MERENKULKU SJÖFART KAUPPALAIVASTO, SEN ARVO, ANSIOT JA MIEHISTÖ HANDELSFLOTTAN, DESS VÄRDE, FRAKTINKOMSTER OCH BEMANNING. UUSI SARJA-NY SERIE 23 a.

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK B MERENKULKU SJÖFART I KAUPPALAIVASTO, SEN ARVO, ANSIOT JA MIEHISTÖ HANDELSFLOTTAN, DESS VÄRDE, FRAKTINKOMSTER OCH BEMANNING VUONNAÄR 940 UUSI SARJA-NY SERIE 23 a. H ELSIN KI 942

2 H e l s i n k i V a l t i o n e u v o s t o n K ir ja p a in o.

3 Sisällys: Innehâll: T a ble des m atières. T e k s ti: T e x t: T e x te :... S ésum é en fra n ç a is... T a n lu s to : T a b e lle r: T a b le a u x : Taulu Tab. Tabl.. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 ncttorekis- Siv teritonnin suuruiset ja suuremmat alukset vuoden 940 alussa ja lopussa. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid början och slutet av är 940. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et au-dessus au début et à la fin de l année Kauppalaivastoon kuuluvien 9 nettorekis- teritonnin suuruisten ja suurempien aluksien luku ja vetomäärä, jaettuina kotipaikan mukaan v. 940 lopussa. An- talet och dräktigheten av liandelsflottan tillhöriga fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter hemort vid 940 ars slut.. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et au-dessus, classés par lieu d origine à la fin de l année Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettcrekisteritonnin suuruiset ja suuremmat alukset, jaettuina rakennuspaikan mukaan v. 940 lopussa. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter byggnadsort vid 940 ärs slut. Navires de la marine marchande fin landaise jaugeant 9 tonneaux nets et audessus, classés par lieu de construction à la fin de l année Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettore- kisteritonnin suuruiset ja suuremmat alukset, jaettuina vetomäärän ja iän musid. 5 kaan v. 940 lopussa. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och därover, fördelade öfter dräktighet och aider vid 940 ärs slut. Navires de la marine Siv. Sid* marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et au-dessus, classés par tonnage et l âge des navire à la fin de l année Yleiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin bruttorahteihin v. 940 aluk- senomistajain antamien tietojen mukaan. översikt av handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter är 940 enligt därom frän redare lämnade uppgifter. Valeur des navires de la marine mar- 2 chande finlandaise et le bénéfices des frets bruts en 940 selon les indications des armateurs... "S (î. Kauppalaivaston arvo ja ansaitut brutto- rahdit v. 940 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. (Alukset jaettuina laadun mukaan). Uppgifter om handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter är 940 enligt därom frän redare lämnade uppgifter. (Fartygen fördelade enligt art). Valeur des navires de la 4 marine marchande finlandaise et les bénéfices des frets bruts en 940 selon les indications des armateurs. (Navires classés par genre) Kauppalaivaston bruttorahdit v. 940, jaettuina eri tuloryhmiin, V J aluksenomistajäin antamien tietojen mukaan. Handelsflottans bruttofrakter är 940, fördelade pä olika inkomstgrupper, enligt därom frän redare lämnade uppgifter. Montants des frets bruts de la marine marchande finlandaise, répartis sur les différentes catégories de recettes, pendant l année 940, selon les indications des armateurs... 56

4 4 8. Kauppalaivastoon kuuluvien aluksien ulkomaanmatkat ja bruttorahdit v. 940 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Handelsflottan tillhöriga fartygs utrikes sjöfart och bruttofrakter ar 940 enligt därom frän redare lämnade uppgifter. Navigation des navires de la marine marchande finlandaise à l étranger et les frets bruts en 940, selon les Siv. Sid. indications des armateurs Kauppa-aluksien purjehdusaika vuorokausissa v. 940 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Seglationstidens längd âr 940 för handelsfartygen, uttryckt i d y g n, e n lig t d ä r o m f r â n r e d a r e lä m n a d e S iv. S id. u p p g if t e r. D u r é e d e l a n a v ig a t io n des n a v ire s d e l a m a r in e m a r c h a n d e fin la n d a is e p e n d a n t l a n n é e 9 4 0, e x p rim é e e n jo u r s, s e lo n le s in d ic a tio n s des a r m a te u r s L iik e n te e s s ä o le v a n k a u p p a la iv a s to n m ie h is tö v a lu k s e n o m is ta ja in a n ta m ie n tie t o j e n m u k a a n. B e m a n n in g e n â d e n i s j ö f a r t a n v ä n d a h a n d e ls f lo t t a n â r e n lig t d ä r o m f r ä n r e d a r e lä m n a d e u p p g i f t e r. É q u ip a g e d e l a m a r in e m a r c h a n d e fin la n d a is e p e n d a n t l a n n é e 9 4 0, s e lo n le s in d ic a tio n s des a r m a t e u r s 7 8

5 Kertomus Suomen kauppalaivastosta, sen arvosta, rahti tuloista ja miehistöstä vuonna 940 liitty y kertomukseen vuodelta 939. Aineisto tähän kertomukseen on saatu osaksi maistraattien heinäkuun 20 päivänä 927 alusrekisteristä annetun lain perusteella pitämistä alusrekistereistä, osin niistä tiedoista, joita aluksenomistaj at syyskuun 6 päivänä 98 aluksenomistajan velvollisuudesta antaa erinäisiä tilastotietoja annetun asetuksen mukaisesti ovat velvolliset lähettämään. Alusrekisteristä annetun lain mukaan on kauppamerenkulkuun käytettävistä aluksista, joiden nettovetoisuus on vähintään 9 rekisteritonnia, pidettävä rekisteriä. Vuodesta 937 ei kuitenkaan enää tarvitse alusrekisteriin merkittäväksi ilmoittaa proomua, jota käytetään ainoastaan tavaroiden siirtämiseen lastaus-, purkaus- tai varasto i mistarkoituksessa samalla satama-alueella tai lastauspaikalla. Sitä paitsi voidaan, jos omistaja haluaa, rekisteröidä pienemmätkin alukset, mikäli niiden nettovetoisuus on vähintään 0 rekisteritonnia. Asetus aluksenomistajan velvollisuudesta antaa tilastotietoja koskee vähintään 9 nettorekisteritonnin vetoisia aluksia. Pienemmistä kuin 9 nettorekisteritonnin vetoisista aluksista ei näin ollen saada tietoja aluksenomistajilta. Näitä aluksia on kuitenkin rekisteröity hyvin vähän, eivätkä ne sisälly taulukoihin. Foreliggande berattelse om Finlands handelsflotta, dess varde, fraktinkomster och bemanning ár 940 ansluter sig t ill den for ár 939 avgivna redogorelsen. Materialet t ill berattelsen har dels hamtats ur de av magistraterna enligt lagen om fartygsregister av den 29 ju li 927 forda fartygsregistren, dels ur de uppgifter, som redama jam likt forordmingen av den 6 September 98 angáende fartygsredares skyldighet att avlamna sarskilda statistiska uppgifter, arligen avgiva. E nligt lagen om fartygsregister aro fartyg, vilka nyttjas t ill handelssjofart och aga en nettodraktighet av minst 9 registerton, registreringspliktiga, prámar, som anvandas endast vid forflyttnin g av varor i lastnings-, lossnings- eller upplag- ringssyfte á samma hamnomráde, dock sedan ár 937 undantagna. Dessutom kan, om ágaren sá onskar, jamval mindre fartyg registreras, under forutsáttning att dess nettodraktighet ár minst 0 register- ton. Fórordningen angáende fartygsredares skyldighet att avlamna statistiska uppgifter gáller fartyg om minst 9 nettoregistertons dráktighet. Om fartyg under 9 nettotons dráktighet erhál'les sáledes ieke uppgifter av redarna. Sistnamnda fartyg utgora dock ett fátal av de registrerade fartygen och inga ieke i tabellerna.

6 6 On siten huomattava, että tähän esitykseen sisältyvät tiedot koskevat vain rekisteröityjä aluksia, kun taas tuhansiin nousevat pienemmät vesiliikenne välineet jäävät sen ulkopuolelle. Taulut 4, jotka valaisevat kauppalaivaston tilaa, kotipaikkaa, rakennuspaikkaa, vetomäärää ja ikää, on laadittu maistraattien alusrekisterien perusteella, kun taas muut taulut -perustuvat varustajien antamiin tietoihin. A tt märkä är att uppgifterna i denna framställning säledes enbart omfatta registrerade fartyg, medan de tili tusental uppgäende mindre fortskaffnin-gsmedlen tili sjöss falla utom ramen för densamma. Tabellerna 4, som -belysa handelsflottans bestand, hemort, byggnadsort, dräktig- het ooh aider, ha utarbetats med ledning av magistraternas fartygsregister, medan övriga tabeller grunda sig pä uppgifter lämnade av redarna. Suomen laivanvarustuselinkeinolle selon- tekovuosi oli tapahtumarikkaimpia ja vaativimpia. SuomenVenäjän sota vuoden alussa, asetti mitä suurimmat vaatimukset kauppalaivastollemme, josta huomattava osa toimi keskeytymättömässä, vaaranalaisessa liikenteessä, joka palveli maan puolustusta ja huoltoa. Rauhanteon jälkeen kauppalaivastoamme odottivat uudet tehtävät. Oli uudelleen solmittava yhteydet, ulkomaihin sekä, helpotettava vientiä ja tuontia. Vaikeat jääolot viivyttivät kuitenkin yhteyksien uudelleen solmimista ja huhtikuun 9 päivänä pantiin toimeen Skagerrakin sulku, jolloin kauppalaivastomme jakaantui niin, että vähän -enemmän; kuin puolet tonnistosta suljettiin Itämerelle, kun taas muu osa joutui sen ulkopuolelle. Sulun ulkopuolella olevien aluksien kohdalta tilanne näytti helpommalta, -kun taas sulun sisäpuolella olevista aluksista- useita, pantiin, seisomaan. Vähitellen tu li kuitenkin- tonnistoni kysyntä sulun sisäpuolella, vilkkaammaksi Suomen -tekemien, kauppasopimuksien vuoksi. Vuoden loppupuolella, oli Itämerellä oleva tonnistomme kokonaan käytännössä. Sulun ulkopuolella oleva laivastomme oli huomattavassa määrässä pantu liikenteeseen Petsamoon, osittain se kulki ulkomaisten satamien välillä. Ensiksi mainittu För den finska rederinäringen var redogörelseäret ett av de händelserikaste och mest krävande. Det finsk-ryska kriget under början av äret ställde de största krav pä vär handelsflotta, varav en avsevärd del var engagerad i en oavbruten, riskfylld trafik, som tjänade landets försvar och försörjning. Ef-ter fredsslutet vänt-ade nya uppgifter handelsflo-ttam. Deit gällde att äterknyta förbindelserna med utlandet och underlätta exporten och importen. De svära isförhäl- landena fördröjde emellertid äterupptagandet av förbindelserna och den 9 april infördes Skagerrakspärren,, varvid band'elsflottan uppdeiades sä att nägot mer än hälften av tonnaget instängdes inorn Östersjön, medan äterstoden befann sig utanför spärren. För de fartyg som be- funno sig utanför spärren syntes Situationen lättare, medan av tonnaget innanför spärren flera fartyg tili en början upplades. Smäningom blev dock tonnageefterfrägan livligare för vära fartyg innanför spärren i följd av de nya handelsfördrag Finland ingätt. Under senare delen av äret var värt tonnage inom Östersjön füllt syssel- satt, Vär handelsflotta utanför spärren var dels i betydande omfattning insatt i trafik pä Petsamo, dels ater i fart mellan främmande hamnar. Den första gruppen tili-

7 ryhmä toi maahamme huomattavia määriä elintärkeitä tuontitavaroita ja teki mahdolliseksi rajoitetun mutta merkityksellisen viennin valtamerentakaisiin maihin, kun taas viimeksi mainitun ryhmän merkitys oli lähinnä siinä, että se purjehduksellaan hankki maalle ulkomaan valuuttaa. On selvää, että toisaalta lisääntyneet käyttökustannukset ja kasvanut vahingonvaara, toisaalta yhä tuntuvampi tonniston niukkuus ovat vaikuttaneet rahtien kehitykseen selontekovuonna. Erittäin selvästi tuli rahtitason nousu näkyviin valtamerentakaisten ma.rkkinaiin kohdalta. Sotatoimien vuoksi tuhoutuivat selontekovuonna seuraavat alukset. Höyryalus Noit-ung (33 bruttdtormm) tuhoutui ilmapommituksessa Ahvenanmerellä, höyryalus Onto ( 333 brut- totonnia) ajoi miinaan Englannin rannikolla, höyryalus Wilja (3 395 bruttotonnia) torpedoitiin Atlantilla , höyryalus Signe ( 540 bruttotonnia) katosi huhtikuuni alussa 940 Pohjanmerellä, jolloin myös aluksen koko miehistö, 9 henkilöä, hukkui. Höyryalus Snabb (2 37 bruttotonnia) torpedoitiin Cap Finisterren lähistöllä, jolloin myös henkilö aluksen miehistöstä vaipui syvyyteen. Sama kohtalo tuli höyryalus Sarmatian (2 47 bruttotonnia) osaksi A t lantilla, mutta sen miehistö pelastui kokonaisuudessaan. Höyryalus Hilda (44 bruttotonnia) torpedoitiin Ranskan rannikolla, jolloin 5 miestä aluksen miehistöstä hukkui. Höyryalus Margareta (2 55 bruttotonnia) torpedoitiin, Espanjan vesillä, jolloin 5 henkilöä aluksen miehistöstä hukkui, höyryalus Petsamo (4 596 bruttotonnia) sai saman kohtalon Irlannin rannikolla, jolloin 4 henkilöä hukkui. Höyryalus W iiri (3 525 bruttotonnia) tuhoutui ilmapommituksessa Välimerellä 7. 7, 940, höyryalus Trio ( 45 bruttotonnia) ajoi miinaan Saksan vesillä. Nelimastoinen parkki förde landet betydande mängder livsviktiga importvaror och möjliggjorde en begränsad men betydelsefull export till transoceana länder, medan den señare gruppens betydelse främst lag i den utländska valuta den inseglade ät landet. Självfallet är att ä ena sidan de stegrade driftskostnaderna och riskerna, ä a.ndra sidan den tilltagande knappheten pä itonnage päverkade fraktutvecklingen under redogörelseäret. Särskilt tydligt kom fraktniväns stegring tili synes beträffande de transoceana marknaderna. Genom krigsätgärd förolyckades under äret följande fartyg. Ängfa,rtyget Notung (33 bruttotoni) förstördes vid luftbombardem&ng den pä Älainds hav, ängfartyget Onto (333 bruttoton) minsprängdes vid Englands kust den , ängfartyget Wilja (3 395 bruttotoni) itorpederades i Atlanten den , ängfartyget Signe ( 540 bruititoton) försvann pä Nordsjön i början av april 940, varvid heia besättningen, 9 personer, oommo. Ängfartyget Snabb (2 37 bruttotoni) torpederades den i närheten av Cap Finisterre, varvid person oom. Sambia öde drabba.de ängfartyget Sarmatia (2 47 bruttoton) den pä Atlanten,, men heia be- sältitmngen räddades. Ängfartyget Hilda (44 brutitoton) torpederades den vid franska kusten, varvid 5 personer av besättningen förolyckades. Ängfartyget Margareta (255 bruttoton) torpederades den vid spanska kusten, varvid 5 personer oommo, ängfartyget Petsamo (4 596 bruttoton) drabbades av samma öde den vid Irlands kust, varvid 4 personer oommo. Ängfartyget W iiri (3 525 bruttoton) gick under vid luftbombardemang den pä Medelhavet, ängfartyget Trio (45 bruttoton) minsprängdes den vid tyska nord- sjökusten. Fyrmastade barken Killoran

