registeon eller 4,6 % till denna. storleksgrupp. Av till denna grupp hórande motorfayg var 29, om sammanlagt bruttoton, sádana shelterdáckade fayg, vilkas bruttodráktighet som oppna var nágot under 500 registeon, men sásom slutna over tvá gánger stórre. Om man endast beaktar d e n m e d d e n o r- diska lándernas handelsflottor ja m- fórliga h andes Iflottan, som omfattar endast egentliga handelsfayg om minst 100 bruttoton, fár man fóljande uppstállning for fa3 -gens storleksgruppering. I den har brukats en mellan de nordiska lánderna óverenskommen fórdelning pá storleksgrupper:

12 11 Höyryalukset Ângfayg Moottorialukset Motorfayg Purjealukset apukonein Segelfayg m. hjälpmaskin Yhteensä Summa Suuruusryhm&t A Storleksgrupper ' Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Antal Brutto ton Antal Brutto ton Antal Antal Brutto ton : ; Yhteensä Summa Jos verrataan pienimmän suuruusryhmän, joka käsittää myös ns. pykäläalukset, osuutta eri pohjoismaiden kauppalaivastoissa, havaitaan, että niitä oli Ruotsin kauppalaivastossa 350, yhteensä bruttotonnia, Tanskan kauppalaivastossa 592, yhteensä bruttotonnia, Norjan kauppalaivastossa 949, yhteensä bruttotonnia ja Suomen kauppalaivastossa 197 alusta, yhteensä bruttotonnia. Alusten luvun mukaan laskettuna niiden suhteellinen osuus oli suurin, 61,5 %, Tanskan kauppalaivastossa ja sen jälkeen Suomen kauppalaivastossa 46,6 %, Ruotsin kauppalaivastossa 45,7 % ja Norjan kauppalaivastossa 43,6 %. Lisäksi voidaan panna merkille, että Suomen kauppalaivastossa oli vain 8 (1,9 %) yli bruttotonnin alusta, kun sen sijaan niitä oli Ruotsin kauppalaivastossa 42 (5,5 %), Tanskan kauppalaivastossa 26 (2,7 %) ja Norjan kauppalaivastossa peräti 226 (10,4 %). Iän mukaan jakaantui rekisteröity kauppalaivasto taulujen F ja G osoittamalla tavalla. nimäärän mukaan laskettuna siitä oli, jättäen proomut huomioon ottamatta, uutta eli alle 5 vuotta vanhaa tonnistoa 34,1 % ja alle 10 vuotta vanhaa tonnistoa 50,3 % samalla kun 13,5 % tonnistosta oli vielä 20 vuotta vanhaa tai sitä vanhempaa. Alusten luvusta sen sijaan oli vielä 45,0 % yli 20 vuotta vanhoja aluksia. Eri aluslajien jakaantuminen iän mukaan on erilainen. Niinpä 5,4 % höyryalustonnistosta (1 alus) oli alle 15 vuotta vanhaa.. Purjealuksista apukonein ei ollut yhtään alle 20 vuotta vanhaa. 52,9 % moottorialustonnistostä oli alle 10 vuotta vanhaa ja 75,1 % alle 15 vuotta' vanhaa. Om man jämför andelarna för den minsta storleksgruppen, som även omfattar sk. paragraffayg, i de nordiska handelsflottorna framgär det att deras antal i Sveriges handelsflotta var 350 fayg om bruttoton, i Danmarks handelsflotta 592 fayg om bruttoton, i Norges handelsflotta 949 fayg om bruttoton och i Finlands handelsflotta 197 fayg om bruttoton. Räknat enligt faygens antal var deras relativa andel störst i Danmarks handelsflotta med 61,5 %, därefter följde Finlands handelsflotta med 46,6 %, Sveriges handelsflotta med 45,7 % och Norges handelsflotta med 43,6 %. Ytterligare kan nämnas att det i Finlands handelsflotta endast fanns 8 (1,9 %) fayg större än bruttoregisteon, medan motsvarande antal enheter i den svenska handelsflottan uppgick tili 42 (5,5 %), i den danska tili 26 (2,7 %) och i den norska tili 226 (10,4 %). I äldershänseende fördelade sig d e n registrerade handelsflottan sâsom av tabellerna F och G framgär. Räknat enligt bruttotontalet utgjorde andelen för nytt tonnage eller tonnage under 5 âr, om prämarna inte medräknas, 34,1 % och andelen för tonnage under 10 âr 50,3 % medan 13,5 % av tonnaget ännu var 20 âr eller däröver. Räknat enligt faygens antal däremot var heia 45,0 % av handelsflottan over 20 âr gammal. ; De skilda faygstypernas äldersfördelning. är olika. Sâlunda var av ängfaygstonnaget 5,4 % (1 fayg) under 15 âr gammalt. Av segelfaygen med hjälpmaskin var inget fayg nyare än 20 âr. Av motorfaygstonnaget var 52,9 % under 10 âr och 75,1 % mindre än 15 âr gammalt.

13 12 Kauppalaivaston lisääntyminen y Faygsbeständets ökning är 1970 CO G tri C h5!<5 *>G^ ra. 6D-^ S"*» -G*3 S? 5 -S 5? 'G S 5 o * S P s s O o A;* S S S -S «* i E :2 * g S «s «C -2 '«6. 52-s! M = K G * l ä f l 55 >e ~ *Ö «S <U DC IS23 B S fl >m) S gä-d M2Ä.S tto )O M 9 K Bjuuoioiia^i uoio^njg biuuoiomujr lu^uy n t; uo^ona^j «muo^o^a^; noiottnig; Biuno^o^aia l^uy nsin»i 11030^9^ uiuuoqoqia^ uo^o^nag; muuoioiinig; lujuy n^na UOiOii9 i tjiuu0?0??8iii uoioiitug «mioiohms \T2^Uy U3\T\a u o!jo M 9 ] «I anoio wa& uo^o^nia «iuuoio?injg tt?9uy nj{na uoioijaa^ thuu fi uoio^njg uiauoioqinja Itrjuy n^na uo90999ji stuu fi ao^o^ma Einuoioiiiug; IU9UV n^nq; 1.1 I l t-h II 1 ^ 0 0 o CO m cd 03 CO 1 e CO O 1 o ^-4 [> i> O CO CO CO O CD CO co 05 O o O io»o»o 1 o 1 r* i 03 io T* 00 io >Ä CO o I> 05 CD L 5 t> 1 i> CO I> O CO io T- ( CO 1 LO CO 1 CO 0-! c o O rh CO Y-*t to 1 tft I> <9 E. ÖO s tfj O - M >>co I tois > * (A 8 -S 'S U S g jm-2 c Ä < l 326 t> t> CO e«s «e. 05 ^ 0 5 CD CD S - Q ii f i t- Im 43 S * O co 'a < < p» 1 1 g, >1-40 o,3. S. >H-U t o c A "E * -^. S ' > > uo^ö^aji «luuoijo^a^ "S uoioiinjg e 4)P 5 t3iuno^ounjii 03 ^1 X^iay nsin^i CD i-h 00 CD 03 CO je Muista syistä poistettuja Av annan ora avforda S * M0> S 4) P ei "O 'D **5 / *a_sb0-*a 8'^S >>«U0H0M9U «inuo;o^9}i uo^o^njg; umuo^o^nag; [«iuy n^ni uo^oiig^i ajxnioixo^aii U0i0^9^ tuuuoijomg.m 00 o th CO CO CO D- CO 03 CD Y-»Tt< 03 oo Tt O CD CO 03 t'» C- CO O t 05 to ^ CO o Ofe th «e CD O t io CO o CO O O A «1 t*> o P uoio^njg; s g> uruuoio^njg; 1 r-ts p hp5-< l^^uy n^n»! TjHlD 03 CD 00 IS l> 1 uoio^njg «xuuoioiinjg; ta ^ tä CD tO 1tO H 103 1O rh plsol l^uy nsini ^ l CO CD 1 uoijoiiajii th ^luuo^oiiigjii ^ ^3aj S o *2 g 2 1 o at-( i> - Pc g, uoio^mg; 53 JS ^ 2 2 u uuoio!)inia 01 tri « So c - 1 b W ^ W *3 pjiuy n^noc CO CO 1. t> O 00 e co ja 1 *S atns U0?0il9>I 1 1 Biuuoxo^gii r i s en 45 ^3 \at no^ohniff ^ «muoio^njg \ft g&aig 00 ' i P k i! 3 uy n^nq; i05 i 00 te 44> * uo^o^ai^ tri B UU0X0XI}9.M es fr g o ji 1 o uoio^inja O m uiuaoxo^njg O *a >a o +* en es Js *3 CuO, 0 c! M M i _i SS a«) o las K JN j^uy n^n^j : «s : s ** H * t > bjd «5. 5 W >»CO. I? 3 44> «-H c3 o.z.s S> *Sbi5 c Ä l m a -g -S e -2 O 6gÄ l 6 & Ä - 05 T3. -M S " g o i.to s >Y : O s a g f i : 1 1 co vh to S > S 12 P h

