KANSAN OP ET USTILASTO 58 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS KANSAKOULULAITOKSEEN LUKUVUONNA FOLKUNDERVISN INGEN

Transkriptio

1 SUOM EN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X KANSAN OP ET USTILASTO TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS KANSAKOULULAITOKSEEN LUKUVUONNA - X STATISTIK ÖVER FOLKUNDERVISN INGEN STATISTISK ÖVERSIKT AV FOLKSKOLVÄSENDET FOR LASÀRET - STATISTIQUE DE L ENSEIGNEMENT PRIMAIRE EN FIN L A N D E PE N D A N T L 'A N N É E SCOLAIRE - H ELSIN K I H ELSIN GFO RS

2 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO STATSRÂDETS TRYCKKRI

3 Ssällysluettelo: T ekst, sv.. Tauluja. Sem naart.. O pettajen ja oppladen lu k u... II. O ppladen ädnkel, kotpakka ja sosaalnen luok tu s... III. O pplasluvun m uutokset ja oppladen srto luok alta t o s e l l e... IV. Sem naaren t a lo u s... V. VI. K uunteljaopplaat... VII. H arjotuskoulu t... Kaupunken kansakoulut. VIII. K oululuok at ja o p ettajsto... IX. O pplaat... X. Jatkoluok at, erkosk oulut y. m... XI. K oulujen talous... nnehallsrortecknng: T ext, s d.. Tabeller. Kemnarerna. Sd. I. Lärare och elever... II. E levern as m odersm äl, hem ort, stand III. Förändrngar elevan ta let och e le vernas fö r fly ttn n g... IV. L äroverkens ekonom... V. Skolfonder, -bblotek m. m... 0 VI. H osptan ter... VIL O v n n g ssk o lo r... Stadena* lolkskolor. VIII. K lasser och lärarpersonal... 0 IX. E le v e r... X. F ortsättn ngsskolor, specalsk. m. m. 0 X I. Skolornas ekonom... Maalaskunten kansakoulut. XII. Y lesä tetoja k u n n tta n... X II. Landskommunernas lolkskolor. A llm änna uppgfter kom m unvs.. Maalaskunten yläkansakoulut. XIII. O pplaat kunnttan... Maalaskunten alakansakoulut. XIV. K n teät alakansakoulut... XV. K ertävät»... XVI. S u pstettujen kansakoulujen alakoulut... XVII. Tetoja maalaskansakoulujen jatkoopetuksesta... XVIII. Tetoja kansanopstosta... Landskommunernas högre lolkskolor. X III. E levern a kom m unvs... Landskommunernas lägre lolkskolor. X IV.' F asta lägre lo lk s k o lo r... 0 X V. F lyttan d e lägre fo lk sk o lo r... X V I. F olk sk olornas med förkortad lärokurs lägre skolor... X V II. U ppgfter o m fo rtsä ttn n g su n d ervsn n - gen vd landskommunernas folkskolor. 0 ÍV III. Uppgfter om folkhögskolor... 0 X IX. Valmstavat koulut... X IX. Förberedande s k o lo r...

4 IV Table des matères: Texte, pages. Tableaux. Écoles normales prmares. Page.. P ro fesseu rs et é lè v es... IL L angue m aternelle et dom cle des é lè v e s... III. V aratons du nombre des élèves: leur p assage à la classe su v a n te... IV. E conom e des sém nares... V. F onds scolares et bblothèques etc. 0 VI. C a n d d a ts-sta g a res... VIL E co les-a n n exes des sé m n a res... Écoles prmares des vlles. VIII. C lasses et n sttu teu rs... IX. Elèves... X. Cours supplém entares etc... 0 XL Econome des écoles... Écoles prmares des communes rurales. P a g e. X ll. D o n n ées générales par com m unes Écoles prmares supéreures des communes rurales. X III..R ensegnem ents détallés sur les é l è v e s... Écoles prmares élémentares des communes ru ra le s. X IV. XV. X V I. X V II. E coles prm ares élém entares des com m unes rurales (local fxe)... '0 E coles prm ares élém en tares ambulatores des com m unes r u r a le s.. L es éco les élém en tares des écoles prm ares à cours réduts... Données sur les cours complémentares des écoles prm ares des commîmes ru ra le s... 0 X V III. Ecoles supéreures populares... 0 X IX. É coles préparatores... 0

5 Espuhe. Lukuvuoden kansanopetustlasto on laadttu yleensä saman suunntelman mukaan kun edellsen lukuvuoden. Huomattavmmsta muutokssta manttakoon seuraavaa. Ylesä tetoja maalaskunten kansakoulusta esttävässä taulussa ( N : o X II) on suomenkelsten ja ruotsnkelsten varsnasten ja supstettujen yläkoulujen luku manttu erkseen, samon suomenkelsten ja ruotsnkelsten yläkoulujen huonestot. Stäpats on sanottua taulua laajennettu, nn että se kästtää myös alakansakoulut opetuskelen ja laatunsa mukaan, nden huonestot ynnä opettajen (pats supstettujen kansakoulujen alakoulujen, joden opettajna tomvat vastaaven yläkoulujen opettajat) ja oppladen luvun. Alakoulujen luvun ja nden huonestojen jouduttua nyt kysymyksessä olevaan tauluun on ne jätetty pos tetoja alakoulusta esttävstä taulusta (N :o t X IV ja X V ). Ernäsä muutoksa on tapahtunut myös kansanopstoja kästtelevässä taulussa (Nro X V III), johon sarakkeden lsääntymsen tähden on otettu yks osa (c) lsää. Lukuvuonna otettn nm ttän Kouluhalltuksen to mesta kansanopstossa käytäntöön uudet lukuvuoskertomukset, jossa m. m. tlastotauluja laajennettn ja muutettn. Opettajn nähden käy nyt taulusta Nro X V III selvlle myös vrkavah vstuskrjan saaneden, koevuoslla oleven, välakasten ja tuntopettajen luku. Opplata kästtelevssä - er ryhmtyksssä on kauttaaltaan tehty muutoksa. Taulusta on jätetty pos maksava opplata ja vapaaopplata koskevat sarakkeet ( ) sekä apurahojen määrää esttävä sarake (). IJusa ovat sarakkeet (taulu Nro XVIT b..), jotka koskevat valton varosta avustusta saaneta opplata. Menohn ja tulohn nähden on huomattava, että ne tähän ast ovat olleet tlastossa lukuvuosttan, mutta nyt kalentervuosttan, jotapats sarakkeden lukua on lsätty. Nämä muutokset kansanopstojen lukuvuoskertomuksssa vakeuttavat luonnollsest jonkun verran vertalua edellsn lukuvuosn. Tätä edellsessä julkasussa ollesta taulusta on nyt jätetty pos tetoja maalaskunten yläkansakoulujen opettajsta esttävä taulu (edellsessä jul- Förord. Stat&tken över folkundervsnngem.für lsäret har allmänhet uppgjorts enlgt samma prncper som für det öregäendo läsäret. Av de vkt.gaste forätdrngarha mä nämuas följande. I den tabell, som nnehäller allmänna uppgfter om landskommnnernas folkskolor (N :o X II), har antalet fnskspräkga och svenskspräkga egentlga lögre folkskolor samt stdana med förkortad lärokurs angvt» sklt tor sg, lka.sä de fnskspräkga oeh.svens'kspräkga lögre folkskolornas lokaler. Dossutom har segda tabell utvdgats, sä at den om fattar aven de lägre folkskolorna enlgt undev-snngsspräk och skoltyp, dcras lokaler oeh h rare (utom för lägre folkskolor vd folkskolor med förkorta.d lärokurs, vlkas lärare äro anställd» vd mot- svaraud.e lögre skolor) seunt eevnumerä.r. Bedau antalet lägre folkskolor och deras lokaler nförts frägar arando tabell, ha de bortlännats ur tabeller-na över de lägre folkskolorna ( N : rs X IV och X V ). En del ändrngar ha nförts även tabellen över folkhögskolorna (Nro X V III), vlken pä gnund «v öknugen antalet kohmner ntngts en ny avdelnng (c ). Läsäret. togos nänlgen pä Skolstyrelsens ntatv bruk uva formular f ö r arsa-edogorelserna, vlka bl. a. de stafstska tabellerna utvdgadcs oeh ändrades. För lärarnas vdkomnande framgär nu ur tabell Nro X V III även antalet sä.dana, son: stadfästs tjänsben, pä prov amtagnm, tllfähga och tmlärare. De grupperngar, som avse eleverna, ha genomgäende ändrats. Ur tabellen har bortlännats kolunmerna rörande betalande oeh frelover ( ) samt kolumnen rörande uhderstöden (). N ya äro ko'lumnerna (tabell Nro X V III b. ) angäende clever, som erhält understöd ur statsmedel. I fräga. om ut- grfter oeh rókomsfcer bör märkas, att de httlls angvts Statstken per l'äsär, nu dätemot per katenderfr, varförnutom koluernas antal ökats. Dessa förandrngar fotkhögsko loc ns ärsredogörelser försvära naturlgtv s nägon man en jämtförelse med föreg'äende läe&r. Av de nästföregäende publkatoo ngäende tabellerna har nu bortlämnnts tabellen rörande lärarma vd landskommunernas högre folkskolor (Nro X III

6 VI kasussa N :o X I II). joka julkastaan van joka toselta lukuvuodelta, sekä kertokoulunopettajasemnaareja koskeva taulu (edellsessä julkasussa N : o X X ), koska nämä semnaart ovat lopettaneet tomntansa lukuvuoden päättyessä. Seuraavan tekstestyksen on laatnut ylm ääränen aktuar Edw n K anerva. Helsngssä, Tlastollsessa päätomstossa, syyskuulla. öregäetde Publkaton), vlken publceras endast för vartamnat läsär samt tabellen över smäskollärarsemnarerna (N :o X X föregäende Publkaton), enär dessa semnarer upphört ned sn verksamlet vd utgängen av läsäret. Den följande textredogörelsen har utarbetats av e. o. aktuaren Edw n K a n en a. H elsngfors, ä Statstska eentralbju-än, September. Martt Kovero. T o vo T. K ala.

