SUOMEN V IR A L L IN E N T IL A S T O FIN LA N D S O F F IC IE L L A STA TISTIK I B MERENKULKU SJÖFART KAUPPALAIVASTO HANDELSFLOTTAN VUO N N A AR

Transkriptio

1 SUOMEN V IR A L L IN E N T IL A S T O FIN LA N D S O F F IC IE L L A STA TISTIK I B MERENKULKU SJÖFART KAUPPALAIVASTO HANDELSFLOTTAN VUO N N A AR 9 U U S I SARJA NY S E R IE 0 a. H E L S IN K I 90

2 Helsinki 90. Valtioneuvoston kirjapaino

3 Sisällys Innehåll: Table des matières. Siv. Sid. Teksti Text Texte... Bêsumé en fr a n ç a is... Taulusto Tabeller Tableaux: Taulu Tab. Tabl.. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset vuoden 9 alkaessa ja päättyessä. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid början ooh slutet av år 9. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et audessus au début et à la fin de l année Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina kotipaikan mukaan v:n 9 päättyessä. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton ooh däröver, fördelade efter hemort vid 9 års slut. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et audessus, classés par lieu d origine à la fin de l année Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina rakennuspaikan mukaan v:n 9 päättyessä. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter byggnadsort vid 9 års slut. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et audessus, classés par lieu de construction à la fin de l année Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina vetomäärän ja iän mukaan v:n 9 päättyessä. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter dräktighet och ålder vid 9 års slut. Navires de la marine marchande finlandaise jaugeant 9 tonneaux nets et audessus, classés par tonnage et l âge des navires à la fin de l année Yleiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin bruttorahteihin v. 9 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. översikt av handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter år Siv. 9 i. 9 enligt därom från redare lämnade uppgifter. Valeur des navires de la marine marchande finlandaise et les bénéfices des frets bruts en 9 selon les indications des armateurs. Kauppalaivaston arvo ja ansaitut bruttorahdit v. 9 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. (Alukset jaettuina laadun mukaan.) Handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter år 9 enligt därom från redare lämnade uppgifter. (Fartygen fördelade enligt art.) Valeur des navires de la marine marchande finlandaise et les bénéfices des frets bruts en 9 selon les indications des armateurs. (Navires classés par genre).... Kauppalaivaston bruttorahdit v. 9, jaettuina eri tuloryhmiin, aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Handelsflottans bruttofrakter år 9, fördelade på olika inkomstgrupper, enligt därom från redare lämnade uppgifter. Montants des frets bruts de la marine marchande finlandaise, répartis sur les différentes catégories de recettes pendant l année 9 selon les indications des arm ateurs Kauppalaivastoon kuuluvien aluksien ulkomaanmatkat ja bruttorahdit v. 9 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Handelsflottan tillhöriga fartygs utrikes sjöfart och bruttofrakter år 9 enligt därom från redare lämnade uppgifter. Navigation des navires de la marine marchande finlandaise à l étranger et les frets bruts en 9 selon les indications des armateurs Kauppaaluksien purjehdusaika vuorokausissa v. 9 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Seglationstidens längd år 9 för handelsfartygen, uttryckt i dygn, enligt därom från redare lämnade uppgifter. Durée de la navigation des navires de la marine marchande finlandaise pendant l année 9, exprimée en jours, selon les indications des armateurs Liikenteessä olleen kauppalaivaston miehistö v. 9 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Bemanningen å den i sjöfart använda handelsflottan år 9 enligt därom från redare lämnade uppgifter. Équipage de la marine marchande finlandaise pendant l année 9 selon les indications des arm ateurs... 0

4 Kertomus Suomen kauppalaivastosta, sen arvosta, rahtituloista ja miehistöstä vuonna 9 liittyy kertomukseen vuodelta 9. Aineisto (tähän kertomukseen on saatu osaksi maistraattien heinäkuun 9 päivänä 9 alusrekisteristä annetun lain perusteella pitämistä alusrekistereistä, osaksi niistä tiedoista, joita aluksenomistajat syyskuun päivänä 9 ai uksenomistajan velvollisuudesta antaa erinäisiä tilastotietoja annetun asetuksien mukaisesti ovat velvolliset lähettämään. Alusrekisteristä annetun lain mukaan on kauppamerenkulkuun käytettävistä aluksista, joiden nettovetoisuus on vähintään 9 rekisteritonnia, pidettävä rekisteriä, lukuunottamatta proomuja, joita käytetään ainoastaan tavaroiden siirtämiseen lastaus, purkaus^ tai varastoimistarkoituksessa samalla satamaalueella tai lastauspaikalla. Sitä paitsi voidaan, jos omistaja haluaa, rekisteröidä pienemmätkin alukset, mikäli niiden nettovetoisuus on vähintään 0 rekisteritonnia. Asetus aluksenomistajan velvollisuudesta antaa tilastotietoja koskee vähintään 9 netitorekisteritonnin vetoisia aluksia. Pienemmistä kuin 9 nettorekisteritonnin vetoisista aluksista ei näin ollen saada tietoja aluksenomistajilta. Näitä aluksia on kuitenkin rekisteröity hyvin vähän, eivätkä ne sisälly taulukkoihin. On siten huomattava, että tähän esitykseen sisältyvät tiedot koskevat vain rekisteröityjä aluksia, kun taas tuhansiin nousevat pienemmät vesiliikenmevälineet jäävät sen ulkopuolelle. Liitetaulut, jotka valaisevat kauppalaivaston tilaa, kotipaikkaa, rakennuspaikkaa, vetomäärää ja ikää, on laadittu maistraattien alusrekisterien perusteella, kun taas muut taulut perustuvat varustajien antamiin tietoihin. Föreliggande berättelse om Finlands handelsflotta, dess värde, fraktinkomster och bemanning år 9 ansluter sig till den för år 9 avgivna redogörelsen. Materialet till berättelsen har dels hämtats ur de av magistraterna enligt lagen om fartygsregister av den 9 juli 9 förda fartygsregistren, dels ur de uppgifter, som redarna jämlikt förordningen av den september 9 angående fartygsredares skyldighet att avlämna särskilda statistiska uppgifter, årligen avgiva. Enligt lagen om fartygsregister äro fartyg, vilka nyttjas till handelssjöfart och äga en nettodräktighet av minst 9 registerton, registreringspliktiga, pråmar, som användas endast vid förflyttning av varor i lastnings, lossnings eller upplagringssyfte å samma hamnområde, doek undantagna. Dessutom kan, om ägaren så önskar, jämväl mindre fartyg registreras', under förutsättning att dess nettodräktighet är minst 0 registerton. Förordningen angående fartygsredares skyldighet a tt avlämna statistiska uppgifter gäller fartyg om minst 9 nettoregistertons dräktighet. Om fartyg under 9 nettoregistertons dräktighet erhålles således icke uppgifter av redarna. Sistnämnda fartyg utgöra dock ett fåtal av de registrerade fartygen och ingå ieke i tabellerna. A tt märka är att uppgifterna i denna framställning således enbart omfatta registrerade fartyg, medan de till tusental uppgående mindre fortskaffningsmedlen till sjöss falla utom ramen för densamma. Tabellerna, som belysa handelsflottans bestånd, hemort, byggnadsort, dräktighet och ålder, ha utarbetats med ledning av magistraternas fartygsregister, medan övriga tabeller grunda sig på uppgifter lämnade av redarna. Yuosi 9 merkitsi merenkulkumme kannalta edelleen huomattavaa kehitystä normaaliseen yhteyteen ulkomaiden kanssa. Käytössä olevan tonniston niukkuudesta huolimatta on linjaliikenneyhteytemme Itämeren, Pohjanmeren ja Är 9 uppvisade en fortsatt betydande utveckling mot normala sjöfartsförbindelser med utlandet. Trots knappheten på tonnage kunde linjetrafiken på östersjö, nordsjö och sydamerikanska hamnar upprätthållas i nästan samma