14 13 P. Kauppalaivaston jakaantuminen eri suuruus- ja ikäryhmiin v Handelsilottans fördelning p&olika storleks1 och äldersgrupper är 1970 Suuruusryhmät Sfcorleksgrupper. 04 y är 59 v. är 1014 v. &r 1519 y. är 20 v. ja yli 20 &r och däröver Luku Antal Luku Antal Luku Anta] Luku Antal Luku Antal Yhteensä Summa Luku Antal ' Höyryalukset - Angfayg i Yhteensä Summa.. i Moottorialukset Motorfayg ' ' Yhteensä Summa Purjealukset apukonein Segelfayg med hjälpmaskin _ r ' Yhteensä Summa Varsinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan i ; ' ' , : ' Kaikkiaan I allt.. : , Proomut Prämar 99 _ Ö Yhteensä Summa

15 O z o H o h* f- 3 CC CO CO ID o>. < V CO UJ en < > Z O h- 3 QC CO CC LU 0 r** 01 CO ID 0 5 X LU O UJ O UJ en z < f- :<0"O «o - Q) T5 ^ <S'g C > 5 jo o O) Q.JÜ 3 > Q. 0) w. 3 TJ 3 > S S (Ote : ~ ro <0 JS <+- CD _2 2,5, ^ -* _2 _c is is _Q CO Kuvio Kuvio Figur ^ a ' Figur O rō) I o < CL CL 3 < < CL Q_ 3 < LU O Z < X. I O LU O z <X :(D T3 ero 0>e t z Z «CD o(d < LU X H J en < UJ > > «i X 0) O 3 3 X (J 1 1 > 5 3 ID H X. Z :< ' 1 LU D 3 X X 3 O 1 ~\ H en O. < en en CC o X H < 1 V UJ Q X _j CO «CO «ro. «0 > z o < H 1 1 o H en O > > I f- z 3 O) en 3 < z. *. < X H UJ * r I > CO 1 o LD 'O O CN 14 v ä? o o 0 5 O (O o o en cs O ID. r-» O)

16 15 G. Kauppalaivaston jakaantuminen rakennusaineen ja iän mukaan v Handelsilottäns fördelning eltcr byggnadsmaterial och dlder &r 1970 Teräs tai rauta Stál eller järn Puu Trä Yhteensä - - Summa Luku Brutto tonnia Luku Brutto tonnia Luku Antal Antal Antal Höyryalukset Ängfayg 0 9 v. ä r * » » » i Yhteensä Summa i Moottorialukset Motorfayg 0 9 v. är » » » » Yhteensä Summa Purjealukset apukonein Segelfayg med hjälpmaskin \ 0 9 v. ä r... iuj.y s öv OO v '» Yhteensä Summa Varsinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan 0 9 v. ä r » *29'- *...: » » Kaikkiaan I alli Proomut Pramar 0 9 v. ä r » » » » Yhteensä Summa ' Jos otetaan huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa veailukelpoinen kauppalaivasto, se jakaantui eri ikäryhmiin seuraavasti: Om endast d e n m e d d e nordiska lande r- nas handelsflottor jämförbara handelsflottan tages i betraktande, fördelar sig den pá olika äldersgrupper enligt följande:. Höyryalukset Ikä Ängfayg Aider Luku Bruttot. Antal 0 4 v.- &r... _ 5 9» » i » )> »... Yhteensä Summa Moottorialukset ' Purjealukset apukonein Yhteensä Motorfayg Segelfayg m. hjälpmaskin Summa Luku Bruttot. Luku Bruttot. Luku Bruttot. Antal, Antal Antal Brutto top ; Tästä tonnistosta oli butovetomäärän mukaan laskettuna alle 5 vuotta vanhaa tonnistoa 34,3 %, alle 10 vuotta vanhaa tonnistoa 50,6 % ja yli 20 vuotta vanhaa tonnistoa 13,0 %. Vastaavat suhdeluvut olivat Buotsin kauppalaivastossa 45,2 %, 75,9 % ja 5,1 %, Tanskan kauppalaivastossa 45,9 %, 76,0 % ja2,4 % sekä Norjan Av detta tonnage var enligt bruttotontalet 34,3 % under 5 dr gammalt, 50,6 % under 10 dr och 13,0 % over 20 dr. Motsvarande relationstal -var i den svenska handelsflottan 45,2 %, 75,9 % och 5,1 % i den danska 45,9 %, 76,0 % och 2,4 % samt i den norska 53,7 %, 81,0 % och 1,8 %. Procenttalen utvisar att de ovfiga

17 16 kauppalaivastossa 53,7 %, 81,0 % ja 1,8 %. Prosenttiluvut osoittavat, että muiden pohjoismaiden kauppatonnistot olivat huomattavasti Suomen tonnistoa nuorempaa. nordiska ländernas handelstonnage relativt sett är betydligt yngre än Finlands. Rekisteröid yn kauppalaivaston keskimääräinen ikä ilmenee seuraavasta asetelmasta: D e n registrerande handelsflottans medelâlder framgâr av följande uppställning: Kauppalaivaston keskimääräinen ikä Handelsflottans medelâlder den Bruttorekisteritonnia kohden Per bruttoregisteon Kuivalastialukset Torrlastfayg... Tankkialukset Tankfayg... Koko kauppalaivasto Hela handelsflottan Lukumäärän mukaan Enligt antal Kuivalastialukset Torrlastfayg... :. Tankkialukset Tankfayg... Koko kauppalaivasto Hela handelsflottan Höyryalukset Ängfayg Moottorialukset Motorfayg Purjealukset apukonein Segelfayg m. hjälpmaskin Yhteensä Summa 26,62 10,17 31,74 11,82 9,23 9,23 26,62 9,66 31,74 10,49 47,49 23,89 30,11 26,77 15,39 15,39 47,49 22,82 30,11 25,52 Alusten keskimääräinen bruttovetomäärä niiden rakennusaineen mukaan ilmenee seuraavasta asetelmasta: Faygens medeldräktighet i bruttoton, fördelad enligt byggnadsmaterial, framgâr av följande sammanställning: Höyryalukset Ängfayg... Moottorialukset Motorfayg... Purjealukset apukonein Segelfayg med hjälpmaskin Alusten laatuun katsomatta Oavsett jaygens a... Proomut Pr&mar... Teräs tai Tauta Stâl eller järn Puu Trä Rakennusaineeseen katsomatta Oavsett byggnadsmaterial Kauppalaivaston keskimääräinen bruttovetoisuus nousi vuonna ,1 %. Tankkialusten keskimääräinen bruttovetoisuus oli rekisteritonnia ja siten huomattavasti suurempi kuin matkustaja-alusten ja kuivalastialusten, joilla se oli vastaavasti ja rekisteritonnia. Lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 9,9 %, 9,4 % ja 1,0 %. Ne alukset, jotka ovat talvisaikana, joulukuun 1 päivästä huhtikuun loppuun, Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä, joutuvat tänä aikana.maksamaan ns. jäämaksua, joka on korvausta jäänmuajani avustustoiminnasta. Maksun suuruuden määräämistä vaen alukset luetaan rakenteensa, lujuutensa, konetehonsa ja radiolaitteittensa perusteella eri jääluokkiin, joista merenkulkuhallitus on huhtikuun 9 päivänä 1965 antanut määräykset. Taulukossa H esitetään kauppalaivastomme jakaantuminen eri jääluokkiin. Vuoden 1970 lopussa oli kauppalaivastossamme 286 jääluokkiin I A Super, I A, I B, I C ja II kuuluvaa alusta. Niiden bruttovetomäärä oli rekisteritonnia eli 96,6 % koko tonnistosta. Jääluokkaan III. kuuluvat tai luokattomat alukset, joita jäänmuajat avustavat vain aivan erikoistapauksessa, olivat suurimmaksi osaksi kotimaiseen liikenteeseen käytettyjä aluksia. Handelsflottans medeldräktighet steg under âr 1970 med 10,1 %. Tankfaygens medeldräktighet var bruttoregisteon och säledes märkba större än passagerar- och torrlastfaygens, för vilka den utgjorde resp bruttoregisteon. Ökningen sedan föregâende är var 9,9 %, 9,4 % och 1,0 %. De fayg, vilka idka tarfik.under vintern (perioden 1 december 30 april) mellan Finland och utlandet mäste under denna period erlägga s.k. isavgift, som utgör ersättning för isbrytarnas hjälpverksamhet. För bestämmandet av isavgiftens storlek hänförs fayg beroende av konstruktion, hällfasthet, maskineffekt och radioanläggning tili skilda isklasser, angäende vilka sjöfasstyrelsen den 9 april 1965 har utfärdat bestämmelser. I tabell H framställes handelsflottans fördelning pä skilda isklasser. Av vär handelsflotta hänförde sig,,_i slutet av är 1970, 286 fayg till isklasserna I A Super, I A, I B, I C och II. Deras sammanlagda bruttodräktighet utgjorde registeon eller 96,6 % av hela tonnaget. De fayg, som tillhör isklass III eller är utan kalss och vilka assisteras av isbrytare endast i undantagsfall, var tili största delen i inrikesfa använda fayg. ;