7 Semnaart. Sem naareja ol lukuvuonna, kuten edellsenäkn lukuvuotena, yhteensä, josta suomen- ja ruotsnkelstä. Suomenkelsstä semnaaresta kaks, Eaahen ja Henolan, tom anoastaan nasopplata, muut sekä mes- että nasopplata varten. Ruotsnkelsstä semnaaresta taas Tammsaaren opplaat olvat yksnomaan nasa, ITudenkaarlepyyn mehä. Seuraava taulukko esttää semnaaren opplasmäärän opetuskelen ja sukupuolen mukaan vme lukuvuosna ynnä lukuvuonna. Semn arerna. Under läsäret var antalet sem narer detsamma som under föregäende läs&r, nämlgen, av vlka voro fnsk- oeh svenskspräkga. A v de fnskspräkga sem narem a voro tvft, de Brahestad oeh Henola, avsedda emdast fö r kvnnjga elever, de övrga säväl för m anlga som för kvnnlga. Av do svemstkspräkga semmarerna var det Ekenäs endast för kvnnlga ooh det Nykarleby blott för m anlga elever. Eöljande tabeu.uhvsar antalet elever semnarerna fördelat efter undervsnngsspräk oeh kön under de senaste läsärem samt läsaret. Sém nares d nsttuteurs et d nsttutrces prm ares. Élèves d après la langue d ensegnement et d après le sexe. Lukuvuos. Lâsâr. Année scolare. ' Koko luku. Hela antalet. Nombre total. ' Opplata. Elever. Élèves. Suomenkel. semnaaressa. I fnskspräkga semnarer. Bans les sémnares tnnos. Yhteensä. Summa. Mehä. Manlga. Sommes. Nasa. Kvnnlga. Femmes. Buotsnkel. semnaaressa. I svensksprâkga semnarer. Bans les sémnares suédos. Yhteensä. Summa. Mehä. Manga. Hommes. Nasa. Kvnnlga. Femmes O pplata ol semnaaressa lukuvuonna kakkaan 0, mkä on el. % enemmän kun edellsenä lukuvuotena. Kuten edelläoleva taulukko osottaa, on opplasmäärä säännöllsest kasvanut vme lukuvuosna. Lukuvuodesta lähten, jollon opplata ol yhteensä 0, on hedän lukunsa lsääntynyt :a el. %. O pplasta käv lukuvuonna suomenkelsssä semnaaressa (. %) ja ruotsnkelsssä (. % ). Tänä lukuvuotena lsäänty opplasmäärä suomenkelsssä semnaaressa :a j a ruotsnkelsssä :a. Vmemantussa semnaaressa opplasmäärän kasvu ol ss suhteellsest suuremp kun suomenkelsssä. Lukuvuonna tul opplasta suomenkelsten semnaaren osalle (. % ) ja ruotsnkelsten osalle (. % ). Kymmenessä vuodessa edellsten opplasmäärä ss kasvo :a el.0 % ja jä l kmmästen :a el. %. A ntalet elever semnaremna var läsaret nalles 0. Öknngen sedan föregäende är är eäler. %. Säsom om nstäende tabell utvslar, bar elevmumerärea regelm ässgt stgt under de serraste läsären. Sedan läsäret, da elevamtalet var nalles 0, bar det ökafs med eller. %. Av elevem a besökte läsäret (. % ) fnskspräkga oeh (. %) svenskspräkga semnarer. D etta läsär ökades elevantalet de fnskspräkga sem narem a med oeh de svenskspräkga med. I de sstnämnda var öknngen lalltsä relatvt taget större än de fnskspräkga. Läsäret kommo (. % ) av eleverna pä de fnskspräkga semmarerna ooh (. %) pä de svenskspräkga. Under to är har elevnumerären de förra säledes vuxt med eller. % och de señare med eller. %. K ansanopetustlasto FolksTcolstatstk.

8 Oppladen enmmstö on vme lukuvuosna ollut suomenkelsssä semnaaressa nasa, ruotsnkelsssä Flertalet av eleverna har under de senaste läsären de fnskspräkga semnarerna bestatt av bvnntena mehä. N yt kästeltävänä olevana lukuvuo lga elever, d de svenskepräkga av nanjga eever. ol suomenkelsten semnaaren opplasta Under förelggande läsär voro av de fnskspräkga. % mehä ja. % nasa, vastaaven suhdelukujen semnarermas elever. % män ooh. % kvn- ollessa ruotsnkelsssä semnaaressa nor, medan motsvarande relatonstal de svensksemnarermas. % ja. %. Lukuvuoteen verrattuna spräkga semnarerna voro. % och. %. I kasvo suomenkelsssä semnaaressa mesop- pladen suhdeluku, nasoppladen suhdeluvun laskessa. jäjmförefee med läsaret ötkades neäatkmstalet för de m anlga eleverna de fnskspräkga Ruotsnkelsssä semnaaressa ol asan sennnarorna, medan relatonstalet för de kvnnlga lata pänvastanen. Lukuvuonna ol opplasta nedgck. I de svemskspräkga semnarerna va.r förhä suomenkelsssä semnaaressa. % m e hällandet det m etsättä. Läsaret voro ja. % nasa, ruotsnkelsssä taas.0 % mehä ja.0 % nasa. av eleverna de fnskspräkga. semnarerna. % män och. % kvnmor, de svenstopräkga äter.0 % män och.0 % kvnnor. Svulla oleva taulukko esttää oppladen ryhmtyksen vanhempen säädyn mukaan erkseen suomenkelsssä ja ruotsnkelsssä semnaaressa vme kymmenvuotskautena. Kuten taulukosta näkyy, kuulu lukuvuonna suomenkelsten semnaaren opplasta lähes puolet el. % pentlallsten ryhmään. Tämä ryhmä on säännöllsest ollut suurn koko mantun vuoskymmenen ajan. Toseks suurmman ryhmän sanottuna kautena ovat muodostaneet opplaat, joden vanhemmat olvat penlkkeen harjottaja ta palvelusmehä. Tämän ryhmän suhdeluku ol nyt kästeltävänä olevana lukuvuotena. %. M anttuhn kahteen ryhmään kuulu lukuvuonna lä hes y suomenkelsten semnaaren opplasta. P enmpä ovat säännöllsest olleet ne kaks ryhmää opplata, joden vanhemmat olvat suurlkkeen harjottaja ta suurtlallsa. Vme kymmenvuotskautena. ovat suomenkelsssä semnaaressa m uden ryhmen suhdeluvut enemmän ta vähemmän kasvaneet, pats työväkeen ja torpparehn kuuluven oppladen ryhmen, joden suhdeluvut ovat penentyneet. Ruotsnkelsten semnaaren oppladen enmmstö kuulu lukuvuonna pentlallsn, nm ttän. %. Tämä ryhmä e ole kutenkaan ollut säännöllsest suurn, vaan sen sekä absoluuttnen että suhdeluku on suurest vahdellut. Suurtlallsn kuuluven oppladen ryhmä ja edelläsanottu ryhmä ovat vuorotellen olleet suurmpana. Nähn kahteen ryhmään on yleensä non puolet ruotsnkelsten semnaaren opplasta kuulunut. Vm e kymmenvuotskautena ovat säännöllsest olleet penmmät ne kaks ryhmää opplata, joden vanhemmat olvat suurlkkeen harjottaja ta työväkeä. Vrkamehn ja vapaden ammatten harjottajn lukeutuneden oppladen ryhmän suhdeluku on ruotsnkelsssä semnaaressa ollut säännöllsest huomattavast suuremp kun suomenkelsssä semnaaressa. Tabellen ä sd. angver fördelnngen av eleverna efter foräldrannas stand särsklt för de fnskspräkga ooh svensksprakga semnarerna under de.n senaste toärsperoden. Sasom nr tabellen framgâr, tlh örd e läsaret ' av de fnskspräkga semnarernas elever nemot lälften eller. % gruppen mndre jordägare. Denna grupp har reg'ebmdet värt den största under hela frsgavarande ärtonde, Den tl storleken andra ordnngen under sagda perod har utgjorts av elever, vl'kas föräldrar voro mndre affärsdkare eller betjänte. Relatonstalet för denna grupp var under förelggande läsär. %. Tl de tvenne nämnda grupperna hörde läsaret nemot / av de fnskspräkga semnarernas elever. Mnst ha hela t don de tvenne grupper av elever värt, vlkas föräldrar voro större affärsdkare eller större jordägare. Under den senaste toärsperoden ha de fnskspräkga semnarerna sam tlga relatonstal stegrats mer eller mndre utom för grupperna arbetare och torpare, vlkas relatonstal mnskats. Den största gruppen av de svensksprakga semnarernas elever utgjordes läsaret av kategorn mndre jordägare, näm lgen. %. Denna grupp har dock cke regelm ässgt värt den största, utan har den säväl absolut som relatvt taget uradergätt Stora växlngar. Gruppen större jordägare och nyssnänmda grupp ha turvs värt den största. Tl dessa tvenne grupper lar allmänhet hört omkrng hälften av de svensksprakga semnarernas elever. Under sstförflutna toänsperod ha de gr.upper regelbundet värt de mnsta, vlkas föräldrar voro större närngsdkare eller arbetare. Relatonstalet för kategorn tjänstem än och fra yrkesutövare har de svensksprakga semnarerna hela tden värt avsevärt större än de fnskspräkga.