5 EteläAmerikan satamiin pystytty ylläpitämään lähes sodan edellisen ajan laajuudessa, jonka lisäksi vuoden lopulla avattiin, joskin vaatimattomissa puitteissa, linjalaivaliikenne PohjoisAmerikkaan. Kauppamerenkulun ohjaus ja säännöstelytoimikunta (Kamerto) on edelleen huolehtinut kauppalaivaston käytön valvonnasta ja ohjaamisesta, joka on vielä katsottu välttämättömäksi useistakin syistä, m. m. valuuttasäännöstelyn takia. Kamerton toimesta ylläpidettyä matkalupajärjestelmää on kuitenkin voitu selontekovuoden aikana jonkin verran lieventää. Vuoden alusta kesäkuuhun asti oli Neuvostoliitolle välirauhansopimuksen perusteella aikarahdattuna 9 alusta, yhteiseltä kantavuudeltaan noin 000 painotonnia. Lisäksi oli Suomen asetettava korvaukseksi Neuvostoliiton toimesta talven 9 aikana Suomeen kuljetetun tonnin viljamäärän laivauksesta Neuvostoliiton käyttöön toukoelokuun ajaksi alusta, kantavuudeltaan yhteensä 0 painotonnia. Syyskuusta lähtien on Neuvostoliiton aikarahtaamana ollut ainoastaan alusta, kantavuudeltaan yhteensä 9 00 painotonnia, joiden varustamon, Rederi Ab. Ergon osakeenemmistö siirtyi toukokuussa saksalaisena omaisuutena Neuvostoliitolle. Selontekovuoden aikana on saatu Englannista takaisin sotaaikana takavarikoidut höyryalukset Brita Thordén ( bruttotonnia), Ester Thordén (90) ja Solbritt (), Bremenin pommituksessa uponnut höyryalus Leda () ja saksalaisten Saksassa v. 9 takavarikoima ja upottama höyryalus Ursa, nykyinen Margareta ( 9), jotka myöhemmin nostettiin, sekä saksalaisten Norjassa v. 9 takavarikoima apukoneella varustettu puhjealus Oma (). V. 9 takaisin saatuja aluksia oli siis kaikkiaan, bruttovetomäärältään yhteensä 0 0 rekisteritonnia. omfattning som under förkrigstiden, och mot slutet av året öppnades, om också i anspråkslös omfattning, linjetrafik på Nordamerika. Kommissionen för övervakning och reglering av handelssjöf arten (Kamerto) handhade fortfarande övervakningen och regleringen av handelssjöfarten, som av många orsaker, bl. a. valutareglementeringen, ansågs oundviklig. Det av Kamerto tillämpade reselicenssystemet kunde likväl under året i någon mån lindras. I enlighet med vapenstilleståndet voro 9 fartyg om sammanlagt 000 dödviktston tidsbefraktade åt Sovjetunionen till och med juni. Ytterligare måste Finland som gottgörelse för Sovjetunionens utskeppning av ton spannmål till Finland under vintern 9 till Sovjetunionens förfogande under tiden majaugusti ställa fartyg om sammanlagt 0 dödviktston. Sedan september voro endast fartyg om sammanlagt 9 00 dödviktston tidsbefraktade åt Sovjetunionen. Aktiemajoriteten i nämnda fartygs rederi Rederi Ab Ergo övertogs såsom tysk egendom i maj av Sovjetunionen. Under redogörelseåret återfingos från England de under kriget beslagtagna ångfartygen Brita Thordén ( bruttoton), Ester Thordén (90) och Solbritt () samt ångfartyget Leda ( ), som bombades och sjönk i Bremen den 9.. 9, och ångfartyget Ursa, nuvarande Margareta (9), som beslagtogs och sänktes av tyskarna år 9, och vilka vardera under året bärgades, ävensom segelfartyget med hjälpmaskin Oma (), som beslagtogs av tyskarna i Norge år 9. År 9 återfingos således inalles fartyg om 0 0 bruttoregisterton. Kauppalaivaston suuruudessa v. 9 tapahtuneet muutokset. Förändringarna i fartygsbeståndet år 9. Vuoden alkaessa Vid årets början: LukuAntal Höyryaluksia Ångfartyg Mootitorialuksia Motorfartyg Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin... Purjealuksia Segelfartyg Yhteensä Summa... Proomuja Pråmar Kaikkiaan I a l l t

6 Vähennys ( ) tai lisäus ( + ) Minskning () eller ökning ( +): Höyryaluksia Ångfartyg... Moottoria!uksia Motorfartyg... Purjealuksia apukonein) Segelfartyg med hjälpmaskin... Purjealuksia Segelfartyg... Yhteensä Summa... Proomuja Pråmar... Luku Antal Kaikkiaan I a llt Vuoden päättyessä V id årets slut: Höyryaluksia Ångfartyg... Moottorialuksia Motarfartyg... Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin... Purjealuksia Segelfartyg... Yhteensä Summa... Proomuja Pråmar Luku Antal Kaikkiaan I a llt Varsinaisen kauppalaivaston, s. o. höyryaluksien, moottorialuksien, apukonein varustettujen purjealuksien ja purjealuksien nettolisäys oli kertomusvuonna 9 alusta, vetomäärältään 0 0 bruttotonnia eli. %. Kuten liitetaulu tarkemmin osoittaa, niiden lukumäärä kasvoi aluksella, joiden bruttovetomäärä oli rekisteritonnia, ja vähennys oli alusta, bruttovetomäärältään 0 rekisteritonnia. Lisäksi oli proomujen nettovähennys proomua, vetomäärältään 99 bruttotonnia. Kauppalaivaston lisääntymisen ja vähenemisen syistä tehdään tuonnempana selkoa. Tonniston suhteellinen jakaantuminen erilaisten alusten osalle selviää alla olevasta yhdistelmästä: Höyryalukset Moottorlalukset ) Den egentliga handelsflottan, d. v. s. ång oeh motorfartygen, segelfartygen med hjälpmaskin samt segelfartygen, uppvisade under redogörelseåret en nettoökning om 9 fartyg om sammanlagt 0 0 bruttoton eller. %. Såsom av tabellbilagan framgår, ökades fartygsantalet med enheter om sammanlagt bruttoton, medan minskningen utgjorde fartyg om 0 bruttoton. Därtill utgjorde pråmarnas nettominskning enheter om sammanlagt 99 bruttoton. För beskaffenheten av fartygsbeståndets ökning och minskning redogöres längre fram. Tonnagets procentuella fördelning på olika slag av fartyg framgår av nedanstående sammanställning : Purjealukset apukonein Segelfartyg med Purjealukset Yhteensä Ångfartyg Motorfartyg ') hjälpmaskin Segelfartyg Summa % % % % % loo.o O O loo.o o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o K) o.. loo.o IOOjO ) Vuoteeni 9 moottorialusten ryhmä käsitti myös apukonein varustetut purjealukset. ) T. o. m. är 9 omfattade motorfartygsgruppen jämväl segelfartyg med hjälpmaskin.

7 Kauppalaivaston lisääntyminen v. 9. Fartyg sbeståndet s ökning år 9. Palautettuja Återlämnade Kotimaassa rakennettuja Nybyggda inom landet Ulkomailla rakennettuja Nybyggda å utrikes ort Ulkomailta ostettuja Förvärvade från utlandet Uudestaan kunnostettuja tai rekisteröityjä vanhoja aluksia Genom iständsättning eller nyregistrering av äldre fartyg Uudestaan rakennettuja tai mitattuja Förbyggda eller ommätta Lajin muutos Ändring av art Yhteensä Summa Luku Antal Luku Antal Luku Antal Luku Antal Luku Antal Luku Antal Luku Antal Luku Antal Höyryalukset Ångfartyg... Moottorialukset Motorfartyg.. Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin... Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Summa Proomut Pråm ar Kaikkiaan I allt ; Kaikkiaan I allt j Kauppalaivaston väheneminen v. 9. Fartyg sbeståndet s minskning år 9. Haaksirikkoutuneita Förolyckade Ulkomaille myytyjä Försålda till utlandet Hylyksi tuomittuja tai poistettuja Kondemnerade eller slopade Uudestaan rakennettuja tai mitattuja Förbyggda eller ommätta Muista syistä poistettuja Av annan orsak avförda Lajin muutos Ändring av art Yhteensä Summa Luku Antal Luku Antal Luku Antal Luku Antal I! j Luku Antal Luku Antal Luku Antal Höyryalukset Ångfartyg... Moottorialukset Motorfartyg.. Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin... Purjealukset Segelfartyg. 9 i Yhteensä Summa Proomut Pråmar Kaikkiaan I allt Kaikkiaan I allt