18 17 H. Kauppalaivaston jakaantuminen eri jääluokkiin v Handelsflottans fördelning efter skilda isklasser är 1970 Jääluokka Isklass Kuivalastialukset Torrlastfayg Luku Antal Brutto ton Matkustaja-alukset Passagerarfayg Luku Antal Brutto ton Tankkialukset Tankfayg Luku Antal Brutto ton Yhteensä Summa Luku Antal Brutto ton I A Super i I A I B I C I I III tai ilman jääluokkaa ' eller utan isklass Yhteensä Summa Kuvio Figur 4. KAUPPALAIVASTON SUURUUSJAKAUTUMA VUOSINA BRUTTO VETOISUUDEN MUKAAN HANDELSFLOTTÄNS STORLEKSFÖRDELNING ÄREN ENLIGT BRUTTODRÄKTIGHET BRT BRT BRT BRT : 999 BRT %

19 18 I. Kauppalaivaston jakaantuminen alusten kotipaikan mukaan v Ilandelsflottans fördeining cfter liemo är 1970 Höyryaluksia Ä ngfayg... Moottorialuksia M otorfayg... Purjealuksia apukonein Segelfayg med hjälpm askin... Yhteensä Summa Proomuja Präm ar... Kaikkiaan I allt Kaupungeissa ja kauppaloissa I stader och köpingar Maaseudulla A landsbygd Luku Luku Antal. Antal abs. % abs. % abs. % abs.. % 47 88, ,4 6 11, , , , , ,5 2 22, ,6 7 77, , , , , , , , , , , , , ,8 Sellaisia paikkakuntia, joilla kauppalaivaston bruttovetomäärä, jättäen proomut huomioon ottamatta, oli yli rekisteritonnia, oli selontekovuonna 10. Ensimmäisellä tilalla oli Helsinki, jonka osalle tuli 40,0 % maan koko tonnistosta. Sen jälkeen seurasivat Maarianhamina 30,2 %, Naantali 13,4 %, Turku 3,8 %, Kotka 3,3 %, Nauvo 1,7 %, Vaasa 1,5 %, Rauma 1,2 %, Loviisa 1,1 % ja Porvoon maalaiskunta 1,0 %. Kauppatonnistosta 2,8 %:lla oli toinen kotipaikka kuin edellä mainitut. Edelliseen vuoteen verrattuna ovat ainoastaan Maarianhamina ja Naantali lisänneet osuuttaan. Under redogörelseäret uppvisade 10 Öer ett bruttotonnage orh mer ä,n registeon, pr&marna icke medräknade. Främst kom Helsingfors, i egenskap av hemo för 40,0 % av tonnaget. Därefter följde Mariehamn med 30,2 %, Nädendal med 13,4 %, Äbo med 3,8 %, Kotka med 3,3 %, Nagu med 1,7 %, Vasa med 1,5 %, Raumo med 1,2 %, Lovisa med 1,1 % och Borgä landskommun med 1,0 % av tonnaget. 2,8 % av handelsflottan hade annan hemo äh nägon av ovannämnda oer. Jämfö med föregäende är hade endast andelarna för Mariehamn och Nädendal ökat. J. Kauppalaivaston suuruus v niillä paikkakunnilla, joiden osalle tuli vähintään bruttorekisteritonnia Ilandelsflottans fördeining är 1970 pä särskilda oer med ett bruttotontal om minst registeon Höyryaluksia Ängfayg Brutto tonnia Brutto ton Helsinki Helsingfors Maarianhamina Mariehamn Naantali Nädendal... Turku Äbo K o t k a... Nauvo N a g u... Vaasa Vasa... Rauma Raumo Loviisa : Lovisa Porvoon mlk Borgä l k Moottorialuksia Purjealuksia Yhteensä Proomuja Motorfayg apukonein Summa Pr&mar Segelfayg m. hjälpmaskin Brutto tonnia Brutto ton II. Kauppalaivaston käyttäminen II. Handelsflottans anvandning Kauppalaivaston käyttämisestä on varustajilta saatu tietoja, jättäen kalastusalukset huomioon ottamatta, 675 aluksesta, joiden bruttovetomäärä. oli yhteensä rekisteritonnia. Näistä 494 alusta, yhteensä bruttotonnia, kuului varsinaiseen kauppalaivastoon ja loput olivat proomuja. Varsinaisesta kauppalaivastosta on koko vuoden seisomassa ollut 39 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 0,5 % koko kauppatonnistosta vuoden päättyessä'. Ang&ende anvandningen av handelsflottan avgav redarna uppgifter om 675 fayg om sammanlagt bruttoregisteon, fiskefaygen icke medraknade. Av detta tonnage horde 494 fayg om sammanlagt bruttoton till den egentliga handelsflottan, medan resten utgjordes av pr&mar. Av den egentliga handelsflottan var 39 enheter om bruttoton, 0,5 % av handelsflottan vid Srets slut, upplagda &ret runt.

20 K. Kauppalaivaston käyttäminen v Handelsflottans användning ár Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Seisoneet U p p la g d a Yhteensä Summa H ö y r y a lu k s e t Á n g fa r t y g... M oottoria lu k set ' Luku Antal Nettotonnia Nettoton Luku Antal! 1 Nettotonnia Nettoton Luku Antal i 1 Nettotonnia Nettoton M otorfa yg P u rje a lu k s e t a p u k o - n ein S egelfa yg m ed hjälpm askin ' Yhteensä Summa Luku Antal Nettotonnia Nettoton Luku Antal ' Ö c d o o o o 4) 4) P r o o m u t P rä m a r Kaikkiaan I allt Mitä liikenteen eri lajeihin tulee, on kaikissa alusten käyttöä koskevissa tauluissa vuodesta 1959 lähtien käytetty jakoperusteena alusten pääasiallista käyttöä. Sen sijaan aikaisempina vuosina sisälsivät Suomen satamain välinen liikenne ja ulkomaan satamain välinen liikenne yksinomaan näissä liikenteissä olleet alukset ja ryhmään»suomen ja ulkomaan välillä» luettiin kaikki alukset, jotka olivat tehneet yhdenkin lastimatkan Suomen ja ulkomaan välillä. Alusten pääasiallista käyttöä koskeva taulu on kyllä sisältynyt jokaisen k.o. tilastojulkaisun tekstiosaan lisätauluna vuodesta 1949 lähtien, joten uuden jakoperusteen mukainen veailu voidaan tehdä mainittuun vuoteen saakka. Veailun vuoksi esitetään taulussa L myös yksinomaan kotimaisessa ja yksinomaan ulkomaiden välisessä liikenteessä olleet alukset. Beträffande olika slag av fa har i alia tabeller ang&- ende handelsflottans användning fr.o.m. &r 1959 s&som indelningsgrund använts faygens huvudsakliga sysselsättning. Däremot omfattade under tidigare ár trafiken mellan finska hamnar och trafiken mellan utländska hamnar fayg enba i dessa faer, och tili gruppen»mellan Finland och utlandet» hänfördes Samtliga fayg som utfö n&gon lastresa mellan Finland och utlandet. Tabellen ang&ende handelsflottans huvudsakliga sysselsättning har dock ing&tt i textdelen i varje ifr&gavarande statistisk Publikation s&som tilläggstabell fr.o.m. &r 1949, s& att jämförelser kan göras enligt den nya indelningsgrunden fr.o.m. nämnda &r. För jämförelsens skull behandlar tabell L även de fayg, som varit enba i inrikesfa eller enba i trafik mellan utländska hamnar. L. Kauppalaivaston käyttäminen vuosina Handelsflottans användning áren cs es c 7: d d d "S d s d d 1 o o o o O o o o o o o o 1 o o 1 o o o o 1 o o X d d X s d X X d d X d d 2 2 fppp «r t fflffl Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar ' Siitä yksinoinaan tässä liikenteessä Därav enba i denna trajik... m Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet.... ' Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Siitä yksinomaan tässä liikenteessä Därav enba i denna trafik... < Seisoneet Upplagda Yhteensä Summa Liikenteessä olleesta tonnistosta, jättäen proomut huomioon ottamatta, on 6,8 % pääasiallisesti ollut kotimaisessa liikenteessä, 49,7 % pääasiallisesti Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä ja 43,5 % pääasiallisesti ulkomaiden välisessä liikenteessä. Yksinomaan kotimaisessa liikenteessä on ollut 3,7 % tonnistosta ja yksinomaan ulkomaiden välisessä liikenteessä 25,8 %. Av det i g&ng varande tonnaget, exklusive pr&mar, har 6,8 % huvudsakligen varit i trafik mellan finska hamnar, 49,7 % huvudsakligen mellan Finland och utlandet samt 43,5 huvudsakligen mellan utländska hamnar. Av tonnaget har 3,7 % gätt enba i inrikesfa och 25,8 % i trafik enba mellan utländska hamnar.