9 Sém nares d nsttuteurs et d'nsttutrces prm ares. Lukuvuos. Lâsâr. Année scolare. Élèves d après la poston socale des parents. Opplata, joden vanhemmat olvat: Antal elever, vlkas foräldrar voro: Poston socale des parents. av fra yrken. Foncton publque, professon lbérale. Vrkamehä ja vapaden ammatt. harjott. Tjänstemän och dkare Större affärsdkare. Négoce. Suurlkkeen harjottaja. Mndre affärsdkare samt betjänte. Pett commerce, comms. Penlkkeen harjottaja sekä palvelusmehä. ko. ). Ouvrers (exc. col. S). Työväkeä (pats sar.). Arbetare (förutom Grands proprétares ruraux. Suurtlallsa. Större jordägare. Petts proprétares ruraux. Pentlallsa. Mndre ordägare.! arbetare. Petts fermers, ouvrers ruraux. STorppareta ja maan- vljelystyöväkeä. Tornare och jordbruks- 0 '0.» o 0/ lo o ' : 0 % Opplata yhteensä. Summa elever. Total des élèves. Suomenkelset. Fnskspräkga. Fnnos Ruotsnkelset. Svensksprâkga. -- Suédos Uusa opplata otettn semnaarehn lukuvuonna kakkaan, nstä suomenkelsn ja ruotsnkelsn. Täydellsen oppmäärän suorttanena sa päästötodstulcsen yhteensä opplasta, nm ttän suomenkelsstä ja ruotsnkelsstä semnaaresta. Lukuvuoden akana kuol ta oppmäärää päättäm ättä eros yhteensä opplasta. Kakkaan kmmteljaopplasta, nstä suomen- ja ruotsnkelsstä semnaaresta, sa kelposuustodstuksen kansakoulunopettajan vrkaan sekä opplasta, suomen- ja ruotsnkelsstä semnaaresta kästöden ta muun harjotusaneen opettajan tomeen. Semnaaren menot tekvät arvotua vuokraa lukuunottamatta lukuvuonna yhteensä mk, josta 0 0 mk tul suomenkelsten ja mk ruotsnkelsten semnaaren osalle. Edellsenä lukuvuotena vastaavat luvut olvat mk, 0 0 mk ja mk, lukuvuonna 0 mk, 0 0 mk ja mk sekä lukuvuonna Nya elever ntogos semnarema las&net tll ott antal av nalles, av den tll de fnsksprakga eh tll do svensksprakga. E fter fullstandgt gemomgamgen larokurs erhollo nalles elever dmssonsbetyg, namlgem fran fnsksprakga och fran svensksprakga bcmnarer. Under lasaret avledo eller avgngo fore avslutad larokurs «lever. Inalles hosptamter, darav fran fnsksprakga och fran svensksprakga semnarer, erhollo kompetensntyg for folkskollarartjanst sant elever, fran fnskoch fran svensksprakgt semnarum, ntyg for larartjanst handarhete eller annat ovnngaamne. Semnarernas utgfter oavsett berakmad hyra utgjorde under lasaret nalles mk, varav 00 mtk korn. pa de f nsksprakga och mk pa de svenstaprakga semnarernas del. Under foregaende lasar voro motsvarande sffror mk, 0 0 mk och mk, lasaret 0 mk, 0 0 mk och mk samt lasaret

10 mk, 0 0 mk ja mk (nykysssä kultamarkossa l) 0 mk, mk ja m k). Lukuvuonna menot vähenvät edellseen lukuvuoteen verrattuna mk:iia el.0%, sekä erkseen suomenkelsssä semnaaressa mk:a (l.o %) ja ruotsnkelsssä m k:lla (. % ). Lukuvuonna olvat menot stävaston hukan kasvaneet edellsestä lukuvuodesta. Kymmenessä vuodessa ovat semnaaren kokonasmenot kasvaneet nykysssä kultamarkossa laskettuna mk :a el 00. %, sekä erkseen suomenkelsten semnaaren mk :a el 0.% ja ruotsnkelsten 0 mk:a el. %. Suurn menoerä, palkkaus tek lukuvuonna. % kokonasmenosta, edellsenä lukuvuotena. %, lukuvuonna. % ynnä lukuvuonna. %. M anttuna lukuvuosna valton vuotuset kustannukset tekvät keskmäärn opplasta kohden suomenkelsssä semnaaressa mk, mk, mk ja mk (nyk. kultamarkossa mk) sekä ruotsnkelsssä semnaaressa 0 mk, 0 0 mk, 0 ja 0 mk (nyk. kultamarkossa m k). P ats semnaaresta valmstu kansakoulunopettaja lukuvuonna myös H elsngn välakasesta yuopplassem naarsta ja Jyväskylän vä lakasesta ylopplassem naarsta. Näm ä semnaart olvat suomenkelsä. H elsngn ylopplassemnaar on tom nut lukuvuosna ja sekä stten jatkuvast lukuvuodesta lähten. Jyväskylän ylopplassem naar on ollut tomnnassa lukuvuodesta alkaen. N yt kästeltävänä olevana lukuvuotena ol nässä semnaaressa opplata yhteensä 0, kakk nasa. Kelposuustodstuksen kansakoulunopettajan vrkaan sa nästä varsnassta opplasta 0 sekä ervapautuksella opskellut. Stäpats ruotsnkelsestä semnaarsta pätevyystodstuksen saanut henklö sa kelposuustodstuksen myös suomenkelsn kansakouluhn. Alkukoulusemnaart. Alkukoulusem naareja ol lukuvuonna, kuten edellsenäkn lukuvuotena, tomnnassa, nm ttän suomenkelstä ja ruotsnkelnen. O pplata ol nässä alkukoulusemnaaressa yhteensä, nstä suomenkelsssä 0 ja ruotsnkelsessä. Kakk opplaat olvat nasa. Edel- *) Muuntamskertomena., joka on vuosen ja muuntamskertomen keskarvo (vrt. Tlastokatsauksen artkkela n :o ). mk, 0 0 mk och mk ( nuv. guldm ark) 0 mk, mk och m k ). Läsäret nedgngo utgfterna jäm förelse med föregäende läsär med mk eller.0 %, samt sk lt for sg de fnskspräkga semnarerna med mk (.0 %) oel >de svemskspräkga med mk ( l.l % ). Under läsäret hade utgfterna däremot nägot stegrats jäm fört med läsäret därtförnnan. Under to är ha semnarernas totala utgfter uträknade nuvarande guldmark ökats med mk eller 00. % sam t säraklt för de fnskspräkga semnarerna mad mk eller. % oeh för de svanskspräkga med 0 mk eller. %. Den största utgftsposten, avlönngarna, utgjorde läsäret. % av de totala utgfterna, föregaend-e läsar. %, läsäret. % samt läsäret -.. %. Under nämnda läsär utgjorde statens ärlga kostnader genomsntt per elev de fnskspräkga semnarerna mk, mk, mk och mk ( nuv. guldmatk mk) samt de svenskspräkga semnarerna 0 mk, 0 0 mk, 0 och 0 mk ( nuv. guldmark m k). TJtom frän semnarerna utgngo folkskollärare läsäret även frän H elsngfors ntermstska studentsemnarum (H elsngn välakanen ylopplassem naar) samt frän Jyväskylä ntermstska studentsemnarum (Jyväskylän välakanen ylopplassem naar). Dessa semnarer voro fnskspräkga. H elsngfors studentsemnarum har värt verksamhet läsären och samt sedermera utan avbrott frän och med läsäret ; Jyväskylä studentsemnarum äter sedän läsäret. Under förelggande läsär hade dessa semnarer nalles 0 elever, samtlga kvnnlga. Kompetensdntyg för folkskollärartjänst erhöllo 0 av dessa ordmare elever samt elev, som studerat med dspens. Dessutom fck person, som nnehade kompetensntyg frän svenskspräkgt semnarum, ett dylkt mtyg även för fnskspräkga folkskolor. Smäskollärarsemnarerna. Under läsäret fanns det lkson under föregäende läsär smaskollärarsemnarer, nämlgen fnskspräkga och svenskspräkgt. X dessa smaskollärarsemnarer funnoa sammanlagt elever, de fnskspräkga 0 ooh det svemsksprakg». Samhlga elever voro kvnnlga. ) Som om räknngskoeffcent har tagts. eller alltsä medeltalet av koeffcenterna för ären och. (Jm fr. artkeln n:o av Statstska överskter, ).