8 Killoran (87 bruttotonnia) torpedoitiin Atlantilla, mutta miehistö pelastui, höyryalus E-lle (3 868 bruttotonnia) torpedoitiin Irlannin rannikolla, jolloin 2 henkilöä sai surmansa ja höyryalus Oscar Midling (282 bruttotonnia) Norjan rannikon edustalla. Aluksen mukana hukkui 25 henkilöä sen miehistöstä. Vielä voidaan mainita höyryalus Aura (563 bruttotonnia), joka tuhoutui Ahvenanmaani pohjoispuolella. Alusta kuitenkin käytettiin erikoistehtäviin,, joten, se siten oikeastaan joutuu tämän esityksen puitteiden ulkopuolelle. Kaikkiaan tuhoutui siten sotatoimien johdosta kertomusvuonna 5 alusta, joiden, yhteenlaskettu brutl ovetomäärä oli rekisteritonnia. Näissä merivaurioissa menetti 6 henkilöä henkensä. Vastaava luku vuonna 939 oli 25 henkilöä. Sotatoimien vuoksi menetetty tonnisto oli 5. % koko varsinaisesta kauppalaivastosta. Priisioikeuden tuomion nojalla, menetettiin vieraalle vallalle 4 höyryalusta yhteensä 2557 bruttotonnia,. Nämä alukset olivat Verna H. (98 brt), Toras (965 brt), Jessie (405 brt), Otava (290 brt), Rhea ( 424 brt), Clio (996 brt), Balmumg ( 48 brt), Martti-Ragimr (4 66 brlt), Vienti (75 brt), Virpi ( 227 brt), Usko (876 brt), Anton H. ( 436 brt), Emmi (592 brt) ja Lahti (66 brt). Aluksenomistajien antamien tietojen mukaan oli tuhoutuneen ja takavarikoidun tonniston arvo 77.6 milj.. Tämä arvo edusti kuitenkin aluksien hintaa; vuoden 939 lopussa, joten menetys itse asiassa oli huomattavasti suurempi. Rauhanteossa jäi Venäjän puolelle 345 alusta, joiden bruttovetomäärä oli rekisteritonnia. Niistä oli 58 höyryalusta (yhteensä 7 85 brt), 2 moot.torialusta (23 brt), 8 purjealusta, apukonem (796 brt), 0 purjealusta, (234 brt) sekä; 267 proomua ( brt), joista osa rekisteröimättömiä. (87 bruttoton) torpederades den pä Atlanten, men besättningen räddades, ängfartyget Elle (3 868 bruttoton) torpederades den vid irländska kusten, varvid 2 personer oommo och ängfartyget Oscar Midling (282 bruttotori) den vid norska kusten. Härvid oommo 25 personer av fartygets besättning. Yt.terligare kan nämnas ängfartyget Aura (563 bruttoton), som den gick under norr om Aland. Fairtyget hade dock apterats för specialändamäl och faller sälunda egentligen utom ramen för denma, framställning. Inalles förolyckades under redogörelseäret tili följd av krigsälgärder 5 fartyg med ett sammanlagt bruttotontal om bruttoton. Härvid oommo 6 personer. Är 939 oommo vid fartygs- olyckor förorsakade av krigsätgärd 25 personer. Det genom krigsätgärd förolyckade ton- naget motsvarande 5. % av den egentliga handelsflottan. Genom prisdomsitols utslag gin,go för- lorade tili främmande maikt 4 ängfartyg om sammanlagt bruttoton. Dessa fartyg voro Verna H. (98 brt), Toras (965 brt), Jessie (405 brt), Otava (290 brt;), Rhea (424 brt), Clio (996 brt), Balmung (48 brt), Martti-Ragnar (4 66 brt), Vienti (75 brlt), Virpi (227 brt), Usko ( 876 brt), Anton H. (436 brt), Emmi ( 592 brt) och Lahti (66 brt). Enligt av redarna lämnade uppgifter representerade det förolyckade och beslagtagna tonniaget ett värde av 77.6 milj.. Döttia värde representerade dook fartygens värde vid nltgängen, av är 939, varför förlusten i själva verket var avsevärt större. Pä ryska sidan kvarblevo vid freds- slutet 345 fartyg om sammanlagt bruttoton. Detta tonnaige omifattade 58 ängfartyg (7 85) brt), 2 motorfartyg (23 brt), 8 segelfartyg med hjälpmaskin (796 brt), 0 segelfartyg (234 brt) samt 267 prämar ( brt), varav en del icke registrerade.

9 9 K a u p p a la iv a s t o n s u u ru u d e s s a v t a p a h t u n e e t m u u to k s e t. F ö r ä n d r in g a r n a i f a r ty g s b e s t ä n d e t ä r V u o d e n a lu s s a V i d ä r e ts b ö r j a n : Luku Antal nia Höyryaluksia Ängfartyg Moottorialuksia M otorfartyg Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Prämar Yhteensä - Summa V ä h e n n y s ( ) t a i lis ä y s ( + ) M in s k n in g ( ) e lle r ö k n in g ( + ) : Höyryaluksia Ängfartyg... Moottori alusia Motorfartyg... Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin... Purjealuksia Segelfartyg... Proomuja Prämar... Luku Antal nia Yhteensä Summa V u o d e n lo p u s s a V i d ä re ts s lu t ; Höyryaluksia Ängfartyg... Moottorialuksia Motorfartyg... Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin... Purjealuksia Segelfartyg... Proomuja Prämar... Luku Antal nia Yhteensä Summa Alusten luku väheni vuoden 940 aikana 43 eli 3.4 %, kun taas bruttotonnimäärä väheni tonnia eli. o %. Kuten taulu tarkemmin osoittaa, alusten kokonaisluku väheni 435 alusta, joiden bruttovetomäärä oli 0476 rekisteritonnia, ja lisää tuli 22 alusta, bruttovetomäärältään rekisteritonnia. Vähenneiden alusten lukuun sisältyi m. m. 305 proomua, joiden brutto- Fartygsantalet nedgick under redogörelseäret med 43 eller 3.4 %, medan bruttotontalet minskades med ton eller.6 %. Säsom närmare framgär av tabell- bilagan, fraommer dessa siffror säsom netto av en total minskning ä 435 fartyg om 0476 bruttoton samt en total ökning ä 22 fartyg om bruttoton. Minskningen omfattade bl. a. 305 prämar om Merenkulku v a 2

10 vetomäärä oli yhteensä 28 7 rekisteriton- nia. Varsinaisen kauppalaivaston, s. o. höyryaluksien, moottorialuksien, apukonein varustettujen purjealuksien 'ja purjealuksien nettovähennys oli kertomusvuonna bruttotonnia, vastaten 0.8 %, kun taas alusten luku väheni 24: llä. Kauppalaivaston lisääntymisen ja vähenemisen syistä tehdään tuonnempana selkoa. Tonniston suhteellinen jakaantuminen erilaisten alusten osalle selviää alla olevasta yhdistelmästä: sammanlagt 287 bruttoton. Den egent- liga handelsflottan, d. v. s. äng-, motor- och segelfartygen med hjälpmaskin samt segelfartygen utan dylik uppvisade under redogörelseäret en nettominskning om bruttoton, motsvarande 0.8 %, medan far- tygsantalet minskades med 24. För beskaf- fenheten av fartygsbeständets ökning och minskning redogöres längre fram. Tonnagets procentuella fördelning pä olika slag av fartyg framgär av nedanstäende sammanställning: Höyryalukset Ängfartyg Moottorialukset o Motorfartygx) Purjealukset apukonein Segelfartyg m. hjälpmaskin Purjealukset Segelfartyg Proomut Prämar Yhteensä Summa a loo.o o 2.» loo.o loo.o o 5.o 24. loo.o loo.o o loo.o o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o ,o loo.o o loo.o 93 2) loo.o ) Vuoteen 934 käsittää moottorialusten ryhmä myös apukonein varustetut purjealukset. 2) Vuoden 93 suhdeluvut eivät ole täysin verrannollisia muiden yhdistelmässä olevien vuosien suhdelukuihin, osaksi sen vuoksi, että kauppalaivasto vuonna 93 jaettiin vain höyryaluksiin ja purjealuksiin, jolloin viimeksimainittuihin luettiin myös proomut, osaksi sen tähden, että vuoden 93 kauppalaivaston bruttovetomäärästä ei ole tietoja, joten mainitun] vuoden suhdeluvut täytyy laskea nettovetomääristä. Kun konevoimalla kulkevien alusten brutto- ja nettovetomäärien erotus on paljon huomattavampi kuin purjealusten, tulee purjealusten osuus todellista suuremmaksi. Näinkin ollen on vertailu kuitenkin mahdollinen, minkä vuoksi vuosi 93 on otettu yhdistelmään. ) T. 0. m. är 934 omfattar motorfartygsgrup- pcn jämväl segolfartyg med hjälpmaskin. 2) Procenttalen for är 93 äro icke fü llt jämförbara med procenttalen för övriga i sammanställningen ingäende är, dels emedan handelsflottan är 93 uppdelades endast pä ängfartyg och segelfartyg, varvid den senare gruppen omfattade även prämarna, dels emedan uppgifter saknas om bruttotontalet för är 93, varför proeenttalen för detta är bygga pä nettotontalet. Da skill- naden mellan brutto- och nettotontalet för maskindrivna fartyg är avsevärt större än för segelfartyg, komma de senare att framträda stankare representerade äni det verkliga tontalet skulle berättiga tili. Da em viss jämförelse även under dessa förhällamden likväl är möjlig, har är 93 intagits i sammanställningen.

11 K e r to m u s v u o n n a h ö y r y a lu s te n v e to m ä ä rä o li k a k s i k o lm a n n e s ta k o k o k a u p p a la iv a s to n v e to m ä ä rä s tä, m o o tto ria lu s te n ta a s 6. 5 %. J o s p r o o m u ja e i o te ta h u o m io o n, tu le e e r i a lu s ia j ie n s u h d e s e u r a a v a k s i: U n d e r re d o g ö re ls e ä re t u t g jo r d e ä n g fa r - ty g e n t v a t r e d je d e la r a v d e t to ta la to n n a - g e t, m e d a n m o to r fa r ty g e n u t g jo r d e 6. 5 %. M e d rä k n a s ic k e p r a m a m a, s tä lld e s ig fö r - h ä lla n d e t m e lla n de o lik a fa r t y g s g r u p p e r n a p a fö lja n d e s ä tt: Moottori- Purjealukset Höyryalukset alukset *) apukonein Purjealukset Yhteensä Angfartyg Motorfartyg) Segelfartyg m. Segelfartyg Summa % % hjälpmask. % % % o 5.o o loo.o o loo.o o loo.o loo.o loo.o loo.o i o loo.o o loo.o loo.o loo.o o o loo.o N ä i n la s k ie n tu le e h ö y r y a lu s te n osalle % j a m o o tto ria lu s te n 8. 2 % k o ko k a u p p a la iv a s to n v e to m ä ä rä s tä. K a u p p a la iv a s to n kokon, a is v ä h e n n y k s e s tä, jo k a selviää seu raavalla. sivu lla, o levasta y h d is te lm ä s tä suli % h a a k s ir ik k o u t u n e i d e n a lu s te n o s alle. S o ta to im ie n a ih e u t ta m ista. m e n e ty k s is tä o n a ik a is e m m in, tehty' s e lk o a. H y l y k s i t u o m it t u j a t a i p o is te ttu ja a lu k s ia, o li 79 v e to m ä ä r ä ltä ä n b r u tto - to n n ia. E n l i g t d e tta b e râ k n in g s s â tt re p ré s e n te ra â n g f a r t y g e n % och m o to r fa r ty g e n 8. 2 % a v b a n d e!s flo tta n. A v d e n t o t a la m in s k n in g e n, som f r a m g â r arv s a im m a n s ta lln in g e n, p â fô lja n d e s id a, h a n fô r d e s ig t i l l % t i l l fô rlis it to n n a g e. F o r m in s k n in g e n g e n o m k r ig s â t g a r d h a r tid ig a r e r e d o g jo rts. D e k o n d e m n e ra d e e lle r s lo p a d e f a r t y g e n u t g jo r d e 7 9 o m b r u tto to n. ) Vuoteen 934 käsittää moottorialusten rvlimä myös apukonein varustetut purjealukset. i) T. o. m. är 934 omfattar motorfartygsgrup- pen jämväl segelfartyg med hjälpmaskin.

12 2 K a u p p a la iv a s t o n v ä h e n e m in e n v Haaksirikkoutuneita Föroiyckade Ulkomaille myytyjä Försälda tili utlandet Höyryaluksia Angfartyg Moottorialuksia Motorfartyg Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Prämar Luku Antal nia Netto ton Luku Antal nia Lisäätulleicleii alusten luku oli kertomusvuonna 22 ja vetomäärä bruttoitonniai it. s. l.o % kauppalaivastosta vuoden alussa eli pienempi kuin vuosikymmeniin. Lisäyksestä oli 0.5 % kotimaassa rakennettuja ja % ulkomailta ostettuja aluksia. Ulkomailta, ostetuista aluksista oli höyryalus, vetomää- rältään 438 bruttotonnia, moottorialus, vetomäärältään bruittotomnia. sekä 4 proomua, vetomäärältään 227 bruttotonnia.. Kotimaassa rakennettujen alusten vetomäärä oli 869 bruttotonnia, ja ne olivat kaikki proomuja. Uudestaan rakennettuja ja mitattuja aluksia tu li lisää 666 bruttoitonnia. Yhteensä Summa Yht. Summa Det under redogörelseäret nytillkomna tonnaget omfattade 22 fartyg om bruttoton eller l.o % av handelsflot- tan vid ingängen av äret och var mindre än under ärtionden.. Ökningen hänförde sig t ili 0.5 % t ili inom landet byggt tonnage och t ili 79.7 % t ili frän utlandet inköpt tonnage. Det frän utlandet inküpta tonnaget utgjordes av ängfartyg om 438 bruttoton, motorfartyg om bruttoton, 4 prämar om 227 bruttoton. Nybyggnaderna inom landet, som utgjorde 869 bruttoton omfattade alla prämar. Genom förbyggnad eller ommätning tillkommo 666 bruttoton. K a u p p a la iv a s t o n lis ä ä n t y m in e n v F a r ty g s h e s tä n d e ts ö k n in g a r Luku Antal Kotimaassa rakennettuja Nybyggda inom landet nia Ulkomaina rakennettuja Genom nybyggnad ä utrikes ort Luku Antal nia Luku Antal Ulkomailta ostettuja Förvärvade frän utlandet nia Uudestaan rakennettuja tai mitattuja Förbyggda eller ommätta Luku Antal nia Lajin muutos Ändring av art Luku Antal nia Luku Antal Yhteensä Summa Höyryalukset Angfartyg... i i Moottorialukset Motorfartyg. i i Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Purjealukset Segelfartyg... Proomut Prämar Yhteensä Summa Yht. Summa nia

13 3 F a r t y g s b e s tá n d e ts m in s k n in g ä r Hylyksi tuomittuja tai poistettuja Kondemnerade eller slopade Uudestaan rakennettuja tai mitattuja Förbyggda eller ommätta Muista syistä poistettuja Av annan orsak avförda Lajin muutos Ändring av art Yhteensä Summa Luku Antal nia Luku Antal nia Luku Antal nia Luku Antal 5 20 nia Luku Antal nia Netto ton Kauppalaivaston: kellitystä osoittavat alla olevat taulukot: Handelsflottans utveckling framgär av niedanstäende saminanställningar: K a u p p a la iv a s t o n k e h it y s v v H a n d e ls f lo t t a n s u t v e c k lin g ä r e n Vuosi Är Höyryalukset Angfartyg Luku Antal Purjealukset Segelfartyg jluku ') ; Antal) Netto ton Yhteensä Summa Luku Antal [ Luku Antal Proomut Prämar Net toton Kaikkiaan I allt Luku Antal ) ) Vuoteen 97 sisältyvät lukuun myös proomut. T. o. m. är 97 ingär i antalet även prämarna. 2) Vuosien keskimäärä. Medeltalet för ären

14 4 K a u p p a la iv a s t o n s u u r u u s v v Vuosi Ar Höyryaluksia Angfartyg Moottorialuksia) Hotorfartyg) Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Purjealuksia Segelfartyg Luku nia tonnia Luku Netto - nitonnia Luku Brutto- Netto- Brutto- Netto- nitonnia Luku tonnia tonnia Antal Antal! Antal Antal ' ' Muunnettu tomniluku on kertomusvuonna vähentynyt; tonnia eli.2 %. Höyryalus- sekä moottorialustonnistoon nähden jatkui jo' kauan ilmennyt siirtyminen suurempien vetomäärien ryhmiin, kuten näkyy sivulla 6 olevasta yhdistelmästä. Varsinaisen kauppalaivaston, johon kuuluvat höyry-, moottori- ynnä apukonein varustetut purjealukset ja purjealukset, alusitem luvusta oli % sellaisia, joiden bruttovetomäärä oli 0 0 rekisteritonnia tai enemmän. Alusten vetomäärästä sitä vastoin kuului % tähän meritonnistoon. Tästä tonnistosta oli 384 alusta, yhteensä bruttotonnia höyryaluksia, 30 alusta, bruttovetomäärältään re- Det fôrmedlade tontalet minskades med ton eller.2 % under redogorelseâret. Betraffande tonnagets fordelning pâ olika draktighetsgrupper, som framgâr av sammanstallningen pâ si dan 6, fortgiek forskjutningen till fôrmân; for de storre draktighetsgrupperna inom ângfartygens och motorfartygenis grupper. " Inom den egentliga ha.ndelsflottan, d. v. s. âng-, motor- och segelfartygen med hjâlp- maskin samt- segelfartygen hade % av fartygsantalet en draktighet av 0 0 brutto- ton eller dârôver. Baknat, efter Itontalet hanforde sig % till delta. sjôgâende tonnage. Av detta tonnage hânfôrde sig 384 fartyg om bruttoton till ângfartyg, 30 fartyg om bruttoton till mctorfantyg, 37 ) Moottorialuksien ryhmä käsitti vuoteen 934 myös apukonein varustetut purjealukset, i) Motorfartygsgruppen omfattade t. o. m. är 934 även segelfartyg med hjälpmaskin.