21 20 Edelliseen vuoteen verrattuna on liikenteessä olleen tonniston bruttovetomäärä kasvanut rekisteritonnilla eli 9,6 %. Ulkomaisessa liikenteessä, siis Suomen ja ulkomaiden ja ulkomaiden välisessä liikenteessä olleesta tonnistosta, joka käsitti 280 alusta, yhteensä bruttotonnia, on 133 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 27,7 % ollut pääasiallisesti linjaliikenteessä, siitä 10 alusta, yhteensä bruttotonnia aikarahdattuna tähän liikenteeseen. Pääasiallisesti muussa säännöllisessä liikenteessä on ollut 52 alusta, mm. melkein kaikki tankkialukset, yhteensä bruttotonnia eli 45,0 %, josta aikarahdattua tonnistoa noin bruttotonnia, ja pääasiallisesti hakurahtiliikenteessä 72 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 16,7 %. Muu osa tästä tonnistosta, yhteensä bruttotonnia eli 10,6 %, on ollut pääasiallisesti ulkomaiden välisessä aikarahtauksessa. Jämfö med föregäende &r har det i trafik. nsatta tonnaget ökat med bruttoton eller 9,6 %. Av tonnaget i utländsk fa, dvs. i trafik mellan Finland ooh utlandet samt mellan utländska hamnar, vilket omfattade 280 fayg, om sammanlagt bruttoton, har 133 fayg om sammanlagt bruttoton eller 27,7 % huvudsakligen g&tt i linjefa, därav 10 fayg om sammanlagt bruttoton som tidsbefraktade i denna trafik. Huvudsakligen i annan regelbunden trafik har värit 52 fayg, bl.a. nastan alla tankfayg, om sammanlagt bruttoton eller 45,0 %, varav som tidsbefraktade c bruttoton och huvudsakligen i trampfa 72 fayg om sammanlagt bruttoton eller 16,7 %. Den övriga delen av detta tonnage, sammanlagt bruttoton eller 10,6 % har huvudsakligen värit tidsbefraktat i trafik mellan utländska hamnar. III. Kauppalaivaston arvo Varsinaisen kauppalaivaston arvo kasvoi vuoden 1970 aikana 337,6 milj. markalla eli 22,4 %. Varsinaisen kauppalaivaston keskimääräinen arvo bruttotonnia kohden oli 1 343, erikseen tankkialuksilla 788 ja muilla aluksilla 1 932, vastaten 1 210, 604 ja vuonna Eri aluslajeista on tämä arvo laskenut höyryaluksilla 763 nokista vuoden 1969 lopussa 693 iaan vuoden 1970 lopussa ja purjealuksilla apukonein 199 ista 169 iaan. Moottorialuksilla arvo on noussut ista iaan. Vastaavat arvot olivat proomujen osalta 75 ja 62. III. Handelsflottans värde Den egentliga handelsflottans värde steg under &r 1970 med 337,6 milj. eller 22,4 %. Medelvärdet per bruttoton för den egentliga handelsflottan var 1 343, särskilt för tankfaygen 788 ooh för övriga fayg 1932 mot 1 210, 604 och är Detta värde har sjunkit för ängfaygen fr&n 763 i slutet av &r 1969 tili 693 ett &r senare och för segelfaygen med hjälpmaskin fr&n 199 tili 169. För motorfaygen har värdet stigit fr&n till Motsvarande värde för pr&marna var 75 resp. 62. M. Kauppalaivaston arvo vuosina Handelsflottans värde áren Vuosi Ár Höyryalukset Ángfayg Moottorialukset M otorfayg Purjealukset apukonein 1Segelfayg m. hjälpmaskin Yhteensä Summa Proom ut Prámar Kaikkiaan I aut X Alusten arvo jakaantui pääasiallisen liikenteen mukaan, jättäen proomut ja kalastusalukset huomioon ottamatta, siten,, että kotimaisessa liikenteessä olleiden alusten osalle tuli 117,5 milj. eli 6,4 %, Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä olleiden alusten osalle 1 220,1 milj. eli 66,5 %, ulkomaiden välisessä liikenteessä olleiden alusten osalle 492,7 milj. eli 26,9 % ja seisoneiden alusten osalle 3,4 milj. eli 0,2 %. Kauppalaivastoon, jättäen proomut huomioon ottamatta, otettujen kiinnityksien kokonaismäärä oli vuoden 1970 päättyessä 643,7 milj. eli 35,0 % kauppalaivaston arvosta vastaten 502,3 milj. eli 33,4 % vuotta aikaisemmin. Moottorialuksiin otettujen kiinnitysten suuruus oli 35,2 % moottorialusten arvosta. Höyryalusten vastaava osuus oli 23,2 %. Faygens värde fördelade sig enligt huvudsaklig fa, om pr&marna och fiskefaygen icke medräknas, s& att 117,5 milj. eller 6,4 % belöpte sig p& fayg huvudsakligen, i inrikesfa, 1 220,1 milj. eller 66,5 % p& fayg huvudsakligen i fa mellan Finland och u t landet, 492,7 milj. eller 26,9 % p& fayg huvudsakligen i fa mellan utländska hamnar och 3,4 milj. eller 0,2 % p& upplagda fayg. Det totala inteckningsbeloppet i han - delsflottan, pr&marna icke medräknade, utgjorde i slutet av &r ,7 milj. eller 35,0 % av handelsflottans värde mot 502,3 milj. eller 33,4 % &ret förut. Inteckningarna i motorfayg utgjorde 35,2 % av deras sammanlagda värde. Motsvarande andel för ángfayg var 23,2 %.

22 21 N. Kiinnitykset alusten laadun mukaan v ) Inteckningarna enligt faygens a är 19701) Vuoden alkaessa Vid ärets ingäng. Lisäys Ökning... Vähennys Minskning... Vuoden päättyessä Vid ärets utgäng Höyryalukset A ngfayg S O f ihs M oottorialukset Motorfayg S O si Purjealukset apukonein Segelfayg m. hjslpm askln 53 o a «! 2 2 O sl Yhteensä Summa STS * d d Proom ut Prim ar O Or* Kaikkiaan I allt O Aä-S 3*3 S3Ö S I a d 'o i O S I / IV. Kauppalaivaston rahtitulot Liitetauluissa 4 6 esitetään tietoja kauppalaivaston ansaitsemista bruttotuloista. Bruttorahtien kokonaismäärä oli 975,5 milj., josta milj. tuli varsinaisen kauppalaivaston osalle. Varsinaisen kauppalaivaston bruttotulot kasvoivat milj., vastaten 22,1 %. IV. Handelsilottans fraktinkomster I tabellbilagorna 4 6 lämnäs uppgifter om av handelsflottan intjänta bruttofrakter. Det totala bruttofraktbeloppet belöpte sig tili 975,5 milj., varav 975,3 milj. hänförde sig tili den egentliga handelsflottan. Den egentliga handelsilottans bruttofrakter ökade med 176,3 milj., motsvarande 22,1 %. 0. Kauppalaivaston ansaitsemat bruttorahdit vuosina Av handelsflottan intjänta bruttofrakter ären Varsinainen kauppalaivasto Ben egentliga handelsflottan Proom ut Pr&mar Kaikkiaan r allt «e ö d Tavaran kuljetuksesta Godsfrakter Hinauksista ja pelastuksista Bogserings- och bärgningsavgifter Matkustajain kuljetuksesta Passageraravgifter Aikarahtaukscsta Tidsbefraktningsavgifter Yhteensä Summa 3 u > < % % X 000 % % % % , , , , , , , , , , ,0, 275 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , P. Bruttorahtien jakaantuminen erilaisen meriliikenteen osalle vv. olika slag av fa ären Bruttofrakternas fördelning Vuosi Ar Kotim ainen liikenne Inrikesfa milj. %. Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet milj. % Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar milj. % Yhteensä Summa milj. % ,0 4,7 587,5 60,2 342,0 35,1 975, , ,5 4,6 550,3 ' 68,8 212,4 26,6 799, , ,9 4,9 476,1 65,7 212,9 29,4 724, , ,7 4,7 372,6 66,3 162,9 29,0 562, , ,7 5,4 350,8 68,8 131,3 25,8 509, , ,8 5,0 325,5 67,8 130,6 27,2 479, ,0 ') Maistraattien alusrekistereistä saatujen tietojen mukaan. ') Enligt uppgifter hämtade ur magistraternas faygsregister.