8 9 Selontekovuoden päättyessä oli höyryalusten vetomaärä yli neljä viidesosaa varsinaisen kauppalaivaston koko vetomäärästä, moottorialusten 0. %, apukonein varustettujen purjealusten. % ja purjealusten. %. Edelliseen vuoteen verrattuna on moottorialusten osuus kasvanut, mutta muiden aluslajien osuudet ovat pienentyneet. Moottorialusten vetomäärä oli yli kaksi kertaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Lisää tulleiden varsinaisten kauppaalusten luku oli kertomusvuonna ja vetomäärä bruttotonnia eli 0. % kauppalaivastosta vuoden alkaessa. Lisäys oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin yhden vuoden aikana. Siitä oli ulkomailta ostettuja aluksia.c %, sotaaikana takavarikoituja ja selontekovuonna palautettuja.0 %, kotimaassa rakennettuja. %, uudestaan kunnostettuja, rekisteröityjä tai mitattuja vanhoja aluksia. %, ulkomailla rakennettuja aluksia 0. % ja loput 0. % muita vanhoja aluksia, joiden lajia on muutettu. Ulkomailta ostettiin käytettyä höyryalusta, vetomäärältään yhteensä 9 bruttotonnia ja moottorialusta, vetomäärältään 0 bruttotonnia. Kotimaassa rakennettiin höyryalusta, vetomäärältään yhteensä bruttotonnia, 9 moottorialusta, vetomäärältään bruttotonnia, ja 9 apukoneella varustettua purjealusta, vetomäärältään 9 bruttotonnia. Ulkomailla rakennettiin pientä moottoritankkialusta, vetomäärältään yhteensä 90 bruttotonnia. Vanhojen alusten uudestaan kunnostamisen tai rekisteröimisen kautta tuli lisää höyryalusta, yhteensä bruttotonnia ja apukoneella varustettu purjealus, vetomäärältään 9 bruttotonnia. Varsinaisen kauppalaivaston kokonaisvähennyksestä, joka ilmenee edellisellä sivulla olevasta taulukosta, tuli alusten bruttovetomäärän mukaan laskettuna noin puolet muista syistä poistettujen osalle. Näiden joukossa on höyryalus Edit H ( 9 brt.), joka edellisen vuoden tilastossa oli otettu Saksasta takaisin saatuna huomioon kauppalaivaston lisäyksessä, mutta jota aluksen omistaja ei sen huonon kunnon takia ottanut vastaan. Haaksirikkojen osalle tuli vähennyksestä. %, hylyksi tuomittujen tai poistettujen osalle. %, mittamuutosten osalle. % ja alusten lajin muutosten osalle.9 %. Kauppalaivaston jakaantuminen eri suuruusluokkiin ilmenee siv. olevasta yhdistelmästä. Varsinaisen kauppalaivaston alusten luvusta oli eli. % sellaisia, joiden bruttovetomäärä oli 00 rekisteritonnia tai enemmän. Alusten vetomäärästä sitä vastoin kuului bruttotonnia eli 9. % tähän meritonnistoon. Tästä tonnistosta oli alusta, yhteensä 0 0 bruttotonnia höyryaluksia, alusta, 9 bruttotonnia moottorialuksia, alusta, yhteensä 9 bruttotonnia apukonein varustettuja purjealuksia ja alusta, bruttotonnia purjealuksia. Vähintään 00 bruttotonnin vetoisia aluksia t. s. aluksia, jotka pääasiassa välittävät ulkomaista kaukoliikennettä oli 9, vetomäärältään yhteensä bruttotonnia eli vastaavasti 0.o ja. % varsinaisesta kauppa Vid redogörelseårets slut utgjorde ångfartygen över fyra femtedelar av den egentliga handelsflottan, motorfartygen 0. %, segelfartygen med hjälpmaskin. % och segelfartygen. %. Jämfört med föregående år ökades motorfartygens andel, medan övriga fartygsgruppers andelar minskades. Motorfartygens dräktighet var dubbelt större än föregående år. Ökningen under redogörelseåret omfattade fartyg om sammanlagt bruttoton eller 0. % av handelsflottan vid ingången av året och var större än någonsin tidigare under ett år. Ökningen hänförde sig till. % till från u t landet inköpt tonnage, till.0 % till fartyg, som under kriget beslagtagits men under redogörelseåret återfåtts, till. % till inom landet nybyggt tonnage, till. % till iståndsatt, nyregistrerat eller ommätt tonnage till 0. % till i utlandet nybyggt tonnage och till 0. % till tonnage beträffande vilket artförändring inträffat. Från utlandet inköptes begagnade ångfartyg om 9 bruttoton och motorfartyg om 0 bruttoton. Inom landet nybyggdes ångfartyg om bruttoton, 9 motorfartyg om bruttoton och 9 segelfartyg med hjälpmaskin om 9 bruttoton. Utomlands byggdes två mindre motortankfartyg om sammanlagt 90 bruttoton. Genom iståndsättning eller nyregistrering av äldre fartyg tillkommo ångfartyg om bruttoton och segelfartyg med hjälpmaskin om 9 bruttoton. Av den egentliga handelsflottans minskning, som framgår av sammanställningen på föregående sida, hänförde sig, räknat enligt bruttotontalet, oring hälften till gruppen,,av annan orsak avförda. Bland dessa fartyg ingår ångfartyget Edit H ( 9 brt.), som i föregående års statistik medräknats bland från Tyskland återlämnade fartyg, men som icke mottogs av ägaren på grund av fartygets dåliga skick. Det förolyckade tonnaget omfattade. %, det kondemnerade eller avförda tonnaget. %, det ommätta tonnaget. %, medan minskningen till följd av ändring av cert utgjorde.9 %. Handelsflottans fördelning på olika storleksgrupper framgår av sammanställningen på sid.. Inom den egentliga handelsflottan hade fartyg eller. % av fartygsantalet en dräktighet av 00 bruttoton eller däröver. Räknat efter tontalet hänförde sig bruttoton eller 9. % till detta sjögående tonnage. Av detta tonnage hänförde sig fartyg om 0 0 bruttoton till ångfartyg, fartyg om 9 bruttoton till motorfartyg, fartyg om 9 bruttoton till segelfartyg med hjälpmaskin och fartyg om bruttoton till segelfartyg. Antalet fartyg om 00 bruttoton och däröver d. v. s. de fartyg som främst förmedla den f järmare trafiken på utlandet utgjorde 9 med en sammanlagd dräktighet om bruttoton, motsvarande 0.o resp.. % av den egentliga

9 Vuosi Höyryaluksia Ångfartyg 0 Kauppalaivaston kehitys vv. 99. Handelsflottans utveckling åren 99. Purjealuksia Segelfartyg Yhteensä Summa Proomuja Pråm ar Kaikkiaan allt Ar Luku. Luku Luku Antal A n tall) Antal Antal Antal l ) I i ! > Kauppalaivaston kehitys vv H andelsflottans utveckling åren 9 9. Vuosi Ar Luku Antal Höyryaluksia Ångfartyg Brnttotonnla Luku Antal Moottorlaluksia ') M otorfartygs) Brnttotonnla Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Luku Antal Luku Antal Purjealuksia Segelfartyg Luku Antal Yhteensä Summa Luku Antal Proomuja Pråmar to ) Vuoteen 9 sisältyvät lukuun myös proomut. T. o. m. år 9 ingå i antalet även pråmarna. ) Vuosien 99 keskimäärä. Medeltalet för åren 99. ) Moottorialuksieni ryhmä käsitti vuoteen 9 myös apukonein varustetut purjealukset. Motorfartygsgruppen omfattade t. o. m. år 9 även segelfartyg med hjälpmaskin.