11 lseuä lukuvuotena opplata ol kakkaan, n m ttän suomenkelsssä semnaaressa ja ruotsnkelsessä 0. Lukuvuonna vastaavat luvut olvat, ja. Uusa, opplata otettn lukuvuonna yhteensä, josta suom enkelsn alkukoulusemnaarehn ja ruotsnkelseen. Päästötodstuksen saaneta ol samana lukuvuotena, nstä suomenkelsten semnaaren ja ruotsnkelsen semnaarn opplata. Kelposuustodstuksen saaneden kuunteljaoppladen luku ol 0, nm ttän suomenkelsstä semnaaresta 0 ja ruotsnkelsestä. Alkukoulusemnaaren menot tekvät arvotua vuokraa lukuunottamatta lukuvuonna 0 mk, josta suomenkelsten osalle tul mk ja ruotsnkelsen osalle 0 mk. Edellsenä lukuvuotena vastaavat luvut olvat 0 mk, 0 mk ja 00 mk sekä lukuvuonna 0 mk, mk ja mk. Palkkausmenot tekvät m anttuna kolmena lukuvuotena. %,. % ja. % kokonasmenosta. Föregäende läsär funnos ma'lles ee rer, därav de fnskspräkga smäskollärarsemnarerna och 0 det svenskspräkga; under läsaret voro motsvarande sffror, och. Antalet nya< elever under läsaret utgjorde sammanlag t, av dem de fnskspräkga smäskollärarsemnatrerna ool det svenskspräkga. Dm ssonsbetyg erhöllo nämnda läsär elever, vanav vd de fnskspräkga semnarerna och vd det svenskspräkga. A ntalet hosptanter, som erhöllo kompetensntyg, utgjorde 0, nämlgem '0 fran de fnskspräkga smäskolärarsemnarerna och frän det svenskspräkga. Smaskollärarsemnaremas u tg fte r oavsett beräknad hyra utgjorde läsaret 0 mk, vanav fö r de fnskspräkga, mk och för det svenskspräkga 0 mk. Föregäende läsär voro motsvarande sffror 0 mk, 0 mk och 00 mk samt läsaret 0 mk, mk och mk. Avlünngarna utgjorde nämnda läsär resp.. %,. % och. % av totalutgfterna. Semnaaren harjotuskoulut. Kansakoulunopettajasem naaren har j otuskoulussa ol lukuvuonna kakkaan opplasta, edellsenä lukuvuotena ja lukuvuonna 0. O pplasta ol nänä lukuvuosna suomenkelsssä harjotuskoulussa, ja sekä ruotsnkelsssä, ja. Alkukoulusemnaaren harjotuskoulujen opplasmäärä ol lukuvuonna sekä kahtena edellsenä lukuvuotena ja. N ästä opplasta käv m anttuna lukuvuosna suomenkelsssä harjotuskoulussa, ja sekä ruotsnkelsessä, ja 0. Semnarernas ovnngsskolor. Scmnarernas ovnngsskolor besdktes under lasaret av nallcs elever, under foregaende lasar av och under lasaret av 0 elever. Under dess,a lasar funnos de fnsksprakga ovnngsskolorna, oeh elever och de svensksprakga, och. I smaskolldrarsemnarernas ovnngsskolor utgjorde elevantalet under lasaret samt under de tva foregaende lasaren och. Av dessa elever besokte under namnda lasar, och de fnsksprakga ovnngsskolorna och, och 0 den svensksprakga. Kaupunken kansakoulut. Seuraavalla svulla oleva taulukko esttää kaupunken kansakoulujen luokken ja oppladen lukumäärän opetuskelen mukaan vme lukuvuosna ynnä lukuvuonna. Luokken luku ol kaupunken kansakoulussa lukuvuonna yhteensä, josta suomenkelsä, ruotsnkelsä ja venäjänkelsä (H elsngssä). Edellseen lukuvuoteen verrattuna vähen luokken kokonasluku :a, sekä erkseen suomenkelsten luokken :llä ja ruotsnkelsten S lla, venäjänkelsten luokken luvun pysyessä entsellään. Lukuvuodesta lähten on suo- Städernas folkskolor. Tabellen ä följande sda äskädlggör antalet folkskolklasser städerna oeh elevantalet efter undervsnmgsspräk under de senaste läsaren samt under läsaret. A ntalet klasser var städernas folkskolor läsaret, nalles, varav fnskspräkga,, svensksprakga och ryskspräbga ( H elsngfors). I jäm förelse med föregäende läsär neclgck totalantalet klasser med sam t säraklt för sdg de fnskspräkga klassernas antal med ooh de svenskspräkgas med, medan de ryskspräkga kassernas antal cke förändrades. Sedan läsaret

12 Ecoles prm ares des vlles. Nom bre de classes et d'élèves. Lukuvuos. Läsär. Année scolare. Koko luku. Hela antalet. Nombre total. Suomenkelsä. Fnskspräkga. Fnnoses. Ruotsnkelsä. Svenskspräkga. Suédoses. Venäjänkelsä. Ryskspräkga. Russes. Koko luku. Hela antalet. Nombre total. Oppladen luku. Antal elever. Nombre d élèves. Suomenkelsä. Fnskspräkga. Fnnos. Ruotsnkelsä. Svenskspräkga. Suédos. Venäjänkelsä. Ryskspräkga. Russes ) menkelsten luokken luku jatkuvast vähentynyt, ruotsnkelsten jo lukuvuodesta : alkaen. Syynä tähän luokken luvun vähenemseen on luonnollsest ollut opplasmäärän penenemnen. Lukuvuonna ol luokka kakkaan, nstä suomenkelsä 00 ja ruotsnkelsä. Kym menessä vuodessa luokken luku vähen ss 0:llä, nm ttän suomenkelsten :llä ja ruotsnkelsten :llä. O pplata ol kaupunken kansakoulussa lukuvuonna yhteensä, nstä suomenkelsssä koulussa 0, ruotsnkelsssä ja venäjänkelsessä. Edellsenä lukuvuotena vastaavat luvut olvat 0,, ja, joten ss kakken koulurylunen opplasmäärä lask lukuvuonna. Tällön tek koko opplasmäärän vähennys el. %, sekä erkseen suomenkelsssä koulussa (.0 % ), ruotsnkelsssä (. %) ja venäjänkelsessä ( l. % ). Kaupunken kansakoulujen opplasmäärä on kolmena vme lukuvuotena jatkuvast vähentynyt. Tämä koskee erkseen myös suomenkelsä kouluja. Ruotsnkelsssä koulussa alko opplasmäärän säännöllnen penenemnen jo par vuotta akasemmn. Pääsyynä opplasmäärän vähenemseen vme lukuvuosna lenee vuoden jälkeen maassamme alkanut syntynesyyden penenemnen; lsäks lenee vakuttanut se sekka, että vanhemmat ovat entstä enemmän ruvenneet käyttämään lapsaan oppkoulussa. Kun opplata ol lukuvuonna yhteensä 0, josta suomenkelsssä koulussa ja ruotsnkelsssä 0, vähen sls koko opplasmäärä kymmenessä vuodessa :a el.%, sekä erkseen suomenkelsssä koulussa :a (.% ) ja ruotsnkelsssä :a ( 0. % ). Ruotsnkelsssä koulussa on nnmuodon opplasmäärän vä- lar antalet fnskspräkga klasser regelmässgt nedgätt, antalet svenskspräkga lkasä reda,n Redau läsäret. Denna nedgäng har naturlgtvs berott pä mnsknngen elevnumerären. Under läsäret var antalet klasser naltes, av dem 00 fnskspräkdga oeh svenskspräkdga. Under to är har alltsä antalet klasser mnskats med 0, nämlgen med fnskspräkga och svenskspr&kga klasser. Antalet elever städernas folkskolor läsäret var nalles, dänav de fnskspräkga skolorna 0, de svenskspräkga och den rysksp'äkga. Föregäende läs&r voro motsvarande sfro r 0, S, och, varför alltsä elevnummerären för alla dessa kategorer av skolor nedgätt. För hea elevaotatet var mnsknngen elter. %, samt sklt för Bg de fnskspräkga skolorna (.0 % ), de svenskspräkga (. %) och den ryskspräkga ( l. % ). Antalet elever städernas folkskolor har under de tue senaste läsären nedgätt oavbrutet. Delta, gäller även de fnskspräkga skolorna fcagna för sg. I de svenskspräkga skolorna begynte den regelbundna nedgängen elevnumerären redan ett par är tdgare. Ihmdorsaker tl mnsknngen för de senaste läsären torde bero pä den redan är akttagna nedgängen natvteten; ytterlgare tordo samma rktnng ha nverkat den omständg- heten, att föräldrarna mer än tdgare begynt sätta sna tuaru lärdomsskolor. Da antalet elever läsäret var nalles 0, varav fnskspräkga skolor och svenskspräkga 0, nedgck alltsä hea elevantafet pä to är med eller. %, samt sklt för sg fnskspräkga skolor med elever (. %) och svenskspräkga med (0. % ). I de svenskspräkga skolorna har sälunda mnsknngen elevantalet va-rt propor- ) Tetoja puuttuu. ) U ppgfter saknas.