23 22 Q. Bruttorahtien jakaantuminen alusten laadun mukaan erilaisessa meriliikenteessä v Bruttöfrakternas fördelning enligt faygens a och pä olika sjöfaskategorier är 1970 Höyryalukset Angfayg M oottorialukset M otorfayg Purjealukset apukonein Segelfayg m. hjälpmaskin yhteensä Summa Proom ut Prámar Kaikkiaan I ajit % % / /O % % % Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar... Suomen ja ulkomaan välillä , ,0 94 0, , ,6 46 Ó ,0 Mellan Finland och utlandet , , , , ,0 Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar , , , ,0 Yhteensä Summa , , , , , ,0 B. Suomen merenkulku: Bruttotulot 1970 Pinlands sjöfa: BruttointäKter 1970 Suomalaisten alusten tulot Intäktcr med finska fayg Tulot ulkomaan liikenteestä Intäkter av utrikesfa... (Siitä cross-trade tulot Därav cross-trade intäkter)... Suomalaisten varustajien ansaitsemat bruttorahdit Bruttofrakter intjänade av finska redare... Tavaratulot Godsfrakter... Matkustajatulot Passagerarintäkter... Ulkomaille aikarahdattujen alusten aikarahdit Tidsfrakt för fayg tidsbefraktade tili -utlandet... Risteily tulot Kryssningsintäkter... Tulot kotimaan liikenteestä, Intäkter av inrikesfa... Tavaratulot Godsfrakter... Matkustajatulot Passagerarintäkter... Ulkomailta aikarahdatuilla aluksilla ansaitut tulot Intäkter intjänade med fayg tidsbefraktade frän utlandet..... : Tulot ulkomaan liikenteestä Intäkter av utrikesfa... (Siitä cross-trade tulot Därav cross-trade intäkter)... Tulot kotimaan liikenteestä Intäkter av inrikesfa... Merenkulun kokonaistulot Sjöfaens totalintäkter ( ) Ö36 ( ) Aikarahtaustuloihin nähden huomautettakoon, että jos alus on ollut aikarahdattuna toiselle kotimaiselle varustamolle, on bruttotuloiksi otettu aikarah ti maksujen sijasta aluksella ansaitut todelliset tulot eli ne tulot, jotka aikarahtaaja on tällä aluksella ansainnut. Varsinaisen kauppalaivaston bruttotuloista 27,9 % oli tankkirahtituloja. Kotimaisen liikenteen tuloista oli 52.3 % tankkirahtituloja. Vastaavat prosenttiluvut Suomen ja ulkomaiden ja ulkomaiden satamien välisen liikenteen osalta olivat 13,5 ja 49,5 %. Koko ulkomaisen liikenteen bruttotulot olivat 929,5 milj. (tähän sisältyy cross-trade tuloja 342,0 milj. eli 37 % ulkomaisen liikenteen bruttotuloista), josta 73.3 % tuli kuivalasti- ja matkustaja-alusten osalle ja 26,7 % tankkialusten osalle. Vuonna 1969 vastaavat osuudet olivat 82,4 ja 17,6 %. Ulkomaisen liikenteen rahtitulot lisääntyivät vuonna ,9 %. Suomen ja ulkomaiden välisen liikenteen rahtituloista oli, jättäen aikarahtaus- ja risteilytulot huomioon ottamatta, 57,6 % tuloja liikenteestä Suomesta ulkomaille ja 42,4 % tuloja liikenteestä ulkomailta Suomeen. Edelliseen vuoteen verrattuna oli vientirahtien lisäys 0,2 % ja tuontirahtien lisäys 16,3 %. Angäende tidsbefraktningsavgifterna m i beaktas att om fayg tidsbefraktas &t nägon finsk redare, har som bruttofrakter intagits i stallet for tidsbefraktningsavgifterna de med fayg inseglade verkliga inkomsterna eher de inkomster, som inseglats av tidsbefraktaren med detta fayg. Av den egentliga handelsflottans bruttofrakter var 27.9 % tankfrakter. Av bruttofrakterna i inrikesfa kom 52,3 % pä tankfrakterna. Motsvarande procenttal for fa mellan Finland och utlandet samt fa mellan utländska hamnar var 13,5 resp. 49,5 %. Det totala bruttofraktbelopp, som erhölls i utrikesfa, utgjorde 929,5 milj.' (häri inkluderas crosstrade intäkter ä 342,0 milj. eller 37 % av bruttofrakterna erh&llna i utrikesfa), varav 73,3 % kom p& torrlast- och passagerarfayg och 26,7 % pä tankfayg. Ar 1969 var motsvarande andelar 82,4 resp. 17,6 %. Intäkterna i utrikesfa ökade under är 1970 med 21.9 %. Av bruttofrakterna frän trafiken mellan Finland och utlandet kom, - om tidsbefraktningsavgifterna och kryssningsintäkterna inte medräknas, 57,6 % pä. trafiken frän Finland till utlandet och 42,4 % pä trafiken frän utlandet till Finland. Jämfö med föregäende är ökade expofrakterna med 0,2 % och impofrakterna med 16,3 %.