10 Kauppalaivaston jakaantuminen eri suuruusluokkiin v. 9. Handelsflottans fördelning olika storleksgrupper år 9. Luku Antal Höyryalukset Ångfartyg 9 99 bruttotonnia bruttoton f f > 9 09 Yhteensä Summa 9 Luku Antal Moottorialukset Motorfartyg 9 99 bruttotonnia bruttoton ? > ff 0 Yhteensä Summa Purjealukset apukonein Segelfartyg med h,] ai pm askin Antal 9 99 bruttotonnia bruttoton > 99 9 Yhteensä Summa 0 0 Luku Antal Purjealukset Segelfartyg 9 99 bruttotonnia bruttoton > > > ja yli Proomut bruttotonnia och däröv Yhteensä Yhteensä Pråmar bruttoton. er... Yhteensä Kaikkiaan Summa Summa Luku Antal 90 9 Summa 9 I allt laivastosta. Näistä oli höyryaluksia, yhteensä 9 0 bruttotonnia, moottorialuksia 0, yhteensä bruttotonnia, apukonein varustettuja purjealuksia, vetomäärältään 99 bruttotonnia, sekä purjealuksia, yhteensä 9 bruttotonnia. Bruttovetomäärältään 000 rekisteritonnia tai enemmän oli alusta, joiden bruttovetomäärä oli yhteensä rekisteritonnia eli vastaahandelsflottan. Därav utgjordes fartyg om sammanlagt 9 0 bruttoton av ångfartyg, 0 fartyg om sammanlagt bruttoton av motorfartyg, fartyg om 99 bruttoton av segelfartyg med hjälpmaskin samt fartyg om 9 bruttoton av segelfartyg. fartyg om bruttoton, motsvarande. resp.. % av den egentliga handelsflottan, hade en dräktighet om

11 vasti. ja. % varsinaisesta kauppalaivastosta. Niistä oli höyryalusta, vetomäärältään bruttotonnia, moottorialusta, vetomäärältään 0 bruttotonnia ja purjealusta, vetomäärältään 0 bruttotonnia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että ennen sotaa, vuoden 9 päättyessä oli vähintään 00 bruttotonnin aluksia, vetomäärältään yhteensä 09 bruttotonnia, vastaavasti.9 ja 9. % kauppalaivastosta, vähintään 00 bruttotonnin aluksia 0, vetomäärältään yhteensä 9 bruttotonnia, vastaavasti. ja. %, sekä vähintään 000 bruttotonnin aluksia, vetomäärältään yhteensä bruttotonnia, vastaavasti. ja.i %. Selontekovuoden päättyessä oli vähintään 00 bruttotonnin alusten suhteellinen osuus melkein tarkalleen sama kuin vuonna 9, kun sitävastoin vähintään 00 bruttotonnin alusten suhteellinen osuus oli vähän pienempi ja vähintään 000 bruttotonnin alusten jonkin verran suurempi kuin v. 9. Kehitys osoitti siis siirtymistä suurien alusten käyttöön. 000 bruttoton och däröver, varav ångfartyg om sammanlagt bruttoton, motorfartyg om 0 bruttoton och segelfartyg om 0 bruttoton. För jämförelse kan nämnas att före kriget eller vid utgången av år 9 antalet fartyg om 00 bruttoton och däröver utgjorde med en sammanlagd dräktighet om 09 bruttoton, motsvarande.9 resp. 9. % av handelsflottan, antalet fartyg om 00 bruttoton och däröver 0 om sammanlagt 9 bruttoton, motsvarande. resp.. %, samt antalet fartyg om 000 bruttoton och däröver om sammanlagt bruttoton, motsvarande. resp.. %. Den relativa andelen av tonnaget om 00 bruttoton och däröver var under redogörelseåret nästan exakt densamma som år 9, medan tonnagets om 00 bruttoton och däröver andel var obetydligt mindre och tonnagets om 000 bruttoton och däröver andel något större. Utvecklingen gick sålunda mot större fartygsenheter. Kauppalaivaston jakaantuminen rakennusaineen ja iän mukaan v. 9. Handelsflottans fördelning efter byggnadsmaterial och ålder år 9. Teräs tai rauta St&l eller järn Puu Trä Yhteensä Summa Luku Antal Luku Antal Luku Antal Höyryalukset Ångfartyg Moottorialukset Motorfartyg 9 v. år 09 v. år 0 v. tai yli 0 år el. däröver/ 9 v. år 09 v. år 0 v. tai yli 0 år el. däröver/ Purjealukset apukonein Segelfartyg med' hjälpmaskin 9 v. år 09 v. år 0 v. tai yli 0 år el. däröver/ Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Swmma Proomut Pråmar i 9 v. år 09 v. år 0 v. tai yli 0 år el. däröver/ 9 v. år 09 v. år 0 v. tai yli 0 år el. däröver/ 9 v. år 09 v. år 0 v. tai yli \ 0 år el. däröver/

12 Jos ei oteta huomioon proomuja, jotka ovat enimmäkseen puisia, oli kauppalaivaston bruttovetomäärästä rauta ja teräsaluksia 9. %, muu osa oli puisia. Eri aluslajeihin nähden voidaan panna merkille, että höyryaluksien vetomäärästä oli rauta ja teräsaluksia 9. % ja moottorialuksien vetomäärästä. %. Apukonein varustetut purjealukset olivat neljää lukuunottamatta puisia. Purjealuksista oli teräksistä parkkia, joiden bruttovetomäärä oli kuitenkin 9. i % koko purjealuslaivastosta, joka selontekovuonna käsitti alusta, vetomäärältään yhteensä bruttotonnia. Iän mukaan kauppalaivasto jakaantui siten, että siitä bruttovetomäärän mukaan laskettuna oli uusia eli enintään 9 vuotta vanhoja aluksia 0. %, enintään 9 vuotta vanhoja aluksia. % ja 0 vuotta vanhoja tai sitä vanhempia aluksia. %. Eri aluslajien jakaantuminen iän mukaan oli erilainen. Niinpä oli höyryaluksista bruttovetomäärän mukaan enintään 9 vuotta vanhoja. %, enintään 9 vuotta vanhoja 9. % ja 0 vuotta vanhoja tai sitä vanhempia 90. %, moottorialuksista vastaavasti.,. ja. %, ja apukoneella varustetuista purjealuksista vastaavasti.,. ja. %. Kaikki purjealukset sen sijaan olivat yli 9 vuotta vanhoja. Uusia aluksia on siis suhteellisesti enimmän moottorialusten ja apukoneella varustettujen purjealusten joukossa. Jos verrataan vanhojen alusten vetomäärän osuutta eri vuosina, havaitaan sen sotaaikana vuosi vuodelta kasvaneen. Ennen sotaa vuoden 9 päättyessä oli kauppalaivastostamme sen bruttovetomäärän mukaan laskettuna vuotta vanhoja tai sitä vanhempia 0. %, mutta vuoden 9 päättyessä peräti 9.o %. Alusten keskimääräisen iän lisääntyminen sotavuosina ja vuonna 9 johtui osaksi sotatoimien aiheuttamista alusmenetyksistä, jotka suurimmaksi osaksi koskivat parempaa tonnistoa, ja sotakorvausluovutuksista, jotka käsittivät uudenaikaisimmat jäljellä olevista aluksista, osaksi uuden tonniston hankkimisvaikeuksista. Vuonna 9 alkoi kauppalaivastomme sen lisääntymisen mukana jälleen nuorentua. Silloin vanhojen alusten osuus pienentyi kaikissa alusryhmissä lukuunottamatta purjealuksia, jotka kaikki jo silloin olivat yli 0 vuotta vanhoja, ja aleni koko kauppalaivaston osalta 9.o%:sta 9.% :iin. Selontekovuonna, jota koskevassa tilastossa ikäryhmitys on tehty Lloyd s:in tilaston mukaiseksi, vanhojen alusten prosenttimäärä oli, kuten edellä mainittiin,.. Kauppalaivaston keskimääräinen ikä bruttotonnia kohden oli. vuotta, erikseen höyryaluksilla. vuotta, moottorialuksilla 9. vuotta, apukoneella varustetuilla purjealuksilla.9 vuotta ja purjealuksilla 0. vuotta. Alusten keskimääräinen vetomäärä, laskettuna brutto vetomäärästä ja jaettuna rakennusaineen mukaan, selviää seuraavasta yhdistelmästä: Medräknas icke pråmarna, som till vida övervägande del äro av trä, representerade jämoch stålfartygen 9. % av handelsflottan, medan återstoden utgjordes av träfartyg. Beträffande olika slag av fartyg kan nämnas att järn och stålfartygen representerade 9. % av ångfartygens bruttotontal och. % av motorfartygens bruttotontal. Segelfartygen med hjälpmaskin voro på fartyg när av trä. Av segelfartygen voro endast barkskepp av stål, men dessa fartygs sammanlagda bruttotontal utgjorde 9.j % av segelfartygsflottan, som under redogörelseåret omfattade endast fartyg om sammanlagt bruttoton. I åldershänseende fördelade sig handelsflottan med 0. % av bruttotontalet på fartyg om 9 år eller därunder, med. % på fartyg om högst 9 år och med. % på fartyg om 0 år eller däröver. För de skilda fartygsslagen framträder emellertid betydande olikheter i åldersfördelningen. Sålunda tillhörde ångfartygen till. % av bruttotontalet gruppen 9 år eller därunder, till 9. % gruppen 9 år eller därunder och till 90. % gruppen 0 år eller äldre, medan motsvarande relationstal för motorfartygen utgjorde resp..,. och. % samt för segelfartygen med hjälpmaskin resp..,. och. %. Samtliga segelfartyg däremot voro över 9 år. Bland motorfartygen och segelfartygen med hjälpmaskin fanns det sålunda jämförelsevis mest nyare fartyg. Jämföres det äldre tonnagets relativa andel under olika år framgår det att den under krigstiden år för år vuxit. Yid utgången av år 9 omfattade handelsflottan, räknat efter bruttotontalet, till 0. % fartyg om år eller däröver, men vid utgången av år 9 icke mindre än 9. o %. Den ökade genomsnittsåldern under krigsåren och år 9 förklaras dels av krigsförlusterna, som till avsevärd del omfattade nyare tonnage, och skadeståndsöverlåterserna, som omfattade de modernaste av de återstående fartygen, dels av svårigheterna att ersätta det förlorade tonnaget. I den mån handelsflottans återväxt år 9 började, vidtog en föryngring. De äldre fartygens andel inom samtliga fartygsgrupper minskades, frånsett segelfartygen, som samtliga voro över 0 år, så att den äldsta gruppens andel beträffande hela handelsflottan sjönk från 9.o % till 9. %. Under redogörelseåret, under vilket Lloyd s åldersgruppering följts, utgjorde detta procenttal, såsom ovan nämnts,.. Handelsflottans medelålder, räknat efter bruttotontalet, var. år. Ångfartygens medelålder var. år, motorfartygens 9. år, segelfartygens med hjälpmaskin.9 år och segelfartygens 0. år. Handelsflottan medelräktighet beräknad enligt bruttotontal och med fördelning efter byggnadsmaterial framgår av följande sammanställning:

13 Höyryalukset Ångfartyg... Moottoriaiukset Motorfartyg... Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin... Purjealukset Segelfartyg... Teräs tai ranta Stäl eller Järn Puu Trä Bakennusalneeseen katsomatta Oavsett byggnads* material 0 00 Alusten laatuun katsomatta Oavsett fartygens ant... Proomut Pråmar... Alusten keskimääräinen vetomäärä oli sodan aiheuttamien alusten menetysten ja sotakorvausluovutusten johdosta, jotka kohdistuivat etupäässä suurempiin aluksiin, v. 9 laskenut brutto tonniin. Vuonna 9 se alkoi jälleen kasvaa ja oli silloin 0 bruttotonnia. Selontekovuonna se lukuisten uudishankintojen johdosta, jotka suurimmaksi osaksi käsittivät suuria aluksia, lisääntyi edelleen ja nousi bruttotonniin eli isommaksi kuin v. 9, jolloin se oli bruttotonnia. Suurimmillaan se oli kuitenkin ollut v. 99, jolloin se oli bruttotonnia. Raudasta tai teräksestä rakennettujen erilaisten alusten keskimääräinen bruttovetomäärä oli: höyryalusten 00, moottorialusten, apukoneella varustettujen purjealusten 90 ja purjealusten bruttotonnia. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi höyryalusten keskimääräinen vetomäärä bruttotonnia ja moottorialusten n. 0 bruttotonnia. Moottorialusten keskimääräisen vetomäärän lisääntymiseen vaikutti m. m. muutamien bruttotonnin alusten hankinta, joista tankkialusta, niistä toinen yli bruttotonnin alus. Purjealusten suuri keskimääräinen vetomäärä johtuu jäljellä olevista ahvenanmaalaisista syvänmerenpurjealuksista. Puisten alusten keskimääräinen vetomäärä oli tietenkin huomattavasti pienempi. Myös tässä ryhmässä lisääntyi moottorialusten keskimääräinen vetomäärä, tosin vain bruttotonnia eli 0 bruttotonniin. Proomujen keskimääräinen vetomäärä oli bruttotonnia. Medeldräktigheten hade år 9 sjunkit till bruttoton som följd av krigsförlusterna och skadeståndsöverlåtelserna, som främst drabbade de större fartygen. År 9 började medeldräktigheten åter växa oeh utgjorde 0 bruttoton. Till följd av de talrika nyanskaffningarna år 9, som till övervägande del Omfattade större fartyg, steg medeldräktigheten till bruttoton och överträffade sålunda medeldräktigheten år 9, som var bruttoton, utan att dock nå upp till 99 års nivå bruttoton. Inom de olika fartygsgrupperna utgjorde medeldräktigheten för järn och stålfartygen: ångfartyg 00, motorfartyg, segelfartyg med hjälpmaskin 90 och segelfartyg bruttoton. Jämfört med föregående år växte ångfartygens medeldräktighet med oring bruttoton och motorfartygens med oring 0 bruttoton. Till ökningen av motorfartygens medeldräktighet bidrog bl. a. anskaffningen av några enheter på mellan bruttoton, varav tankfartyg, det ena på över bruttoton. Segelfartygens stora medeldräktighet förklaras av de återstående åländska djupvattenseglarna. Genomsnittsdräktigheten för fartygen av trä var självfallet betydligt mindre. Dock ökades motorfartygens medeldräktighet med ton till 0 bruttoton. Pråmarnas medeldräktighet var bruttoton. Kauppalaivaston jakaantuminen alusten kotipaikan mukaan v. 9. Handelsflottans fördelning efter hemort år 9. Kaupungeissa I Btäder Maaseudulla Å landsbygd Luku Antal Luku Antal Brnttotonnia abs. % abs. % abs. % abs. % Höyryaluksia Ångfartyg Moottorialuksia Motorfartyg Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Purjealuksia Segelfartyg Yhteensä Summa Proomuja Pråmar Kaikkiaan I allt Tarkasteltaessa kauppalaivaston jakaantumista kaupunkien ja maaseudun osalle havaitaan kaupunkien osuuden jonkin verran kasvaneen. Ainoastaan apukonein varustettujen purjealusten suhteen on kaupunkien osuus vähän pienempi Handelsflottans fördelning på städer och landsbygd visade en mindre förskjutning till förmån för städerna. Endast beträffande segelfartygen med hjälpmaskin var städernas andel något mindre än föregående år. Medräknas icke prå

14 kuin edellisenä vuonna. Koko kauppalaivastosta tuli, jättämällä proomut huomioonottamatta, kaupunkien osalle 9.o % ja maaseudun osalle.0 %. Vastaavat prosenttiluvut olivat edellisenä vuonna 9. ja.. marna hänförde sig 9.0 % av handelsflottan till städerna och.o % till landsbygden. Motsvarande procenttal närmast föregående år utgjorde 9. och.. Kauppalaivaston suuruus v. 9 niillä paikkakunnilla, joiden osalle tuli vähintään ' bruttorekisteritonnia. Handelsflottans fördelning år 9 på särskilda orter med ett bruttotontal om minst registerton. Höyryaluksia MoottorlalukBia apukonein Purjealuksia Yhteensä Proomuja Ångfartyg Motorfartyg Segelfartyg m. Segelfartyg Summa Pråmar hjälpmaskin Helsinki H elsingfors Maarianhamina Mariehamn Turku Åbo Loviisa Lovisa Pori Björneborg Vaasa V a s a... 0 Rauma R^jimo Sellaisia paikkakuntia, joilla kauppalaivaston brutto vetomäärä oli enemmän kuin rekisteritonnia, oli kertomusvuonna. Ensimmäisellä sijalla oli Helsinki, jonka osalle tuli, jos proomuja ei oteta huomioon, yli puolet eli.0 % maan koko kauppalaivaston vetomäärästä. Sen jälkeen seuraavat järjestyksessä Maarianhamina,. %, Turku,.0 %, Loviisa,. %, Pori,. %, Vaasa,. % ja Rauma,. %. Nämä kaupungit edustivat noin yhdeksää kymmenesosaa koko tonnistosta. Yksistään Helsingin ja Maarianhaminan osalle tuli. %. Under redogörelseåret uppvisade sju orter ett bruttotonnage över registerton. Främsta rummet intogs av Helsingfors med, om pråmarna icke medräknas, över hälften eller. o % av handelsflottan. Därnäst följde Mariehamn med. %, Åbo med.o %, Lovisa med. %, Björneborg med. %, Vasa med. % och Raumo med. %. Dessa städer representerade sammanlagt oring niotiondedelar av tonnaget. Helsingfors och Mariehamn ensamma uppvisade. % av hela handelsflottan. Kauppalaivaston käyttäminen v. 9. Handelsflottans användning år 9. Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland ooh utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Seisoneet Upplagda Yhteensä Summa Luku Antal Luku Antal Luku Antal Luku Antal Luku Antal! Höyryalukset Ångfartyg... Moottorialukset Motorfartyg Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin... Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Summa Proomut Prämar Kaikkiaan I allt l ljl 0 / ( Kauppalaivaston käyttämisestä on varustajilta saatu tietoja 0 aluksesta, joiden bruttovetomäärä oli rekisteritonnia. Näistä, vetomäärältään 0 bruttotonnia, kuului varsinaiseen kauppalaivastoon ja 9, vetomäärältään 0 bruttotonnia, oli proomuja. Var Angående användningen av handelsflottan avgåvo redarna uppgifter om 0 fartyg om sammanlagt bruttoton. Av detta tonnage tillhörde fartyg om sammanlagt 0 bruttoton den egentliga handelsflottan, medan 9 enheter om sammanlagt 0 bruttoton voro