15 H a n d e ls f lo t t a n s o m f a t t n in g â r e n Yhteensä Summa Proomuja Pràmar Kaikkiaan I allt Muunnett. tonnia p Förmedl. ton.) Lisäys tai vähennys Ökning eher minskning nitonnia Luku tonnia tonnia Luku tonnia tonnia Netto- Brutto- Netto- Brutto- Netto- Luku Antal Antal Antal ; Muunnettua tonnia Förmedlade ton % l. l kisteritonnia moottorialuksia, 37 alusta, yhteensä bruttotonnia apukonein varustettuja purjealuksia ja 2 alusta, bruttovetomäärältään rekisterit onnia purjealuksia. Bruttovetomäärältään rekisteritonnia tai enemmän oli 07 alusta, joiden bruttovetomäärä oli yhteensä rekisteritonnia. Niistä oli 9 höyryalusta, vetomäärältään bruttotonnia, 9 moottorialusta, vetomäärältään bruttotonnia ja 7 purjealusta, vetomäärältään bruttotonnia. Tämän valtamerilaivaston tonniluku oli siis enemmän kuin puolet varsinaisen kauppalaivaston koko vetomäärästä. fartyg om bruttoton till segelfartyg med hjälpmaskin och 2 fartyg om bruttoton till segelfartyg. Sammanlagt 07 fartyg om bruttoton hade en dräk- tighet om bruttoton och däröver, varav 9 ängfartyg om sammanlagt bruttoton, 9 motorfartyg om bruttoton och 7 segelfartyg om bruttoton. Detta oceangâende tonnage utgjorde sälunda mer än hälften av den egentliga handelsflottans sammanlagda tontal. l) Muunnettu tonnimäärä on laskettu lisäämällä höyry- ja moottori- sekä apukonein varustettujen purjealusten nettotonnilukuun /3 purjealusten ja proomujen nettotonniluvusta. i) Ang-, motor- ocli segelfartygens med hjälpmaskin nettotontal plus /3 av segelfartygensoch prämarnas.

16 6 K a u p p a la iv a s t o n ja k a a n t u m in e n e r i s u u r u u s lu o k k iin v H a n d e ls f lo t t a n s f ö r - d e ln in g p a o lik a s t o r le k s g r u p p e r ä r Luku nia Netto tonnia Höyryaluksia Ängfartyg Antal Netto ton 9 99 brutto tonnia brut toton V )} * * * l i yy )) * )) * ' * Yhteensä Summa Luku nia Netto tonnia Moottorialuksia Motorfartyg Antal Netto ton 9 99 bruttotonnia bruttoton ) yy » )y * V yy yy yy >5 yy >) yy yy yy yy yy Yhteensä Summa Purjealuksia apukonein Segelfartyg Luku nia med hjälpmaskin Antal Netto ton 9 99 bruttotonnia bruttoton Yhteensä Summa Purjealuksia Segelfartyg Luku An tai nia Netto tonnia 9 99 bruttotonnia bruttoton ? > * * > > ) )) i> Yhteensä Summa

17 7 Luku nia Proomuja Prämar Antal 9 99 bruttotonnia bruttoton ja yli och däröver Yhteensä Summa Kaikkiaan I allt K a u p p a la iv a s t o n ja k a a n t u m in e n ra k e n n u s a in e e n j a i ä n m u k a a n v H a n d e ls f lo t t a n s f ö r d e h i i n g e f t e r b y g g n a d s m a t e r ia l o c h ä ld e r ä r Teräs ta i rauta Stäl eller järn Puu Trä Yhteensä Summa Luku Antal nia Luku Antal nia Luku Antal nia f 20 v. \ Höyryaluksia! 20 är / Ängfartyg 2 v. tai yli l 2 är el. däröver / ( 20 v. Moottorialuksia! 20 är / Motorfartyg j 2 v. tai yli i l 2 är el. däröver / Purjealuksia 20 v. j apukonein j 20 är / Segelfartyg med! 2 v. tai yli \ hjälpmaskin I 2 är el. däröver / ( 20 v. Purjealuksia! 20 är / Segelfartyg j 2 v. tai yli 2 är el. däröver / i l 20 v. Proomuja! 20 är / Prämar 2 v. tai yli l 2 är el. däröver / Yhteensä 2 0 v.! 20 är / Summa j 2 v. tai yli \ 2 är el. däröver / Kaikkiaan I allt 606! Jos ei oteta huomioon proomuja, jotka enimmäkseen ovat puisia, oli kauppa- laivaston vetomäärästä rauta- ja teräsaluksia 94. %, muu osa oli puisia. Kauppalaivaston bruttovetomäärästä oli 25.9 % enintään 20 vuotta vanhoja aluksia, kun taas 74. % oli 2 vuotta van- Medräknas icke prämarna, som tili vida övervägande del äro av trä, representerade järn- och stälfartygen 94. i % av handels- tonnaget, medan äterstoden utgjordes av träfartyg. I äldershänseende fördelade sig handelsflottans bruttotonnage med 25.9 % pä fartyg om 20 är eller därunder och Merenkulku v a 3

18 8 hoja tai sitä vanhempia. E ri aluslajien jakaantuminen iän mukaan on hyvin erilainen. Niinpä oli enintään 20 vuotta vanhoja höyryalusten vetomäärästä 20.9 %, moottorialusten vetomäärästä 83.7 %, apu- konein varustettujen purjealusten vetomääräistä 40.7 % ja purjealusten vetomäärästä 8.4 %. Höyry- ja purjealukset ovat siis suurimmalta osalta 2 vuotta vanhoja tai vanhempia. Vuoteen 939 verrattaessa havaitaan 2 vuotta vanhojen ja vanhempien alusten vetomäärän huomattavasti l i sääntyneen kaikissa ryhmissä. Alusten k e s k im ä ä r ä in e n v e to m ä ä r ä, laskettuna bruttovetomäärästä ja jaettuna rakennusaineen mukaan, selviää seuraavasta yhdistelmästä: med 74. % pä fartyg om 2 är eller där- över. För de skilda fartygsslagen. fram- träder emellertid betydande olikheter i äldersfördelningen. Sälunda tillhörde ängfartygen tili 20.9 % av tonnaget, motorfartygen tili 83.7 %, segelfartygen med hjälpmaskin tili 40.7 % och segelfartygen tili 8.4 % gruppen 20 är och därunder. Äng- fartygen och segelfartygen omfattade sä- ledes tili vida övervägande del tonnage äldre än 20 är. Jämfört med är 939 hade tonnaget om 2 är och däröver avsevärt ökats inom alla fartygsgrupper. Fartygens m e d e ld r ä k t ig h e t, iberäknad enligt bruttotontal och med fördelning efter byggnadsmaterial, framgär av följande sammanställning: Teräs tai rauta Stäl eller järn Puu.Trä Rakennusaineeseen katsomatta Oavsett byggnadsmaterial nia nia nia Brutto ton Brutto ton Höyryaluksia Ängfartyg Moottorialuksia Motorfartyg Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Purjealuksia Segelfartyg Alusten laatuun katsomatta lygens art... Oavsett far Kauppalaivaston jatkuvan koneellistumisen johdosta alusten keskivetomäärä on lisääntynyt. Proomuja lukuunottamatta oli kauppalaivaston alusten keskimääräinen bruttovetoisuus 82 rekisteritonnia; vuonna 939 se oli 775 rekisteritonnia ja vuonna rekisteritonnia. Raudasta tai teräksestä rakennettujen erilaisten alusten keskimääräinen vetomäärä oli: höyryalusten 79, moottorialusten 388, apukonein varustettujen purjealusten 399 ja purjealusten 2 40 bruttotonnia. Puisten alusten keskimääräinen vetomäärä oli tietenkin huomattavasti pienempi. Proomujen keskimääräinen vetomäärä oli 76 rekisteritonnia. av Genom den fortgäende mekaniseringen handelsflottan har fartygsenheternas genomsnittsdräktighet ökats. Bruttodräktigheten utgjorde i genomsnitt för hamdelsf lot tan under redogörelseäret 82 ton mot 775 ton är 939 och 75 ton är 938. Här- vid ha prämarna icke medräknats. För de särskilda slagen av fartyg av järn eller stäl utgjorde medeldräktigheten: ängfartyg 79, motorfartyg 388, segelfartyg med hjälpmaskin 399 och segelfartyg 2 40 bruttoton. Genomsnittsdräktigheten för fartyg av trä var självfallet avsevärt mindre. Prämarnas medeldräktighet var 76 bruttoton.

19 9 K a u p p a la iv a s t o n ja k a a n t u m in e n a lu s t e n k o t ip a ik a n m u k a a n v H a n d e ls f lo t t a n s f ö r d e l n i n g e f t e r h e m o r t ä r Höyryaluksia Ang- fartyg... Moottorialuksia Mo- torfartvg... Purjealuksia apukonein Segelfartyg med Kaupungeissa I städer Luku Antal % nia Maaseudulla  landsbygd 0/ Luku /O Antal % nia % hjälipmaskin o Purjealuksia Segelfartyg Proomuja Prâmar Yhteensä Summa Tässä kertomuksessa ilmoitetaan eräiden aluksien kotipaikoiksi paikkoja, jotka Moskovan rauhanteon jälkeen jäivät maan rajojen ulkopuolelle. Syy tähän on seuraava. Voimassa olevan merilain mukaan rekisteröidyn aluksen kotipaikka on se tämän maan satamapaikka, joka alusrekisteriin on omistajan ilmoituksen mukaan sellaiseksi merkitty. Heinäkuun 2 päivänä 940 annetulla lailla väliaikaisesta lisäyksestä alusrekisterilakiin tehtiin aluksen omistajalle, jonka aluksen kotipaikka oli luovutetulla alueella, mahdolliseksi ilmoittaa alukselle uusi kotipaikka. Niin myös laajassa mitassa tapahtui. Kaikille aluksille ei kuitenkaan ilmoitettu uutta kotipaikkaa. Kun aluksille ei oltu ilmoitettu uutta kotipaikkaa oli joko se mahdollisuus, että nämä alukset viedään eri ryhmään, joka käsittäisi kotipaikkaa vailla olevat alukset tai että ne viedään alusrekisteriin aikaisemmin merkittyyn kotipaikkaan. Käytännöllisistä syistä omaksuttiin viimeksi mainittu menettely. Kauppalaivasto jakaantui kertomusvuonna kaupunkien ja maaseudun osalle suurin piirtein samoin kuin v Kaupunkien I föreliggande berättelse upp gives som hemort för nägra fartyg orter som efter fredsslutet i Moskva kommo att ligga utom landets gränser. Orsaken härtill är föl- jande. Enligt gällande sjölag är registrerat fartygs hemort den hamnort här i landet, vilken fartygsregistret, enligt ägarens anmälan, sâsom sädan angiver. Genom lag den 2 ju li 940 om temporärt tilllägg till lagen om fartygsregister möjliggjordes för fartygsägare, vars fartyg hade sin hemort pâ de avträdda omrâdena, att anmäla ny hemort för fartyget. Sâ skedde ävens i stor utsträckning. Anmälan om ny hemort gjordes likväl icke beträffande alla fantyg. Da ny hemort icke, anmälts för fartyg föreläg antingen alternativet att sammanföra dessa fartyg i en särskild grupp, omfattande fartyg som saknade hemort, oller att hänföra dem tili den i fartygsregistret anitecknade. tidigare hem- orten. Av praktiska skäl föredrogos det señare ältemativet. Handelsflottans fördelning pâ städer och landsbygd var under redogörelseäret i stört sett densamma som är 939. Städernas an-

20 osuus oli kuitenkin jonkin verran kasvanut. niluvusta oli kaupungeissa 86.3 % ja maaseudulla 3.7 %. del hade dock i nägon män vuxit. Av bruttotontalet hänförde sig 86.3 % tili städerna ooh 3.7 % tili iandsorten. K a u p p a la iv a s t o n s u u r u u s v n i i l l ä p a ik k a k u n n illa, jo id e n o s a lle t u l i v ä h in t ä ä n b r u t t o r e k is t e r it o n n ia. H a n d e ls f lo t t a n s f ö r d e ln in g ä r p ä s ä r s k ild a o r t e r m e d e t t b r u t t o t o n t a l o m m in s t r e g is t e r t o n. H ö y r y a lu k s ia A n g f a r t y g B r u tto t o n n ia B r u t t o t o n M o o tto ria lu k s ia M o t o r f a r t y g B r u t t o t o n n ia B r u t t o t o n P urjealuksia a p u k o n e in S e g e lfa r ty g m. h jä lp m a s k in B r u tto t o n n ia B r u t t o t o n P urjealuksia S e g e lfa rty g B r u t t o t o n n ia B r u t t o t o n P r o o m u ja P r ä m a r B r u t t o t o n n ia B r u t t o t o n Y h te e n s ä S u m m a B r u t t o t o n n ia B r u t t o t o n Helsinki Helsingfors s Kulosaaren huvilakaupunki Brändö villastad Maarianhamina Mariehamn Uusikaupunki Nystad Turku Ä b o Savonlinna Nyslott Rauma Raum o Parainen Pargas Loviisa Lo visa Pori Björneborg Vaasa Vasa Lappee Sellaisia paikkakuntia, jo illa kauppa- laivaston bruttovetomäärä o li enemmän kuin rekisteritonnia, oli kertomusvuonna 2. Ensimmäisellä sijalla oli Helsinki, jonka osalle tuli, m ikäli proomuja ei oteta huomioon, 35.9 % maan koko kauppalaivaston vetomäärästä. Sen jälkeen seuraavat järjestyksessä Maarianhamina 7. o %, Kulosaaren huvilakaupunki.7 %, Turku 9.7 %, Uusikaupunki 3.8 %, Pori. 3.4 % sekä. Loviisa, 3.2, Vaasa 2.4 ja, Rauma 2.i %. Nämä kaupungit edustavat lähes yhdeksää kymmenesosaa koko varsinaisesta meritonnls- itosta. Yksistään Helsingin ja Maarianhaminan osallle tu li 52.9 % koko vetomäärästä. Under redogörelseäret uppvisade 2 orter ett bruttötonnage om mer än registerton. Främsta rummet intogs av Helsingfors med, om prämarna icke medräkmas, 35.9 % av hela tonnaget. Därnest följde Mariehamn med 7.o %, Brändö villastad med.7 %, Äbo med 9.7 %, Nystad jned 3.8 %, Björneborg med 3.4 % samt Lovisa med 3.2, Vasa med 2.4 och Raumo med 2.i %. Samman- lagt representerade dessa städer inemot nio tiondedelar av tonnaget. Helsingfors och Mariehamn, ensamma, uppvisade samman- lagt 52.9 % av det totala tonnaget.