24 23 S. Bruttorahtien *) jakaautuinincn Suomen ja ulkomaiden sekä ulkomaiden välisessä liikenteessä vuonna 1970 Fördelningen av bruttofrakterna x) fran trafiken mellan Finland ocli främmande länder. samt mcllan Irämmande länder &r 1970 Suomesta allamainittuihin maihin Frán Finland tili Allamainituista maista Suomeen Tili Finland frán Ulkomaan paikoista aliamainittuihin maihin Frán utrikes o tili Allamainituista maista ulkomaan paikkoihin Tili utrikes o irán Yhteensä *) Summa *) 1000 % % % , /O % Ruotsi Sverige , , , , ,9 Tanska Danmark , , , , ,5 Norja Norge , , , , ,5 Islanti Island ,0 34 0,0 83 0,0 Neuvostoliitto Sovjetunionen , , , , ,8 Puola Polen , , , , ,1 Itä-Saksa Östtyskland , , ,6 42 0, ,3 Länsi-Saksa Västtyskland , , , , ,2 Iso-Britannia ja P. Irlanti Storbritannien och N. Irland , , , , ,8 Irlanti Irland , , , , ,4 Alankomaat Nederländerna , , , , ,4 Belgia Belgien , , , , ,4 Ranska Frankrike , , , , ,4 Espanja Spanien , , , , ,0 Pougali Pougal..., , , ,2 ' , ,1 Malta ,0 86 0,0 Italia Italien , , , , ,4 Jugoslavia Jugoslavien ,6 76 0, , , ,4 Albania Albanien , , ,1 Kreikka Grekland , , , , ,7 Romania Rumänien , , ,5 Turkki Turkiet ,1 7 0, ,0 Etu-Aasia Främre Asien , , , , ,4 Pohj.-Af rikka Nordafrika , , , , ,2 Länsi-Afrikka Västafrika , , , , ,6 Etelä-Afrikka Sydafrika , ,0 Itä-Afrikka Ostafrika , , ,2 Lounais-Aasia Sydvästasien , , , ,0 Etelä-Aasia Sydasien , , ,1 Kanada , , , , Amerikan Yhdysvallat Amerikas 1,1 Förenta Stater , , , , ,0 Meksiko Mexiko , , ,2 Keski-Amerikka Centralamerika , , ,3 Länsi-Intia Västindien , , ,2 Etelä-Amerikka Sydamerika , , , , ,8 Yhteensä Summa , , , , ,0 Mitä eri maihin ja eri maista tapahtuneesta liikenteestä saatuihin rahtituloihin, jättäen aikarahtaus- ja risteilytulot huomioon ottamatta, tulee, oli Ison-Britannian liikenne edelleen ensimmäisellä tilalla. Ison- Britannian liikenteen osalle tuli 110,7 milj. eli 12,8 % kaikista bruttotuloista. Toisella tilalla oli Länsi-Saksan liikenne, jonka osuus oli 12,2 % ko. tuloista. Sitten tulivat Ruotsin liikenne, jonka osuus oli 10,9 % ja Yhdysvaltain liikenne, osuudella 10,0 %. Jos halutaan tietää ei ainostaan Suomen kauppalaivaston, vaan Suomen koko laivan varustuseli n kein on ansaitsemat bruttotulot ulkomaanliikenteessä, on otettava huomioon myös suomalaisten varustamoiden aikarahtaamillaan ulkomaisilla aluksilla ansaitsemat bruttotulot. Varustajien antamien tietojen mukaan olivat ko. bruttotulot vuonna ,4 milj. vastaten 30,0 milj. vuonna Koko laivanvarustuselinkeinon bruttotuloiksi ulkomaan liikenteessä tuli 967,9 milj. vastaten 792,6 milj. vuonna Vad bruttofrakterna fr&n trafiken mellan olika länder beträffar, tidsbefraktningsavgifterna och kryssningsintäkterna ieke medräknade, intog trafiken pä Storbritannien fosättningsvis den främsta platsen med bruttofrakter pä 110,7 milj. eller 12,8 % av alia bruttofrakter. Den andra platsen intogs av trafiken pä Västtyskland med 12,2 % av ifr.v. bruttoinkomster. Därefter följde trafiken pä Sverige, vars andel var 10.9 % och trafiken pä. USA med andelen 10,0 %. För att fä en bild av icke enba den finska handelsflottan, utan av heia den finska rederinäringens bruttointäkter i utrikesfa, mäste man beakta även de bruttofrakter, som finska rederier fätt med tidsbefraktade utländska fayg. Enligt uppgifter frän rederierna utgjorde ifr.v. bruttofrakter är ,4 milj. mot 30,0 milj. är Heia rederinäringens bruttofrakter i utrikesfa utgjorde är milj. motsvarande 792,6 milj. är *) Aikarahtaus- ja risteily tuloja ei ole otettu huomioon. Tidsbefraktningsavgifter och kryssningsintäkter har icke medräknats. 2) Kun ulkomaiden välisen liikenteen rahtitulot on ilmoitettu sekä lähtö- että tulomaan kohdalla, on.niistä yhteismäärissä kaksinkeaisen laskemisen välttämiseksi puolet otettu lähtömaan ja puolet tulomaan osalle. Da fraktema i trafik mellan utrikes oer redovisas pä säväl ankomst- som avgängslandet, har för undvikande av dubbelräkning i slutsummorna hälften av dem hänfös tili avgängs- resp. ankomstländerna.

25 2 4 Jotta saataisiin selville, kuinka.paljon kauppalaivaston ulkomaanliikenteessä ansaitsemista bruttotuloista tulee kotimaan hyväksi, on tunnettava kauppalaivaston kustannukset ulkomailla. Laivanvarustuselinkeinon bruttotulot ulkomaanliikenteestä ja kustannukset ulkomaille ilmenevät seuraavasta asetelmasta: Om man vill utreda hur myoket av handelsflottans bruttofrakter i utrikesfa som kömmit hemlandet tili godo, bör man även känna tili handelsflottans utgifter i utlandet. Rederinäringens bruttointäkter i utrikesfa och kostnader i utlandet framgär ur nedanstäende sammanställning: O m a'kauppalaivasto Egen handelsflotta B ruttotulot Bruttofrakter Kustannukset ulkomaille Kostnader i utlandet Aikarahdatut ulkomaiset alukset Tidsbefraktade utländska fayg B ruttotulot Bruttofrakter Kustannukset ulkomaille Kostnader 1 utlandet " B ruttotulot kotimaan hyväksi Bruttofrakter hemlandet tili godo Kuten asetelmasta ilmenee, tuli laivanvarustuselinkeinon ulkomaanliikenteessä vuonna 1970 ansaitsemista bruttotuloista 626,9 milj. maan hyväksi eli 20,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Bruttotulojen kasvu erikseen oli 22,1 % ja ulkomaisten kustannusten kasvu 26,2 %. Oman kauppalaivaston bruttotuloista jäi ulkomaille 34,4 % vastaten 33,3 % edellisenä vuonna.. Oman kauppalaivaston ulkomaisten kustannusten jakautuma ilmenee seuraavasta asetelmasta: S&som av sammanställningen framgär, kom av rederinäringens bruttointäkter i utrikesfa &r ,9 milj. hemlandet tili godo eller 20,0 % mer än är Bruttofrakterna ökade med 22,1 % och kostnaderna i utlandet med 26,2 %. Av vär egen handelsflottas bruttointäkter stannade 34,4 % i utlandet mot 33,3 % äret förut. Fördelningen av den egna handelsflottans kostnader i utlandet framgär av följande uppställning: Polttoaineet B ränslen... Satamakulut Hamnavgifter....'... Korjauskulut - Reparationsutgifter... Vakuutukset Försäkringar.... Muut liikennekustannukset Övriga trafik - kostnader... Yhteensä Summa % , , , , , ,0 Y. Muita tietoja Ulkomaan liikenteessä olevat alukset ottivat polt to- ja voiteluaineensa yleensä ulkomailta. Selontekovuonna on otettu ulkomailta raskaasta polttoöljystä 93,6 %, dieselöljystä 90,7 %, kaasuöljystä 72,6 %, moottoripetroolista 52,6 %, voiteluöljyistä 63,2 % ja muista voiteluaineista 66,8 %. Liikenteessä vuonna 1970 olleiden alusten miehis tön luku oli Lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,5 % eli 230 henkeä. 90,0 % miehistöstä palveli moottorialuksissa vastaten 86,7 % vuotta aikaisemmin. Erilaisessa liikenteessä olleiden alusten kesken miehistö jakaantui siten, että 12,0 % on toiminut pääasiallisesti kotimaisessa liikenteessä olleissa aluksissa ja 88,0 % pääasiallisesti ulkomaisessa liikenteessä olleissa aluksissa. Edelliseen vuoteen verrattuna on ulkomaisessa liikenteessä olleiden alusten miehistö kasvanut 58 hengellä (0,7 %) ja kotimaisessa liikenteessä olleiden alusten 172 hengellä (17,6 %). Tiedot liikenteessä olleiden alusten seisontaa j öistä esitetään liitetaulussa n:o 7. Siinä ei ole otettu huomioon sitä poissaoloa liikenteestä, joka johtuu aluksen liittämisestä kauppalaivastoon tai siitä poistamisesta selontekovuoden aikana. Mitä tonniston keskimääräiseen seisonta-aikaan, bruttorekisteritonnin Y. övriga uppgifter Fayg i utländsk trafik tar i regel bränsle och smörjmedel utomlands. Under redogörelseäret intogs 93,6 % av den förbrukade tunga brännoljan i utlandet, 90,7 % av dieseloljan, 72,6 % av gasoljan, 52,6 % av motorpetroleumen, 63,2 % av smörjoljorna och 66,8 % av de övriga smörjmedlen. Manskapsnumerären p& de fayg, som är 1970 var i trafik, utgjorde personer, en ökning med 2,5 % eller 230 personer. 90,0 % av manskapet var pä motorfayg mot 86,7 % ett är tidigare. Med avseende pä olika slag av fa fördelade sig manskapet sälunda, att 12,0 % tjänstgjorde pä fayg huvudsakligen i inrikesfa och 88,0 % pä fayg huvudsakligen i utrikesfa. Jämfö med föregäende är har manskapet pä fayg huvudsakligen i utrikesfa ökat med 58 (0,7 % ) personer och pä fayg i inrikesfa med 172 (17,6 %) personer. Uppläggningstidens längd, för de fayg, som varit i trafik, framgäx ur tabellbilaga nr. 7. Här har inte beaktats den fränvaro frän trafiken, som berott pä att fayget under redogörelseäret kommit tili eller avfös frän handelsflottan. Beträffande tonnagets genomsnittliga uppläggningstid enligt brutto-