13 lenemnen ollut suhteellsest lähes neljä kertaa suuremp kun suomenkelsssä. Opplata ol keskmäärn luokkaa kohden lukuvuonna suomenkelsssä koulussa ja ruotsnkelsssä. Kahtena edellsenä lukuvuotena vastaavat lu vut olvat kumpanakn ja sekä lukuvuonna ja 0. Seuraavassa taulukossa opplaat on ryhm tetty än mukaan vme lukuvuosna ynnä lukuvuonna. tonsvs nära fyra ganger större än de fnskspräkga. A ntalet elever genomsntt per klass, var läsäret de fnskspräkgu skolorna och de svenskspräkga. Under de tvä föregäende läsären voro motevaran, de sffror för hägge ären resp. och sam t läsäret och 0. I följande tabel'l ha eleverna fördelats efter alder och avse sffrorna do señaste läsären samt läsäret. Écoles prm ares des vlles. Â ge des élèves. Lukuvuos. Lâsàr. Année scolare. vuotata. - àr. ans. Opplaat än mukaan. Eleverna efter âlder. Âge des élèves. vuotata. ; - âr. ans. j vuotata. âr. ans.. vuotta täyttänetä. Vyllla àr. ans révolus. ' Opplata yhteensä. Summa ele ver. Total des élèves ; ; ! K uten edelläolevasta taulukosta näkyy, ol opplasta lukuvuonna -vuotata e l. %, -vuotata el. Kr. -vuotata el. % ja vuotta täyttänetä 0 el. %. Edellsenä lukuvuotena vastaavat luvut olvat 0 (.0 % ), (. %), (. %) ja (. % ). Kunkn neljän käryhmän absoluuttnen luku vähen ss nyt kästeltävänä olevana lukuvuotena. Huom attavnta ol vähenemnen nuormmassa, 0 el. %, ja toseks vanhmmassa käryhmässä, 0 el. %. N äden kahden ryhmän suhdelukukn lask hukan n y t kästeltävänä olevana lukuvuotena, kun taas toseks nuormman käryhmän suhdeluku jonkn verran kasvo, vanhmman ryhmän suhdeluvun pysyessä entsellään. Vme kymmenvuotskautena molemmat nuormmat käryhmät penenvät sekä absoluuttsest että suhteellsest. Molempen m uden käryhmen lata ol taas pänvastanen. Tällön vähen -vuotaden ryhmä :llä el 0. % j a -vuotaden ryhmä :llä el. %, -vuotaden ryhmän lsääntyessä 0 :llä el. % ja vuotta täyttäneden :llä e l. %. Vanhempen säädyn mukaan ryhm ttyvät oppla a t vme lukuvuosna ynnä lukuvuonna seuraavalla tavalla. Säsom ur van meddelade tabell synes, voro av eleverna läsäret eller. % - arngar, eller. % -ärngar, eller. % -ärngar och 0 eller. % fyllda är. Under föregäende läsär voro motsvarande ta l: 0 < (.0 %),,, (. %), (. %) och (. % ). Den absoluta sffran för sam tlga fyra äldersgr,upper nedgok alltsä under förelggamde läsär. B etydlgast var mnsknngen den yngsta gruppen, 0 eller. % oeh därofter den näst äldsta äldersgruppen, 0 eller. %. Belatonstaten för dessa bägge grupper nedgngo lkasa naget under förelggande läsär, medam det nägot ökades för den näst yngsta äldersgruppen och fönblev oförämdrat för den äldsta gruppen. Under den senaste toärsperoden mnskades de bägge yngsta äldersgruppema säväl absolut som relatvt taget. För de bäda övrga grupperna var förhällandet det m otsatta. Under denna td mnskades -ärngam a med, eller 0. % och -ärngama med eller. %, medan -ürngaraas antal tllväxte med 0 eller. % och antalet elever, som fy llt är, med eller. %. E fter föräldrarnas ständ fördelade sg eleverna de senaste läsären samt läsäret pä följande sätt.

14 Écoles prm ares des vlles. Élèves d'après la condton de leurs parents. Lukuvuos. Lâsàr. Année scolare. Opplaat vanhempen säädyn mukaan. Eleverna efter föräldrarnas ständ. Condton des parents. Vrkamesten ja suurlkkeen harj. lapsa. Barn tl tjänstemän och större närngsdk.! Foncton publque, négoce, grande ndustre. Penlkkeen harj. ja palvelusmest. lapsa. Barn tll mndre närngsdkare och betjäne. Pett commerse, pette n- : dustre, comms. Työväen lapsa. Barn tll arbetare. Ouvrers. Opplata yhteensä. Summa elever. Total des élèves..... */ ' Opplasta ol lukuvuonna vrkamesten ja suurlkkeen harjottajen lapsa (. % ), penlkkeen harjottajen ja palvelusmesten lapsa (. %) ynnä työväen lapsa (0. % ). K uten edelläolevasta taulukosta näkyy, on ensnmanttu ryhmä osottanut vme lukuvuosna sekä absoluuttsta että suhteellsta kasvua. Lukuvuodesta lsäänty tämä ryhmä :llä el. %. Myöskn tonen ryhmä kasvo lukuvuonna, nm ttän :a el. %, kun se taas edellsnä lukuvuosna on penentynyt. Työväen lasten ryhmä vähen nyt kästeltävänä olevana lukuvuotena lukuvuoteen verrattuna :llä el.l %. Kolmena vme lukuvuotena m anttu ryhmä on penentynyt sekä absoluuttsest että suhteellsest. Lukuvuonna ol opplasta vrkamesten ja suurlkkeen harjottajen lapsa (. % ), penlkkeen harjottajen ja palvelusmesten lapsa (. %) ynnä työväen lapsa 0 (0.0 % ). Kymmenessä vuodessa ensmmänen ryhmä on ss kasvanut :a el.0%, tonen taas vähentynyt :a el 0.0% ja samon kolmas vähentynyt 0:llä el. %. Yuososastottan opplasmäärän muutokset olvat lukuvuonna edellseen lukuvuoteen verrattuna seuraavat: I vuososaston opplasmäärä vähen :sta :een, I I vuososaston :stä :een, I I I vuososaston :sta 0:een, IV vuososaston :sta 00:een ja V vuososaston :stä :aan, kun taas V I vuososaston lsäänty 0':stä : ään. Lukuvuonna - vähen opplasmäärä kaklla vuososastolla. P äästötodstuksen sa lukuvuonna :stä V I vuososaston opplaasta 0. Edellsenä lukuvuotena ol päästötodstuksen saaneta 0:stä ylmmän vuososaston opplaasta 0. Lukuvuonna vastaavat luvut olvat 0 ja ynnä lukuvuonna ja. Av eleverna voro läsäret (. %) barn tll tjänstem än och större närngsdkare, (. %) barn tl mndre affärsdkare och betjänte sam t (0. %) bam tl arbetare. Säsom ur fönestäende tabell framgär, har den förstnämnda gruppen de señaste läsären tllvuxt säväl absolut som relatvt taget. Eräm läsäret ökades denna gnupp med eller. %. Även den andra gruppen ökades under läsäret, nämlgen med eller. %, meda.n den äjter mdnskats de föregäende läsären. Gruppen barn tl arbetare mnskades förelggande läsär jäm förelse med äret därförnnan med eller.l %. Under de tre señaste läs&ren har nämmda grupp mnsbats säväl absolut som relatvt taget. Läsäret voro av deverma (. %) barn tl tjänstem än oöh störne nänngsdkare, (. %) barn tl mndre närngsdñare och betjänte sam t 0 (0.0 %) barn tl arbetare. Under to är har den förstnämnda gruppen alltsf. ökats med eller.o %, medan den andra mnskats med eller 0.0 % och den tredje lkasä mnskats med 0 eller. %. I de olka ärsklasserna nträffade läsäret följande förändrngar elevnumerären järnfört med föregäende läsär: I äreklassens elevantal mnskades frän tl, I I änsklassens frän tl, I I I änsklassens frän tll 0, IV ärsklassens frän tl 00 och V ärsklassens frän tll, medan áter V I ärsklassens elevantal ökades frän 0 tl. Läsäret. mnskades elevantalet pä alla ärsklasser. D m ssonsöetyg erhöllo läsäret 0 av elever & V I anäklassen. Under föregäende läsär var antalet elever, som erhällt dmssombetyg, 0 av 0 elever ä högsta arsklassen. Läsäret voro anotsvarande sffcror resp. och 0 samt läsäret resp. och -