21 2 K a u p p a la iv a s t o n k ä y t t ä m in e n v a lu k s ie n l a j i h u o m io o n o te t tu n a. H a n d e ls - f l o t t a n s a n v ä n d n in g ä r m e d a n g iv a n d e a v f a r t y g e n s a r t. K o n e e lla k u lk. a lu k P u r je a lu k s e t P r o o m u t Y h te e n s ä set M askindr. fart. Segelfartyg P rá m a r Sum m a L u k u N e tt o t o n n ia L u k u N e tt o to n n ia L u k u N e tto t o n n ia L u k u N e tt o t o n n ia A n t a l N e tto t o n A n ta l N e tt o t o n A n t a l N e tto t o n A n ta l N e t t o t o n Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Seisoneet Upplagda Kaikkiaan I allt Kauppa-alusten käyttämisestä on varustajilta saatu tietoja aluksesta, joiden nettovetomäärä oli rekisteritonnia. Näistä on ollut liikenteessä alusta, nettovetomäärältään rekisteritonnia. Riisuttuina on ollut 353 alusta, joiden vetomäärä oli nettotonnia, näistä 82 koneella kulkevaa alusta, vetomäärältään nettotonnia, 7 purjealusta, 43 nettotonnia sekä 254 proomua, 6 7 nettotonnia. Riisuttuna ollut tonnisto, joka vuodesta 933, lukuunottamatta vuotta 938, jatkuvasti vähentyi, oli kertomusvuonna melkoista suurempi kuin vuonna 939. Mitä tulee liikenteen eri lajeihin voi todeta sekä Suomen satamien että Suomen ja ulkomaan satamien välillä liikennöineen tonniston vähentyneen, kun taas yksinomaan ulkomaan satamain välillä liikennöinyt tonnisto on jonkin verran lisääntynyt. Suurin osa koneella kulkevasta, mutta vain murto-osa purjealustonnistosta eli 74. % edellisestä ja 2.5 % jälkimmäisestä, oli Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä sekä. vastaavasti 6.8 ja 37.5 % yksinomaan ulkomaiden satamien välisessä liikenteessä, muun osan liikennöidessä Suomen satamien välillä. Esitetyt seikat ovat helposti selitettävissä. Skagerrakin sulun johdosta jäi pois Angáende anvándningen av handelsflot- tan fóreligga av redama avgivna uppgifter om fartyg med en sammanlagd nettodráktighet om ton. Av dessa voro fartyg om 4546 nettoton i gáng. Uipplagda voro 353 fartyg om nettoton, darav 82 maskindrivna fartyg om nettoton, 7 segelfartvg om 43 nettoton samt 254 prámar om 6 7 nettoton. Det upplagda tonnaget som fr. o. m. ár 933 fortgáende minskats, fránsett ár 938, var under redogorelseáret avsevart storre an ár 939. Betráffande o'lika slag av fart intráffade en minskning sávál i frága om tonnaget i fart mellan finska hamnar som tonnaget i trafik mellan Finland och ut- landska hamnar. Tonnaget i trafik mellan enbart utlándska hamnar var dáremot storre án ár 939. Overvágande delen av det maskindrivna, men endast en brákdel av segelfartygstonnaget eller 74. i % av det forra och 2.5 % av det señare var i trafik mellan Finland och utlandet, medan resp. 6.8 % och 37.5 % trafikerade enbart utlándska hamnar samt áterstoden finska hamnar. Forklaringen till nu anforda omstándigheter ligger nára t ill hands. Genom Ska-

22 22 osa varsin tärkeitä ulkomaisia vienti- ja tuontisatamia, joka tietenkin vaikutti Suomen ja ulkomaiden väliseen liikenteeseen. Sulun ulkopuolelle jä i huomattava. osa kauppalaivastoamme, joka vain poikkeustapauksissa saattoi päästä muuhun suomalaiseen satamaan kuin Liinahamariin. K otimainen liikenne taas vaikeutui osaksi alueluovutuksien osaksi eräiden tarvikkeiden puutteen vuoksi. Jos otetaan laskelmien perustaksi aluksien lukumäärä, muuttuu kuva. Koneella kulkevista 'aluksista koko luku 565 liikennöi 28 Suomen satamien välillä, 247 Suomen ja ulkomaiden satamien välillä sekä 37 alusta yksinomaan ulkomaiden satamien välillä. Purjealuksien vastaavat luvut niiden koko lukumäärä oli 45 olivat 22, 2 ja 4. gerrakspärreni bortföllo en del synnerligen viktiga utländska export och importham- nar, vilket självfallet äterverkade pä itrafiken mellan Pinland och utlandet. Utanför spärren kvarblev áter en betydande del av vär handelsflotta, som endast i undantagsfall künde nä annan finsk hamn än Linhammar. Inrikesfarten ater försvä- rades dels genom landavträdelserna dels genom bristen pa särskilda förnödenheter. Tages anrtalet fartyg i betraktande gingo 28 maskindrivna fartyg av totala anta- let. igängvarande 565 mellan finska hamnar, 247 mellan Pinland och utlandet samt 37 mellan utländska hamnar. Pör segelfartygen totala antalet 45 utgjorde motsvarande siffro r 22, 2 och 4. K a u p p a la iv a s t o n k ä y t t ä m iiie n v u o s in a H a n d é is f l o t t a n s a n v ä n d n in g u n d e r ä r e n N e tt o t o n n ia N e t t o t o n Luku A n ta l N e tt o t o n n ia N e t t o t o n Luku A n t a l N e t t o t o n n ia N e t t o t o n Luku A n t a l N e tto t o n n ia N e tt o t o n Luku A n t a l N e tt o to n n ia N e t t o t o n Luku A n t a l i Netto to n n ia N e tt o t o n Luku A n t a l Suomen satamien välillä Mellan finska liamnar Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamien välillä Mellan utländska hamnar ; Seisoneet Upplagda Yhteensä Summa 2 759J Varustajien antamien tietojen mukaan kauppalaivaston arvo oli vuoden 940 lopussa Kun vastaava arvo v. 939 oli , oli se näin ollen noussut eli 2.8%. Kun kauppalaivasto pieneni.6 % oli prosentuaalinen lisäys itse asiassai vastaavasti E nligt av redarna meddelade uppgifter belopte sig vardet av handelsflottan vid utgangen av ar 940 t ill Da motsvarande varde ar 939 uppgivits t ill , utgjorde vardeokningen eller 2.8%. Da handels- flottan minskades med. o % var den pro-

23 23 suurempi. Nousu johtui sodan aiheuttamasta. hintojen kohoamisesta. Kauppalaivaston arvo ei koskaan aikaisemmin ole ollut niin suuri kuin selonteko vuonna. centuella okningen i sjalva verket i mot- svaramide grad storre. Vardeokn.ingen berodde pa den av kriget vallade prisstegringen pa tonnage. Handelsflottani b a r ieke tidigare visait ett sa hogt varde sam under redogorelsearet. K a u p p a la iv a s t o n a r v o v u o s in a H a n d e ls f lo t t a n s v ä r d e ä r e n Vuosi * Ár K o n e e l l a k u l k e v a t a lu k s e t M a s k i n d r i v n a f a r t y g m k P u r j e a l u k s e t S e g e l f a r t y g m k P r o o m u t P r á m a r m k Y h t e e n s ä S u m m a m k nnoususta tuli milj. koneella kulkevien alusten ja 2.7 milj. proomujen osalle, kun taas purjealusten arvo väheni 9.9 milj.. Erilaista liikenniettä harjoittavien alusten osalle arvo jakaantui siten, että kotimaista liikennettä harjoittavien aluksien arvo oli 55.2 milj., Suomen ja ulkomaiden välillä liikennettä harjoittavien milj., ulkomaiden välillä liikennöivien milj. ja seisoneiden aluksien 5.0 milj.. Viirdeokningen hanforde sig med milj. till maskindrivna fartyg och med 2.7 milj. till pr&mar. Segelfartygens varde minskades med 9.9 milj.. Pa olika sjofartskategorier fordelade sig vardet sa att 55.2 milj. belopte sig pa fartyg i inhemsk fart, milj. pa fartyg i fart mellan hem- och utlandet, milj. pa fartyg i fart mellan frammande hamnar samt 5.0 milj. ps upplagda fartyg.

24 24 n jakaantumisessa eri liikenteessä toimivien alusten osalle on tapahtunut muutoksia. Kotimaan satamien välillä liikennöineiden alusten suhteellinen arvo väheni 0.8 %:sta v o % :iin v. 940 ja Suomen ja ulkomaiden välillä liikennöineiden 80.5 %:sta 72.2 %:iin, kun taas yksinomaan ulkomaiden satamain välillä li i kennöineiden alusten arvo kasvoi 8.4 %:sta 3.8%: iin. Riisuttuina olleiden alusten suhteellinen arvo oli 5.9 % (v %). n jakaantuminen vastaa siten aikaisemmin mainittua kehitystä erilaisessa liikenteessä olevien aluksien kohdalta. Viime viisivuotiskautena tapahtunut kehitys selviää seuraavasta yhdistelmästä: Beträffande värdefördelningen pä olika slag av f art in tr äf fade vissa förskjutningar. Det relativa värdet för tonnaget i fart mellan inhemska hamnar nedgiek frän 0.8 % är 939 tili 8.o % är 940. t för tonnaget i fart mellan hem- oeh ut- landet nedgiek frän 80.5 % tili 72.2 %, medan värdet för tonnaget i fart mellan främmande hamnar steg frän 8.4 % tili 3.8 %. Det relativa värdet frän det upplagda tonnaget utgjorde 5.9 % (är %). fördelningen motsvarar sälunda den tidigare nämnda utvecklingen beträffande olika slag av fart. Utvecklingen under señaste femärsperiod framgär av följande sammanställning: E r i l a i s t a l iik e n n e t t ä h a r jo it t a n e id e n a lu s te n a r v o v u o s in a D e i o lik a s la g a v f a r t in s a t t a f a r t y g e n s v ä r d e ä r e n Vuosi Är Kotimaisessa liikenteessä Suomen ja ulkom. välisessä liikenteessä I fart inom I fart mellan hemlandet och utlandet Ulkomaisessa liikenteessä Seisoneet Yhteensä Upplagda Summa I utländsk fart milj. milj. milj. milj. milj o Eri aluslajien k e s k im ä ä r ä in e n a r v o bruttorekisteritonnia kohden oli: koneella kulkevien aluksien markkaa, purjealusten 634 markkaa ja proomujen 527 markkaa, vastaavien arvojen oltua vuonna , 867 ja 434 markkaa. Koneella kulkevien aluksien ja proomujen keskimääräinen arvo on siten tuntuvasti lisääntynyt, purjealusten vähentynyt. Kauppa-aluksiin myönnettyjen k iin n i ty k s ie n määrä*) käy selville seuraavasta yhdistelmästä: M e d e lv ä r d e t per bruttoregisterton utgjorde för de olika slagen av fartyg: maskindrivna fartyg 3 343, segelfartvg 634 och prämar 527 mot resp. 2 64, 867 och 434 är 939. Genomsnittsvärdet av maskindrivna fartyg och prämar hade sälunda avsevärt ökats medan genomsnittsvärdet för segelfartygen minskats. Beloppet av i handelsflottan tagna in - t e c k n in g a r ) framgär av följande tablä: ]) Maistraattien alusrekistereistä saatujen tie- *) Enligt uppgifter hämtade ur magistraternas tojen mukaan. fartygsregister.

25 25 Höyryalukset Ängfartyg Moottoriahikset Motorfartyg Purjealuk. apuk. Segelfartyg m. bjälpm. Purjealukset Segelfartyg Proomut Prämar Yhteensä Summa ' Luku Antal Luku Antal Luku Antal Luku i Antal ; Luku Antal! Luku! Antal Vuoden alussa Vid ärets ingäng Vähennys Minskning Lisäys Ökning Vuoden lopussa Vid [ j ärets utgäng i Kiinnityksien, kokonaismäärä lisääntyi 7. milj. eli 5. 2 %. Se oli siten suhteellisesti jonkin verran pienempi kuin kauppa- laivaston arvon lisääntyminen. Lisäys kohdistuu höyryaluksiin ja moottorialuksiin, kun sen sijaan muiden aluslajien kiinnitykset ovat pysyneet ennallaan tai vähentyneet. Suhteellisesti jakaantuivat kiinnitykset siten, että 85.4 % oli otettu höyryaluksiin,. 2 % moottorialuksiin, 0. 6 % apukonein varustettuihin purjealuksiin ja 2. 7 % proo- muihin. Tauluissa 5 8 annetaan tietoja kauppa- laivaston ansaitsemista bruttorahdeista varustajilta saatujen tietojen perusteella. Vuodesta 939vuoteen 940 bruttorahtieni kokonaismäärä lisääntyi milj. markasta milj. markkaan. Lisäys oli 6. 2 milj. eli 8. 2 %. Det totala inteckningsbeloppet ökades med 7. milj. eller 5. 2 % och var sä- lunda relaltiivt taget avsievärt mindre än handelsflottans värdeökning. Ökningen hänförde sig tili äng- och motorfartygen, me- dan inteckningsbeloppet beträffande övriga fartygsgrupper antingen förblev -oförändrat eller minskades. Procentuellt fördelade sig inteckningarna sä att 85.4 % belöpte sig pä ängfartyg,. 2 % pä motorfartyg, 0. 6 % pä segelfar- tyg med hjälpmaskin och 2. 7 % pä prämar. I tabellbilagorna 5 8 lämnas uppgifter om av handelsiflottan intjänta bruttofrakter enligt av redarna meddelade uppgifter. Det totala bruttofraktbeloppet ökades frän milj. är 939 till milj. är 940. Ökningen utgjorde 6.2 milj. eller 8. 2 %. M e r e n k u lk u v a 4