15 sinaisesta kauppalaivastosta on ollut liikenteessä alusta, vetomäärältään 90 bruttotonnia. Seisomassa on ollut 0 alusta, joiden vetomäärä oli 0 0 bruttotonnia. Seisoneista aluksista oli höyryalusta, vetomäärältään 9 bruttotonnia, 9 moottorialusta, 0 bruttotonnia, apukoneella varustettua purjealusta, vetomäärältään bruttotonnia, ja purjealusta, vetomäärältään bruttotonnia. Proomuista on seisonut, yhteensä 0 bruttotonnia. Seisomassa ollut tonnisto muodosti. % varsinaisesta kauppalaivastosta, vastaten. % edellisenä vuonna, Seisoneiden alusten lisääntyminen johtui pääasiassa siitä, että osa ulkomailta ostetuista aluksista oli korjattava, ennen kuin ne voitiin ottaa käyttöön, jonka lisäksi osa muita aluksia, joissa sotaaikana ja heti sen jälkeen oli suoritettu ainoastaan välttämättömimmät korjaukset, oli nyt perusteellisen korjauksen alaisena. Mitä tulee liikenteen eri lajeihin, voidaan to.deta, että ainoastaan alusta, bruttovetomäärältään rekisteritonnia on ollut yksinomaan ulkomaiden satamien välisessä liikenteessä. Nämä alukset olivat höyryalusta, yhteensä 0 bruttotonnia, purjealusta, yhteensä 0 bruttotonnia ja yksi 9 bruttotonnin apukoneella varustettu purjealus. Suurin osa, bruttovetomäärän mukaan laskettuna. %, liikenteessä olleesta varsinaisesta kauppalaivastosta on ollut Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä, erikseen höyryaluksista 90. l %, moottorialuksista 9.9 % ja apukoneella varustetuista purjealuksista. %. Purjealuksista on alusta, joiden vetomäärä oli kuitenkin 0 bruttotonnia eli. % liikenteessä olleiden purjealusten vetomäärästä, ollut ulkomaiden satamien välisessä liikenteessä, Näistä on toinen purjehtinut Aasian ja Australian välillä ja toinen EteläAfrikan ja Brasilian välillä. Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä olleista aluksista on alusten bruttovetomäärän mukaan laskettuna. % ollut linjaliikenteessä ja. % haku eli tramppiliikenteessä. Edelliseen vuoteen verrattuna havaitaan Suomen satamien välillä liikennöineen tonniston vähentyneen. %, mutta Suomen ja ulkomaan satamien välillä liikennöineen tonniston lisääntyneen. % ja yksinomaan ulkomaan satamien välillä liikennöineen tonniston tulleen kolminkertaiseksi. Jos otetaan laskelmien perustaksi alusten lukumäärä, muuttuu kuva. Liikenteessä olleista höyryaluksesta 9 liikennöi Suomen satamien välillä, Suomen ja ulkomaan välillä ja ulkomaan satamien välillä. Liikenteessä olleista moottorialuksesta oli liikennöinyt Suomen satamien välillä ja Suomen ja ulkomaan välillä. Vastaavat luvut apukoneella varustettujen purjealusten osalta olivat, 0, 9 ja sekä purjealusten osalta,, ja, kuten edellä mainittiin,. Kauppalaivaston arvo oli varustajien antamien tietojen mukaan vuoden 9 päättyessä 0. pråmar. Av den egentliga handelsflottan voro fartyg om sammanlagt 90 bruttoton i gång. Upplagda voro 0 fartyg om sammanlagt 0 0 bruttoton. Det upplagda tonnaget omfattade ångfartyg om sammanlagt 9 bruttoton, 9 motorfartyg om 0 bruttoton, segelfartyg med hjälpmaskin om bruttoton och segelfartyg om bruttoton. Av pråmarna voro om 0 bruttoton upplagda. Det upplagda tonnaget motsvarade. % av handelsflottan mot. % föregående år. Ökningen av det upplagda tonnaget berodde närmast på att en del av det nyinköpta tonnaget måste undergå reparation innan det kunde tagas i bruk varjämte en del andra fartyg, som under kriget och tiden närmast därefter underkastats endast nödtorftig tillsyn, nu genomgingo en grundligare reparation. Beträffande olika slag av fart voro endast fartyg om sammanlagt bruttoton i trafik enbart mellan utländska hamnar. Dessa fartyg omfattade ångfartyg om sammanlagt 0 bruttoton, segelfartyg om 0 bruttoton och segelfartyg med hjälpmaskin om 9 bruttoton. Övervägande delen av den igångvarande handelsflottan eller. % var insatt i trafik mellan Finland och utlandet, varav 90. i % av ångfartygen, 9.9 % av motorfartygen och. % av segelfartygen med hjälpmaskin. Av segelfartygen voro fartyg om sammanlagt 0, som representerade ej mindre än. % av vårt numera fåtaliga igångvarande segelfartygstonnage, i trafik mellan enbart utländska hamnar. Det ena seglade mellan Asien och Australien, det andra mellan Sydafrika och Brasilien. Av det i trafik mellan Finland och utlandet insatta tonnaget gick. % i linje och. % i trampfart. Jämfört med föregående år minskades det i trafik mellan finska hamnar insatta tonnaget med. %, medan tonnaget i trafik mellan Finland och utlandet ökades med. % och tonnaget i fart mellan enbart utländska hamnar var trefalt större. Tages antalet fartyg i betraktande var förhållandet ett något annat. Av totala antalet igångvarande ångfartyg,, gingo 9 mellan finska hamnar, mellan Finland och utlandet och, såsom ovan nämnts, enbart mellan utländska hamnar. Av motorfartygen, inalles, gingo mellan finska hamnar och mellan Finland och utlandet. Motsvarande siffror för segelfartygen med hjälpmaskin, inalles, utgjorde resp. 0, 9 och samt för segelfartygen, inalles, resp., och, som tidigare nämnts,. Värdet av handelsflottan belöpte sig vid utgången av år 9 enligt av redarna lämnade 0

16 Kauppalaivaston käyttäminen vuosina Luku Antal Luku Antal i Suomen satamien välillä Mellan finska hamnar Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och u tlan d et Ulkomaan satamien välillä Mellan utländska hamnar Seisoneet Upplagda... Yhteensä Summa milj. eli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kun vastaava arvo oli v. 9. milj., on se näin ollen noussut. milj. eli. %. Varsinaisen kauppalaivaston arvo, siis jättämällä proomut huomioon ottamatta, on kasvanut.0 milj. :sta.0 milj. :aan eli. %. Kun varsinaisen kauppalaivaston nettolisäys oli, kuten edellä mainittiin,. %, arvon lisäys oli suhteellisesti suurempi kuin tonniston lisäys. Tämä johtui osaksi v. 9 ostettujen alusten hinnoista, osaksi rahanarvon alenemisesta. uppgifter till 0. milj., det högsta värdet handelsflottan någonsin uppvisat. Då motsvarande värde för år 9 uppgivits till. milj. utgjorde värdeökningen. milj. eller.i %. Den egentliga handelsflottans värde, pråmarna således frånräknade, ökades från.0 milj. till.0 milj. eller med. %. Då den egentliga handelsflottans nettoökning, som tidigare nämnts, utgjorde. %, var värdeökningen relativt mycket större än tonnagets ökning, beroende dels på det nytillkomna tonnagets anskaffningsvärde dels på penn ingevärdets nedgång. Kauppalaivaston arvo vuosina 99. Handelsflottans värde åren 99. År Höyryalukset Ångfartyg 000 Moottorialukset Motorfartyg 000 Purjealukset apukonein Segelfartyg m. hjälpmaskin 000 Purjealukset Yhteensä Proomut Kaikkiaan Segelfartyg Summa Prämar I allt , , *