26 25 T. Kauppalaivaston poltto- ja voiteluaineen kulutus v J) Handelsflottans förbrukning av bränsle och smörjmedel är 1970 *) K u lu tu s F ö r b r u k n in g S iitä o t e t t u D ä r a v fr& n la g e r Suom esta u lkom ailta i F in la n d u t o m F in la n d KiviMiliä Stenkol... ton Halkoja Ved... m Raskasta polttoöljyä Tung brännolja... ton Dieselöljyä Dieselolja S> Kaasuöljyä Gasolja Ö t> Moottoripetrolia Motorpetroleum... kg Bensiiniä Bensin...» Voiteluöljyjä Smörjoljor... J> Muita voiteluaineita Övriga smörjmedel... )> U. Kauppalaivaston miehistö v Bemanningen pä handelsflottan är 1970 Höyryalukset Moottorialukset Purjealukset Purjealukset Proomut Yh- Angfayg Motorfayg apukonein Segelfayg m hjalpmaskin Segelfayg Prämar teensä Summa Päälliköitä Befälhavare Perämiehiä Styrmän Konemestareita Maskinmästare..." Radiosähköttäjiä Radiotelegrafister Koneenhoitajia ja koneapulaisia.maskinskötare och maskinbiträden Kansimiehistöä Däckspersonal Lämmittäjiä ja muuta konehenkilökuntaa t Eldare och annan maskinpersonal Muuta henkilökuntaa: Övrig personal: miehiä manliga naisia kvinnliga Yhteensä Summa Vuonna Är »» » i) » i) »» i)» »» » i) »» » i> » i> »» »» i)» »» »» »» »» »» »» ' »» »» »» »» »» »» ». i> *) V a ru s ta jie n a n ta m ien tie to je n m u k a a n. *) E n ligt a v redarn a m edd elad e u ppgifter

27 26 mukaan, laskettuna, tulee, oli höyryalustonniston mediaaniarvo 0,5 päivää, moottorialustonniston 6,1 päivää, purjealustonniston apukonein 157,3 päivää ja yhteensä koko kauppatonniston, proomut mukaan laskettuna, 6,1 päivää. - > registeontalet, var medianvärdet för ängfaygstonnaget 0,5 dagar, motorfaygstonnaget 6,1 dagar, segelfaygstonnaget (med hjälpmaskin) 157,3 dagar oeh sammanlagt för heia handelstonnaget inklusive prämarna, 6,1 dagar.

28 Summary At the end of 1970 the Finnish merchant fleet, consisting of vessels of not less than 19 net tons engaged in the transpoation of merchandise and passengers, comprised the following number of vessels: N u m b e r ' G ross ton n a g e Steamers 'Motorships Auxiliary powered sailing vessels Total Barges Grand total In the course of the year, the merchant' fleet, barges excluded, has undergone the following changes: Increase: New vessels built in F in la n d... New vessels built abroad... Vessels bought from abroad... Old vessels repaired or re-registered Vessels rebuilt or remeasured... Vessels conveed into different types of craft... N u m b er G ross to n n a g e Total N u m b e r. G ross Decrease: tannage Vessels wrecked... :... i i l 079 Vessels sold abroad Vessels condemned or broken up Vessels rebuilt or remeasured Vessels conveed into different types of craft Other reasons Total The merchant fleet is classified by age as follows: 0 19 y e a r s 2 0 y e a r s a n d a bove Gross tonnage % Gross tonnage % Steamers , ,7 Motorships , ,0 Auxiliary powered - sailing vessels ,0 Total J i l l Barges...: , ,7 Grand total , ,7 With regard to tonnage, the merchant fleet, barges exeluded, was divided up as follows: N u m - ber G ross ton n a g e Vessels under 500 gross tons Vessels of gross tons Vessels of gross tom Vessels of gross tons Vessels of gross tons and above Total The average tonnage of vessels was: steamers 1 226, motorships and auxiliary powered sailing vessels 141 gross tons. With regard to home pos 96,5 per cent of the vessels of the Finnish merchant fleet, barges excluded, calculated in tons, were registered in towns. Barges excluded, the fleet divided up according to home po as follows: Helsinki 40,0 per cent, Mariehamn 30,2 per cent, Naantali 13,4 per cent, Turku 3,8 per cent and Kotka 3,3 per cent. Information on the value of the vessels of the merchant fleet, their routes, gross freights and crews is based on data which shipowners are obliged to supply every year. According to this data the value of the merchant fleet was Finnish marks at the end of the year, the total of which was divided up among different groups of vessels as follows: V a lu e i n m a r ie Steamers Motorships Auxiliary powered sailing vessels Total B a rges Grand total Barges and fishing-vessels excluded, the value of vessels engaged principally in navigation between Finland and foreign countries was 66,5 per cent of the value of the merchant fleet proper, the corresponding figures being respectively 6,4, 26,9 and 0,2 per cent for vessels plying principally between Finnish pos, for vessels principally between foreign pos and for vessels laid up. The average value of different kinds of vessels, per gross ton, was as follows:

29 28 V a lu e tn m a r k $ Steamers ,16 Motorships ,03 Auxiliary powered sailing vessels ,75 B a rges... 61,73 During the year, 455 merchant vessels proper, comprising gross tons, were in service; 39 vessels, gross tons, were laid up. Of vessels in service, 280 vessels, accounting for gross tons, were engaged in international traffic and 175 vessels of gross tons were employed principally in navigation between Finnish pos. The crews consisted of persons of whom were women and 29 were bargemen. The gross freight revenue of the Finnish merchant fleet amounted in 1970 to 975,5 million Finnish marks (See Table 5). Of this sum 46,0 million marks were earned in navigation between Finnish pos, 587,5 million, between Finland and foreign countries and 342,0 million, between foreign pos. The gross freight revenue was divided as follows: l ooo m a rk«cargo Passengers Towing and salvage Time chaer Total Barges Grand total In international navigation, the percentage of gross freight revenue from different countries, time chaer excluded, was as follows: Great Britain... West Germany ,2» )> Sw eden ,9»» U.S.A ,0 )>» U.S.S.R ,8»» The Netherlands ,4»» South-West A s ia ,0»» South America ,8» i) Italy ,4»» France ,1» )> Denmark ,5»» Belgium ,5» '» Poland ,1»» Other countires ,3»»

30 TAULUSTO TABELLER TABLES

31 30 Taulu 1. Kauppalaivastoon kuuluvat 19 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset vuoden 1970 Tab. 1. Handelsflottans fayg om 19 nettoregisteon och däröver vid början och slutet av Är 1970 Table 1. Vessels of the Finnish merchant fleet of 19 net tons and above, at the beginning and end of 1970 Höyryalukset Angfarfcyg Steam ers Rauta ja teräs Järn och st&l Iro n and Steel Luku Antal 1 N u m b e r ' G ross to n s Nettotonnia Nettoton 1 N e t to n s Puu Trä W o o d Luku Antal N u m b e r 1Gross to n s Nettotonnia! Nettoton ' N et to n s Moottorialukset Motorfayg M o to rs h ip s Rauta ja teräs Järn och stäl I r o n a nd steel Luku Antal i N u m b e r G ross to n s Nettotonnia Nettoton N e t ton e Puu Trä W o o d Luku Antal N u m b e r.5 Sö ö 2 O O '* 5 «= P O Nettotonnia ] Nettoton N e t t o m Purjealukset apu- Sepelfayg med A u xilia ry pow ered Rauta ja teräs 7 Järn och stäl I r o n a n d steel Luku Antal N u m b er 1 G ross to n s Nettotonnia I Nettoton 1 N e t to n s j a Vuoden alkaessa Vid ärets början At the beginning of the year Lisäys: Ökning: Increase: kotimaassa rakennettuja genom nybyggnad inom riket new vessels built in Finland ulkomailla rakennettuja genom nybyggnad ä utrikes o new vessels built abroad ulkomailta ostettuja genom \ förvärv fran utlandetbought from abroad uudestaan kunnostettuja tai rekisteröityjä vanhoja aluksia genom istandsättning eller nyregistrering av äldre fayg old vessels repaired or re-registered...: uudestaan rakennettuja tai mitattuja genom ombyggnad eller ommätning rebuilt or remeasured... lajin muutos genom ändring av faygets a conveed into different types of craft.. Yhteensä Summa Total Vähennys: Minskning: Decrease: haaksirikkoutuneita genom förolyekande wrecked ulkomaille myytyjä genom övergäng till utlandet sold abroad hylyksi tuomittuja tai purettuja genom kondemnering eller slopning condemned or broken u p uudestaan rakennettuja tai mitattuja genom ombyggnad eller ommätning rebuilt or remeasured... :. lajin muutos genom ändring av faygets a conveed into different types of craft.. muista syistä poistettuja av annan orsak avförda other reasons Yhteensä Summa Total t Vuoden päättyessä Vid ärets slut At the end of the year