26 26 K a u p p a la iv a s t o n a n s a its e m a t b r u t t o r a h d it v u o s in a A v h a n d e ls f lo t t a n M a tk u s t a ja in k u lje tu k s e s ta P a s s a g e ra r- a v g if te r i n t j ä n t a b r u t t o f r a k t e r á r e n P o s tin k u lje tu k s e s ta P o s tb e fo rd rin g s - a v g if te r T a v a r a in k u lje tu k s e s ta G o d s fr a k te r H in a u k s is t a ja p e la s tu k s is ta B o g s e rin g s - och b ä r g n in g s a v g ifte r A ik a ra h ta u k s e s s a a n s a itt u ja r a h t e ja T id s b e fra k tn in g s - a v g if te r Y h te e n s ä S u m m a m k 0/ /o m k % m k 0/ /O m k % m k % m k % O.o O.o l. i O O.o O o O O.o U O.o O O lo O.o loo.o O lo O.o O.o O.o loo.o O.o loo.o O.o O.o loo.o O.o ; O E ri tulolajien tarkastelu osoittaa, että ta vara rahdit ja aiikarahtaustulot sekä hinauksista ja pelastuksista! saadut tulo t lisäänltyivät ja muut tulot vähenivät. Suurin tuloerä, tavararahdit, lisääntyi 24.6 m ilj. eli 0.5 %, nousten 35. m ilj. markkaan. Matkustajien kuljetuksesta saadut tulot vähenivät 20.4 m ilj. eli 40.8 %, 29.9 m ilj. markkaan ja aikarahtuus- maksut lisääntyivät 2.o m ilj. eli 7.2 %, 77.7 m ilj. markkaan. En granskning av de olika inkomstpos- terna ger vid handen att förutom godsfrakternia tidsbefraktningsaivgifterna och bogserings- och bärgningsavgif terna ökades, medan övriga intakter minskades. Den största inkomstposten, godsfrakter, ökades med 24.e m ilj. t ili 35. m ilj. eller med 0.5 %. Inkomsten av passa- gerarbefordran nedgick med 20.4 m ilj. t ili 29.9 m ilj. eller med 40.8 %, medan tidsbefraktningsavgifterna ökades med 2. o m ilj. t ili 77.7 m ilj. eller med 7.2 %. B r u t t o r a h t i e n ja k a a n t u m in e n a lu s te n la a d u n m u k a a n e rila is e s s a m e r iliik e n te e s s ä v B r u t t o f r a k t e r n a s f ö r d e l n i n g e n lig t f a r t y g e n s a r t o c h p ä o lik a s jö f a r t s k a te - g o r ie r d r K o n e e lla k u lk e v a t a lu k s e t M a s k in d r iv n a f a r t y g m i lj. m k % P u rje a lu k s e t S egelfartyg m i l j. m k % P r o o m u t P r ä m a r m i lj. m k % Y h te e n s ä S u m m a m i lj. m k % Suomen satumain välillä Mellan finska hamnar loo.o Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet loo.o 0.3 O.o O. i O.o 84.5 loo.o Ulkomaan satumain välillä Mellan utländska hamnar loo.o Yhteensä Sum m a loo.o

27 27 Erilaista liikennettä harjoittavien alusten kesken tulot jakaantuivat siten, että 96.o milj. saatiin kotimaisesta liikenteestä, 84.5 milj. Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä sekä milj. pelkästään ulkomaisten satamien välisestä liikenteestä. V. 939 kertyi rahtitu- loja kotimaisesta liikenteestä 03.o milj., Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä milj. ja pelkästään ulkomaisesta liikenteestä milj.. Tulot siis vähenivät ensimmäisessä ryhmässä 7.o milj. eli 6.s % ja toisessa ryhmässä 68.o milj. eli 7.8 % ja lisääntyivät kolmannessa ryhmässä 9.8 milj. eli 44.o %. Rahtien jakaantumisessa erilaisten alusten kesken tapahtui siirtymistä koneella kulkevien aluksien hyväksi purjealusten ja proomujen kustannuksella. Koneella kulkevat alukset ovat saaneet enimmät rahtitulonsa eli 54.3 % Suomen ja ulkomaan satamain välisestä liikenteestä, kun taas suurin osa purjealuksien rahti- tuloistla eli 90.8 % saatiin ulkomaan satamain välisestä liikenteestä. Pá olika sjofartskategorier fórdelade sig intákterna sá att 96.o milj. belopte sig pá inrikes fart, 84.5 milj. pá fart mellan Finland och utlandet samt milj. pá fart enbart mellan utlándska orter. Ár 939 belopte sig fraktinkoms- terna frán inrikes fart till 03.o milj., frán fart mellan Finland och utlandet till milj. och frán enbart utrikes fart till milj.. En minskning om 7.o milj. eller 6.8 % visade sig sá- ledes inom den forstnámnda och en minskning om 68.6 milj. eller 7.8 % inom den andra fartkategorien..inom den tredje kategorien okades fraktinkomsterna med 9.8 milj. eller 44.0 %. Betráffande fordelningen av frakterna pá olika slag av fartyg intráffade en forskjutning till formán for de maskindrivna fartygen pá bekostnad av segelfartygen och prámarna. Med avseende á fartens art hade de maskindrivna fartygen de storsta fraktinkomsterna frán fart mellan Finland och utlandet eller 54.3 %, medan overvágande delen av segelfartygens fraktintákter eller 90.8 % hánforde sig till fart mellan frámmande hamnar. V u o s i Á r B r u t to r a h lie n ja k a a n tu m in e n e rila is e n m e riliik e n te e n osalle vv B r u tto fr a k te r n a s fö r d e ln in g p ä o lik a slag av f a r t ä re n K o tim a in e n liik e n n e In r ik e s f a r t S u o m e n ja u lk o m a a n v ä lillä M e lla n F in la n d och u tlandet U lk o m a a n s a ta m a in v ä lillä M e lla n u tlä n d s k a h a m n a r Y h te e n s ä S u m m a m i l j. m k % m i l j. m k % m i l j. m k % m i l j. m k % loo.o o o loo.o loo.o loo.o loo.o O loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o

28 28 Seuraava taulukko osoittaa, miten kauppalaivaston alusten bruttorahdit jakaantuivat Suomen ja muiden maiden välisille matkoille. I följande tabell lämnas uppgifter om bruttofrakternas fördelning pä resor mellan Finland och särskilda främmande länder. B r u t t o r a h t i e n ja k a a n t u m in e n e r i m a id e n o s a lle S u o m e n j a u lk o m a id e n v ä lis e s s ä liik e n te e s s ä v u o s in a F ö r d e ln in g e n a v b r u t t o f r a k t e r n a f r ä n t r a f i k e n m e lla n F i n l a n d o c h s ä r s k ild a f r ä m m a n d e lä n d e r ä r e n % 000 % 000 % 000 % 000 o / /o Ruotsi Sverige l) Viro Estland... 2: Tanska Danmark ; Saksa Tyskland Puola Poleu Danzig Venäjä Ryssland Iso Britannia Storbritannden Alankomaat Nederländerna Belgia Belgien Ranska Frankrike i Espanja Spanien Italia Italien Yhdysvallat Förenta Staterna Muut maat Övriga länder ) Yhteensä Summa o o o o o E ri maille jakaantuivat rahtitulot vallan toisella tavalla kuin vuonna 939. Suomen ja Saksan, Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Yhdysvaltain välisen liikenteen rahtimäärät lisääntyivät huomattavasti. Samoin lisääntyivät Suomen ja Tanskan välisen liikenteen rahtimäärät. Ison Britannian Fraktbeloppet fördelade sig pä de olika länderna helt annorlunda än är 939. Fraktbeloppen frän trafiken mellan Finland och Tyskland, Finland och Sverige samt Finland och Förenta Staterna företedde en ökning. Likasä ökades fra ktinkomsterna frän trafiken pä Danmark i l) Tästä oli bruttorahtia Englantiin, mutta lasti purettiin Ruotsissa.,, ,, U. S. A.n,,,,,, Ranskaan (Vertaa muist. siv. 58) ) Därav i frakt för last destinierad t-ill England, men lossad i Sverige.,, ,, i,,,, U. S. A.,,,,,, i,, Erankrike,,,,,, (Jmfr. anm. sid. 58) 2) Tästä oli bruttorahtia Englaatiin, mutta lasti puretti Ruotsissa. (Vertaa muist, siv. 58) 2) Därav i frakt för last destinerad tili England, men lossad i Sverige. (Jmfr. anm. sid. 58)

29 29 osalta tapahtui erittäin suuri väheneminen ja huomattavasti vähenivät myös Alankomaihin, Belgiaan ja Ranskaan kulkevasta liikenteestä saadut rabtitulot. Nämä muutokset ovat tietenkin sodan aiheuttamia. Länsirintaman luhistuttua lakkasi liikenne Ranskaan, Belgiaan ja Alankomaihin, kun taas sulku suuresti ra jo itti liikennettä Englantiin. Myöhemmin alkoi liikenne Alankomaihin uudelleen joskin varsin rajoitetussa mitassa. nämnvärdare grad. Fraktinkomsterna frän trafiken pä Storbritannien visade en mycket stor minskning och frän trafiken pä Nederländema, Belgien och Frankrike minskades fraktinkomsterna även avsevärt. Dessa förändringar föranleddes av kriget. E fter sammanbrottet pä västfronten upphörde trafiken säväl pä Frankrike, Belgien eom Nederländerna, medan spärren i hög grad inskränkte trafiken pä England. Señare äterupptogs trafiken pä Nederländerna om ocksä i rä tt begränsad omfattning. K a u p p a la iv a s t o n m ie h is tö v B e m a n n in g e n p ä h a n d e ls f lo t t a n a r K o n e e lla k u lk e v a t alukset P urjealukset P room ut Yhteensä M a s k in d riv n a f a r t y g S e g e lfa rty g F r i m a r S u m m a Päälliköitä Befälhavare Peränneinä Styrmän Radiosähköttäjiä Radiotelegrafister Muuta kansimiehistöä Annan däckspersonal Konemestareita Maskinmästare Lämmittäjiä ja muuta konehenkilökuntaa Eldare och annan maskinpersonal Muuta henkilökuntaa Övrig personal: miehiä manlig _ 525 naisia kvinnlig Yhteensä Summa Vuonna Ä r

30 30 Vuonna Är Miehistön luku väheni 2 44 eli 8.9 % edellisen vuoden määrästä. Päällikköjen ryhmään on luettu sekä tutkinnonsuorittaneet päälliköt että sellaiset päälliköt, jotka eivät ole suorittaneet tutkintoa. Proomujen päälliköt on luettu kansimiehistön ryhmään, johon niiden asiallisesti on katsottava kuuluvan. Miehistö jakaantui erilaista liikennettä harjoittavien alusten kesken siten, että henkeä, siitä 397 proomumiehiä, toimi kotimaan satamien välillä kulkeneissa aluksissa, 538 henkeä Suomen ja ulkomaan välillä kulkeneissa aluksissa ja 000 henkeä yksinomaan ulkomaan satamain välillä liikennöineissä aluksissa. Purjehdusajan pituudesta saadaan tietoja taulusta n:o 9. Kotimaan satamain välillä liikennöineistä aluksista oli 4 koneella kulkevaa alusta, vetomäärältään yhteensä 92 nettorekisteritonnia ollut liikenteessä koko vuoden. Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä olevasta koneella kulkevasta (tonnistosta oli 88 alusta, vetomäärältään 2078 nettotonnia eli 50.3 % tonnistosta ollut liikenteessä koko vuoden. Yksinomaan ulkomaan satamain välillä liikennöineistä koneella kulkevista ja purjealuksista oli 23 koneella kulkevaa alusta, vetomäärältään nettotonnia ja 2 purjealusta, vetomäärältään nettotonnia, ollut li i kenteessä koko vuoden. Helsingissä, merenkulkuhallituksen tilastoja rekisteritoimistossa marraskuussa 94. Manskapsnumerären minskades med 2 44 eller 8.9 % jämfört med föregäende är. T ill gruppen befälhavare bar hänförts säväl examinerat som oexaminerat befäl. Befälhävarna ä prämarna ha ansetts likställda med övrig däckspersonal och hänförts tili nämnda grupp. Med avseende ä olika slag av fart fördelade sig manskapet sälunda att personer tjänstgjorde ä fartyg i fart mellan finska hamnar, därav 397 präarlar, 538 personer ä fartyg, som gätt mellan Finland och utlandet, samt 000 ä fartyg, som enbart trafikerat utländska hamnar. Angäende seglationstidens längd redogö- res i tabellbilagan 9. Av det tonnage, som värit insatt i trafik mellan finska hamnar, ha 4 maskindrivna fartyg om 92 netto ton värit i gäng äret om. Av det maskindrivna tonnage, som gätt mellan Finland och utlandet, har 88 fartyg om nettoton eller 50.3 % av tonnaget värit i gäng äret runt. Av de maskindrivna fartyg och segelfartyg, som trafikerat enbart utländska hamnar, ha 23 maskindrivna fartyg om nettoton och 2 segelfartyg om nettoton värit i trafik äret runt. Helsingfors, a sjöfartsstyrelsens statistiska och registerhyrä, i november 94. H arry Allenius. I i s a k k i L a a t i.

31 R é s u m é. La marine marchande de la Finlande, qui comprend des navires d un jaugeage de 9 tonneaux nets au moins, employés pour le transport de marchandises ou de passagers, se composait à la fin de l année 940 du nombre suivant : v, Tonneaux Nombre bruta Vapeurs Navires à moteur Voiliers avec machine auxiliaire Voiliers Chalands Total Au cours de l année la marine marchande a subi les changements suivants: D im i n u t i o n : Nombre Tonneaux bruta Navires péris vendus à l étranger Navires condamnés ou démolis Par reconstruction ou rejaugege 330 Par changement de l espèce du navire Autre cause A c c ro is s e m e n t: Par nouvelle construction Total Nombre Tonneaux brute en Finlande Par construction en étranger Acquis de l étranger Par reconstruction ou rejaugeage Par changement de l espèce du navire Total La marine marchande se répartissait par l âge comme il suit: T o n n e a u x b ru ts ans % tu-delsus % Vapeurs î Navires à moteur Voiliers avec machine auxiliaire Voiliers c Chalands Total Par rapport aux lieux d origine, les navires de la flotte marchande, comptés par tonneaux, étaient poiur 86.3 % originaires des villes. La position des flottes marchandes de divers endroits, (de divers lieux d origine), rangées d après leur grandeur (leur tonnage), les chalands décomptés, était suivante : Helsinki avait pour sa part 35.9 % du jaugage de toute la flotte marchande du pays excepté les chalands. Mariehamn 7.o %, Kulosaari.7 %, Turku 9.7 %, Uusikaupunki 3.8 %, Pori 3.4 %, Loviisa 3.2 %, Vaasa 2.4 % et Rauma 2.i %. Par rapport au tonnage la marine marchande se répartissait comme suit:, T o n n e a u x b ru te Navires de 9999 tonneaux bruts Navires de tonneaux bruts Navires de tonneaux bruts et au dessus Total

32 32 Le tonnage moyen des vapeurs en fer et en acier était de 79, des navires à moteur de 388, des navires avec machine auxiliaire de 399 et des navires à voiles de 2 40 tonneaux bruts. Les notices sur la valeur des navires de la marine marchande, leurs courses, leurs frets bruts et leurs équipages se fondent sur les informations, que les armateurs sont obligés de donner chaque année. Selon ces informations la valeur de la flotte marchande était, à la fin de l année, de marcs finnois, laquelle somme, répartie sur les divers groupes de navires, se divisait comme suit: V a l e u r, m a r c Navires à force motrice V oiliers Chalands La valeur des navires exerçant la navigation entre la Finlande et les ports étrangers était de 72.2 % de la valeur de toute la flotte, entre les ports finlandais 8.o %, et exclusivement entre les ports étrangers 3.8 %. La valeur moyenne des divers genres de navires était par chaque tonneau brut suivante: V a le u r m a rc s Navires à force motrice V oiliers Chalands Au cours de l année navires comprenant 4546 tonneaux nets étaient en service, tandis que 353 navires comprenant tonneaux nets étaient désarmés. 29 navires étant en service et comprenant tonneaux nets exerçaient la navigation internationale et 25 navires de tonneaux nets, la navigation intérieure. Les équipages comprenaient 970 personnes, dont 636 femmes. Les frets bruts de la marine marchande finlandaise se montaient, en 940, à marc finnois (voir table 7). De cette somme sont 96.0 millions de marcs obtenus en navigation entre les ports finlandais, 84. o millions de marcs en navigation entre la Finlande et l étranger et million de marcs entre les ports étrangers. Les frets bruts se répartissait sur les catégories de recettes suivantes: Transports de marchandises Passagers "Remorquage et sauvetage Transports postaux Time charter Les frets bruts en navigation internationale sont particulièrement obtenus des pays suivants: de il Allemagne % de la Suède o du Danemark de la Grande-Bretagne... de la Belgique de la France Autres