17 i 9 Handelsflottans användning åren Luku Antal Luku Antal Luku Antal Luku Antal i i i Mitä eri aluslajien arvoon tulee, höyryalusten arvo kasvo i.9 milj., moottorialusten 9. milj., apukoneella varustettujen purjealusten 90.o milj. ja proomujen. milj., mutta purjealusten arvo pieneni. milj. Purjealusten arvon pieneneminen johtui siitä, että eräiden isojen purjealusten arvot on ilmoitettu useita miljoonia markkoja pienemmiksi kuin vuotta aikaisemmin ja että niitä oli tilastossa yhtä vähemmän kuin vuonna 9. Erilaista liikennettä harjoittaneiden alusten osalle arvo, jättämällä proomut huomioon ottamatta, jotka ovat olleet melkein yksinomaan kotimaisessa liikenteessä, jakaantui siten, että kotimaista liikennettä harjoittaneiden aluksien arvo oli. milj., Suomen ja ulkomaiden välillä liikennettä harjoittaneiden. milj., ulkomaiden välillä liikennöineiden. milj. ja seisoneiden aluksien 0. milj.. Arvon jakaantumisessa eri liikenteessä toimivien alusten osalle on tapahtunut muutoksia. Kotimaan satamien välillä liikennöineiden alusten suhteellinen arvo pieneni. % :sta v. 9.9 % : iin v. 9 ja Suomen ja ulkomaiden välillä liikennöineiden alusten. %.sta.9 % : iin, kun sen sijaan ainoastaan ulkomaiden satamien välillä liikennöineiden alusten suhteellinen arvo kasvoi. % :sta.9 % :iin ja seisoneiden alusten. % :sta. %:iin. Viime viisivuotiskautena tapahtunut kehitys ilmenee seuraavasta yhdistelmästä: Värdeökningen hänförde sig med.9 milj. till ängfartyg, med 9. milj. till motorfartyg, med 90.0 milj. till segelfartyg med hjälpmaskin och med. milj. till pråmart medan segelfartygens värde nedgick med. milj.. Värdeminskningen för segelfartygen förklaras av att värdet för några stora segelfartyg uppgavs flere miljoner mark lägre än föregående år och att antalet segelfartyg nedgick. På olika sjöfartskategorier fördelade sig värdet, om pråmarna, som på några undantag när enbart gingo i inrikesfart, icke medräknas, så att. milj. belöpte sig på fartyg i inrikesfart,. milj. på fartyg i fart mellan hem och utlandet,. milj. på fartyg i fart mellan främmande hamnar samt 0. milj. på upplagda fartyg. Beträffande värdefördelningen på olika slag av fart inträffade vissa förskjutningar. Det relativa värdet för tonnaget i fart mellan inhemska hamnar nedgick från. % år 9: till.9 % år 9 och för fartygen i fart mellan Finland och utlandet från. % till.9 %, Däremot ökades det relativa värdet för tonnaget i fart mellan enbart utländska hamnar från. % till.9 % och för det upplagda tonnaget från. % till. %. Utvecklingen under senaste femårsperiod framgår av följande sammanställning: Erilaista liikennettä harjoittaneiden alusten arvo vuosina 99. De i olika slag av fart insatta fartygens värde åren 99. Ulkomaan sata*, i Kotimaisessa Suomen ja ulkomaiden mien välisessä liikenteessä välisessä liikenteessä liikenteessä Seisoneet Yhteensä vuosi» I fart inom I fart mellan hem Mellan utländ Upplagda Summa Ar landet och utlandet ska hamnar. milj. % milj. <V to milj. % milj. % milj. % O O o x o »

18 j Eri alusiajien keskimääräinen arvo bruttorekisteritonnia kohden oli : höyryalusten, moottorialusten, apukoneella varustettujen purjealusten ja purjealusten sekä proomujen 0, vastaavien arvojen oltua v. 9 0, 9 0, 0 0, ja. Kaikkien muiden aluslajien paitsi purjealusten keskimääräinen arvo on siten tuntuvasti noussut. Erikoisen huomattava oli moottorialusten arvonnousu. Purjealusten arvon vähenemisen syistä on aikaisemmin tehty selkoa. 0 i Medelvärdet per bruttoregisterton utgjorde för de olika slagen av fartyg: ångfartyg, motorfartyg, segelfartyg med hjälpmaskin och segelfartyg samt pråmar 0 mot resp. 0, 9 0, 0 0, och året tidigare. Frånsett segelfartygén ökades genomsnittsvärdet avsevärt inom övriga fartygsgrupper. Särskilt framträdande var värdeökningen för motorfartygen. För orsaken till segelfartygens värdeminskning har tidigare redogjorts. * Vahvistettujen kiinnityksien määrä). Beloppet av fastställda fartygsinteckningar). ; Luku { Antal Höyryalukset Ångfartyg milj. Varsinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan Luku Antal Moottorialukset Motorfartyg milj. Purjealukset apukonein Segelfartyg m. hjälpmaskin Luku Antal milj. Luku Antal Purjealukset Segelfartyg milj. Luku Antal Yhteensä Summa milj. Luku Antal Proomut Pråmar milj. Luku Antal Kaikkiaan I allt milj. Vuoden alkaessa Vid årets ingång Lisäys Ökning Vähennys Minskning....0 l. i.. Vuoden päättyessä Vid årets utgång Kiinnityksien kokonaismäärä oli v. 9. milj. eli. % kauppalaivaston arvosta (v. 9. %). Se lisääntyi edellisestä vuodesta 9. milj. eli. %. Kaikkien muiden aluslajien paitsi purjealusten kiinnitykset ovat lisääntyneet. Varsinaisen kauppalaivaston kiinnityksien määrä oli 0. milj. eli 9. % sen arvosta (v. 9. %). Se on lisääntynyt edellisestä vuodesta 9. milj. eli.9 %. Kun kauppalaivaston arvo on samana aikana kasvanut. %, kiinnityksien lisääntyminen on ollut suurempi kuin arvon lisäys. Eri aluslajien kesken kiinnitykset jakaantuivat siten, että niistä oli 9. % otettu höyryaluksiin,. % moottorialuksiin,.i % apukoneella varustettuihin purjealuksiin, O.i % purjealuksiin ja O.i % proomuihin. Liitetauluissa annetaan tietoja kauppalaivaston ansaitsemista bruttorahdeista varustajilta saatujen tietojen perusteella. Bruttorahtien kokonaismäärä oli. milj., josta 0. milj. tuli varsinaisen kauppalaivaston osalle ja 9.9 milj. proomujen osalle. Lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 09.0 milj. eli. %. Varsinaisen kauppalaivaston bruttotulot li sääntyivät 0. milj. eli. %. Suurin i tuloerä, tavararahdit, lisääntyi. milj. eli 9.9 %,.0 milj..aan. Myöskin kaikki Det totala inteckningsbeloppet år 9 utgjorde. milj., motsvarande. % av handelsflottans värde (9:. %). Inteckningsbeloppet ökades från föregående år med 9. milj. eller. %. Ökningen hänförde sig till samtliga fartygsgrupper frånsett segelfartygen. Det i den egentliga handelsflottan tagna inteckningsbeloppet utgjorda 0. milj., motsvarande 9. % av dess värde (9:.%). Ökningen från föregående år utgjorde 9. milj. eller.9%. Då handelsflottans värde samtidigt ökades, som ovan nämnts, med. %, var inteckningsbeloppets relativa ökning således större än värdeökningen. Relativt taget fördelade sig inteckningarna med 9. % på ångfartyg,. % på motorfartyg,. % på segelfartyg med hjälpmaskin, O.i % på segelfartyg och O.i % på pråmar. I tabellbilagorna lämnas uppgifter om av handelsflottan intjänta bruttofrakter enligt av redarna meddelade uppgifter. Det totala bruttofraktbeloppet belöpte sig till. milj., varav 0. milj. hänförde sig till den egentliga handelsflottan och 9.9 milj. till pråmarna. Ökningen från föregående år var 09.O milj. eller. %. Den egentliga handelsflottans bruttofrakter ökades med 0. milj. eller. %. Den största inkomstposten, godsfrakterna, ökades med. milj. eller 9.9 % till.0 milj.. i) Maistraattien alusrekistereistä saatujen tietojen mukaan. )' Enligt uppgifter hämtade ur magistraternas fartygsregister.