32 31 alkaessa ja päättyessä konein Yhteensä Proomut hjälpmaskin Summa Prâmar sailing vessels Total B arges. Puu Eauta ia teräs Puu Eauta, teräs ja puu Eauta. ja teräs Puu Trä Järn och stäl Trä. Järn, stäl och trä Järn och stäl Trä W ood Iron and steel W ood Iron, steel and w ood Iron and steel W ood Antal Luku N u m b e r "5 ö SS o C ia Ml-l 3 K PQfPO Nettotor Nettotor N e t to n s Antal Luku N u m b e r 1 g SS 1 O O S S g 3 3 o S «c 5 Nettotonnia Nettoton N e t to n s Antal Luku N u m b e r s C C S o O O 3 3 O 1- t- K.5 *5 Nettotoi Nettotoi N e t ton s Antal 1 1 Luku N u m b e r. c e s O O t2 ts «o 3 3 o S Nettotoi Nettotoi N e t to n s Antal Luku N u m b e r C C S,o O J? eo z Nettotoi Nettotoi Net. ton s Antal Luku N u m b e r 2 c c * ' O O S S *0 a? o «e t <5 Nettotoi Nettotoi N e t tons / _ : - 4-1' ' _ ' ! ' 14;

33 32 Taulu 2. Kauppalaivastoon kuuluvat 19 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina koti- Tab. 2. Handelsflottans fayg om 19 nettoregisteon och därövcr, fördelade efter hemo vid 1970 ärs slut Table 2. Vessels of the Finnish merchant fleet of 19 net tons and above classified by home po, at the end of 1970 Höyryalukset Angfayg Steam ers Moottorialukset Motorfayg M o to r s h ip s Purjealukset apu- Segelfayg med A u xilia ry pow ered Rauta ja teräs Puu Rauta ja teräs Puu Rauta ja teräs Jfirn och st&l Trä Järn och stäl Trä Järn och stäl Aluksien kotipaikka I r o n a n d steel W o o d I r o n a n d steel W o o d I r o n and steel Faygens hemo _ H o m e p o o f vessels a g a C fl 5 G a H -1 S S 3 G oo o o 1 g 3 «R S 1 g g» S S 1 0 0» q o o o -S i l 5 s» * U»-*3 ** s! 3 «HUi C ««< 5 à * S S «o o S 43 -*3** -t -o ^ ^ ÇC o o S -S o o ' * s s S s 3 w w è S 3 npfei isfso itîstei i-s o o ' 5 1 Iti «0 1 I G» CJO <4> i Xl Uudenmaan lääni Nylands Iän l Helsingin rekisterialue Helsingfors registeromr&de i Helsinki Helsinqjors l _ Sibbo Sipoo Loviisan rekisterialue Lovisa registeromr&de _ Lovisa Loviisa Perna Pernaja Porvoon rekisterialue Borg& registeromr&de Borgä Porvoo... : lk. mlk , Tammisaaren rekisterialue Ekenäs registeromr&de Inga Inkoo Hangon rekisterialue Hangö registeromr&de Hangö Hanko... 4 : Turun ja Porin lääni Abo och Björneborgs Iän Turun rekisterialue Abo registeromr&de Turku Äbo _ _ _ Rymättylä Rimito... 1 ' _ Nagu Nauvo , Houtskär Houtskari Pargas köp. Paraisten kaupp ' Kimito Kemiö _ Dragsfjärd ! _ Vestanfjärd Perniö Bjärnä

34 33 paikan mukaan Tuoden 1970 päättyessä konein Yhteensä Proom ut hjälpmaskin Summa Prim ar sailing vessels Total Barges Puu Rauta ia teräs Puu Rauta, teräs ja puu Rauta ja teräs Puu Trä Jäm och stál Trä Jäm, stäl och trä Jäm och stal Trä Wood Iron and steel Wood Iron, steel and wood Iron and steel Wood S tí «tí " tí * tí e tí tí ' "fi C c fi < g g S fi < tí tí * tí < tí tí 2 fi fi fi 2 fi < fi es 2 c c a 2 1 K O O "* ö o e 1 & «M «O U -S S s g S S g - -o S S g o o S i l O 1 O O g 1 ÎS Ö Ö g e o» o o S '.8 o 1 *- «3 S S o Ö Ö g O O o o 2 s! Z 1 22 «p S S *» 2 I «-c» S S «c 315 S I r ï «*S 4-» S 3 1 4Ä4^ 44 fi * b u <ö «3 3 flqäö b b < 3 5 «pq<5 >5 "k b b <5 5 0!? « Ù « _ ~ " ' _ _ _ ' _ _

35 34 Tau lu 2. (Jatk.) Höyryalukset Ängfayg Steam ers Moottorialukset Motorfayg M oto r sh ip s Hauta ja teräs Puu Rauta ja teräs Puu.Tärn och st&l Trä Järn och st&' Trä Aluksien kotipaikka Jr on and steel Wood Iron and steel Wood Fnygens hemo _ Home po oi vesscls ei ö C "c et < e e 2 tí tí tí 2 c < tí < c c 2 fl V S S K fe S 3 o Ss.*3 O O O g & S 3 o S S s - s tí» o o S M-j S 2 o o 2. S *» o- S o o.2 P S 1 1 g o o a % S '5» s p P? ** ** t» 3 3 O ** ** *» 2? ****«S a o SÄfei s Ï5Ï5»; S a o ««< l i Purjealukset apu- Scgelfayg med A u x il i a r y p o w e red Hauta ja teräs.tärn och stäl I r o n a n d steel <I «3g A I S ** H g g o Sao N e t to n s Naantalin rekisterialue N&dendals registeromr&de N aantali Nädendal Uudenkaupungin rekisterialue Nystads registeromr&de _ K u s ta v i G u sta vs Rauman rekisterialue Raumo registeromräde Raum a R a u m o _ _ L u v i a... _ Porin rekisterialue Björneborgs registeromr&de P o ri B jö rn eb o rg Landskapet A land A hvenanm aan m aakunta Mariehamns registeromr&de Maarianhaminan rekisterialue / Mariehamn Maarianhamina Eckerö Saltvik Jomala... Kökar Kumiin g e Brändö Hammailand Fin Ström Hämeen lääni Tavastehus Iän Tampereen rekisterialue Tammerfors registeromr&de Tampere Tammer jors _ Nokian kaupp.nokia köp. - - Ruovesi

36 35 konein Yhteensä Proom ut hjälpmaskin Summa Prâmar tailing vessels Total Barges Puu Rauta ja teräs Puu Rauta, teräs ja puu Rauta ja teräs Puu Trä Järn och stâl Trä Järn, stâl och trä Järn och stâl Trä Wood Iron and steel Wood Iron steel and wood Iron and steel Wood Tab. 2. (Fos.) Luku Antal Number *5 c c * 1 o *» 's *3 l_ U K B O O Nettotonnia Nettoton Net tons Luku Antal Number Qross tons Nettotonnia Nettoton Net tons Luku Antal Number Gross tons Nettotonnia Nettoton Net tons Luku Antal Number Gross tons Nettotonnia Nettoton Net tons Luku Antal Number Gross tons Nettotonnia N ettoton Net tons Luku Antal Number Gross tons e c «o o *a +» a> o ^ _ _ ' _L ,

37 36 Tau lu 2. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Faygens hemo H om e p o oi vessels Höyryalukset Angfayg Steam ers Hauta ja teräs Järn och stäl I r o n a n d Steel Luku Antal N u m b e r G ross ions Nettotonnia Nettoton N e t ton s Puu Trä W o o d Luku Antal N u m b e r G ross tons Nettotonnia Nettoton N e t to n s Bloottorialukset M otorfayg M o to r s h ip s Rauta ja teräs Järn och stäl I r o n a n d Steel Luku Antal N u m b e r G ross to n s Nettotonnia Nettoton N e t to n s Puu. Trä W o o d Luku Antal N u m b e r G ross ton s Hämeenlinnan rekisterjalue Tavastehus registeromräde N ettotonnia Nettoton N et ions Hämeenlinna Tavastehus _ Valkeakoski.... * Purjealukset apu- Segelfayg med Auxiliary powered Hauta ja teräs Järn och stäl Iron and steel 'et tons Lahden rekisterialue Lahti registeromräde _ Lahti Hollola Asikkala... Kymen lääni Kymmene Iän Kotkan rekisterialue Kotka registeromräde Kotka Pyhtää Pyttis Lappeenrannan rekisterialue Villmanstrands registeromräde Lappeenranta Villman- Strand Mikkelin lääni S:t Michels Iän Savonlinnan rekisterialue Nyslotts registeromräde Savonlinna Nyslott Sääminki..., Sulkava... Mikkelin rekisterialue S:t Michels registeromräde Mikkeli S:t Michel... mlk. lk... Heinolan rekisterialue Heinola registeromräde Heinola