33 M e re n k u lk u v a. TAULUSTO TABELLER TABLEAUX

34 2 3 Taulu. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suu- Tab.. Handelsîlottans fartyg «m 9 nettoregister- T a b l.. N a v ir e s d e l a m a r in e m a r c h a n d e fin la n d a is e ja u g e a n t 9 Höyryalukset Ängfartyg Järn och stäl F e r e t a c ie r j Luku Antal nia T on n e a u x b r u ts V a p e u r s Puu Trä Moottorialukset Motorfartyg N a v i r e s à m o te u r Järn och stäl F e r e t a c ie r Puu---- Trä B o ù Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s a v e c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stäl F e r e t a c ie r Puu Trä Luku Antal * nia T on n e a u x b r u ts T on n e a u x n e ts Luku Antal nia T o nneaux b r u ts T on n e a u x n e ts Luku Antal \ nia T on n e a u x b r u ts Luku Antal nia T on n e a u x b r u ts Luku Antal nia T on n e a u x b r u ts V u o d e n a lu s s a V id ä re ts b ö r j a n A u d é b u t d e V a n n é e ruiset ja suuremmat alukset vuoden 940 alussa ja lopussa, ton och däröver vid början och slutet av är 940. to nneaux nets et au-dessus a u début et à la fin de l année 940. Purjealukset Segelfartyg V o i lie r s Järn och stäl F e r e t a c ie r I Luku Antal I nia T o n n e a u x b ru ts T on n e a u x nets ' Luku Antal I Puu ; Trä nia Luku Antal N om bre j Järn och stäl F e r e t a c ie r nia ' T o n n e a u x b ru ts Proomut Pràmar C h a la n d s Luku Antal Puu Trä nia T on n e a u x b ru ts i T on n e a u x n e ts Luku Antal Järn och stäl F e r et a c ie r nia T on n e a u x b ru ts Luku Antal Yhteensä Summa T o t a l Puu Trä nia T on n e a u x b r u ts j T o n n e a u x nets ; Rauta, teräs ja puu Järn, stäl och trä F e r, a c ie r e t b o is Luku Antal nia T on n e a u x b r u ts T on n e a u x n e ts V ä h e n n y s : M i n s k n i n g : 2 haaksirikkoutuneita genom förolyckande p é r is 3 ulkomaille myytyjä genom övergäng tili utlandet n a - v ir e s v e n d u s à l é tra n g e r hylyksi tuomittuja tai poistet tu ja genom kondemnering eller slopning c o n d a m n é s o u d é m o lis uudestaan rakennettuja tai mitattuja genom förbyggnad eller ommätning p a r re c o n s tr u c tio n o u re ja u g e a g e , 23 6 muista syistä poistettuja av annan orsak avförda a u t r e c a u s e lajin muutos ändring av art p a r c h a n g e m e n t de l espèce d u n a v i r e Y h te e n s ä S u m m a T o t a l G L is ä y s : ö k n i n g : A c c ro is s e m e n t: 9 kotimaassa rakennettuja genom nybyggnad inom riket p a r n o u v e lle c o n s tru c tio n en F i n l a n d e... 0 ulkomailla rakennettuja genom nybyggnad à utrikes ort p a r c o n s tr u c tio n e n é tra n g e r ulkomailta ostettuja genom förvärv fràn utlandet a c q u is de l é tra n g e r uudestaan rakennettuja tai mitattuja genom förbyggnad eller ommätning p a r re c o n s tr u c tio n o u re ja u g e a g e.. 3 lajin muutos ändring av art p a r c h a n g e m e n t d e l espèce d u n a v i r e _ G _ ' Y h te e n s ä S u m m a T o t a l V u o d e n lo p u s s a V id ä re ts s lu t A l a f i n de l a n n é e

35 4 5 Taulu 2. Kauppalaivastoon kuuluvien 9 nettorekisteritonnin suuruisten ja suu- rempien aluksien luku ja vetomäärä, jaettuina kotipaikan mukaan vuoden 940 lopussa. Tab. 2. Antalet och dräktigheten av handelsflottan tillhöriga fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, îôrdelade eîter hemort vid 940 ärs slut. T a b l. 2. N a v ire s de la m a rin e m archande fin la n d a is e jau g ea n t 9 to nneau x nets et au -dessus, classés p a r lie u d 'o rig in e à la fin de l année 940. Aluksien kotipaikka Fartygens hemort L ie u d 'o ri< jin e des n a v ire s Höyryalukset Angfartyg Järn och stâl F e r et a c ie r Luku Antal i nia, T on n e a u x b r u is V a p e u r s Puu Trä Moottorialuksefc Motorfartyg Järn och stál F e r et a c ie r N a v ir e s à m o te u r Puu Trä Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s a v e c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stâl F e r et a c ie r Puu Trä T onneaux n e ts Luku Antal I I nia T o nneaux b r u ts j j Luku Antal I \ nia T o nneaux b r u ts T on n e a u x n e ts Luku Antal I nia T o nneaux b r u ts I T on n e a u x n e ts Luku Antal I \ nia :T o nneaux b r u ts T on n e a u x n e ts Luku Antal I N om bre nia Tonneaux b r u is,! Purjealukset Segelfartyg V o i lie r s Järn och stál F e r et a c ie r Luku Antal I nia T o n n e a u x b r u is Luku Antal I \ Puu Trä nia Järn och stál F 'e r e t a c ie r Luku Antal I nia T o n n e a u x b ru ts Eroomut Pràmar C h a la n d s Luku Antal [ \ Puu Trä B o is nia T o n n e a u x b ru ts Järn och stál F 'e r e t a c ie r Luku Antal i nia I Yhteensä Summa T o t a l Luku Antal Puu Trä nia Rauta, teräs ja puu Järn, stál och trä F e r, a c ie r e t b o is Luku Antal nia 2 ^ Uudenmaan lääni. Nylands Iän Helsingin rekisterialue Helsingfors registeromräde H e l s i n k i H e l s i n g f o r s Brändö villastad Kulosaaren huvilakaup _ Helsingin mlk. Helsinge lk Sibbo Sipoo _ - _ Kyrkslätt Kirkkonummi Loviisan rekisterialue Lovisa registeromräde L o v is a L o v ii s a Pernä Pernaja Ruotsinpyhtää Strömfors ] 2 Porvoon rekisterialue Borgä registeromräde B o r g ä P o r v o o lk. mlk _ Tammisaaren rekisterialue Ekenäs registeromräde E k e n ä s T a m m i s a a r i Po jo Pohja S Snappertuna Tenala Tenhola Hangon rekisterialue Hangö registeromräde H a n g ö H a n k o Turun ja P orin lääni. Abo och Björneborgs iän _ S Turun rekisterialue Abo registeromräde Turku A b o Salon kaupp. Salo köp Rymättylä R im ito Nagu Nauvo Korpo Korppoo

36 6 7 T a u lu 2. (Jatk.) T a b. 2. (Forts.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort L ie u d 'o rig in e des n a v ire s Höyryalukset Angfartyg V a p e u r s Järn och stál F e r et a c ie r Luku Antal nia T on n e a u x b r u ts Puu Trä Moottorialukset Motorfartyg N a v i r e s à m o te u r Järn och stäl F e r et a c ie r Puu Trä B o is Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s a v e c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stäl F e r e t a c ie r Puu Trä Luku Antal nia Luku Antal \ nia T on n e a u x b r u ts Luku Antal nia j T on n e a u x b r u ts Luku Antal l Nombre nia T o nneaux b r u ts Luku Antal I I nia T on n e a u x b r u ts I Ton n e a u x nets \ Houtskär Houtskari Aura Piikkiö Pikis... _ 32 Pargas Parainen Kimito Kemiö Dragsfjärd Perniö Bjämä Särkisalo Finby Halikko Angelniemi... - _ Hitis H iittin e n Purjealukset Segelfartyg Proomut Pràmar Yhteensä Summa V o ilie r s C h a la n d s T o ta l Järn och stäl F e r et a c ie r Luku Antal j N om bre \ nia Brutto ton Tonneaux b r u ts Tonneaux n e ts Luku Antal j Puu Trä nia Brutto ton Tonneaux b r u ts Tonneaux n e ts Järn och stál F e r et a c ie r Luku A ntal] nia Brutto ton Tonneaux b r u ts T o nneaux nets Luku Antal I Puu B o is Trä : nia Tonneaux b r u ts T o nneaux n e ts Järn och stâl F e r e t a c ie r!luku Antal nia Tonneaux b r u ts T o nneaux n e ts Luku Antal 2 Puu Trä B o is nia Tonneaux b r u ts T o nneaux n e ts Rauta, teräs ja puu Järn, stäl och trä F e r, a c ie r e t b o is _ Luku Antal 38 2 nia Tonneaux b r u ts T o nneaux n e ts _ _ _ _ _ N a a n t a lin re k is te r ia lu e N & d e n d a ls re g is te ro m r& d e N a a n t a l i N à d e n d a l U u d e n k a u p u n g in r e k is t e r ia lu e N y s ta d s re g is te ro m r& d e U u s i k a u p u n k i N y s t a d Kustavi Gustavs _ Pyhäranta _. _ I n iö... _ _ _ R a u m a n re k is te ria lu e R a u m o re g istero m r& d e R a u m a R a u m o mlk. lk _ Eura _ _ _ - - ' P o r in r e k is t e r ia lu e B jö rn e b o rg s re g is te ro m r& d e P o r i B jö r n e b o r g mlk. lk _ M erikarvia Hämeenkyrö Tavastkyrö x) * Landskapet Äland. Ahvenanmaan maakunta M a rie h a m n s reg isterom r& de M a a ria n h a m in a n re k is te ria lu e M a rie h a m n M a a r ia n h a m in a _ Finström Geta l) Kuuluu Tampereen rekisterialueeseen. Räknas tili Tammerfors registeromráde.

37 T a u lu 2. (Jatk.) T a b 2 - (Forts-) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort L ie u d 'o r ig in e des n a v ire s Höyryalukset Angfartyg Järn och stál F e r et a c ie r Luku Antal I J nia Ton n e a u x b r u ts V a p e u r s Puu Trä B o is Moottorialukset Motorfartyg N a v i r e s à m o te u r Järn och stàl F e r et a c ie r Puu Trä B o is Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s ave c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stàl F e r et a c ie r Puu Trä B o is T o n n e a u x nets \ Luku Antal j nia Tonn e a u x b ru ts Luku Antal I nia Tonn e a u x n e ts Luku Antal I nia Tonn e a u x b r u ts Luku Antal \ nia Ton n e a u x b r u ts Luku Antal nia T onneaux b r u ts Purjealukset Segelfartyg V o i lie r s Järn och stál F e r et a c ie r I Luku Antal I I nia T onneaux b r u ts : Tonn e a u x n e ts Luku Antal Puu Trä nia Tonneaux b r u ts Järn och stàl F e r et a c ie r Luku Antal nia Proomut Pràmar C h a la n d s Luku Antal Puu Trä nia Luku Antal Järn och stál F e r et a c ie r nia Tonneaux b r u ts Yhteensä Summa T o t a l Luku Antal Puu Trä B o is nia Tonn e a u x b r u ts j Rauta, teräs ja puu Järn, stal och trä F e r, a c ie r et b o is Saltvik _ Jomala _ Lemland... _. * _ - _ b l 65 Föglö bb 66 KÖkar _ bb 67 Vàrdo... _ _ Kum linge... _ 5 32 _ Brändö... _ Sottunga _ Luku Antal j nia Tonn e a u x b r u ts Tonn e a u x n e ts 7 Häm een lääni. Tavastehus Iän T a m p e re e n re k is te r ia lu e T a m m e rfo rs reg is te ro m rä d e T a m p e r e T a m m e r fo r s Nokian kaupp. Nokia köp Ruovesi Vilppula Mänttä Kuru Teisko Längelmäki H ä m e e n lin n a n re k is te ria lu e T a v a s te h u s re g is te ro m rä d e H ä m e e n lin n a T a v a s te h u s Valkeakosken kaupp. Valkeakoski köp Hauho Tuulos b 86 Janakkala Pälkäne Luopioinen _ Viiala L a h d e n r e k is t e r ia lu e L a h t i re g is te ro m rä d e L a h t i Hollola _ Asikkala... _ - -. _ Padasjoki.... _ Kuhmoinen b 96 Säynätsalo J) _ Korpilahti*) Jämsänkoski *) *) Kuuluu Jyväskylän rekisterialueeseen. Räknas tili Jyväskylä registeromräde. Merenkulku v a.

38 Taulu 2. ( J a t k ). Tab. 2. (F o r ts.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort L ie u d o rig in e des n a v ire s Höyryalukset Ángfartyg V a p e u r s Järn och stál F e r et a c ie r Luku Antal nia Puu Trä B o is 0 Moottorialukset Motorfartyg N a v i r e s à m o te u r Järn och stál F e r et a c ie r Puu Trä B o is Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s a ve c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stál F e r e t a c ie r Puu Trä B o is! T o n n e a u x nets Luku Antal ; nia Luku Antal I nia T o n n e a u x nets \ Luku Antal nia Luku Antal I nia T onneaux b r u ts Luku Antal I nia Purjealukset Segelfartyg V o i lie r s Järn och stál F e r e t a c ie r j Luku Antal I j nia T o n n e a u x b r u is Luku Antal Puu Trä nia T on n e a u x b r u ts Järn och stál F e r e t a c ie r Luku Antal nia Proomut Prâmar C h a la n d s Luku Antal Puu Trä nia T on n e a u x b r u ts Järn och stál F e r e t a c ie r Luku Antal nia T on n e a u x b r u ts Yhteensä Summa T o t a l Luku Antal Puu B o i c Trä nia Rauta, teräs ja puu Järn, stál och trä F e r, a c ie r et b o is Viipurin lääni. Viborgs iän V i ip u r i n r e k is t e r ia lu e V ib o rg s re g is te ro m r& d e _ V i i p u r i V i b o r g _ _ Koiviston kaupp.koivisto köp. mlk. lk Luku Antal nia 03 H a m in a n r e k is t e r ia lu e F re d rik s h a m n s reg istero m r& d e H a m in a F r e d r i k s h a m n... _ - _ V iro la h ti Vehkalahti _ K o t k a n r e k is t e r ia lu e K o tk a re g istero m r& d e _ K o t k a ! Pyhtää Pyttis Kymi L a p p e e n r a n n a n r e k is te r ia lu e V illm a n s tra n d s reg istero m r& d e L a p p e e n r a n ta V i llm a n s t r a n d 3! Lauritsalan kaupp. Lauritsala i köp Lappee Taipalsaari _ l i b 6 Savitaipale Joutseno M ik k e lin lääni. St. Michels iän S a v o n lin n a n r e k is t e r ia lu e N y s lo tts re g is te ro m r& d e S a v o n lin n a N y s l o t t Kangaslampi Sulkava Sääminki Punkaharju Savonranta Enonkoski Heinävesi M i k k e l in r e k is t e r ia lu e S t. M ic h e ls r e g is te ro m rä d e M i k k e l i S L M i c h e l mlk. lk Kangasniemi G