15 V arsnasa luokkaopettaja ol lukuvuonna yhteensä, nstä 0 m estä ja nasta. Edellsenä lukuvuotena vastaavat luvut olvat, ja 0, joten ss opettajen luku vähen ensnmanttuna lukuvuotena :llä, nm ttän mehellä ja nasella. Lukuvuonna ol opettajen luku, stä mehä ja nasa. Kun lukuvuonna opettaja ol kakkaan, josta mehä ja nasa, on ss hedän lukunsa vähentynyt kymmenessä vuodessa :a, m esopettajen luvun tällön lsääntyessä :a ja nasopettajen luvun vähentyessä 0 :llä. Vrkakelposuustodstnsta valla oleven opettajen luku ol lukuvuonna, edellsenä lukuvuotena, lukuvuonna 0 ja lukuvuonna. Seuraava taulukko esttää kaupunken kansakoulujen menot vme kalentervuosna ynnä kalentervuonna. Antalet egentlga klasslarare var lásáret, n,ales, darav.0 m anlga och kvnnlga larare. Under foregaende lasár voro motsvarande sffror, oeh 0, varfor alltsá antalet larare mnskades under forstnamnda lasár med, namlgen med manlga och kvnnlga larare. Lásáret var antalet larare, darav manlga och kvnnlga larare. Dá lararnas antal lasaret var nalles, varav manlga oeh kvnnlga, har alltsá deras antal m nskats under to ár med, och har antalet manlga larare hárvd okats med, medan antalet kvnnlga larare nedgátt med 0. - Kom - petensntyg fo r larartjcnst saknade larare lasaret,, foregdende lasar, las&ret 0 0 och lasáret larare. Eoljande tabell angver utgfterna for stadernas folkskolor under de señaste kalenderáren samt kalenderáret. É conom e des écoles p rm a res des vlles. Dépenses. Menot markkaa. tltgfter mark. Dépenses en marcs. Kalentervuos. Kalenderâr. Année cvle. Palkkaus. Avlönng. Appontements: Opettajen. At lärare. des maîtres. ' Muden vrkaljan. \ At övrg personal, j des autres membres du personnel. Lämmtys ja valastus. ; Vanne och belysnng. Chauffage, éclarage. Vuokra. Hyra.. Loyer.! Koulutalojen korjaus. : Remont av skolhusen. Réparatons. Kalusto, opetusvälneet ja krjasto, Inventorer, under^snngsmaterel och bblotek. Artcles d'nventare, matérel, d'ensegnement, bblothèque. Stpendejä ja apua opplalle (vaatteta, krjoja y. m.) raha-arvoltaan. Stpender o. understödätelever(kläder, böcker m.m.) efter pennngvärde. Bourses et secours aux élèves (habts, lvres etc.) estmés en argent. Autres dépenses.? Muta menoja. övrga utgfter. Yhteensä. Summa K uten edelläoleva taulukko osottaa, tekvät kaupunken kansakoulujen menot arvotua vuokraa lukuunottamatta kalentervuonna mk ja vuonna mk. Menot vähenvät ss ensnmanttuna vuotena jälkmmäseen verrattuna 0 mk:a el 0.%. Tätä ennen ne olvat anakn nm ellsest lsääntyneet monen vuoden.ajan. N npä lsäys vuodesta vuoteen tek mk el. %. Vuonna kokonasmenot olvat 0 mk el nyky- Säson ur tabellen lär ovan framgär, uppgngo ntgftern a för städeruas folkskolor oavsett beräknade hyror kalenderäret tl 0 > mk och är tl 0 00 mk. U tg ftem a mnskades alltsä under förstnämnda är jäm förelse med det föregäende med 0ll 0 mark eller 0. %. H ärförnnan hade de, ätmnstone nomnellt, ökats under mänga är. S&lunda var öknngen frän är tl är mk eller. %. Är voro de totala utgfterna 0 mk eller K ansanopetustlasto F oïkskolstatstk.

16 0 sks kultamarkoks muunnettuna ) 00 mk. Menojen kasvu kymmenessä vuodessa tek ss nykysssä kultamarkossa laskettuna mk el.s %. Suurn menoerä, palkkaus, tek vuonna. % kokonasmenosta, edellsenä vuotena. %, vuonna.l % ja vuonna. %. Toseks suurn menoerä, jonka muodostvat' kansakoulujen puhtaat sosaalset m enot, s. o. opplalle annetut koulutarpeet, stpendt y. m. s., ol vuonna. % kokonasmenosta, edellsenä vuotena. %, vuonna. % ja vuonna. %. Kokonasmenot tekvät keskmäärn opplasta kohden") vuonna 0 mk, edellsenä vuotena mk, vuonna mk ja vuonna mk el nykysssä kultamarkossa mk. Menot opplasta kohden ovat säännöllsest kasvaneet vme vuosna. Edelläm antut puhtaat sosaalset menot tekvät sanottuna vuosna keskmäärn opplasta kohden mk, 0 mk, mk ja 0 mk el nykysssä kultamarkossa mk. Seuraava taulukko esttää kaupunken kansakoulujen tulot vme kalentervuosna ynnä kalentervuonna. alltaâ nuvarande guldmark ) T 0 mk. Oknngen utgfter under to ár utgjorde alltsá utrknat nuvarande guldmark mk eller. %. Den storsta utgftsposten, avlonngarna, utgjorde ár. % av sam tlga utgfter, áret dárformnan. %, ár. % oeh ár. %. Den náststorsta utgftsposten, som bldades av folkskolornas rent socala utgfter, d. v. s. át eleverna utdelade skolmateraler, stpender o. dyl., uppgck ár tll. % av de totala utgfterna, foregáende ár tll. %, ár tll. % oeh ár tll. %. De totala u tg ftem a utgjorde medeltal per elev ) ftr.0 mk, f orcgáende ár mk, ár mk och ár mk eller nuvarande guldmark mk. Utgfterna per elev ha regelm assgt stegrats de señaste áren. De nyssnamnda rent socala utgfterna utgjorde sagda ár medeltal per elev mk, 0 mk, mk och 0 mk, sstnámnda belopp nuvarande guldmark mk. E.oljande tabell utvsar folkskolornas staderna nkomster under de señaste kalenderâren samt kalenderáret. Econome des écoles prm ares des vlles. Recettes. Tulot markkaa. Inkomster mark. Recettes en marcs. Kalentervuos. Kalenderär. Année cvle. Kunnalta. Av kommunen. Subventon communale. Itahassa. Kontant. En argent. Luonnossa, raha-arvoltaan. In natura, efter pennngvärde. En nature (valeur évaluée en argent). Valtolta. Av staten. Subventon de l État. Oppladen koulumaksut. Elevernas skolavgfter. Fnances scolares des élèves. Muta tuloja, övrga nkomster. Autres recettes. Yhteensä. Summa Kalentervuonna kaupunken kansakoulu- K alendem ret utgjordes av stadsfolkskolorjen ttdosta ol.o % kunten avustusta,. % nas nkom ster.0 % av kommunala uaderstöd, valtoapua) ja loput. % opplasmaksuja y. m.. % av statsunderstöd) och äterstoden,. %, ) Muuntamskertomena. (vrt. Tlastokatsauksen artkkela n :o ). -) Kalentervuoden keskmääränen opplasluku on saatu ottam alla saman kalentervuoden ja seuraavan kalentervuoden helmkuun päven opplaslukujen keskmäärä. ) Kansakoulujen kustannuslan mukaan, joka astu vomaan elokuun p:nä, savat kaupungt V kansakoulumenosta ylesstä varosta. ') Omräknngskoeffcent. (jm fr. artkeln n :o av Statststa, överskter för är.) ) M edelantalet elever per kalenderär har erhällts genom att taga m edeltalet av elevantalet den februar vederhörande är sam t av sffran för samma datum följande är. ) E nlgt lagen om folkskolornas ekonom, som trädde kraft den august, bestrdas /. av städernas utgfter för folkskolorna ur allmänna rnedel.