19 Kauppalaivaston ansaitsemat bruttorahdit vuosina 999. A v handelsflottan intjänta bruttofrakter åren 999. Vuonna År Matkustajain kuljetuksesta Passageraravgifter Varsinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan Tavarain kuljetuksesta Godsfrakter Hinauksista ja pelastuksista Bogserings och bärgningsavgifter Postin kuljetuksesta Postbefordringsavgifter Aikarahtauksesta Tidsbefraktningsavgifter Yhteensä Summa Proomut Pråmar Kaikkiaan I allt 000 % 000 % 000 % 000 % 000 % 000 % 000 % 000 % * o ! loo.o ; loo.o O 9. O.o O 9.9 O.o loo.o O.o loo.o O.o loo.o O.o loo.o 9.9 O.o O O 9. 9 o.i O O loo.o loo.o loo.o , loo.o o.i loo.o loo.o loo.o loo.o O 9. 0 o.i 0 ; loo.o loo.o o.i O 9. o.i loo.o O.o loo.o O.o loo.o muut tuloerät lisääntyivät. M atkustajain kuljetuksesta saadut tulot lisääntyivät. milj. eli.9 %,." milj. m k:aan, postin kuljetuksesta saadut tulot. milj. eli.0 %,. milj. :aan, hinauksista ja pelastuksista saadut tulot. milj. eli.9 %, 00. milj. m k:aan ja aikarahtausmaksut 0. milj. eli. %,. milj. :aan. Aikarahtausmaksuihin nähden voidaan lisätä, että niitä bruttotuloiksi laskettaessa käytetään erilaisia laskemistapoja. Esim. Euotsissa lasketaan, että aikarahtausmaksujen ja bruttotulojen välinen suhde on sama kuin :.. Samtliga övriga inkomstposter ökades likaså. Passageraravgifterna ökades med. milj. eller.9 %till. milj., postbefordringsavgifterna med. milj. eller.0 % till. milj., bogserings och bärgningsavgifterna med. milj. eller.9 % till 00. milj. och tidsbefraktningsavgifterna med 0. milj. eller. %, till. milj.. Beträffande tidsbefraktningsavgifterna kan tilläggas att olika beräkningssätt tillämpas vid omräkning av dem till bruttofrakter. I Sverige t. ex. beräknas relationen mellan tidsbefraktningsavgifter oeh bruttofrakter vara till.. Bruttorahtien jakaantuminen alusten laadun mukaan erilaisessa meriliikenteessä v. 9. Bruttofrakternas fördelning enligt fartygens art och på olika sjöfartskategorier år 9. Suomen satamien välillä Mellan finska ham nar... Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamien välillä Mellan utländska hamnar.. Höyryalukset Ångfartyg Moottorialukset Motorfartyg Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Summa Proomut Pråmar Kaikkiaan I allt milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % (0.0) Yhteensä Summa loo.o

20 Erilaista liikennettä harjoittaneiden alusten kesken, proomut mukaan luettuina, tulot jakaantuivat siten, että.9 milj. saatiin kotimai' sesta liikenteestä, 00. milj. Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä ja 0. milj. ulkomaiden satamien välisestä liikenteestä. V. 9 kertyi rahtituloja kotimaisesta liikenteestä. milj., Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä 9.9 milj. ja ulkomaiden satamien välisestä liikenteestä. milj.. Tulot siis lisääntyivät ensimmäisessä ryhmässä. %, toisessa ryhmässä. % ja kolmannessa ryhmässä. %. Eri aluslajeista höyryalukset, moottorialukset ja apukoneella varustetut purjealukset ovat saaneet enimmät rahtitulonsa, vastaavasti 9.,. ja. %, Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä. Purjealukset sen sijaan ovat saaneet suurimman osan eli. % rahtituloistaan ulkomaiden satamien välisestä liikenteestä, jonka osalle tuli höyryalusten bruttotuloista. i %, moottorialusten bruttotuloista.9 % ja apukoneella varustettujen purjealusten.bruttotuloista. %. På olika sjöfartskategorier fördelade sig intäkterna, om pråmarna medräknas, så att.9 milj. belöpte sig på inrikesfart, 00. milj. på fart mellan Finland och utlandet samt 0. milj. på fart enbart mellan utländska hamnar. År 9 belöpte sig fraktinkomsterna från inrikesfart till. milj., från fart mellan Finland och utlandet till 9.9 milj. och från enbart utrikes fart till. milj.. Inom den förstnämnda fartkategorien ökades intäkterna således med. g %, inom den andra med. % och inom den tredje med. %. Ångfartygen, motorfartygen och segelfartygen med hjälpmaskin hade de största intäkterna eller resp. 9.,. och. % från fart mellan Finland och utlandet. Däremot uppvisade segelfartygen de största intäkterna eller. % från trafik mellan utländska hamnar. För ångfartygen utgjorde motsvarande fraktintäkter.i %, för motorfartygen.9 % och för segelfartygen med hjälpmaskin. %. Bruttorahtien jakaantuminen erilaisen meriliikenteen osalle vv. 99. fördelning på olika slag av fart åren 99. Vuosi År Kotim aineu liike: one Inrikesi fart milj. o/ /o Suomen Ji a ulkomaan v ällllä Mellan F inland och ututndet milj. % Ulkomaan satamien väli Uä Mellan ui iländska ham: nar milj. % Bruttofrakternas milj. Yhteeiisä Sumuia O o o loo.o ,o , 00,o loo.o o ; ,o loo.o Seuraava taulukko osoittaa, miten kauppalaivaston bruttorahdit jakaantuivat Suomen ja muiden maiden välisille matkoille. Suomen ja ulkomaiden välisen liikenteen, jättämällä aikarahtaustulot huomioon ottamatta, rahtituloista.9 milj..sta oli. milj. eli 0. % tuloja liikenteestä Suomesta ulkomaille ja 0. milj. eli 9. % tuloja liikenteestä ulkomailta Suomeen. Nämä tulot jakaantuivat eri maiden osalle huomattavasti toisin kuin edellisenä vuonna. Tämä luonnollisesti johtui ulkomaisten kauppayhteyksiemme laajenemisesta ja palautumisesta vähitellen normaaleiksi. Suomen ja IsonBritannian välinen liikenne, josta suomalaiset alukset ennen sotaa saivat n. / Suomen ja ulkomaiden välisen liikenteen rahtituloista, oli selontekovuonna kuten edellisenäkin vuonna ensi sijalla. Sen osuus oli kuitenkin edellisestä vuodesta huomattavasti pienentynyt, sen osalle kun tuli vain 0. %, vastaavan prosenttiluvun oltua vuotta aikaisemmin.. Määrältään nämä rahtitulot kyllä oli I följande tabell lämnas uppgifter om bruttofrakternas fördelning på resor mellan Finland och särskilda främmande länder. Bruttointäkterna från trafiken mellan Finland och utlandet,.9 milj., fördelade sig, om tidsbefraktningsavgifterna ej medräknas, med. milj. eller 0.% på trafik från Finland till utlandet och med 0. milj. eller 9. % på trafik från utlandet till Finland. Bruttofrakterna fördelade sig på de olika länderna på ertt avsevärt annat sätt än under närmast föregående år, beroende närmast på utvidgade handelsförbindelser och en småningom skeende återgång till normala förbindelser. Frakterna från trafiken FinlandStorbritannien, som under förkrigstiden belöpte sig till oring / av de i fart mellan Finland och utlandet intjänta frakterna, kommo under redogörelseåret liksom under närmast föregående år i främsta rummet. Den relativa andelen av denna trafik utgjorde under redogörelseåret dock endast 0. % mot.% föregående år, %