39 T a u l u 2. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort L ie u d 'o rig in e des n a v ire s Höyryalukset Ángfartyg V a p e u r s Järn och stäl F e r et a c ie r Luku Antal I nia Tonneaux b r u ts Puu Trä Moottorialukset Motorfartyg N a v ir e s à m o te u r Järn och stäl F e r et a c ie r Puu Trä Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s a ve c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stäl F e r e t a c ie r Puu Trä Luku Antal I \ nia Tonneaux b r u ts Luku Antal! \ nia Tonneaux b r u ts! l Luku Antal I nia T on n e a u x b r u ts Luku Antal I \ nia T on n e a u x b r u ts Luku Antal I nia Purjeíilukset Segelfartyg V o i lie r s Järn och stâl F e r et a c ie r I Luku Antal nia T o nneaux b r u t s Luku Antal Puu Trä B o i nia T o nneaux b r u ts Järn och stàl F e r e t a c ie r Luku Antal nia T o nneaux b r u ts Proomut Prâmar C h a la n d s Luku Antal Puu Trä B o is nia T o nneaux b r u ts Järn och stäl F e r et a c ie r Luku Antal nia T o n n e a u x b r u h Yhteensä Summa T o t a l Luku Antal Puu Trä nia T on n e a u x b r u ti Rauta, teräs ja puu Järn, stäl och trä F e r, a c ie r et b o is d Ristiina A n tto la Hirvensalmi... 3b Juva Haukivuori Luku Antal T a b. 2. (Forts.) nia T o nneaux b r u t, T on n e a u x n e ts H e i n o l a n r e k is te r ia lu e H e i n o l a re g is te ro m rà d e H e i n o l a y Mäntyharj u Kuopion lääni. Kuopio iän K u o p io n r e k is te r ia lu e - K u o p io re g is te ro m rä d e K u o p i o b mlk. lk Pielavesi... i _ Tuusniemi _ Riistavesi _ Vehmersalmi K a rttu la Maaninka Rautalampi Leppävirta J52 Suonenjoki Muuruvesi Juankoski Iis a lm e n re k is te ria lu e Iis a lm i registerom räde I i s a l m i mlk. Jk I SÄ J o e n s u u n r e k is te r ia lu e J o e n s u u r e g is te ro m rä d e J o e n s u u Nurmeksen kaupp. Nurmes _ köp Lieksan kaupp. Lieksa köp ;62 62 Eno Pielisensuu ,64 64

40 T a u l u 2. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort L ie u d 'o ri< jin e des n a v ire s Höyryalukset Angfartyg V a p e u r s Järn och stál F e r et a c ie r Luku Antal nia Puu Trä B o is 4 5 Moottorialukset Motorfartyg N a v ir e s à m o te u r Järn och stál F e r et a c ie r Puu Trä Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s a v e c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stál F e r e t a c ie r Puu Trä Luku Antal nia Luku Antal nia Luku Antal nia I Luku Antal nia Luku Antal nia Purjealukset Segelfartyg V o i lie r s Järn och stál F e r e t a c ie r Luku Anta nia Tonneaux b r u ts T onneaux n e ts I Luku Antal Puu Trä nia Tonneaux b r u ts Ton n e a u x n e ts Järn och stál F e r e t a c ie r I Luku Antal nia T onneaux b r u ts Proomut Prämar C h a la n d s T o nneaux n e ts Luku Antal I Puu Trä B o is nia T onneaux b r u ts!! T onneaux nets j Järn och stäl F e r e t a c ie r Luku Antal I I nia T onneaux b r u ts [ Ton n e a u x nets \ Yhteensä Summa T o t a l Luku Antal! i Puu Trä B o is nia Tonneaux b r u ts T o nneaux n e ts T a b. 2. (Forts.) Rauta, teräs ja puu Järn, stäl och trä F e r, a c ie r et b o is n Vaasan lääni. Vasa Iän K r is t i in a n k. r e k is te r ia lu e K r is tin e s ta d s r e g is te ro m rä d e K r is t in e s t a d K r i s t i i n a n k a u p u n k i Sideby Siipyy Luku Antal j j nia Tonneaux b r u ts T onneaux n e ts 69 K a s k is t e n r e k is te r ia lu e K a s k ö r e g is te ro m rä d e K a s k o K a s k i n e n oco Korsnäs V a a s a n r e k is t e r ia lu e V a s a r e g is te ro m rä d e V a a s a V a s a _ C Malaks Maalahti Solv Sulva Kvevlaks Koivulahti ^ Replot Raippaluoto " l U u d e n k a a rle p y y n r e k is t e r ia lu e N y k a r le b y r e g is te ro m rä d e Vörä Vöyri P i e ta r s a a r e n r e k is t e r ia lu e J a k o b s ta d s r e g is te ro m rä d e J a k o b s ta d P i e t a r s a a r i K o k k o la n r e k is t e r ia lu e G a m la k a rle b y reg istero m räd e K o k k o l a G a n d a k a r l e b y Himanka J y v ä s k y lä n r e k is t e r ia lu e J y v ä s k y lä r e g is te ro m rä d e J y v ä s k y lä G mlk. lk Äänekosken kaupp. Äänekoski köp Suolahden kaupp. Suolahti köp Laukaa Lehtimäki Virrat Viitasaari

41 T a u l u 2. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort L ie u d 'o r ig in e des n a v ire s Höyryalukset Àngfartyg V a p e u r s Järn och stäl F e r et a c ie r Luku Antal \ nia T o n n e a u x b r u is Puu Trä 6 7 Moottorialukset Motorfartyg N a v i r e s à m o te u r Järn ooh stäl F e r et a c ie r Puu Irä Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s a v e c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stäl F e r e t a c ie r Puu Trä Luku Antal I nia Luku Antal I \ nia Luku Antal I nia Luku Antal I nia Luku Antal nia I 7 Purjealukset Segelfartyg V o i lie r s Järn och stäl F e r et a c ie r I Luku Antal nia Luku Antal Puu Trä nia Järn och stäl F e r e t a c ie r Luku Antal nia Proomut Prâmar C h a la n d s Luku Antal, ; T a b. 2. (Forts.) Puu Trä nia I Järn och stäl F e r et a c ie r Luku Antal nia Yhteensä Summa T o t a l Luku Antal Puu B o is Trä nia Rauta, teräs ja puu Järn, stäl och trä F e r, a c ie r e t b o is Oulun lääni. Uleàborgs Iän R a a h e n r e k is t e r ia lu e B ra h e s ta d s r e g is te ro m rà d e G R a a h e B r a h e s t a d Kalajoki o. 2 o02 Luku Antal nia Tonn e a u x b r u ts 98 O u lu n r e k is t e r ia lu e U le à b o rg s re g is te ro m rà d e O u lu T J le à b o r g Haukipudas li u K e m in r e k is t e r ia lu e K e m i re g is te ro m rà d e K e m i T o r n io n r e k is te r ia lu e T o r n e à r e g is te ro m rà d e Alatornio _ K a j a a n i n r e k is t e r ia lu e K a ja a n i re g is te ro m rà d e 207 K a j a a n i K a ik k ia a n I a l lt G ra n d to ta l Merenkulku v a. 3

42 Aluksien rakennuspaikka Fartygens byggnadsort L ie u de c o n s tru e tio n des n a v ire s Uudenmaan lääni. Taulu 3. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja suuremmat alukset, jaettuina rakennuspaikan mukaan vuoden 940 lopussa. Tab. 3. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade eîter byggnadsort vid 940 ärs slut. T a b l. 3. N a v ire s de la m a rin e m archande fin la n d a is e jau g ea n t 9 tonne- a u x nets et au -dessus, classés p a r lie u de construction à la fin de l année Höyryalukset Ängfartyg V a p e u r s Järn och stàl F e r e t a c ie r Luku Antal nia Puu Trä B o is 8 9 Moottorialukset Motorfartyg N a v i r e s à m o te u r Järn och stàl F e r et a c ie r Puu Trä Luku Antal, nia T o n n e a u x nets j Luku Antal nia Luku Antal nia Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s a v e c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stäl F e r e t a c ie r a 7 ^ S * 3 hi Puu Trä nia Luku Antal nia Purjealukset Segelfartyg V o i lie r s Järn och stàl F e r et a c ie r j Luku Antal nia Luku Antal Puu Trä B o is nia Luku Antal Järn och stàl F e r e t a c ie r nia Proomut Pràmar C h a la n d s ; Luku Antal j Puu Trä B o is nia! Järn och stàl F e r e t a c ie r Luku Antal j nia T o n n e a u x b r u is i Yhteensä Summa T o t a l Luku Antal I i! Puu Trä B o is nia T o n n e a u x bruts \ j ; T o n n e a u x nets ; Rauta, teräs ja puu Järn, stäl och trä F e r, a c ie r e t b o is Nylands Iän H e l s i n k i H e ls in g f o r s L o v is a L o v ii s a... - _ _ B o r g ä P o r v o o _ Sibbo Sipoo Pernä Pernaja _ Ruotsinpyhtää Strömfors ) Borgä lk. Porvoon m lk Tenala Tenhola _ _ Muut mlk. Övr. lk... ' " Luku Antal nia i Turun ja Porin lääni. Abo och Björneborgs Iän T u r k u Ä b o _ _ N a a n t a l i N ä d e n d a l a U u s i k a u p u n k i N y s t a d R a u m a R a u m o _ _ P o r i B jö r n e b o r y... r> _ i r> 7 Salon kaupp. Salo köp Nagu Nauvo _ Pargas Parainen Kimito Kemiö _ Halikko Luvia... _ _ Porin mlk. Björneborgs lk M erikarvia _ : 25 Hämeenkyrö TavastkyröJ) Muut mlk. Övr. lk... i i Landskapet Aland. Ahvenanmaan maakunta _ M a r ie h a m n M a a r i a n h a m i n a _ o Finström Geta _ _ Saltvik _ _ övr. lk. Muut mlk... " _ " " H ä m e e n lä ä n i. T a v a s te h u s Iä n T a m p e r e T a m m e r fo r s _ _ _ i L a h t i i *) Kuuluu Tampereen rekisterialueeseen. Räknas till Tammerfors registeromráde.

43 20 2 T a u l u 3. (Jatk.) Aluksien rakennuspaikka Fartygens byggnadsort L ie u de c o n s tru d io n ^ d e s n a v ire s Höyryalukset Angfartyg V a p e u r s Järn och stäl F e r e t a c ie r Luku Antal \ nia T onneaux b r u ts Puu Trä Moottorialukset Motorfartyg N a v i r e s ä m o te u r Järn och stäl F e r e t a c ie r Puu Trä Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i l i e r $ a v e c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stäl F e r e t a c ie r Puu Trä T o n n e a u x nets Luku Antal nia T on n e a u x b r u ts \ Ton n e a u x n e ts Luku Antal N om bre j nia Tonneaux b r u ts Ton n e a u x n e ts Luku Antal : \ nia T o nneaux bruts \. : Luku Antal I \ i nia T onneaux b r u ts Ton n e a u x n e ts Luku Antal \ nia Ton n e a u x b ru ts j Ton n e a u x nets \ S Nokian kaupp. Nokia köp Valkeakosken kaupp. Valkeakoski köp... - _ - _ 38 P irk ka la _ 39 Ylöjärvi _ 40 Ruovesi... 4 V ilppula _ 42 K u r u Teisko Tuulos Luopioinen _ 46 Sääksmäki Hollola _ 48 Asikkala Padasjoki Lammi Kuhmoinen Säynätsalo)... - _ 53 Jämsä _ - _ - _ 54 Jämsänkoski*) _ 55 Muut mlk. Övr. lk... " Purjealukset Segelfartyg Proomut Prámar Yhteensä Summa V o ilie r s C h a la n d s T o ta l Järn och stäl F e r e t a c ie r I Luku Antal Brutto tonnia T on n e a u x b r u ts! Tonneaux nets Luku Antal Puu Trä B o is Brutto tonnia Brutto ton T o nneaux b r u ts [T o nneaux n e ts Luku Antal j I Järn och stál F e r e t a c ie r nia T o nneaux b r u ts Ton n e a u x n e ts Luku Antal I Puu B o ù Trä nia T o nneaux b r u ts Ton n e a u x n e ts Järn och stál F e r e t a c ie r Luku Antal nia j Tonneaux b r u is ; Ton n e a u x n e ts Luku Antal i \ Puu Trä B o U nia,t onneaux b r u is Ton n e a u x n e ts Rauta, teräs ja puu Järn, stäl och trä F e r, a c ie r e t b o is Luku Antal j \ nia,tonneaux b r u ts, T onneaux n e ts _ _ _ _ _ _ _ T a b. 3. (Forts.) _ IL Viipurin lääni. Viborgs Iän H a m in a F r e d r i k s h a m n K o t k a L a p p e e n r a n ta V iu m a n s tra n d 6 Koiviston kaupp. Koivisto köp Lauritsalan kaupp. Lauritsala köp... _ 63 Viipurin mlk. Viborgs lk Säkkijärvi _ Johannes Koiviston mlk. Koivisto lk Kuolemajärvi... - _ - - _ Uusiklrkko _ Lavansaari V iro la h ti Vehkalahti Pyhtää Pyttis _ 73 Kymi Lappee ( - _ 75 Taipalsaari Joutseno... - _ Ruokolahti G _ _ _ _ x) Kuuluu Jyväskylän rekisterialueeseen. Räknas tili Jyväskylä registeromràde.

44 22 23 T a u l u 3. (Jatk.) Aluksien rakennuspaikka Fartygens byggnadsort L ie u de c o n s tru c tio n des n a v ire s - Höyryalukset Angfartyg V a p e u r s Järn och stäl F e r et a c ie r Luku Antal i \ nia! i T o nneaux bruts \ Puu Trä B o is Moottorialukset Motorfartyg N a v i r e s à m o te u r Järn och stäl F e r e t a c ie r Puu Trä Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s a v e c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stäl F e r e t a c ie r Puu Trä Luku - Antal I j nia i T o nneaux b r u ts Luku Antal I \ nia ] Tonneaux b r u ts. I Luku Antal I j \ nia T o nneaux b r u ts Luku Antal nia T on n e a u x b r u ts T on n e a u x n e ts Luku Antal nia T onneaux b r u ts Purjealukset Segelfartyg V o i lie r s Järn och stäl F e r et a c ie r Luku Antal nia T on n e a u x b r u ts ] Luku Antal Puu Trä B o is nia Luku Antal I Järn och stäl F e r e t a c ie r nia Proomut Prämar C h a la n d s T on n e a u x n e ts. Luku Antal Puu Trä ' nia Järn och stäl F e r et a c ie r Luku Antal j nia Yhteensä Summa T o t a l Luku Antal i Puu Trä B o is nia T a b. 3. (Forts. Rauta, teräs ja puu Järn, stäl och trä F e r, a c ie r e t b o is Luku Antal nia T on n e a u x b r u ts Mikkelin lääni. St. Michels Iän. 79 S a v o n lin n a N y s l o t t M i k k e l i S t, M i c h e l... 8 H e i n o la Sulkava Sääminki Enonkoski Joroinen Puumala Mikkelin mlk. St. Michels lk 88 Kangasniemi Ristiina Anttola... 9 Juva Muut mlk. Övr. lk _ _ _ _ _ Kuopion lääni. Kuopio Iän. 94 K u o p i o I i s a l m i J o e n s u u Nurmeksen kaupp. Nurmes köp Lieksan kaupp. Lieksa köp 99 Kuopion mlk. Kuopio l k., 00 Pielavesi... 0 Leppävirta Suonenjoki Pielisjärvi Kontiolahti Muut mlk. övr. lk ? _ _ _ _ _ Vaasan lääni. Vasa Iän. 07 K r is t in e s t a d K r is t i i n a n k a u p. 08 K a s k o K a s k i n e n V a a s a V a s a... 0 J a k o b s ta d P i e t a r s a a r i... K o k k o l a G a m la k a r le b y... 2 J y v ä s k y lä... 3 Äänekosken kaupp. Ääne koski köp... 4 Suolahden kaupp.suolahti köp 5 Sideby Siipyy... 6 Larsmo Luoto... 7 Himanka... 8 Laukaa... 9 Ätsäri Viitasaari... 2 Muut mlk. övr. lk _ _ _ _ _ _