17 tuloja. Edellsenä vuotena vastaavat suhdeluvut olvat. %,. % ja. %, vuonna. %,. % ja. % sekä vuonna.0 %, 0. % ja. %. Kunten avustus vähen vuonna edellseen vuoteen verrattuna 0 0 mk:st.a 0 m k:aan, ss m k:lla el. %, kun taas valtoapu kasvo samaan akaan 0 m k:sta m k:aan, ss 0 mk :a el.0 %. Kunten osuus tek keskmäärn opplasta kohden vuonna mk (stä rahassa 0 m k), vuonna mk (stä rahassa m k), vuonna mk (stä rahassa 0 mk) sekä vuonna mk (stä rahassa mk) el nykysssä kultamarkossa mk (stä rahassa mk). Samona vuosna ol valtoapu keskmäärn opplasta kohden 0 mk, mk, 0 mk, ja 0. mk el nykysssä kultamarkossa mk.. av elevavgfter m. fl. nkomster. Föregäende är voro motsvarande relatonstal. c/c,. % och. %, är. %,. % och. % sam t är.0 %, 0. % och. %. Kommunernas bdrag mnskades är jäm fört med föregäende är frän 0 0 mk tl 0 mk, alltsä med mk eller. %, medan äter statens bdrag' sam tdgt ökades frän 0 0 mk tl mk, alltsä med 0 mk eller.0 % Kommunernas andel utgjorde genomsntt per elev för är mk (därav pennngar 0 m k), är mk (därav pennngar m k), är mk (därav pennngar 0) sam t är mk (därav pennngar mk), sstnämnda belopp guldmark mk ((därav pennngar mk). Under samma är var statsunderstödet medeltal per elev 0 mk, mk, 0 mk och 0. mk eller nuvarande guldmark mk. Maalaskunten yläkansakoulut. Seuraava taulukko esttää maalaskunten koulupren luvun sekä yläkansakoulujen luvun opetuskelen mukaan vme lukuvuosna ynnä lukuvuonna. Landskommunernas högre folkskolor. Nedanstäende tabell utvsar antalet skoldstrkt landskonrmunerna samt antalet högre folkskolor efter undervsnngsspräk under de señaste läsären samt läsäret. Ecoles prm ares supéreures des com m unes rurales. N om bre de dstrcts scolares et d'écoles. Koulujen luku opetuskelen mukaan. Antal skolor efter undervsnngsspräk. Nombre des écoles par langue d ensegnement. Lukuvuos. Läsär. Année scolare. Kouluprejä. Skoldstrkt. Dstrcts scolares. Koko luku. Hela antalet. Suomenkelsä. Fnsksprâkga. Fnnoses. Ruotsnkelsä. Svenskspràkga. Suédoses. Blngues. Suomenruotsnkelsa. Fnsksvensksprâkga. Venäjänkelsä. Rysksprâkga. Russes.... 0!) r)b W K ouluprejä ol lukuvuonna, kuten edelläoleva taulukko osottaa,. Lukuvuoteen Antalet skoldstrlct var läsäret, säsom förestäende tabell utvsar,. Jäm fört med *) Taulultteessä n:o X II suomen-ruotsnkelmen koulu, jossa oppladen enemmstö ol suomenkelsä, ja venäjänkelset koulut, luvultaan, on luettu suomenkelsn kouluhn. Kuotsnkelsten koulujen joukkoon on taas laskettu suomenruotsmkelnen koulu, jonka oppladen enemmstö ol ruotsnkelsä. f) I tabellblagan n : o X II har fnsk-svenskspräkg sk ola, där m ajorteten av ele verna var fnskspräkg samt de ryskspräkga skolorna, tl antalet, hänförts tl de fnskspräkga skolorna. T l de svenskspräkga skolorna (äter har räknats fnsk-svenskspräkg skola, där majorteten var svenskspräkg.

18 verrattuna lsäänty nden luku anoastaan :llä, kun taas lsäys ol edellsnä lukuvuosna ollut monn verron suuremp. Lukuvuodesta 0, ss vm esestä lukuvuodesta ennen oppvelvollsuuslan vomaanastumsta, lukuvuoteen on koulupren luku kasvanut :llä sekä vme kymmenvuotskautena 0:llä. N yt kästeltävänä olevana lukuvuotena ol kouluprestä suomenkelsä 0 ja ruotsnkelsä 0. Lukuvuoteen verrattuna lsäänty edellsten luku :a ja jälkmmästen l: llä. Yläkansakouluja ol lukuvuonna kakkaan 0 ja edellsenä lukuvuotena, joten lsäys tek nyt kästeltävänä olevana lukuvuotena. Lukuvuodesta lähten on yläkansakoulujen luku kasvanut :llä, josta määrästä tulee oppvelvollsuuslan vomaanastumsen jälkeselle ajalle. K oulusta ol lukuvuonna suomenkelsä, ruotsnkelsä, suomen-ruotsnkelsä ja venäjänkelsä. Lukuvuonna vastaavat luvut olvat 0,, ja, joten ss suomenkelsten koulujen luku lsäänty lukuvuonna :llä ja ruotsnkelsten :a, suomen-ruotsnkelsten ja venäjänkelsten koulujen luvun pysyessä entsellään. Oppvelvollsuuslan vomaanastumsen jälkeen on suomenkelsten koulujen luku kasvanut :a el. % ja ruotsnkelsten :llä el. %. Vme kymmenvuotskautena lsäänty suomenkelsten koulujen luku :llä el.% ja ruotsnkelsten :a el. %. Suomenkelsten ja ruotsnkelsten yläkansakoulujen lukumäärän suhde ol lukuvuonna : 0, edellsenä lukuvuotena : 0, lukuvuonna 0 : 0 ja lukuvuonna : 0. N yt kästeltävänä olevana lukuvuotena ol suomenkelsstä kouluprestä yläkansakoulua valla non.0 % ja ruotsnkelsstä. %. Lukuvuonna vastaavat prosentt olvat 0.0 ja.0. Yläkansakoulusta ol lukuvuonna va r snasa (-vkkosa) ja su pstettu ja (- vkkosa). Lukuvuoteen verrattuna on edellsten luku vähentynyt :llä ja jälkm mästen lsääntynyt :a. N yt kästeltävänä olevana lukuvuotena ol varsnassta yläkansakoulusta suomenkelsä, ruotsnkelsä, suomen-ruotsnkelsä ja venäjänkelsä sekä supstetusta suomenkelsä, ruotsnkelsä, suomen-ruotsnkelsä ja venäjänkelsä. Yläkansakoulujen opplasmäärä ryhmtettynä opetuskelen ja än mukaan vme lukuvuosna ynnä lukuvuonna näkyy seuraavasta taulukosta. lasáret oka des deras antal med endast, medan áter oknngen under de foregáende lasáren vart mángfald/gt storre. Frán lasáret 0, alltsá det esta lasáret forran laroplktslagen trádde kraft, tll lasáret har skoldstrktens antal vuxt med ' samt under señaste toársperod med 0. Under forelggande lásár voro av skoldstrkten 0 fnsksprákga och 0 svensksprákga. Jám fort med lasáret okades de forras antal med och de señares med. H ögre follcskolor funnos under läsäret tll ett antal av nalles 0 mot foregáende läsär, varför öknngen under forelggande läsär utgjotde. Sedan läsäret har antalet högre folkskolor vuxt med, av vlket antal faller pä tden efter det läroplktslagen trätt kraft. Av skolorna voro läsäret fnsksprákga, sveasksprákga, fnsk-svensksprákga och o ryskspr&kga. Läsäret voro motsvarande sffror 0,, och, varför alltsa antalet fnsksprákga skolor läsäret ökats med och antalet svenskspräkga med, medan antalet fnsk-svenskspräkga och rysksprftkga förblvt oförändrat. Sedan läroplktslagen trätt kraft, har antalet fnsksprákga skolor ökats med eller. % och antalet svenskspräkga med eller. %. Under señaste toársperod ökades de fnsksprákga skolornas antal med eller. % och de svenskspräkgas med eller. %. Fönhällandet mellan de fnsksprákga och svenskspräkga högre folkskolorna var läsäret :0, läsäret därförnnan :0, läsäret 0 :0 och läsäret :0. Under förelggande läsär saknade av de fnsksprákga skoldstrkten omkrng.0 % högre folkskola, av de svenskspräkga. %. Läsäret voro motsvarande procenttal 0.o och.c. Av de högre folkskolorna voro läsäret - egentlga sädana (med veckors kurs) och skolor med förkortad lärokurs ( veckors kurs). I jäm förelse med läsäret lar de foregäendes antal nedgätt med ooh de señares ökats med. Under förelggande läsär voro av de egentlga högre folkskolorna fnsksprákga, svenskspräkga, fnsk-svenskspräkg och ryskspr&kga samt av skolorna med förkortad lärokurs fnsksprákga, svenskspräkga, fnsk-svenekspräkg och ryskspräkg. Skolornas elevantal under de señaste lasaren samt läsäret, fördelat efter undervanngsspräk, och álder, framgär ur följandc tabell.