45 T a u l u 3. (Jatk.) Aluksien rakennuspaikka Fartygens byggnadsort L ie u de c o n s tru c tio n des n a v ire s Höyryalukset Ängfartyg V a p e u r s Järn och stäl F e r e t a c ie r Luku Antal! nia Ton n e a u x b r u ts Puu Trä Moottorialukset Motorfartyg N a v i r e s d m o te u r Järn och stäl F e r e t a c ie r Puu Trä Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s a ve c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stäl F e r e t acier Puu Trä Luku Antal nia Luku Antal nia JNetto tonnia Luku Antal nia Luku Antal nia Ton n e a u x b r u is Luku Antal nia Ton n e a u x b r u is T on n e a u x n e ts Purjealukset Segelfartyg V o i lie r s Järn och stäl F e r et acier I Luku Antal nia T on n e a u x b r u t s i Luku Antal Puu Trä B o x s nia T on n e a u x b r u ts,! T o n n e a u x nets j Järn och stäl F e r e t a c ie r Luku Antal I \ nia Proomut Prämar C h a la n d s T o n n e a u x n è ts Luku Antal Puu - Trä B o is nia Ton n e a u x b r u ts Järn och stäl F e r e t a c ie r Luku Antal I [ nia Ton n e a u x b r u ts T o n n e a u x nets \ Yhteensä Summa T o t a l Luku Antal j Puu Trä Pois nia Ton n e a u x b r u ts Tonneaux n e ts T a b. 3. (Forts.) Rauta, teräs ja puu Järn, stäl och trä F e r, a c ie r et b o is O u lu n l ä ä n i. U le ä b o rg s Iä n R a a h e B r a h e s t a d O u l u X J le ä b o rg r g K e m i _ T o r n io T o r n e ä _ K a j a a n i K a la jo ki... - ~ Oulunsalo _ _ Haukipudas i l i Kemin mlk. Kemi Ik Alatornio A l a t o r n i o U lk o m a illa r a k e n n. B y g g d a ä u t rik e s o r t C o n s tru its ä V iiri ir a n g e r r Ruotsi Sverige Norja Norge Tanska Danmark o!37 38 Iso Britannia Storbritannien. H Alankomaat Nederländerna _ _ Belgia Belglen Saksa Tyskland _ _ Latvia Lettland Ranska Frankrike Viro- Estland Venäjä Ryssland ] YhdysvallatFörenta Staterna _ Luku Antal \ i nia R a k e n n u s p a ik k a tu n te m a to n B y g g n a d s o rte n o k ä n d L i e u de c o n s tru c tio n i n c o n n u K a ik k ia a n - I a l li - G r a n d to ta l S Merenkulku v a. 4

46 Taulu 4. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja suuremmat alukset, jaettuina vetomäärän ja iän mukaan vuoden 940 lopussa. Tab. 4. Händelsîlottans îartyg om 9 nettoregisterton och där- över, fördelade efter dräktighet och aider vid 940 ars slut. T a b l. 4. N a v ire s de la m a rin e m archande fin la n d a is e jau g ea n t 9 to nneau x nets et au-dessus, classés p a r tonnage et l âge des navires, à la fin de l année 949. Höyryalukset Àngfartyg V a p e u r s Järn och stál F e r e t a c ie r I Luku Antal nia T o n n e a u x b ru ts Puu Trä Moottorialukset Motorfartyg N a v i r e s à m o te u r Järn och stál F e r et a c ie r Puu Trä Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin V o i lie r s a v e c m a c h in e a u x i l i a i r e Järn och stál F e r et a c ie r Puu Trä B o ü ; T o n n e a u x nets \ Luku Antal N om bre \ nia Luku Antal nia T on n e a u x b r u is Netto ton Luku Antal! \ nia T o n n e a u x b ru ts Netto ton I Luku Antal I nia Luku Antal nia i T on n e a u x b r u ts l Purjealukset Segelfartyg V o i lie r s Järn och stál F e r et a c ie r Luku Antal nia Luku Antal Puu Trä B o is nia T o n n e a u x nets : Luku Antal : Järn och stäl F e r e t a c ie r Bruttotom.ia Proomut Pràmar C h a la n d s Luku Antal i Puu Trä B o is nia Järn och stál F e r e t a c ie r j Luku Antal, nia Yhteensä Summa T o t a l Luku Antal \ Puu Trä nia T o n n e a u x b ru ts T o n n e a u x nets \ Rauta, teräs ja puu Järn, stäl och trä F e r, a c ie r et b o is Luku Antal N om bre i nia S u u r u u s lu o k k a D r ä k t ig h e t s - g ru p p C a té g o rie de to n n a g e nia _ _ _ _ tí _ _ y _ _ U i i l Y h te e n s ä S u m m a T o t a l Ik ä A id e r  g e v. à r a n s _ » »» _ _ s»» i t í »» _ ' IV 26» C Y h te e n s ä S u m m a T o t a l

47 28 29 Taulu 5. Yleiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin brutto- rahteihin vuonna 940 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Tab. 5. Översikt av»handelsflottans värde och intjänta brutto- frakter är 940 enligt därom fran redare lämnade uppgifter. T ah i. 5. V aleu r des navires de la m arin e m archande fin lan d a is e et les bénéfices des frets bruts en selon les indications des arm ateurs. Aluksien kotipaikka Fartygens hemort L ie u d 'o r ig in e des n a v ire s Luku Antal nia Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar E n t r e le s p o r ls f in la n d a is V a l e u r des F r e t s b r u ts Luku Antal nia Tonneaux b r u ts Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet E n tre la F in la n d e et l'é tr a n g e r Netto ton V a l e u r des F r e t s b r u ts I Luku Antal nia T o n n e a u x b ru ts Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar E n tre le s p o rts é tra n g e rs Netto ton V a le u r des F r e ts b r u ts Luku Antal I I nia T o n n e a u x frruis Seisoneet Upplagda D é s a rm é s Netto ton V a l e u r des Luku Antal nia T o n n e a u x b ru ts Yhteensä Summa IS Uudenm aan lääni. Nylands Iän « H e ls in k i H e ls in g fo rs m lk. lk Brändö villastad K u lo saaren huvilakaup H uopalahti Hoplaks S ib bo S ip o o K y r k s lä tt K irk k o n u m m i L o v is a L o v iis a P e rn a P e r n a ja... ö R uotsinpyhtää Ström fors _ «95 00 B o rg ä P o rv o o lk. m lk E k e n ä s T a m m is a a r i P o jo P o h ja » IS S n a p p ertu n a H a n g ö H a n k o T e n ala T enhola Netto ton T o t a l Vàrde V a l e u r des F r e ts b r u ts i T u ru n ja P orin lääni. Abo och Björneborgs Iän T u r k u Ä b o S alon ka u p p. Salo k ö p R y m ä t t y lä R i m i t o N a g u N a u v o K o rp o K o rp p o o H o u ts k ä r H o u t s k a r i H O A u ra P iik k iö P ik i s _ Pargas Parainen K im it o K e m iö D ra g s fjä rd _ P e rn iö B jä rn a S ä rk is a lo F in b y H a lik k o A n g e ln ie m i H it is H iittin e n N a a n t a li N ä d e n d a l U u s ik a u p u n k i N y s t a d K u s ta v i G u s ta v s P y h ä ra n ta I n i ö R a u m a R a u n io m lk. l k _ «42 L u v ia E u ra _

48 30 3 T a u lu 5. (Jatk.) T a b. o. (Forts.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort L ie u d o r ig in e des n a v ire s Luku Antal. nia T on n e a u x b r u ts Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar E n t r e le s p o r ts f in la n d a is V a le u r des m k F r e ts b r u ts m k Luku Antal nia T o n n e a u x b r u is Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet E n t r e la F in la n d e et V itr a n g e r T on n e a u x n e is V a le u r des m k F r e ts b r u ts m k ä 6 7 ' P o r i B jö rn e b o rg m lk. lk... 2 ti M e r ik a r v ia Häm eenkyrö - Tavastkyrö) Luku Antal I nia Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar E n t r e les p o r ts é tra n g e rs I V a le u r des F r e ts b r u ts Luku Antal, nia T o n n e a u x b ru ts \ Seisoneet Upplagda D é s a rm é s i V a le u r des Luku Antal nia T o n n e a u x b r u is Yhteensä Summa T o t a l V a le u r des F r e ts b r u ts Landskapet Ä la n d. Ahvenanmaan m aakunta M a rie h a m n - M a a ria n h a m in a I lo F in s t r ö m G e t a S a lt v ik J o m a la L e m la n d F ö g lö K ö k a r V a rd ö K u rn ii n g e B rä n d ö « H äm een lä ä n i. Tavastehus Iän « T a m p e re T a m m e rfo rs Nokian kaupp. N okia köp R u o v e s i V il p p u la M ä n ttä K u r u T e is k o L ä n g e lm ä k i H ä m e e n lin n a T ava ste h u s V alkeakosken k a u p p. V a lk e a k o s k i k ö p _ 72-7 H a u h o... T u u lo s J a n a k k a la P ä lkä n e _ - 75 L u o p io in e n V iia la L a h t i H o llo la A s ik k a la P a d a s jo k i K u h m o in e n S ä y n ä ts a lo 2) K o r p ila h ti 2) J ä m s ä n k o s k i2) _ *) Kuuluu Tampereen rekisterialueeseen. Räknas tili Tammerfors registeromräde. 2) Kuuluu Jyväskylän rekisterialueeseen. Räknas tili Jyväskylä registeromräde _ _

49 32 33 T a u lu o. (Jatk.) T a b. 5. (Forts.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort L ie u d ori?ji.u a des n a v ire s Luku Antal _ nia T onneaux b r u is Suomen satumain välillä Hellan finska hamnar E n t r e ie s p o r ts f in la n d a is Netto ton V a le u r des F r e ts b r u ts Luku Antal N om bre \ nia l Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och ntlandet E n t r e la F in la n d e e t l é tra n g e r Netto ton V a le u r des i l F r e ts b r u ts 85 V iipurin lääni. Viborgs iän V i i p u r i V ib o r q _ K o iv is to n m lk. K o iv is to l k H a m in a F r e d r ik s h a m n V ir o la h t i V e h k a la h t i K o tk a P y h tä ä P y tt is K y m i L a p p e e n ra n ta V illm a n - s t r a n d «95 L a u r its a la n k a u p p. L a u - r its a la k ö p Lap p e e T a ip a ls a a r i S a v ita ip a le Jo u tse n o Luku Antal nia Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar E n tre le s p o r ts é tra n g e rs Netto ton V a l e u r des F r e ts b r u ts I Luku Antal I j nia T o n n e a u x b ru ts Seisoneet üpplagda D é s a r m é s V a le u r des Lu ku Antal J j nia T o n n e a u x b r u is Yhteensä Summa T o t a l V a l e u r des F r e ts b r u ts » _ » M ik k e lin lääni. St. Michels Iän S a v o n lin n a N y s l o t t K a n g a s la m p i S u lk a v a S ä ä m in k i P u n k a h a rju S a v o n ra nta E n o n k o s k i H e in ä v e s i M ik k e li S t. M ic h e l m lk. l k K a n g a s n ie m i R is tiin a A n t to la H irv e n s a lm i J u v a H a u k iv u o ri H e in o la M ä n ty h a rju... g ( , _ K uopion lääni. Kuopio Iän « K u o p io m lk. l k P ie la v e s i T u u s n ie m i V e h m e rsalm i K a r t t u la M a a n in k a » » 25 _ Merenkulku v a. 5

50 34 35 T a u lu 5. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort L ie u d o rtg in e des n a v ire s Luku A ntal ; B ruttotonnia! B ruttoton,t on n e a u x bruts J Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar E n t r e ie s p o r t s f in la n d a is Netto tonnia Netto ton V a l e u r des m k B rutto rahteja B rutto frakte r F r e ts b r u ts m k Luku A ntal B ruttotonnia \ Suomen ja ulkomaan vä lillä Mellan Finland och utlandet E n tre la F in la n d e e t l'é tr a n g e r Netto tonnia Netto ton V a l e u r des n a o ir e s m k B riitto ra h te ja B ru tto fra k te r F r e t s b r u ts m k R a u ta la m p i L e p p ä v irta S u o n e n jo k i M u u ru v e s i J u a n k o s k i I i s a l m i m lk. l k J o e n s u u N u rm e k s e n ka u p p. N u r- m ps k ö p * 36 Lieksan kau pp.-l ie ksa köp E n o P ie lis e n s u u R ä ä k k y lä... I Luku Antal nia Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar E n tre le s p o rts é tra n g e rs nla Netto ton T o n n e a u x n e is V a l e u r des n a r ir e s F r e ts b r u ts I Luku Antal nia T o n n e a u x b ru ts i Seisoneet Upplagda. D é s a r m é s nla Netto ton V a le u r des Luku Antal nia Yhteensä Summa nla Netto ton T o t a l V a l e u r des T a b. 5. (Forts.J F r e ts b r u ts 2 3 lá _ V aasan lä ä n i. Vasa Iän Iir is t in e s t a d K r is t iin a n k S id e b y S iip y y K a s k o K a s k in e n K o rs n ä s V a a s a V a s a S o lv S u lv a R e p lo t R a ip p a lu o to J a k o b s ta d P ie ta r s a a r i K o k k o la Q a m la k a rle b y H im a n k a J y v ä s k y lä... m lk. l k än e ko ske n ka u p p. Ä ä n e k o s k i k ö p Ä S uolahden k a u p p. Suola h t i k ö p L a u k a a V ir r a t V iit a s a a r i « O u lu n lä ä n i. U leäborgs Iän R a a h e B ra h e s ta d I K a la jo k i ! O u lu U le ä b o rg H a u k ip u d a s l i... ( Í K e m i ! A la to rn io IOC K a ja a n i Yhteensä Summa T o ta »

51 36 37 Taulu 6. Kauppalaivaston arvo ja ansaitut bruttorahdit vuonna 940 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. (Alukset jaettuina laadun mukaan). Tab. 6. Uppgifter om handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter är 940 enligt därom frän redare lämnade uppgifter. (Fartygen fördelade enligt art). Tahi. 6. V aleu r des n avires de la m a rin e m archande finlandaise et les bénéfices des frets bruts en selon les indications des arm ateurs. ( N a vires classés p a r genre ). Aluksien kotipaikka Partygens hemort L ie u d 'o r ig in e des n a v ire s Luku Antal Koneella kulkevat alukset Maskindrivna fartyg N a v ire s à fo rc e m o tric e nia T on n e a u x b r u ts V a l e u r des F r e ts b r u ts Luku Antal Nombre nia Ton n e a u x b r u ts Suomen satamain välillä E n t r e le s Purjealukset V o i- V a l e u r d e s Uudenm aan lääni. Nylands Iän « » H e ls in k i H e ls in g fo rs m lk. l k... 4 S ib b o S ip o o L o v is a L o v i i s a P erna P e r n a ja V ' 7 R u o ts in p y h tä ä S tröm fo rs 8 B o rg à P o r v o o lk. m lk E k e n ä s T a m m is a a r i P o jo P o h ja... 2 S n a p p e rtu n a T e n ala T e n hola Mellan finska hamnar p o r ts f i n l a n d a i s Segelfartyg lie u, F r e t s b r u ts Luku Antal nia Tonneaux b r u ts Proomut Prámar C h a la n d s T onneaux n e ts V a l e u r des F r e ls b r u ts Luku Antal nia Tonneaux b r u ts Yhteensä Summa \ T o t a l V a le u r d e s F r e ts b r u ts l _ « « « « » « T u ru n ja P orin lääni. Äbo och Björneborgs Iän T u r k u Ä b o Salon kaupp. Salo köp N a g u N a u v o Korpo Korppoo H o u ts k ä r H o u ts k a ri P iik k iö P ik is P argas P a r a in e n K im it o K e m iö D ra g s fjä rd P erniö B jö rn ;! S ä rkisa lo F in b y H a lik k o A n g e ln ie m i H itis H i it t in c n N a a n t a li N ä d e n d a l U u s ik a u p u n k i N y s ta d K u s ta v i G ustavs P y h ä r a n ta I n i ö R a u m a R a u m o E u r a P o r i B jö r n e b o r g m lk. l k M e r ik a r v ia Häm eenkyrö - Tavastkyrö] » « « x) Kuuluu Tampereen rekisterialueeseen. Käknas till Tammerfors registeromráde.