19 Ecoles prm ares supéreures des com m unes rurales. Nombre d élèves d'après la langue d'ensegnem ent et d après l âge Lukuvuos. Läsär. Année scolare. j Kakkaan Inalles. Nombre total. Opetuskelen mukaan. Efter undervsnngsspräk. D'après la langue d ensegnement. Opplata. Elever. Élèves. Suomenkel. koulussa. Ruotsnkel. koulussa. I fnsksprâk. skolor. I svensksprâk. skolor. Dans les écoles fnnoses. Dans les écoles suédoses. vuotata. âr. ans. Iän mukaan. Efter âlder. D après l âge. vuotata. - âr. ans. v. täyttänetä. Eyllda âr. ans révolus / /o «/ 0 / 0 / h <*/ h.. 0 *) 0. ) O pplata ol maalaskunten yläkansakoulussa lukuvuonna 0 kakkaan 0. E dellsenä lukuvuotena opplasmäärä ol 0, joten ss vähennys tek nyt kästeltävänä olevana lukuvuotena el O.o %. K uten edelläoleva taulukko osottaa, on opplasmäärä jatkuvast alentunut lukuvuodesta alkaen oltuaan stä edellsenä lukuvuotena suurmmllaan, nm ttän 0:ssa. Lukuvuonna ol opplasmäärä el. % suuremp kun kymmenen vuotta akasemmn. Lukuvuonna käv opplasta suomenkelsssä koulussa el 0. % ja ruotsnkelsssä el. %. V astaavat luvut olvat lukuvuonna el 0. % ja 0 el. %, joten ss opplasmäärä vähen ensnmanttuna lukuvuotena suomenkelsssä koulussa :a el 0. % ja ruotsnkelsssä :llä el. %. Ruotsnkelsssä koulussa ol ss opplasmäärän vähenemnen nyt kästeltävänä olevana lukuvuotena suhteellsest monn verron suuremp kun suomenkelsssä. Jos taas otamme huomoon lukuvuoden jälkeen ta pahtuneen opplasmäärän vähenemsen, ol tämä suomenkelsssä koulussa suhteellsest suuremp kun ruotsnkelsssä. Lukuvuonna käv opplasta suomenkelsssä koulussa 0 el. % ja ruotsnkelsssä el.l %. K ym menessä vuodessa suomenkelsten koulujen opplasmäärä on ss kasvanut 0:llä el. % ja ruotsnkelsten :llä el.0%. Tänä akana tapahtunut suomenkelsten koulujen opplasmää- ) Tähän on luettu suomen-ruotsnkelsen koulun opplaat, joden enemmstö ol suomenkelsä, sekä venäjänkelsen koulun opplaat. ) Tähän on luettu suomen-ruotsnkelsen koulun opplaat, joden enemmstö ol ruotsnkelsä. E levantalet landskommunernas hqgre folkskalor läsäret var n'alles 0. Föregäende läsär var elevantalet,0, varför en mnsknng ägt rum under förelggande läsär; den utgjorde eller 0. %. Säsom förestäende tabell utvsar, har elevantalet utan avbrott mnskats frän och med läsäret, efter att läsäret därförnnan n&tt sn kulmen, 0. Läsäret översteg elevantalet med eller. % samma sffra to är tdgare. Läsäret besökte av eleverna eller 0. % fnskspräkga skolor och eller. % svenskspräkga. Motsvarande sfror läsäret voro 0 eller 0. % sarot 0 eller. %, vadan elevnumerären förstnämnda läsär medgok de fnskspräkga skolorna med : eller 0. % och de svenskspräkga med eller. %. I d,e svenskspräkga skolorna var alltsä nedgängen elevantalet för förelggande läsär förh&llandevs mängdubbelt större än de fnskspräkga. Om man äter beaktar den sedän läsäret försggangna mnsknngen elevnumerären, vat denna de fnskspräkga skolorna relatvt taget större än de svenskspräkga. Läsäret besökte av eleverna 0 eller. % de fnskspräkga skolorna och. eller.l % de svenskspräkga. P ä to är har elevnumerären de fnskspräkga skolorna alltsä vuxt med 0 eller. % och de svenskspräkga med eller.0 %. A tt under sagda td öknngen elevantalet de fnskspräkga skolorna var relatvt taget tredubbelt större än de svenskjh ä r ngä eleverna fnsk-svenskspräkg skola, där majorteten var fnskspräkg, sam t eleverna ryskspräkga skolor. ) H är ngä eleverna fnsk-svenskspräkg skola, där m ajorteten var svenskspräkg.

20 rän suhteellsest lähes kolme kertaa suuremp lsääntymnen ruotsnkelsten koulujen opplasmäärän kasvuun verrattuna johtuu etupäässä stä, että ensnm anttujen koulujen luku on samaan akaan kasvanut sekä absoluuttsest että suhteellsest enemmän kun vmemanttujen. Opplasmäärän vähenemsestä lukuvuoden jälkeen ja koulujen luvun jatkuvasta lsääntym sestä johtuu, että keskmääränen opplasluku on ruvennut sanotun lukuvuoden jälkeen laskemaan sekä suomenkelsssä että ruotsnkelsssä koulussa. Lukuvuonna tul suomenkelstä koulua kohden keskmäärn opplasta ja ruotsnkelstä kohden. Edellsenä lukuvuotena vastaavat luvut olvat 0 ja 0, lukuvuonna ja, stä edellsenä lukuvuotena ja, lukuvuonna. ja ynnä lukuvuonna ja. Lukuvuonna yläkansakoulujen opplasta 0 0 el. % käv varsnasssa ja 0 el. % supstetussa koulussa. Edellseen lukuvuoteen verrattuna varsnasten yläkansakoulujen opplasmäärä vähen :a ja supstettujen lsäänty :a. N yt kästeltävänä olevana lukuvuotena käv suomenkelsten yläkansakoulujen opplasta el. % varsnasssa ja el.0 % supstetussa koulussa. Ruotsnkelsssä koulussa vastaavat luvut olvat el. % ja el.0 %. Lukuvuoteen verrattuna suomenkelsten varsnasten yläkansakoulujen opplasmäärä vähen :a ja supstettujen lsäänty :llä. Tällön ol ruotsnkelsssä varsnasssa yläkansakoulussa opplasmäärän vähennys ja supstetussa lsäys. Lukuvuonna =- ol opplata suomenkelstä varsnasta yläkansakoulua kohden keskmäärn 0 ja supstettua kohden. Ruotsnkelsssä koulussa vastaavat luvut olvat ja. Edellsenä lukuvuotena olvat nämä luvut suomenkelsssä koulussa ja sekä ruotsnkelsssä ja. Iän mukaan jakaantu yläkansakoulujen opplasmäärä lukuvuonna' seuraavalla tavalla: -vuotata ol 0. %, -vuotata. % ja vuotta täyttänetä.o %. Kuten svulla oleva taulukko osottaa, pysy nuormman käryhmän suhdeluku entsellään edellseen lukuvuoteen verrattuna, kun taas keskmmäsen ryhmän suhdeluku hukan kasvo, vanhmman vastaavast laskessa. Edelläm antussa taulukossa on lukuvuonna ja stä edellsnä lukuvuosna ryhm tetty opplaat vuotta nuorempn ja vuotta täyttänesn, koska käryhmtystä jonkun verran muutettn lukuvuonna. Lukuvuodesta lähten on ensnmantun ryhmän suhdeluku jatkuvast kasvanut, jälkmmäsen taas laskenut. spräkga beror främs-t därpä, att antalet av de förstnämnda skolorna sam tdgt tllväxte säväl absolut son relatdvt taget mer än de sstnämnda. A-v elevantalets mnsknng sedan läsäret - och den fortsatta öknngen antalet skolor följer, att genom snttsantalet elever per skola begynt nedgä sedan nämnda läsär säväl de fnskspräkga som sv.ensksprä'kg'a skolorna. Läsäret var medeltalet elever per skola för de fnskspräkga och - för de svensksptrakga skolorna. Föregaende läsär voro motsvarande sffror 0 ooh 0, läsäret.- och, läsäret -därförnnan och, läsäret och samt läsäret och. Läsäret -besökte av d-e högre folkskolornas elever 0 0 eller. % egentlga folkskolor och 0 -eller. % folkskolor med förkortad lärokurs. I jämförelse med föregaende läsär nedgck elevantal-et de egentlga högre folkskolorna med, medan det ökades skolorna med förkortad lä-rokurs med -. Und-er förelgga-nde läsär besökte av de fnskspräkga högre folkskolornas elever eller. % egentlga och eller. % skolor med Írkortíd lärokurs. I de svenskspräkga skolorna voro motsvarande sffror eller. % samt eller. %. I jämförelse med läsäret nedgek elevantalet de fnskspräkga egentlga högre folkskolorna med, men ökades - skolorna med förkortad kurs med. Sam tdgt nedgek elevnumerären de svenskspräkga egentlga högre folkskolorna med och ökades skolorna med förkortad kurs med. Läsäret var antalet elever per skola de fnskspräkga egentlga högre folkskolorna medeltal 0 och skolorna med förkortad kurs. I de svenskspräkga voro motsvarande tal och. Under föregaende läsar voro dessa tal de fnskspräkga skolorna och samt de svenskspräkga och. E fter älder fördelade sg de högre folkskolornas elever läsäret - pä följande sätt: --ärngar 0. %, -ärngar. % och elever, som fy llt är,.0 %. Säsom tabellen ä sd. utvsar, höll sg relatonstalet för -den y-ngsta äldersgruppen oförändrad jäm förelse med det föregaende läsäret, medan äter relatonstalet för den mellersta gruppen nägot ökades och den äldsta gruppens sffra nedgck motsvarande grad. I förenämnda tabell ha eleverna för läsäret och läsären därförnnan grupperats elever under är och elever, som fy llt är, enär äldersgrupperngen nägot ändrats läsäret -. Er. o. m. läsäret : har relatonstalet för den förstnämnda äldersgruppen fortgäende ökats, medan det äter nedgätt för den señare gruppen.